Datasets:
cawoylel
/
fula_news_tts_sentences

Dataset card Viewer Files Community
Fula
stringlengths
16
256
Enen ne so tawii wonnoo darnde men ko yo sukaaɓe ndontu ko mawɓe njoginoo e faayidaaji gila e gannde men haa e finaatawaa men woto en noddeede janngo e jehre pine ngaanen njillu men he jaatayaa anndinii en kala no konu boniri woodat heen tan kaaltoyɗo.
Ceerno maalik gallu bah oon sahaa elimaan joom wuro baabaabe mo ngannduɗaa seedtiniino e wolde gawdal koolɗi tuumaa ittaa e jappeere waɗaa e ndeenka ko o gorko deentoraaɗo gannde ɓaleeje e daneeje cellal cuusal e pellital wonande kala golle ɗe ummanii.
Gammbi jeyaa ko e tiimaale leydi angalteer heɓi jeytaare mum ko e hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande jeegom e joyi woni laamorgo mum ko bannjuul ɗemngal laawɗinaangal ko enngele hay so tawii ɗemɗe ngenndi ɗee ko manndinka fulfulde wolof ekn.
Kaboore juɓɓe seɓɓitiiɓe noototooɓe e innde alaida e dowla islaam ndufii ƴiiƴam fotde ujune ɗiɗi neɗɗo ujunnaaje ɗiɗi pernii ko ina tolnoo e miliyoŋ neɗɗo feccere miliyoŋ e teemedde joy ujunere neɗɗo njalti leydi e gure mum en mooloyii banngeeji goɗɗi.
to bannge muritani diiwaan hebbiyaaɓe tuggi ko e woolum haataar o haaɗi ko e bagodin wonande kay nanngu kallu hakkunde kayhayɗi e ɓoggee to bannge daande maayo hebbiyaaɓe tuggi ko e rufiaawdi o haaɗi ko e caanngol sawataato hakkunde daawalel e mbaañ.
Cellal makko ustinooma e nder ɗiiɗoo duuɓi nde wonnoo mawngu e tampere puɗɗinooma heɓindaade mo haa ɗuum addini mbo ɓooraade ngardiigu sosiyetee makko hono cse e lewru saawiyee ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom o totti ngu ɓiyiiko afo hono umar aliw soh.
Woni wootooɓe mawɓe noon ko jeyaaɓe e suudu nulaaɓe chambre des reprsentants e senaa ɗum yerondiri ko e asaambelee e senaa ɗoo e muritani ɗum firti ko terɗe ɗiiɗoon cuuɗi ɗiɗi e nder dowlaaji amerik kala ina poti suɓaade hol potɗo wonde hooreejo leydi.
Ko ina tolnoo e miliyonaaji aadee tawtoraama kewu nguu huunde woɗɗondirnde e tawtoranooɓe piilungal obama fotde miliyoŋ e teemedde jeetati ujunere miliyonaaji e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeenayi e miliyoŋ aadee e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e sappo e tati.
E oon ñalawma banndiraaɓe e sehilaaɓe renndanooɓe nguurndam cuɓii ko jippinande mo deftere alla teddunde ndee ɗum woni silki to leegal siiseem e nder nuwaasot laamorgo muritani ngam neldude mo duwaawu kanko e denndaangal maayɓe juulɓe ngenndiyankooɓe.
E hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeegom o waɗi kawgel o heɓi seedanteeje ɗiɗi ɗaɓɓittenooɗe e ndeen hitaande jeegoɓere duɗal leslesal ngam yaaɓande e hitaande miliyonaaji rogere adannde wonande jaŋde hakkundeere to duɗal ɓoggee.
Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e jagge mum en mettiniino heen no feewi ñiŋi no oo gagga yiɗiraa ñawndireede nii kolliti faayre mum en e kulol mum en sibu so geɗe ɗe njahrii nii firti hankadi ko bonannde dagnaama ɗum ɗoon noon ko yeru mo moƴƴaani.
Heewɓe ceeraani suurtude feere fuunti nde o huutorii e ɗii duuɓi ɗi o laamii njuulu kahayɗi ngam hippude bone warkoyeeɓe sariyaaji njiyaagu ngam ɓeydaade heedande jiyɗinooɓe hare feewde e bonnooɓe jawdi mufsidiin en ngam ɓeydaade waaraade jawdi leydi .
Ngam mawninde ñalngu nguu jokkorde pelle ɓamtaare pulaar e fedde ɓamtaare ɗemngal sooninke e fedde ɓamtaare ɗemngal wolof njuɓɓinii ñalnde aset miliyonaaji to galle pinal jaaje kamara to socogim ps ɗoo yeewtere tiitoriinde ɗemngal muuynangal e jaŋde.
Ɗum fof yanti heen kadi ko eggugol hoolaare hakkunde won ɗiin leƴƴi teeŋti noon e ooɗo sahaa ɗo eeraali keewɗi kollitta wonde larme mali inan golla golle kaantare feewde e leƴƴi tuwareg en aarabeeɓe e fulɓe sabu tuumde ɗum en wonde mballitiino ownooɓe.
Kono ko fulɓe ɓee mbaɗaa to sehilbaabi e wul yenje e kankoosa koo ɓuri bonde e taccineede ownugol beeli warngooji tilfiiɓe ɓe njiytaaka teettugol jawdi ndariindi tawi ɗum fof ko golle njuɓɓudi laamu bannge siwil e konu kala walla milisaaji ɗi ɓe kuufi.
Mais cest du dbut des annes soiantedi ue date le tournant aec la olont affiche du rgime en place de consacrer la suprmatie de larabe sur le franais cest ainsi ue des initiaties ont t prises dans ce sens au nieau du systme ducatif et de ladministration.
Il ient en remplacement du lot de mme superficie situ sebkha ue larprim aait obtenu en ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeenayi et aait pay la caisse du receeur des domaines en miliyonaaji la somme de teemedde ɗiɗi e capande jeɗiɗi e tati.
Ko teskaa boom guwarnama jaltuɗo o e guwarnama keso o kam en fof ko yaɓɓuɓe sariya hay hooreejo leydi o ko jaɓɓuɗo sariya sibu alaa e maɓɓe fof kollitɗo jawdi mum nde ƴettata golle nde hono no laawol jowitiingol e laaɓal jiilgol kaalis ɗaɓɓiri ɗum nii.
Rewɓe ceeraama sabu telefonaaji won jaggaaɓe heen ñohre ɗum ɗo ɗi taƴi enɗe won nii waasɓe heen liggeyaaji mum en sabu won e ligginooɓe hewɓe huutoraade oo fartaŋŋe ngam sunnaade ko ligginteeɓe mum en pewjata kaalata walla ko njahata walla ko mbaɗata.
Rewɓe ceeraama sabu telefonaaji won jaggaaɓe heen ñohre ɗum ɗo ɗi taƴi enɗe won nii waasɓe heen liggeyaaji mum en sabu won e ligginooɓe hewɓe huutoraade oo fartaŋŋe ngam sunnaade ko ligginteeɓe mum en pewjata kaalata walla ko njahata walla ko mbaɗata.
Ko ndeen yiyannde lobbere anndi iisa abdullaay jallo lollirɗo tomaa sankara baabaaɓe yuɓɓinii balɗe ɗiɗi jaaroore tomaa sankara mawɗo sappo e joyi e sappo e jeegom lewru kawle ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom duuɓi noogaas e jeenayi caggal warngo makko.
Ko e nder oon yonta nguuɗoo goomu militeer en naatni dawrugol kesol e nder leydi hee so rokkitde leydi ndii neɗɗaagu e ndimaagu mum aawi e nder ɓerɗe ɓiɓɓe leydi ndii yiɗde liggeey ɗaɓɓude potal e demokarasi e daranaade faggudu tuugiindu e ngalu leydi.
Yeru e ooɗoo sahaa ɓe ummortoo ko e nduukon pasifik yeru tuwalu polinesi kaledoni ekn walla ɓe ummoroyoo e nokkuuji jupporɗe ko wayi no yupporde gange ɗo capande jeegom miliyoŋ neɗɗo njogori eggude so geec ƴerii fotde meeteer gooto walla yupporde niil.
Faandaare huftidinnde gollorɗi ɗii ko moƴƴitinde mbaadi sariya e no sariya heɓirtee e dow keblugol jaaynooɓe e ko feewti e piɓle kuftidinɗe njuɓɓudi sariya leydi ndii e sariya gabbitiiɗo e jaaynirɗi e njuɓɓudi sariya binndugol ciimti peewtuɗi e sariya.
Muusaa faal gardiiɗo anair nokku toppitiiɗo gartirgol e naattingol artuɓe ɓe e nguurndam leydi ndi hollitii ɗoon wonde gartugol ngol firtaani tan naattude leydi ndi kono e ngol ɗaɓɓi golle mbele aɓe mbaawaa ɓamtude ɗo nguurndam moƴƴam e nder ndimaagu .
Nokku kalfinaaɗo kala ko yowitii e geɗe ndernderiije bayyinii wonde teeɓtiima ko ina tolnoo e teemedde nayi e capande tati e go'o tuumaaɗo noototooɗo e innde ndeen fedde huɓɓereeɓe tawo ko ɓuri heewde e maɓɓe ko jeyaaɓe tigi e leydi arabi sawudit ndii.
Gaa gaa jeddi jowitiiɗi e idagol ngol leñol walla goɗngol leydi muritani hoɗde e diiwanuuji leydi ndii won goonga mo yeddotaako oon goonga ko ɓesngu muritani ko njillungu naatnaatondirngu tee ɗuum ina foti teskeede tabitiniree kuule sariya leydi ndii.
Meer likseyba mammadu maamuudu kan yetti rewɓe likseyba haa nguu ñalngu yuɓɓiniraa nii o wasiyii dental rewɓe sibu ko dental maɓɓe tan waawi waɗde huunde dental ngal kadi alaa paltoor ko yo rewɓe muritani fof ndentu kala ɗo dental alaa alaa ko gasata.
Hooreejo jugu jam kummba jibi siisoko lollirɗo kummba saakiliba koolaaɗo kuuɓal faatimata demmba jallo cukko koolaaɗo kuuɓal rugi kamara kalfinaaɗo ngalu hapsatu sal cukko kalfinaaɗo ngalu kadiija mawnde jallo koroowo ngalu kajjaa hammadi jaagili kebe.
Hooreejo jugu jam hapsatu sal cukko hooreejo kajjaa hammadi jaagili kebe koolaaɗo kuuɓal rokoya kanndee cukko koolaaɗo kuuɓal maymuuna sem kalfinaaɗo ngalu faatimata demmba jallo cukko kalfinaaɗo ngalu seynabu umaar lam koroowo ngalu tibille saakiliba.
Ndeen weltaare mawnde ina holli ɗuum nde hiirde nde gasi haa laaɓi ndee yimɓe ɓee alla e maɓɓe weltaade hay gooto e maɓɓe yiɗaani yahde kamɓe kala ɓe ndiiri ɓe maɓɓii e sukaaɓe amatnooɓe ɓeeyiɗde yettude ɗum en e weltinde ɗum en e ɗee golle paayodinɗe.
Mais cest du dbut des annes soiantedi ue date le tournant aec la olont affiche du rgime en place de consacrer la suprmatie de larabe sur le franais cest ainsi ue des initiaties ont t prises dans ce sens au nieau du systme ducatif et de ladministration.
Njiɗmi wiyde tan hay sinno ɗemngal arab ngal hina ñoƴƴiraa men joñiraa men neh ɓuri sikkeede hina jogori warde ɗemngal men walla ɗemɗe men ngonka ɗemɗe ɗee hina seerti seeɗa ko ngal farayse ngal waɗi noon ngaal ko nder iwri wonaa boowal no ngala nih.
Ndiwoowa umminooka kanndaa heathrow to londres laamorgo angalteer ñalnde alkamiisa sappo e ɗiɗi marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e joyi ina tiindii dubay nde yahi haa hakkunde yolnde ruttii sabu henndu woppere neɗɗo gooto joɗɗini nder suturaaji laana kaa.
Ndiwoowa umminooka kanndaa heathrow to londres laamorgo angalteer ñalnde alkamiisa sappo e ɗiɗi marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e joyi ina tiindii dubay nde yahi haa hakkunde yolnde ruttii sabu henndu woppere neɗɗo gooto joɗɗini nder suturaaji laana kaa.
So tawii noon hinnde ko kala jiiduɓe ɗemngal e pinal e iwdi ngootiri nodditaade e asko wooto e gollal gootal ɓe ngonataa hinnde sibu maɓɓe renndinde kinɗe keewɗe fulɓe aynaaɓe waañooɓe awooɓe subalɓe sehooɓe lawɓe awlooɓe yimɓe awluɓe ndeke ko ɓe fof.
Yimɓe maantiniiɓe kadi ngarii heen ko wayi no bah yaayaa alasan ngayde aadama hoore soh abdarahmaan jah mo jiinge suleymaani konnaate cukko meer leegal arafaat e wonɓe ɓe limdodaako ummoriiɓe e diiwanuuji daande maayo diiwaan ageylaat e diiwaan aftuut.
Sappo e goo lewru suwee ujunnaaje ɗiɗi e jeenayi haa sappo e goo lewru suwee ujunnaaje ɗiɗi e noogaas e ɗiɗi waɗii duuɓi sappo e tati ko mammadu sammba joob lollirɗo murtuɗo ruttinoo e joom mum ko kanko wiynoo jaambaaro woyetaake gollal mum ñeemtinte.
He ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e joyi lulnde woɗnde jooɗi tuggude ñalnde ujunnaaje ɗiɗi e teemedere e noogaas e tati juko aout to kotonu leydi benin ngam fawjude tafngol binndol ɗemɗe ghana togo benin nigeria e haut olta burkina faso.
Ƴelo adano ngoo ko premium teemedde jeetati ujunnaaje nayi f cfa ɗiɗaɓo ngo ko business ujunnaaje ɗiɗi e teemedde joyi miliyonaaji f cfa tataɓo ngo ko ecommerce ujunnaaje nayi e teemedde joyi miliyonaaji f cfa lewru kala kono ɓe joɓnortoo ko hitaande.
Weltinde kiliyaan mum kadi gaaga ko ɗuum artirta oon ñalnde wonnde ko ene addana oon kadi mantude julanke mum oo he yeeso woɗɓe te pulaar wiy so a ñallidii e giɗo neɗɗo ñallaa yiɗde ɗum kono so a ñallidii e gaño mum kadi ñallaa añde wañde ɗum.
Ɓe mbaɗi tan ko yoo fenaande waaw goonga kono abdul latiif kulibali wiyi ina joganii ɗum dalillaaji tekkuɗi sabu ko o haali ko fof woni ko e wakannde ɓataakeeji mo o nuldaa tawa nulduɗo mo o heɓi ɗum ko e ceerno usmaan sih biyɗo teewu mum ñaamaama o.
Kono ena hulaa haa jooni wonde so njaltudi anndaama kala kawaaɗo maa wonndiiɓe mum ngummin kake sabu ena laaɓi woote ɗee noddii leñamleñamaagu hakkunde mandinkooɓe wonaɓe alfaa konnde e doole e fulɓe ɓe doole e mum'en ngootani ko sellu dalein jallo.
Ɓe mbaɗi tan ko yoo fenaande waaw goonga kono abdul latiif kulibali wiyi ina joganii ɗum dalillaaji tekkuɗi sabu ko o haali ko fof woni ko e wakannde ɓataakeeji mo o nuldaa tawa nulduɗo mo o heɓi ɗum ko e ceerno usmaan sih biyɗo teewu mum ñaamaama o.
Kono ena hulaa haa jooni wonde so njaltudi anndaama kala kawaaɗo maa wonndiiɓe mum ngummin kake sabu ena laaɓi woote ɗee noddii leñamleñamaagu hakkunde mandinkooɓe wonaɓe alfaa konnde e doole e fulɓe ɓe doole e mum'en ngootani ko sellu dalein jallo.
Ɓe mbaɗi tan ko yoo fenaande waaw goonga kono abdul latiif kulibali wiyi ina joganii ɗum dalillaaji tekkuɗi sabu ko o haali ko fof woni ko e wakannde ɓataakeeji mo o nuldaa tawa nulduɗo mo o heɓi ɗum ko e ceerno usmaan sih biyɗo teewu mum ñaamaama o.
Kono ena hulaa haa jooni wonde so njaltudi anndaama kala kawaaɗo maa wonndiiɓe mum ngummin kake sabu ena laaɓi woote ɗee noddii leñamleñamaagu hakkunde mandinkooɓe wonaɓe alfaa konnde e doole e fulɓe ɓe doole e mum'en ngootani ko sellu dalein jallo.
Ɓe mbaɗi tan ko yoo fenaande waaw goonga kono abdul latiif kulibali wiyi ina joganii ɗum dalillaaji tekkuɗi sabu ko o haali ko fof woni ko e wakannde ɓataakeeji mo o nuldaa tawa nulduɗo mo o heɓi ɗum ko e ceerno usmaan sih biyɗo teewu mum ñaamaama o.
Kono ena hulaa haa jooni wonde so njaltudi anndaama kala kawaaɗo maa wonndiiɓe mum ngummin kake sabu ena laaɓi woote ɗee noddii leñamleñamaagu hakkunde mandinkooɓe wonaɓe alfaa konnde e doole e fulɓe ɓe doole e mum'en ngootani ko sellu dalein jallo.
Ɓe mbaɗi tan ko yoo fenaande waaw goonga kono abdul latiif kulibali wiyi ina joganii ɗum dalillaaji tekkuɗi sabu ko o haali ko fof woni ko e wakannde ɓataakeeji mo o nuldaa tawa nulduɗo mo o heɓi ɗum ko e ceerno usmaan sih biyɗo teewu mum ñaamaama o.
Kono ena hulaa haa jooni wonde so njaltudi anndaama kala kawaaɗo maa wonndiiɓe mum ngummin kake sabu ena laaɓi woote ɗee noddii leñamleñamaagu hakkunde mandinkooɓe wonaɓe alfaa konnde e doole e fulɓe ɓe doole e mum'en ngootani ko sellu dalein jallo.
Nde maabuɓe taggi geese mumen dillere ko subalɓe yimooɓe pekaan njoli njimi maayo njaari waɗnooɓe golle tiiɗɗe e nder gure cubalooji hakkunde awle e ƴella cappii haa yimɓe puɗɗii faayde woto maayel hooni ƴerde walla woto gabi e noodi tawde ɗumen ɗoon.
Ko wonaa ɗum ko mboɗo wiya banndiraaɓe ɓe yoo tiiɗno ngara e keewal paama kadi fedde nde wonaa caakaan ummini ɗum sabu so on njiyii neɗɗo fiyii teemedde ɗiɗi mbuuɗu maayii nawtaama cuuɗi men ko baɗlal mawngal teemedde ɗiɗi ɗe ko sadak wonaa hay batte.
Nde maabuɓe taggi geese mumen dillere ko subalɓe yimooɓe pekaan njoli njimi maayo njaari waɗnooɓe golle tiiɗɗe e nder gure cubalooji hakkunde awle e ƴella cappii haa yimɓe puɗɗii faayde woto maayel hooni ƴerde walla woto gabi e noodi tawde ɗumen ɗoon.
Ko wonaa ɗum ko mboɗo wiya banndiraaɓe ɓe yoo tiiɗno ngara e keewal paama kadi fedde nde wonaa caakaan ummini ɗum sabu so on njiyii neɗɗo fiyii teemedde ɗiɗi mbuuɗu maayii nawtaama cuuɗi men ko baɗlal mawngal teemedde ɗiɗi ɗe ko sadak wonaa hay batte.
So en ndokkii yeruuji won e maandeeji e coñce jahdooje heen fetel e ndimaangu pentanaa gumbalaa laana e awƴal saakit e nooroo njimanaa pekaan niire e ɗaldungal jaaɓirɗe e lefol coñcanaa dillere alluwal kuɗol e dahaa sawta e serem fulla e taande ekn.
Sikke alaa ɗaɗi ngubbi ko e nder ɓanndu wadde ngaddindaaji ubbii ko e nder leñol fulɓe ina selli ƴiiƴam walata ko e nder ɗaɗi wadde pulaar walwaltata ko e nder ngaddindaaji fulfulde so ƴiiƴam ñawi a sellata mo ƴiiƴam mum ñawi rokkata goɗɗo ƴiiƴam .
Tekkeendi naange ko miliyonaaji km so hamaama haa wonti kiloometruuji capanɗe seeɗa ɗuum firti ko cukkiri ɓurtundi wonata ɗoon ko noon koode korŋooje mbay sukkude e rentude so ko foti no wekkere suukara ɓamaama heen peesata ko ina abbo e miliyaar ton.
Ɗemɗe afiriknaaje janngeteeɗe e maggal ko ɗeeɗoo amharik kaaleteengal ecopi e bantu e berbeer e komoreere ɗemngal komoor e hawsa e malgasiire ɗemngal madagskaar e mandeŋ bammbara e pulaar e sooninke e swaahili e tigiriñiya eriiteree e wolof e yuruba.
Nde annabi muusaa mo jkm yalti o yahi to leydi mudeyyana o mo yahatnoo tan haa o tawi aynaaɓe ina njarna ndammiri e woyndu sukaaɓe rewɓe ɗiɗo ina ɗoon njooɗii ina njiɗi yarnude jawdi mum en ina padi haa aynaaɓe worɓe ɓe kaljita e jarnugol mum en ngol.
Leƴƴi muritani e kuuɓal mum en njiɗaa haɓde meeɗaa nii haɓde e koye mum en ko laamu tan renndita ɗi walla fiya ngol woppa ngola fiya oo tirbii ɓamta oya ekn daranaade nuunɗal e yooltude hujja mum noon ko e jihaadi jeyaa hay gooto fotaani yammande ɗum.
Siin neldiino toon laakon wiɗto ɗiɗon kono ko mbeeyowon tan kon njuurotaako hono cangego'o oktoobar ujunnaaje ɗiɗi e jeɗiɗi e cangeɗiɗi oktoobar ujunnaaje ɗiɗi e sappo etee eɓe pewji jokkude yahde toon duuɓi garooji ɗii teeŋti noon neldude toon yimɓe.
Hono biyeteeɗo kataadatu wiyi bilkiis neldii sileymaani jkm geɗe keewɗe sanne ko wayi no tenngaaɗe e laafaaji kaŋŋe e kaalis o neldori ɗum teemedde joy suka debbo e hono ɗuum sukaaɓe worɓe o waɗdi e mum en nelaaɗo ceedtanaaɗo ƴoyre e nder laamu yeman.
Nde annabi muusaa mo jkw yalti o yahi to leydi mudeyyana omo yahatnoo tan haa o tawi aynaaɓe ina njarna ndammiri e woyndu sukaaɓe rewɓe ɗiɗo ina ɗoon njooɗii ina njiɗi yarnude jawdi mum en ina padi haa aynaaɓe worɓe ɓea kaljita e jarnugol mum en ngol.
Tagegol baaba aadama ko nii siforii fawaade e no diine lislaam wiyiri ɗum e tuugnaade e ganndo lislaamiyaŋke gooto ina wiyee saalabi e deftere mum ɗo wiyi nde alla yiɗi tagde aadama ndee o wahyii leydi o wiyi ɗum mbiɗo yiɗi tagde duumotooɓe e dow maa.
Ɓiɗɗo galle laamu dahomee cakkitiiɗo ɓiy behansin sankii ko ndakaaru ñalnde sappo e jeenayi mee ujunere e teemedde jeenayi e noogaas e jeetati wirnoyaa bordoo hade mum ubbiteede artiree beneŋ ñalnde noogaas e nayi settaambar ujunnaaje ɗiɗi e jeegom.
Kamɓe ñaawooɓe ɓee ɓe njiilii feere e nder yontere hee haa ɓe tampi ɓe ndañaani ɓe cuɓii gooto e maɓɓe yo yah to haaruuna wiya ɗum wonde ɓe ƴeewii baŋyoobaŋ ɓe tawii ko maalik tan waawi ɗum ñaawde sibu ko kañum ɓuri ɓe humpito to bannge ñaawoore.
Le pulaar dispose certes de uelues epressions connotation ngatie oire pjoratie sur les maures hol capaato hol hoore weendu capaato wona giɗo etc linerse ces derniers en ont certainement daussi ertes sur les kwar en gnral et les ullaani en particulier.
Hono aysata ymm o wiyi laatiima ñalnde asuuraa ko ñalngu ngu uraysiyankooɓe kooratnoo e yonta majjere laatiima kadi nelaaɗo jkm oo nde ari mediina ndee hoorii mo nde alla farlini koorka ramadaan ndee o wiyi oon mo yiɗi yo hoor oon mo yiɗaa yo woppu.
Lowre alakhbar siftinii wonde hade antoñoo injay arde yillaade asiis kamɓe e koye maɓɓe ɓe keɓiino ɓataake ina winndaa heen maa mawɗo konu gine bisaawo oo yeewtid e abdel asiis hafeere yimɓe capande nayi e ɗiɗi sokaama e muritani sabu tarafik dorog .
Oon hujja ko ɗo ɓe mbiyata wonde aarabeere nder asli mum ko ɗemngal muritani e ngal diine ɗoon ɗo farayseere woni ngal hirnaangeyankooɓe wadde muritani mo e mum aarabeere jippinii farayseere e dow kala fannuuji njuɓɓudi leydi wonata muritani ɓurɗo oo.
Ñalnde nayi lewru settaambar ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeegom o nanngaa omo wondi e jagge ɓaleeɓe jeyaaɓe e dillannde semmbeeji dimɗitinooji afriknaaɓe muritani noddirtenoonde flam winndunoonde ɗerewol woytaango ɓaleejo kiiɓaaɗo.
So buuamatu wallitii abdel asiis jooɗaade e jappeere laamu walla o rokkii mo kaalis ɗuum ina dagii so buamatu wallitii miskineeɓe walla jaaynooɓe walla senateeruuji walla senndikaaji ɗuum rewaani laawol joomum en nanngee cokee kaɗee wellitaare mum en.
Huunde e sukaaɓe waɗɗiyankooɓe tututaaji ngoni ɗoon e waɗde fijo e gaatuleeje fotde hojomaaji noogaas ɗum siftini en jamanuuji waɗɗiyaŋkooɓe dowluɓe wayɓe no kaaliidu sammba aamadu soh to jiinge walla no jinnaaɗo men demmba daayaa gise to jowol sahre.
Kono tawde ardiiɓe en ɓee caliima haalde haala lojol men ngol tee en mbaawaa lokñitde ɓaleeri yiytere ndee sabu hulde woto wontande en caɗeele goɗɗe waɗde kolliten ɗum annduɓe woni ñaawooje hakkunde leyɗeele caggal nge ngadduɗen dalillaaji laaɓtuɗi.
Eɗen njaakorinoo maa ɗii ñalɗi gaa gaa ko aadoranoo koo duɗe tolnooji loowdi heblo jannginooɓe wallifo ekn maa mbaaw teskaade kesamkesaagu teskoo kadi humpito dañaango e yolnde hee kam e kuccam kesam fedde ndee ngam lelnude laabi ɓurɗi kadi moƴƴude.
Ko ɗoo taariik maɓɓe woni e joofdude e birnagol yoga e maɓɓe so wonaa noon sahaaji kala ɓe noddee e won e kewuuji ɓurɗi noddude naalaŋkaagal e yeengo e sahaaji nde faraysenaaɓe mawninta won e juulɗeeli mum en walla so ina ciftora ñaamgolluuji mum en.
Nde laana ka yahii haa dow kolonel hai higang yaltii laana ka feerii e weeyo duuɓi joy caggal ko siin tawti ko wonnoo dental leyɗe sowiyet en e amerik ko taykonot weeyiyanke sinuwaa en tuubakooɓe mbiyata ɗum ko kosmonot siin neldii aadee e nder weeyo.
Ko ɓuri feccere e maɓɓe ko amdu mbardaa yeru jaaynoowo sawuudnaajo biyeteeɗo jamal khashoggi baraaɗo nder konsilaa sawuud to istanbul turki ñalnde ɗiɗi oktoobar walla jaaynoowo slowakinaajo biyeteeɗo kuciak cankiiɗo ñalnde noogaas e go'o feebariyee.
O fooli konuuji mum ñalnde noogaas e ɗiɗi mee ujunere e teemedde jeetati e capande jeegom to ngano e ñalnde noogaas feebariyee ujunere e teemedde jeetati e capande jeegom e go'o to coo o naati segusikoro ñalnde jeenayi marse ndeen hitaande wootere.
Sabu goongɗinde wonde hakkeeji pinal ɗii no mbinndiraa e ngooɗoo bayyinaango nii ina keɓtinaa kono ina carii e nder kuutorɗe keewɗe jowitiiɗe e jojjanɗe aadee ina sokli ɗum noon ɗi ndentinee mbele eɗi njiytinoo no moƴƴi ɗi njuɓɓa ciynugol majji newoo.
Goomu yonaaɓe gure komin teekaan muritani madiina fanay ndikiin aali kan ñakwar sima i ii iii e i teekaan koleyla meleyga ksaar mbarik ina mbinndunoo hooreejo leydi muritani ɓataake caaktaaɗo gila sappo e jeɗiɗi marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom.
Ñalnde jeetati noowammbar ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom ɓesngu amerik labiima hakkunde gaabotonooɓe lefol hooreleydaagu to dowlaaji dentuɗi amerik usa hono donald trump jeyaaɗo e lannda ripobilik en e hillari clinton jeyaaɗo e lannda demokaraat en.
Kono kadi ina heddii haa jooni yimɓe wonɓe e kalifaandi tawa ko won jeeyɓe ɗum en ina mbaɗi ɗum en e galleeji ina ngolloroo ɗum en ndefa nguppa njerwoo ngaynoya jawdi e teeru ɓe konndira otooji ekn tawi ɓe njoɓetaake ɗum ɓuri heewde ko e nder safalɓe.
Ngam falaade yimɓe yiɗɓe arde faabaade sokaaɓe ɓee e ngam hulde dille e iiñcere e ndertooro tuubakooɓe ɓee ngaddi soofaaji mum en soldateeɓe maɓɓe haa keewi ɓe njoƴƴiniɓe e nder wuro boode to fuɗnaange tooro kam e nder wuro ɓokkol to hirnaange dimat.
So en mbaɗii ɗeen golle ina gasa ɗemɗe men ƴellitoo ko yaawi so en mbelsindiima en mbaɗaani ɗeen golle ina gasa ɗemɗe men maaya majja menndeŋ sibu weleede e metteede nguurndam aadee en ko e karallaagal kesal jogori tuugaade e janngo ɓadiiɗo garoowo o.
E ngoo wuro ñalnde noogaas e tati marsa ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeenayi ko ñalnde heen njettiɗen bamako bone heɓii kaaɗtudi mum ko ina ɓura teemedere e capande jeɗiɗi pullo kirsaama nduppaama njargaama cukalon e rewɓe horiiɓe nayeeɓe rewɓe e worɓe.
Ko ɗum addani min naattinde gollal amen e hare ɓurnde yaajde ngam compugol muritani nuunɗuɗo dentuɗo muritani ɓiyngu yummaagu ɗo faayiida neɗɗo e yarlitanaare mum ngenndi mum e kaɓɓagol mum e ngootaagu ngenndi ndii kam e renndo ngoo njogotoo faayiida.
Nde yahnoo haa hedde feccere ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi kooninkooɓe ɓaleeɓe puɗɗii nanngeede nder konu hee ɓe mdummbaa e tuddule warngo camp de concentrations inaal e ajilaan e jereyda ɗo jojjanɗe aadee njaɓɓaa heewɓe e maɓɓe mbaraa.
Ndeen jibril wifii wibjo mum e gite maɓɓe ɓe ndonki yiyde ngam gite maɓɓe fof niɓɓiɗii ɓe ndonki yiyde jeese maɓɓe ɓe ndonki yiytude laawol galleeji maɓɓe ɓe ngoni e wiyde kooni nganndee ko luuɗu ɓuri winndere ndee fof waawde mbileewu e dow leydi ndi.
E miijo human rights watch laamu senegaal e gine bisaawo e ardiiɓe diine toppitiiɓe ɗiiɗoo daaraaji duɗe kam e jiknaaɓe sukaaɓe ɓe ko ɓe yanɓe kamɓe fof sibu ɓe mbaɗaani ko waɗɗii e maɓɓe ngam reende ujunnaaje ujunnaaje sukaaɓe e surde ɗum en e lepte.
Sans ouloir minimiser la presse ui parat dans les autres pays francophones nous nous limiterons ici au titres les plus connus en france uotidiens le monde libration le figaro le canard enchan etc hebdomadaires lepress le point le nouel obserateur etc.
Ɗum woni geno lonngini annabi idriisa wiyi ɗum aan a suwaa maay tawo etee miin mi fodanii kala fittaandu ko ko maayata ɗum woni ko to simoore aali iraan kaawise teemedere e capande jeetati e joyi ɗuum noon alaa e sago njaltaa ko ndeen o njaɓi yaltude.
Ko noon ne kadi neldirten njettoor keeriiɗo fayde mawɗo men bah aamadu sammba ganndiraaɗo aamadu luuti girlaajo maalmaalo ñaabina jaɓɓiiɗo goomu muñal jaaɓodii ɗum e miijo mum udditani ɗum dame duɗal mum bismii ɗum gila e fuɗɗoode haa e ooɗoo sahaa.
Ko ɗoon ngo tawi arnooɓe jaɓɓaade ena ndarii ena padndii gila e haakem mbaañ kumaandaŋ birgaal mbaañ meer ñaabinagarlol baylaa jah mawɗo gardeeɓe komseer polis haa e yontaaɓe yonaaɓe mbotto nde tawnoo ñalɗi ɗii kumpaani laamuuji leyɗeele ɗiɗi ɗee.
O ardiima catal fedde ɓamtaare pulaar e muritani to kayhayɗi tuggi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeɗiɗi haa ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeegom e tuggi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeetati haa jooni.
Ɓe ngidii ko teskaade wonde ɓikkon leñol kafaruuji biyeteengol diploptera punctata ngol ngannduɗaa ɓikkon mum mawnata ko e nder reedu yummum en hade mum en jibineede koowooje keesnoo ko ɓoccinde ɓuri yaawde mawnude e ɓikkon leƴƴi kafaruuji goɗɗi ɗii.
Kuulal teemedere e jeegom njaru kuutorɗe darnaaɗe e dow leydi luurondiraandi ndii haala mum yowii ko e juɓɓule maslooje walla ñaawirɗe tesketaake so tawii jooɗinooɓe e leydi hee ndiiwaama e mayri so wonaa noon tawa poolɗo e ñaawoore oo ina jaɓi ɗum.
Laamu ina foti tabitinde ballal mum e cukaagu leydi ndi e kuuɓal e sukaaɓe cahe joñiiɗe e ko heertii kono laamu woppittaake e hoyre mum alaa e sago mbaɗten hakkillaaji e e doole men oole kuutoroɗen peelelal men compen gollorɗe ballondiral ƴellitooje.
Ko fayti e naamnal jowitiingal e al kaydaa hooreejo leydi o hollitii wonde won wiɗto waɗaango hollitngo wonde sukaaɓe tawtoyooɓe ɓe ɓee yoga e mum en ko yimɓe wonduɓe e caɗeele rafiiji ɓe ownooɓe puuntata ina kuutoroo ɗum en e nafooje mum en keeriiɗe.