Fula
stringlengths 16
256
|
|---|
Jeetati le congrs etraordinaire du ppm conou au lendemain des nements deujunere e teemedde jeenayi e capande jeegom e jeegom et charg de remettre de lordre dans le pays notamment dans le domaine de lenseignement est plac sous le signe de lauthenticit. |
Hono daartiyanke saalabi oo wiyi ko gila ndeen doole tawraata ustii heewɓe e yimɓe njejjiti ɗum e nder ko wattindii israayiilnaaɓe hay huunde alaa ko nganndi heen haa geno waɗi gorko gooto ina wiyee asiis oon ne ko laamɗo ko annabi jkm ɓamti tawraata. |
O woni e ndaarde yeeso makko haa o yiyi ƴiye ina ummoo e nder leydi ina ɗakkondira haa hoore mbabba darii refti heen ƴiye keddiiɗe ɗee ina njokkondira caggal ɗuum teewu ɗakkii heen haa mbabba timmi wonti no wonirnoo ɗum fof asiis ina darii ina ndaara. |
Refti heen kadi o wiyi baaba makko laawol goɗngol eehey ma baaba mi naatiino to nder kaaƴe mawɗe too njiy mi toon ngayeeri ngootiri mawndi paami e mayri ndi newnanimi yettaade ndi nde njettiimi ndi mbaɗɗiimi e dow mayri etee hay huunde ndi waɗaani mi. |
Kono hay gooto meeɗaa miijaade omo waawi yettaade ɗo o yettii makki sal ɗoo so wiccude ɗum mbonɗam e haalde coofka ka yooɗaani e hunuko neɗɗo baawɗo wonde fof alaa ko haali mawɗo saka nayeejo saka kadi dokkanooɗo teddungal ardaade leydi no diidorinoo. |
Wiyaama waɗii dumunna gooto goomu yimɓe tato walla nayo annasaar en meeɗii naamndaade aliw ɓiyi abaa daalib jkm ɓe mbiyi mo minen dee annabi amen haalii gila ina woni e nder tekke onon ne mbele annabi mon won ko meeɗi haalde gila nde woni e tekke nde. |
Laamɗo waalo hono jommbot mbooc mo miñum biyeteeɗo ndate yalla lomtinoo resondiriino e laamɗo taraarsa en ñalnde sappo e jeetati suwee ujunere e teemedde jeetati e capande tati e tati to daana ngam aawde dañee hakkunde waalo waalo en e taraarsa en. |
Haalde ko fayti e ooɗoo gorko wonaa huunde feeɓirnde en sanne nde tawnoo hay so tawii en kawrii e makko walla en ɓooyii yiyde mo ne alaa ko kumpitinoɗen e nguurndam makko so wonaa ayaawo makko walla so o ariino e jowol ena dillinatnoo jamaanu keewngu. |
Kono yahde haa turanoo sosiyatee jananinkeejo ciiɓotooɗo en haa mbuwa sabu ketton e ngabbon sosiyatee posnoowo sato men leeptoowo ɓiɗɓe yummiraaɓe men gijotortooɗo en uddude isinaaji mum so en ɗooftaaki yiɗde mum ko huunde nde hay gooto waawaa faamde. |
Sans ouloir minimiser la presse ui parat dans les autres pays francophones nous nous limiterons ici au titres les plus connus en france uotidiens le monde libration le figaro le canard enchan etc hebdomadaires lepress le point le nouel obserateur etc. |
Luural alaa ko ɗuum woni maanaa hadiis nulaaɗo alla jkwm biyɗo alla wiyi ɓe kaɓotoomi ñalnde darnga ɓee ko tato penɗo caggal nde rewi e innde am janɗo woondoore jeeyɗo neɗɗo dimo ñaami jawdi nguun coodgu e kasɗo neɗɗo salii yoɓde ɗum hakke mum go'o. |
Joy nawdude njiyaagu kewnoongu e daawal hakkundeewal yonta lislaam e njiyaagu mbaɗeteengu e afrik rewo ko nawdude ko jiidaa alaa ko firti sibu iwdi njiyaagu carɗanoongu e yonta nulaaɗo jkm e sahabaaɓe mum ko nanngugol yimɓe e nder wolde diine jihaadi. |
Ina jeyaa he ko addi ɗum nde abiy ahmed cetti kuule he ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeenayi ngam waylude ngonka laamu ngu ngonka lelnanooka gila ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi e nayi jerondiral e tawtoragol diiwe e leñƴi ɗii fof nder laamu. |
Ɗoo ɗo mbayniɗen duɗal njanngu alhajji muktaar sammba lollirɗo kaaw hajji ngoomiɗen galle jiyaaɗo alla telliɗen les bannge funnaangerewo wuro ngoo les tulde njabaldi njooɗiɗen ko e dow ɗaɗi eɗen ɓaarii e fooɓre jammi jakel eɗen kucciti e weendu jakel. |
Ɓaawo deftere makko binndanɗe hiisankooje yaltunde ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom o rewni heen defetere diiñorɗe hannde njeslaare sappo e tati seeɗto ujunnaaje ɗiɗi e noogaas e ɗiɗi o yaltinii deftere hesere pul tiitoriinde ñoggannde silo hiisiwo . |
O ardiima catal fedde ɓamtaare pulaar e muritani to kayhayɗi tuggi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeɗiɗi haa ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeegom e tuggi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeetati haa jooni. |
wonnde hadisaaji keewɗi jaŋtateeɗi ngalaa ɓaarorgal laaɓtungal wonnde ko sunna sibu ɗi laaɓtaaniwonande janngooɓe arabe ɓe eɓe mbaawi ruttaade e defte maa binnanɗeibn el hadji al ghayali jeertingol siyaas diie walla deftere risaala nde seeruk winndi. |
Heen e majje alla e mum en mawnude alla e mum en ɓurde nannge men ngee mawnude so yerondiraama e naange men ngee wayata ko takkude gabbel ceenal e sara kaaƴe fuuta jaloŋ walla yerondirde ngel e haayre ngaal walla yerondirde gel e kaaƴal kameruun ngal. |
E lewru oktoobar ujunnaaje ɗiɗi nomaami gardo nokku ngenndiijo senaare ko anndiranoo cnh caggal ɗuum e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e joyi mbaɗaami gardo duɗal ngenndiwal njiylaawuuji paatuɗi e cellal renndo institut national de recherches en sant publiue. |
Ko goonga noon en mbaawaa wiyde en njiyii wuddere ɓaleere sibu en mbiyii wonde wuddere ɓaleere yiyotaako kono ko ganndal yowito kuɓtodinngal einstein relatiit gnrale sakkiti goodaangal majje kono ɗe meeɗaano tawo yiyeede walla dañaneede seedanfaagal. |
Rokkaa njeenaari jam ko jaaynooɓe ɗiɗo hono debbo biyeteeɗo maria ressa e riisinaajo biyeteeɗo dmitiri muratof sabu darnde maɓɓe e cuusal maɓɓe wonande wellitaare haala tawi ɓe kulaani kasoo ɓe kulaani haɗeede haalde ɓe kulaani bonniteede e aybineede. |
Jooni walla mbiyen ñalnde sappo e ɗiɗi mee ujunnaaje ɗiɗi e noogaas e ɗiɗi ndee ƴettaa fotaa ko wuddere ɓaleere wonnde hakkunde jiiryiirngal men hono jiiryiirngal fedannde malaaɗo oie lacte hono wuddere ɓaleere pattamñisre wiyeteende sagittarius a . |
Leƴƴi muritani e kuuɓal mum en njiɗaa haɓde meeɗaa nii haɓde e koye mum en ko laamu tan renndita ɗi walla fiya ngol woppa ngola fiya oo tirbii ɓamta oya ekn daranaade nuunɗal e yooltude hujja mum noon ko e jihaadi jeyaa hay gooto fotaani yammande ɗum. |
Lowre alakhbar siftinii wonde hade antoñoo injay arde yillaade asiis kamɓe e koye maɓɓe ɓe keɓiino ɓataake ina winndaa heen maa mawɗo konu gine bisaawo oo yeewtid e abdel asiis hafeere yimɓe capande nayi e ɗiɗi sokaama e muritani sabu tarafik dorog . |
Oon hujja ko ɗo ɓe mbiyata wonde aarabeere nder asli mum ko ɗemngal muritani e ngal diine ɗoon ɗo farayseere woni ngal hirnaangeyankooɓe wadde muritani mo e mum aarabeere jippinii farayseere e dow kala fannuuji njuɓɓudi leydi wonata muritani ɓurɗo oo. |
Ñalnde nayi lewru settaambar ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeegom o nanngaa omo wondi e jagge ɓaleeɓe jeyaaɓe e dillannde semmbeeji dimɗitinooji afriknaaɓe muritani noddirtenoonde flam winndunoonde ɗerewol woytaango ɓaleejo kiiɓaaɗo. |
So buuamatu wallitii abdel asiis jooɗaade e jappeere laamu walla o rokkii mo kaalis ɗuum ina dagii so buamatu wallitii miskineeɓe walla jaaynooɓe walla senateeruuji walla senndikaaji ɗuum rewaani laawol joomum en nanngee cokee kaɗee wellitaare mum en. |
Huunde e sukaaɓe waɗɗiyankooɓe tututaaji ngoni ɗoon e waɗde fijo e gaatuleeje fotde hojomaaji noogaas ɗum siftini en jamanuuji waɗɗiyaŋkooɓe dowluɓe wayɓe no kaaliidu sammba aamadu soh to jiinge walla no jinnaaɗo men demmba daayaa gise to jowol sahre. |
Kono tawde ardiiɓe en ɓee caliima haalde haala lojol men ngol tee en mbaawaa lokñitde ɓaleeri yiytere ndee sabu hulde woto wontande en caɗeele goɗɗe waɗde kolliten ɗum annduɓe woni ñaawooje hakkunde leyɗeele caggal nge ngadduɗen dalillaaji laaɓtuɗi. |
Ko ɗoo taariik maɓɓe woni e joofdude e birnagol yoga e maɓɓe so wonaa noon sahaaji kala ɓe noddee e won e kewuuji ɓurɗi noddude naalaŋkaagal e yeengo e sahaaji nde faraysenaaɓe mawninta won e juulɗeeli mum en walla so ina ciftora ñaamgolluuji mum en. |
Ko ɓuri feccere e maɓɓe ko amdu mbardaa yeru jaaynoowo sawuudnaajo biyeteeɗo jamal khashoggi baraaɗo nder konsilaa sawuud to istanbul turki ñalnde ɗiɗi oktoobar walla jaaynoowo slowakinaajo biyeteeɗo kuciak cankiiɗo ñalnde noogaas e go'o feebariyee. |
O fooli konuuji mum ñalnde noogaas e ɗiɗi mee ujunere e teemedde jeetati e capande jeegom to ngano e ñalnde noogaas feebariyee ujunere e teemedde jeetati e capande jeegom e go'o to coo o naati segusikoro ñalnde jeenayi marse ndeen hitaande wootere. |
Sabu goongɗinde wonde hakkeeji pinal ɗii no mbinndiraa e ngooɗoo bayyinaango nii ina keɓtinaa kono ina carii e nder kuutorɗe keewɗe jowitiiɗe e jojjanɗe aadee ina sokli ɗum noon ɗi ndentinee mbele eɗi njiytinoo no moƴƴi ɗi njuɓɓa ciynugol majji newoo. |
Goomu yonaaɓe gure komin teekaan muritani madiina fanay ndikiin aali kan ñakwar sima i ii iii e i teekaan koleyla meleyga ksaar mbarik ina mbinndunoo hooreejo leydi muritani ɓataake caaktaaɗo gila sappo e jeɗiɗi marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom. |
Ñalnde jeetati noowammbar ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom ɓesngu amerik labiima hakkunde gaabotonooɓe lefol hooreleydaagu to dowlaaji dentuɗi amerik usa hono donald trump jeyaaɗo e lannda ripobilik en e hillari clinton jeyaaɗo e lannda demokaraat en. |
Kono kadi ina heddii haa jooni yimɓe wonɓe e kalifaandi tawa ko won jeeyɓe ɗum en ina mbaɗi ɗum en e galleeji ina ngolloroo ɗum en ndefa nguppa njerwoo ngaynoya jawdi e teeru ɓe konndira otooji ekn tawi ɓe njoɓetaake ɗum ɓuri heewde ko e nder safalɓe. |
Ko ɗum addani min naattinde gollal amen e hare ɓurnde yaajde ngam compugol muritani nuunɗuɗo dentuɗo muritani ɓiyngu yummaagu ɗo faayiida neɗɗo e yarlitanaare mum ngenndi mum e kaɓɓagol mum e ngootaagu ngenndi ndii kam e renndo ngoo njogotoo faayiida. |
Nde yahnoo haa hedde feccere ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi kooninkooɓe ɓaleeɓe puɗɗii nanngeede nder konu hee ɓe mdummbaa e tuddule warngo camp de concentrations inaal e ajilaan e jereyda ɗo jojjanɗe aadee njaɓɓaa heewɓe e maɓɓe mbaraa. |
E miijo human rights watch laamu senegaal e gine bisaawo e ardiiɓe diine toppitiiɓe ɗiiɗoo daaraaji duɗe kam e jiknaaɓe sukaaɓe ɓe ko ɓe yanɓe kamɓe fof sibu ɓe mbaɗaani ko waɗɗii e maɓɓe ngam reende ujunnaaje ujunnaaje sukaaɓe e surde ɗum en e lepte. |
Sans ouloir minimiser la presse ui parat dans les autres pays francophones nous nous limiterons ici au titres les plus connus en france uotidiens le monde libration le figaro le canard enchan etc hebdomadaires lepress le point le nouel obserateur etc. |
Ko noon ne kadi neldirten njettoor keeriiɗo fayde mawɗo men bah aamadu sammba ganndiraaɗo aamadu luuti girlaajo maalmaalo ñaabina jaɓɓiiɗo goomu muñal jaaɓodii ɗum e miijo mum udditani ɗum dame duɗal mum bismii ɗum gila e fuɗɗoode haa e ooɗoo sahaa. |
O ardiima catal fedde ɓamtaare pulaar e muritani to kayhayɗi tuggi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeɗiɗi haa ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeegom e tuggi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeetati haa jooni. |
Laamu ina foti tabitinde ballal mum e cukaagu leydi ndi e kuuɓal e sukaaɓe cahe joñiiɗe e ko heertii kono laamu woppittaake e hoyre mum alaa e sago mbaɗten hakkillaaji e e doole men oole kuutoroɗen peelelal men compen gollorɗe ballondiral ƴellitooje. |
Ko fayti e naamnal jowitiingal e al kaydaa hooreejo leydi o hollitii wonde won wiɗto waɗaango hollitngo wonde sukaaɓe tawtoyooɓe ɓe ɓee yoga e mum en ko yimɓe wonduɓe e caɗeele rafiiji ɓe ownooɓe puuntata ina kuutoroo ɗum en e nafooje mum en keeriiɗe. |
Kono hay gooto meeɗaa miijaade omo waawi yettaade ɗo o yettii makki sal ɗoo so wiccude ɗum mbonɗam e haalde coofka ka yooɗaani e hunuko neɗɗo baawɗo wonde fof alaa ko haali mawɗo saka nayeejo saka kadi dokkanooɗo teddungal ardaade leydi no diidorinoo. |
Laamɗo waalo hono jommbot mbooc mo miñum biyeteeɗo ndate yalla lomtinoo resondiriino e laamɗo taraarsa en ñalnde sappo e jeetati suwee ujunere e teemedde jeetati e capande tati e tati to daana ngam aawde dañee hakkunde waalo waalo en e taraarsa en. |
Kono yahde haa turanoo sosiyatee jananinkeejo ciiɓotooɗo en haa mbuwa sabu ketton e ngabbon sosiyatee posnoowo sato men leeptoowo ɓiɗɓe yummiraaɓe men gijotortooɗo en uddude isinaaji mum so en ɗooftaaki yiɗde mum ko huunde nde hay gooto waawaa faamde. |
Sans ouloir minimiser la presse ui parat dans les autres pays francophones nous nous limiterons ici au titres les plus connus en france uotidiens le monde libration le figaro le canard enchan etc hebdomadaires lepress le point le nouel obserateur etc. |
Ina jeyaa he ko addi ɗum nde abiy ahmed cetti kuule he ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeenayi ngam waylude ngonka laamu ngu ngonka lelnanooka gila ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi e nayi jerondiral e tawtoragol diiwe e leñƴi ɗii fof nder laamu. |
Ɗoo ɗo mbayniɗen duɗal njanngu alhajji muktaar sammba lollirɗo kaaw hajji ngoomiɗen galle jiyaaɗo alla telliɗen les bannge funnaangerewo wuro ngoo les tulde njabaldi njooɗiɗen ko e dow ɗaɗi eɗen ɓaarii e fooɓre jammi jakel eɗen kucciti e weendu jakel. |
O ardiima catal fedde ɓamtaare pulaar e muritani to kayhayɗi tuggi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeɗiɗi haa ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeegom e tuggi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeetati haa jooni. |
wonnde hadisaaji keewɗi jaŋtateeɗi ngalaa ɓaarorgal laaɓtungal wonnde ko sunna sibu ɗi laaɓtaaniwonande janngooɓe arabe ɓe eɓe mbaawi ruttaade e defte maa binnanɗeibn el hadji al ghayali jeertingol siyaas diie walla deftere risaala nde seeruk winndi. |
E lewru oktoobar ujunnaaje ɗiɗi nomaami gardo nokku ngenndiijo senaare ko anndiranoo cnh caggal ɗuum e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e joyi mbaɗaami gardo duɗal ngenndiwal njiylaawuuji paatuɗi e cellal renndo institut national de recherches en sant publiue. |
Yuusu nduur ko ngenndiijo adunaajo ko o neɗɗo renndo e faggudu kumpitiiɗo jahrugol yeeso eɓɓooje neɗɗo mo welsindaaki hay dara e senegaal hay ɗemngal gootal yuusu nduur famɗinaani e senegaal neɗɗo woodat ɗemngal tan ngal haalata ɗemngal ngal gollirta. |
He nder heen wootere nde tiitoonde mum ko leƴƴannde e yimiyankaagal fulɓe fuuta tooro o mo yeewta heen ko yowitii he jime e jimɗi fulɓe fuutankooɓe walla mbiyen fulɓe senegaal e muritani sabu o haaɗaani tan e fuuta kono o balliima haa ɓunndu e jolof. |
No waynoo kala winndiyanke yero dooro jallo mo ngannduɗaa heɓiino wallifaade deftere nde woni almuudo ene jannga keer e ɗemɗiyanke fari kah pelliti wonde muulngo defte pulaar e senegal ko huunde nde poti waawde waɗde so mbadtii heen tiiɗnaare mum en. |
Aomm teemedde konunkooɓe e siwil en mbaraama e tataaji konunkooɓe e nder moritani e kitaale capande jeenayi aomm kam e lanndaaji dawrugol haa pelle jojjanɗe aadee ina naamndii yo battamboniiɓe ɗiin warngooji ɗi ngaldaa e ñaawoore yoo njagge ñaawee. |
Heddiiɓe ɓe alaa ko ɓuri ɗumen sunaade e rafi cellal makko ngal sabu ɓe ɓurnoo reerɗude ko yiyde mo omo dewñinaa e yeeso ñaawooɓeñalnde laamu makko pusi o yalti leydi ndi kanko e ɓesngu makko sikkanoo o ɓaarii ko to leydi farayse malta maa dubaay. |
Aomm teemedde konunkooɓe e siwil en mbaraama e tataaji konunkooɓe e nder moritani e kitaale capande jeenayi aomm kam e lanndaaji dawrugol haa pelle jojjanɗe aadee ina naamndii yo battamboniiɓe ɗiin warngooji ɗi ngaldaa e ñaawoore yoo njagge ñaawee. |
Heddiiɓe ɓe alaa ko ɓuri ɗumen sunaade e rafi cellal makko ngal sabu ɓe ɓurnoo reerɗude ko yiyde mo omo dewñinaa e yeeso ñaawooɓeñalnde laamu makko pusi o yalti leydi ndi kanko e ɓesngu makko sikkanoo o ɓaarii ko to leydi farayse malta maa dubaay. |
Aomm teemedde konunkooɓe e siwil en mbaraama e tataaji konunkooɓe e nder moritani e kitaale capande jeenayi aomm kam e lanndaaji dawrugol haa pelle jojjanɗe aadee ina naamndii yo battamboniiɓe ɗiin warngooji ɗi ngaldaa e ñaawoore yoo njagge ñaawee. |
Heddiiɓe ɓe alaa ko ɓuri ɗumen sunaade e rafi cellal makko ngal sabu ɓe ɓurnoo reerɗude ko yiyde mo omo dewñinaa e yeeso ñaawooɓeñalnde laamu makko pusi o yalti leydi ndi kanko e ɓesngu makko sikkanoo o ɓaarii ko to leydi farayse malta maa dubaay. |
Aomm teemedde konunkooɓe e siwil en mbaraama e tataaji konunkooɓe e nder moritani e kitaale capande jeenayi aomm kam e lanndaaji dawrugol haa pelle jojjanɗe aadee ina naamndii yo battamboniiɓe ɗiin warngooji ɗi ngaldaa e ñaawoore yoo njagge ñaawee. |
Heddiiɓe ɓe alaa ko ɓuri ɗumen sunaade e rafi cellal makko ngal sabu ɓe ɓurnoo reerɗude ko yiyde mo omo dewñinaa e yeeso ñaawooɓeñalnde laamu makko pusi o yalti leydi ndi kanko e ɓesngu makko sikkanoo o ɓaarii ko to leydi farayse malta maa dubaay. |
Aomm teemedde konunkooɓe e siwil en mbaraama e tataaji konunkooɓe e nder moritani e kitaale capande jeenayi aomm kam e lanndaaji dawrugol haa pelle jojjanɗe aadee ina naamndii yo battamboniiɓe ɗiin warngooji ɗi ngaldaa e ñaawoore yoo njagge ñaawee. |
Heddiiɓe ɓe alaa ko ɓuri ɗumen sunaade e rafi cellal makko ngal sabu ɓe ɓurnoo reerɗude ko yiyde mo omo dewñinaa e yeeso ñaawooɓeñalnde laamu makko pusi o yalti leydi ndi kanko e ɓesngu makko sikkanoo o ɓaarii ko to leydi farayse malta maa dubaay. |
Ndeen lulnde waɗaa ko nokku enda tiers monde ñanlde noogaas e jeegom e noogaas e jeɗiɗi lewru juko ujunnaaje ɗiɗi e sappo e nayi e tawtoreede fannuyankooɓe rowrowɓe ɗemɗiyankaagal e winndiyankooɓe ŋanaa en heɓtinaaɓe e duunde baaba aadama ndee kala. |
Ndeen lulnde waɗaa ko nokku enda tiers monde ñanlde noogaas e jeegom e noogaas e jeɗiɗi lewru juko ujunnaaje ɗiɗi e sappo e nayi e tawtoreede fannuyankooɓe rowrowɓe ɗemɗiyankaagal e winndiyankooɓe ŋanaa en heɓtinaaɓe e duunde baaba aadama ndee kala. |
Ndeen lulnde waɗaa ko nokku enda tiers monde ñanlde noogaas e jeegom e noogaas e jeɗiɗi lewru juko ujunnaaje ɗiɗi e sappo e nayi e tawtoreede fannuyankooɓe rowrowɓe ɗemɗiyankaagal e winndiyankooɓe ŋanaa en heɓtinaaɓe e duunde baaba aadama ndee kala. |
Silkeeji jeenay mbaɗaama yanti e ko fuɗɗinoo waɗeede koo fof hawri capande jeɗiɗi e jeɗiɗi kaamiil ko janngaa e iyaara oo e kuuɓal taw ko e uddirgol ceerno ibraahiima lih mo ngijilon e ceerno umar añ mo gaawol ɓee fof ko e almuɓɓe ceerno maajakatee. |
Ko sahnga waktuuji jeenayi pawɗi hojomaaji sappo e joyi wjeenayihjsappo e joyi ko ndeen imaam jumaa o hono abdul raasiid mbadinngaa kañum e sete mum naati suudu allah teddundu ndu ɓe tawi denndaangal juulɓe arnooɓe ɓe ina padi ɓe ko aldaa e heppere. |
Kalifaaɓe muridiyankooɓe walla mbiyen galle seek aamadu bammba kaadimu rasuulu eɗen nganndi walla tawa en nanii ina haalee wonde ko seek aamadu bammba woni fonndatoor laawol muridiyya ɓurngol heewde almudɓe e nder senegaal rewi heen tijjaaniyankooɓe. |
Nde o gasni konngol makko o wii jonnde ndee dartinaama haa janngo ko nii min caakorii heddii terɗe garɗe e tawaaɗe na njettondira na ngostondira jiiɗe he ko feewti he nalfaa aamadu jallo hooreejo tpwjuɓɓudi tabital pulaaku winndere e toɓɓe batu nguu. |
Nde o gasni konngol makko o wii jonnde ndee dartinaama haa janngo ko nii min caakorii heddii terɗe garɗe e tawaaɗe na njettondira na ngostondira jiiɗe he ko feewti he nalfaa aamadu jallo hooreejo tpwjuɓɓudi tabital pulaaku winndere e toɓɓe batu nguu. |
Baaba makko kanko mbaare wiyetee ko sammba bakkaar siidi konko siree sammba bookar sawa laamu yero jam koli tengella jiidi ko e boy bakkaar jaanga bakkaar faatumel bakkaar e ayse bakkaarbah mbaare ko saajo rewi ko e funeeɓe ɗiɗo rewɓe jeynaba e sala. |
Caggal diɗɗal ngal omo ardi e jaayndiyankooɓe ɗiɗo nantuɗe inɗe mumen hono aliiw basum mo cilon salndu fuuta e mammadu aamadu lih gorko mbooyo wahaa kaɗndorgal ceelooji ngam seedtaade ñalaaɗe ɗe o jogiri waɗdude kanko maliik paate soh e ɓiɓɓe fulɓe. |
Nii woni kirnduɗon e maraadi e werlaa boɗeejo dimnduɗo saakuuji anndoonde jeeri tenke joorɗe mbaalɗen e laawolñalnde talaata sappo e jeɗiɗi lewru bowte hitaande ujunnaaje ɗiɗi e sappo e tati naattuɗen sahre ñaamee heedde sappowcapande joyih subaka. |
Naamnde ɗee ina keewi kono ɗe njogii ko jaabuule tati to bannge yimɓe go'o ko geno tagi kala huunde ɗiɗi ko ko ari tan hay gooto tagaani ɗum tati ko yakawerecaasam energy tagi kala huunde miin noon woni heen jaabuwol am ko jaabuwol garwaniingol ngol. |
En ceeraani e yiyde lewru ina nanngee nanggal mayru ko ɗaŋre men heedata ndu e naange mbeelu mayre yana e hello mayru hello ngo natta jalbude mbiyen ndu nanngaama ɗuum waɗata tan ko nde ndu timmini lewlewal mayru wonataa hade ɗuum wontaa caggal ɗuum. |
Nde alhajji ceerno mammadu bookara kan ganndiraaɗo gataagiiyu oo ganndo alla waɗi njillu mbarkinngu e nder rewo muritani o tawi fuutankooɓe ina njogii caɗeele mawɗe to bannge moƴƴinde dewal mumen alla e nder diiwaan hee to nuwaadibu haa to suwayraat. |
Gure ɗiɗi ndokkii hiirde ndee faayiida mawɗo jowol e gardagol ɗalhata siidi wele lollirɗo ceerno mbeewa wonndude e ceerno demmba kulibali beelinaaɓe duɗal baaba leñol e gardagol ñaŋ muhammadu umaar e sokna maryam mammadu aan lollirɗo mayram daddaa. |
Hono noon ne so en kuutoriima haralde men jelooɗe tati yeru mbeeɓtinaangu nguu eɗen mbaawi yiɗde winndude helmere nde jelooɗe tati so en ndewii rewriwal ngal keɓen laabi teemedde tati e capande tati e tati binndirɗi ɗum hawra noogaas e jeɗiɗi laawol. |
Ko welnoo dey mettii sibu nde abdel ajiiju waɗi kuudetaa mum e ujunnaaje ɗiɗi e jeetati ndee ko buuamatu walli ɗum haa dañi no jooɗorii gila e jokkondire nder aduna hee haa e kaalis ko waɗiri kampaañ e woote gardagol leydi ujunnaaje ɗiɗi e jeenayi. |
Jamma altine sappo e jeɗiɗi dewo haaraan ina hawra e miliyonaaji tuggi caggal kiraaɗe haa nde ngoriije njoggi subaka waaldaa ko gite kecce ngam mantude alla e jaarde nulaaɗo mum mo jam e kisal ngoni e mum oo e jangtaade ɓure e nguurndam seek tijjaan. |
ko nder yanngeeji e inɗeele ganndal keewngal feeñata e jeewte cargol kabaruuji keewɗi toɗɗiiɗi ngonka teentingol jiitondire e jotondire dokkal wasiyaaji e sarɗiiji moƴƴi kalfondiral aduna jeewte humpito ɗanniiɓe e yilliiɓe aduna loowɗe tinndinooje. |
Doktoor umar jum mo duɗal gorworal afrik ɓaleejo ifan to duɗal jaaɓihaaɗtirde seek anta joop won ko ubbiti e nguurndam almaami abdul kadeer kan e nder deftere mum wattindiinde wiyeteende lumires noires de lhumanit inenteurs hros artistes et sportifs. |
Innde abdul bookar fuɗɗii feeñde walla ɓuri lollude e fuuta ko hedde miliyonaaji tawi omo yahra e duuɓi noogaas e tati noogaas e tati walla noogaas e joy noogaas e joyitawi fuuta ina jooɗii lebbi jeegom alaa almaami sayko umaar ina rewi hoorefoonde. |
Sukaaɓe jibinaaɓe caggal ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi e entaaɓe hakkilaaji mum en owii ɗeen balɗe sabu abiyoŋaaji beeyooji e dow koye mum en e nder wuro hee yummiraaɓe ɓee ne kay lorii sabu kaacaali ɓeen entaaɓe yiyɓe ko meeɗaa yiyde. |
Ɓesngu niimaa worgo e gardagol huseyni soh jooɗiiɗo to bergamo itali to bannge ɓulno yuɓɓinii kewu ngam aafde tuufeere adannde ngooroondi galle pulaar e nder wuro mum ñalnde noogaas e ɗiɗi e noogaas e tati lewru juko ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeɗiɗi. |
Yanti heen ɓe puɗɗinooma yettinde laamu nguu huunde e hujjaaji cosgol goomu rewindo naatingol teemedde joyi e capande jeegomha keedɗi bannge worgo e ngesa hee baasgol teemedde joyi e nder ujunnaaje ɗiɗi e teemedde jeegomha eɓɓanooɗi ɗii golleede ɗii. |
Ko idii fof koppolaani yetti podoor tan ƴeftiti politik malnooɗo ɗum daŋana e suwel el maa teertaade mawɓe kinɗe gardiiɗe uurnaade kunuɗe maɓɓe annda luure maɓɓe yeena ɓee heɓa ɓee ronkana ɓee haɓa e maɓɓe tawa doole dental ngal ina ngustii no feewi. |
Ɗo yahnoo artaa fof luulndo e laamu cod e upr pellitiino haaldude e maayirɗe lewru settaambar haa yimɓe fof ɗaminii maa nanondiral waɗ woote ɓamdaaɗe njuɓɓinee leydi ndii yaaɓana yaltude kiris politik woni gila e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeetati oo. |
Ciftoren e ɗen poti siftorde ko oo ngenndiyanke mo yeru mum heewaano fiɗɗitnoo pittol laamu muritani haɗi ɓaleeɓe teppaade to binndol ɗemɗe ngenndiije pulaar sooninke e wolof kañum fof e yahrunoode ɗemngal arab e wonnoode heen tuugnorgal laaɓtungal. |
Jooni noon etoɗen ƴeewde he teylaare geɗe dogooje hannde he mali ɗee he saahal ɗee geɗe kimmuɗe ɗe yiylotooɓe inɗe teeɓtii ngam ownude beeli jaaynooɓe nder laylayti renndo ɗo kala mo jiidaaka miijo joñetee ɗo moƴƴude miijo laatii ɓuraa heewde haala. |
Heedi ndi bannge rewo ko mer du nord maayo rewo e leydi danemark e mer baltiue bannge fuɗnaange mayri heedi toon ko poloñ e rippoobilik cekoslowaki heedi ndi bannge worgo ko otris e siwis bannge hirnaange ko farayse e luksaambuur e belsik e paysbas. |
Heedi ndi bannge rewo ko mer du nord maayo rewo e leydi danemark e mer baltiue bannge fuɗnaange mayri heedi toon ko poloñ e rippoobilik cekoslowaki heedi ndi bannge worgo ko otris e siwis bannge hirnaange ko farayse e luksaambuur e belsik e paysbas. |
Ko ndeen sanhajjaen gootol e leñƴi berbeeren puɗɗii naatde e saraade nder diiwaan keborɗo wontoyde muritani ɓe ngaddori diine lislaam mo aarabeeɓe totti ɓe haa yettii nde aarabeeɓe banu maŋiilen leñol hasanen cosoyta emiraaji goodɗi haa hannde ɗii. |
Hankadi dey nattii gubbe ɓayri woote ndawii ñalnde noogaas e tati noowammbar ujunnaaje ɗiɗi e sappo e tati ngam cuɓagol depiteeji e diisneteeɓe fotde miliyonaaji neɗɗo ina mbinnditii e doggol woote hee capande jeɗiɗi e go'o parti ina njeytoraa heen. |
Sabu noon keeragol comci maajirɗi ɗii e nanndugol majji e koltu konunkooɓe wonɓe e wolde seefkantoŋeeɓe e kumaandaŋeeɓe wonnooɓe e diiwaan hee mbiyi wonde alhajji mahmuud bah ko gaño laamu koloñaal mo suuɗaaki gonɗo e heblude hawñitere konunkeere. |
Ko e oon sahaa demmba jeey to siiwre ari walli mo haa jeeyɓe njaɓani mo yo o yim kono e dow ooɗoo sarɗi kala nde gellaay feŋi hiirde ko waawi dañde heen fof yo tottu jeeyo tawaaɗo fof hay so tawii ko cukalel oon noon itta heen ko welaa fof rokka mo. |