Fula
stringlengths 16
256
|
|---|
E wiyde makko kanko usmaan soh fayndaare arwaniire nde fiɓinoo ko e yiɗde waɗande ɓiɓɓe maccuɓe esclaes en ummotooɓe louisiane to dowlaaji dentuɗi amerik ina ngara to haaƴre mamelle senegaal huunde maantiniinde mbele eɓe ciftora hanki maamiraaɓe maɓɓe. |
Ngal keɓal hollitii wonde rtss ina waawi soomdeede e ŋeesooji gaadanteeɗi ɗi sukaaɓe ndokketenoo ɗii ngam hoybinde kuutorogol kam e coggu e nder diiwanuuji ñiiɓalñawu nguu hono no wiɗtiyankooɓe engelenaaɓe william collins et john barnwell njooɗtorii. |
So en kawrii ɗoo hannde ko ngam yiɗde e yarlitaare men kono kadi maa mi yettu sabaabu hono mammadu dem gaddanɗo en miijo e yarlitaare haa ndee hiirde laatii hanndemiɗo ñaagoo geno moƴƴo oo nde hiirde ndee yahrata no haaniri kadi mbaɗten nii mo nwuuri. |
So en kawrii ɗoo hannde ko ngam yiɗde e yarlitaare men kono kadi maa mi yettu sabaabu hono mammadu dem gaddanɗo en miijo e yarlitaare haa ndee hiirde laatii hanndemiɗo ñaagoo geno moƴƴo oo nde hiirde ndee yahrata no haaniri kadi mbaɗten nii mo nwuuri. |
E nder ndeeɗoo lowre nde duuɓi noogaas e ɗiɗi walla duuɓi noogaas e joyi joom mum ena yiiloo ɗoo innde joom mum ena yiiloo ɗoo ngalu joom mum ena yiiloo ɗoo ganndal joom mum ena yiiloo ɗoo ɓesngu so o heɓii duuɓi capande jeegom o naatii e duuɓi mbabba. |
Ɗaŋre jaayre ko ɗaŋre ɗiɗmere wanngatoonde naange heedi nde e magge ko ɗaŋre ɗiiña ko kayre woni jeegom ɓere ɓurnde mawnude e nder setonaange ɗaŋre jaayre ina timmina wanngaade naange e balɗe men ujunnaaje ɗiɗi e teemedde ɗiɗi e capande nayi e jeɗiɗi. |
Gila ndeen e ko ɓuri teeŋtude jaŋde leydi ndii waɗetee tan ko he ɗemngal arab walla e farayse wonande fannuuji siyaas kono hay ɗuum ine heewi ɗo ɗooftaaka yoga e jannginooɓe kuutortoo ko sapatoore so ine njanngina hiisiwal walla ɓalliwal maa guurɗiwal. |
Catal fɓpmkayhayɗi e ballondiral e ɗanniyankooɓe men to farayse lelnii eɓɓoore feewtunde e kuutoragol ɗemɗe ngenndiije e duɗe tokoose sukaaɓe yahrooɓe duuɓi nayi joyi haa jeegom maternelle ngam nafoore wonande cukalel janngude ɗum ɗemngal mum neeniwal. |
jaŋde ɗemɗe ngenndiije pulaar sooninke e wolof maa naatne he janngirɗe mecce duɗe keblirɗe jagge laamu duɗe heblo karallaagal e mecce ekn ngam wallitde jokkondiral he yimɓe nokkuuji ɗii nder golle ɗe laamu halfini ɗum en kam e nder golle mecce mum en. |
Ngam wallude fuutankooɓe waɗande ɗumen ko ɗaɓɓiri mo koo o suɓtii almuudɓe tato laaɗtuɓe hoolaaɓe annduɓe haaraysireeɓe ɓe ngalaa ɗawre ganndal yiɗɓe kala tagoore haa teeŋti e neɗɗo juulɗo jokkooɓe enɗam ɓe hoolaare makko timmi e mumen e kala fannuuji. |
les pouoirs publics doient de manire non uioue oprer une rupture aec lattitude de dni ui praut concernant les pratiues esclaagistes et les discriminations sociales en brisant le silence par la reconnaissance de la ralit de ces ignominies ui perdurent. |
mener une enute indpendante de grande energure sur toute ltendue du territoire impliuant les associations reprsentant et dfendant les ictimes de pratiues esclaagistes pour une aluation uantitatie de cellesci ainsi ue de la nature des pratiues connees. |
Isin naange potɗo werleede dow o maa yeñtin fotde miliyaar watt ko ina huɓɓa fotde sappo e jeɗiɗi miliyoŋ ampul tawi njaru mum ko hedde noogaas e tati um wonande kala kiloowattwaktu kilowattheure coodgu kiloowattwaktu jooni ina sowoo ɗum laabi jeegom. |
Nde leñol wuurata wona leñol nannga daarorgal mum e hakkunde leƴƴi guurɗi e les naange alla he ko maa ɓiɗɓe mum ngaawee e gulle ƴiiƴam e warñeende sabu hakke hokketaake teettete ko ɗum addi sippirooji njiyaten ɗi na mbaɗa ñalnde kala e winndere he. |
Ñalnde go'o suwee ujunnaaje ɗiɗi e sappo kalifu geɗe lislaam hono ahmed wul nenni haali e tele muritani e nder yeewtere wiyeteende le gouernement dans la balance o wiyi laamu nguu ina anniyii ko ɓooyataa mahde jumaa baawɗo nawde ujunnaaje sappo neɗɗo. |
Ɗum fof ko kaawis tawo sabu laamu suwaa tawo haalande yimɓe ko laaɓti maa mbiyaa nii lietnaa kolliranooɗo e telewisiyoŋ moritani ina yeeytii wonde ko kañum felli mo ɗum ɓeydani yimɓe ko wemjeende ɓeydi kadi jeeyngal ngal rokkaani abdul ajiiju manoore. |
Kono kadi bojji araani abboo en bojji sammba noddaaka nootii en bojji yiilotooɓe innireede ngenndiyankooɓe woyooɓe e dumunna balɗe sappo nduɗtoo e fijirde jaleeɗe e yiilaade ballal ɓe ɓe takki kanum en mbonni ko boni koo haa saabii bojji ɓe ngyata ɗii. |
Ɓeydi bone kadi so kalifu ine ittee ƴeewetee nii so alaa ko battinta e golle yeru kalifu jaŋde itteede ko adii guurti kañum e koolaaɗo kuuɓal mum fof firti ko ndee hitaande jaŋde kam aayiima haa teeŋti noon kadi gaddaaɗo ɗoon oo wonaa ganndanɗo jaŋde. |
Ko ittata walla firtata moritaniyaagal neɗɗo wonde moritaninaajo kellifaaɗo ruttoo jogoo nasiyonaalite leydi ngonndi debbo moritaninaajo mo arani resi ɓoorotoo moritaniyaagal mum tan ko nde waɗi ɗaɓɓaande mum winndaande ko adii nde dewgal ngal humetee. |
Ina ɗaminaa maa eɓɓaande ndee yaawnu jolngo e ruso e njuuteendi yolnde tangerlagos e alseendakaaru e sifaa kuuɓtodinɗo hakkunde orop e afrik worgo saharaa e wiyde aali ismaayiil muhammed ganndo ko faati e faggudu jolngo to bad kalfinaaɗo eɓɓaande ndee. |
E wiyde hoohooɓe laamu ɗe hrw jokkondiri e lewru marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeɗiɗi goodaangal e leydi hee ko ina tolnoo e ujunnaaje pelle ɗe ngonaa laamuyeeje ong ko finnde coftal renndo siwil leydi ndii e ɗooftagol laamu leydi ndii hakkeeji aadee. |
O bismii hoɗɓe arɓe ɓee o rewni heen golle ɗe fedde ndee fuɗɗii gollude ɗo o duuɗaani paandaale mayre o sakkitorii njettoor feewde e mawɓe maɓɓe jinnaaɓe maɓɓe sabu ballal mumen teskinngal e darnde mumen e sara maɓɓe haa ñalawma oo dañi ko dañi koo. |
Ko e oon nokku noon kamɓe wiyooɓe ko ɓe fellooɓe jihaadi ɓee cuɓtii hoɗde eɓe njana e leyɗeele cattiiɗe ɓe ɗee moritani alaseri mali niseer eɓe ndaha tuubakooɓe ngam ɗaɓɓude heen kaalisaaji ɓe njana e konuuli ɗeen leyɗeele jiidaani e bonanndeeji goɗɗi. |
Rewi heen ko konngol udditirgol cukko hoyreejo hono muusaa mammadu bah ngam bismaade yimɓe ɓee e siiftinde ɗum en ko woni faandaare hiirde ndee ko woni fayndaare fedde ɓamtaare pulaar e bismaade denndaangal arɓe nootitaade e yamirde golle ɗee puɗɗiima. |
Duwaade kadi yo en mbaɗtu nii mowuuri eɗen ɓeydii en ustaaki yo alla yurmo en yaafoo ɓe nde ngati nulaaɗo makko muhammad yo jam e kisal ngon e mum yo alla reen en hisna en reena hisna kala podnooɗo arde e siyaara tawa baawal maa haajuuji ndokkaani ɗum. |
O memi daari haa o memori daari makam pakay njaay to maaama gila e yero maama haa heɓi gelaajo teeŋti e karallaagal haala e ñeeñal lelngo daaroowo oo huutortonoo haa gooto fof yiytoo heen hoore mum guufnoo heen maa mbiyaa ko kañum tan fentananoo ɗi. |
Nde maabuɓe taggi geese mumen dillere ko subalɓe yimooɓe pekaan njoli njimi maayo njaari waɗnooɓe golle tiiɗɗe e nder gure cubalooji hakkunde ŋawle e ƴella cappii haa yimɓe puɗɗii faayde woto maayel hooni ƴerde walla woto gabi e noodi tawde ɗumen ɗoon. |
Enen ne so tawii wonnoo darnde men ko yo sukaaɓe ndontu ko mawɓe njoginoo e faayidaaji gila e gannde men haa e finaatawaa men woto en noddeede janngo e jehre pine ngaanen njillu men he jaatayaa anndinii en kala no konu boniri woodat heen tan kaaltoyɗo. |
Ceerno maalik gallu bah oon sahaa elimaan joom wuro baabaabe mo ngannduɗaa seedtiniino e wolde gawdal koolɗi tuumaa ittaa e jappeere waɗaa e ndeenka ko o gorko deentoraaɗo gannde ɓaleeje e daneeje cellal cuusal e pellital wonande kala golle ɗe ummanii. |
Gammbi jeyaa ko e tiimaale leydi angalteer heɓi jeytaare mum ko e hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande jeegom e joyi woni laamorgo mum ko bannjuul ɗemngal laawɗinaangal ko enngele hay so tawii ɗemɗe ngenndi ɗee ko manndinka fulfulde wolof ekn. |
E wiyde makkokoweforgo konu riis rewohabri ɗuum wonde konuamerikwonnookoe jarribaade kaɓirgal kesal gila ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi ganndiraangal haarp high freuency actie auroral research project ngam bonnirde iraan njerɓanndeleydi . |
Les principales aires dactiit des marchands desclaes soudan guine cte dioire epliuent la fruence des patroñmes consonance bamanamandingue parmi la population serile des socits sonink et haalpulaar et probablement celle du prnom samory en milieu maure. |
Ɓe kabbirani ndii ngaari ngaari sooyniima ɓe laana so a yiyaani oo ngarmi ngaraa so a tawaaka oo jaasaa njettiimi kelle e kuljinaali aɓe nanngi e kalaace aɓe mbakka ngaari jamɗe ina nafoo gaaraaji ina sinndoo kalaace koyɗe ine kaya ine suddoo baanaaji. |
Kaboore juɓɓe seɓɓitiiɓe noototooɓe e innde alaida e dowla islaam ndufii ƴiiƴam fotde ujune ɗiɗi neɗɗo ujunnaaje ɗiɗi pernii ko ina tolnoo e miliyoŋ neɗɗo feccere miliyoŋ e teemedde joy ujunere neɗɗo njalti leydi e gure mum en mooloyii banngeeji goɗɗi. |
to bannge muritani diiwaan hebbiyaaɓe tuggi ko e woolum haataar o haaɗi ko e bagodin wonande kay nanngu kallu hakkunde kayhayɗi e ɓoggee to bannge daande maayo hebbiyaaɓe tuggi ko e rufiaawdi o haaɗi ko e caanngol sawataato hakkunde daawalel e mbaañ. |
Cellal makko ustinooma e nder ɗiiɗoo duuɓi nde wonnoo mawngu e tampere puɗɗinooma heɓindaade mo haa ɗuum addini mbo ɓooraade ngardiigu sosiyetee makko hono cse e lewru saawiyee ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom o totti ngu ɓiyiiko afo hono umar aliw soh. |
Woni wootooɓe mawɓe noon ko jeyaaɓe e suudu nulaaɓe chambre des reprsentants e senaa ɗum yerondiri ko e asaambelee e senaa ɗoo e muritani ɗum firti ko terɗe ɗiiɗoon cuuɗi ɗiɗi e nder dowlaaji amerik kala ina poti suɓaade hol potɗo wonde hooreejo leydi. |
Ko ina tolnoo e miliyonaaji aadee tawtoraama kewu nguu huunde woɗɗondirnde e tawtoranooɓe piilungal obama fotde miliyoŋ e teemedde jeetati ujunere miliyonaaji e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeenayi e miliyoŋ aadee e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e sappo e tati. |
E oon ñalawma banndiraaɓe e sehilaaɓe renndanooɓe nguurndam cuɓii ko jippinande mo deftere alla teddunde ndee ɗum woni silki to leegal siiseem e nder nuwaasot laamorgo muritani ngam neldude mo duwaawu kanko e denndaangal maayɓe juulɓe ngenndiyankooɓe. |
Sappo e jeetati samuel etoo sappo e nayi laurent pokou sappo e tati rashidi yekini sappo e ɗiɗi hassan elshaly sappo e go'o hossam hassan patrick mboma sappo didier drogba kalusha bwalya pierre ndaye mulamba francileudo santos joel tihi mengistu worku. |
E hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeegom o waɗi kawgel o heɓi seedanteeje ɗiɗi ɗaɓɓittenooɗe e ndeen hitaande jeegoɓere duɗal leslesal ngam yaaɓande e hitaande miliyonaaji rogere adannde wonande jaŋde hakkundeere to duɗal ɓoggee. |
Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e jagge mum en mettiniino heen no feewi ñiŋi no oo gagga yiɗiraa ñawndireede nii kolliti faayre mum en e kulol mum en sibu so geɗe ɗe njahrii nii firti hankadi ko bonannde dagnaama ɗum ɗoon noon ko yeru mo moƴƴaani. |
Heewɓe ceeraani suurtude feere fuunti nde o huutorii e ɗii duuɓi ɗi o laamii njuulu kahayɗi ngam hippude bone warkoyeeɓe sariyaaji njiyaagu ngam ɓeydaade heedande jiyɗinooɓe hare feewde e bonnooɓe jawdi mufsidiin en ngam ɓeydaade waaraade jawdi leydi . |
Ngam mawninde ñalngu nguu jokkorde pelle ɓamtaare pulaar e fedde ɓamtaare ɗemngal sooninke e fedde ɓamtaare ɗemngal wolof njuɓɓinii ñalnde aset miliyonaaji to galle pinal jaaje kamara to socogim ps ɗoo yeewtere tiitoriinde ɗemngal muuynangal e jaŋde. |
E sahaa mo kolonel saay serboo laaminoo o ñamaale luɓanooɗe e booñ aarabeeɓe mo ɓe mbiyata daarulmaal al islaamiya ɗum woni galle jawdi lislaamiyankoori ko ena tolnoo e miliyaaruuji joy mbuuɗu naatnaama e peƴƴi tawi huutaani hay batte e ko fotnoo ko. |
Noon ɓe ngoori haa hedde ujunnaaje ɗiɗi e capande joyi e joyi ko adii iisaa nde laamu ngonnoongu teb thbes nguu fooltii keddiiɗi ɗii rentini leydi ndii kadi e njiimaandi laamɗo gooto woni fuɗɗoode ummital faggudu e pinal biyeteengal laamaandi hakkunde. |
Nde leñol wuurata wona leñol nannga daarorgal mum e hakkunde leƴƴi guurɗi e les naange alla he ko maa ɓiɗɓe mum ngaawee e gulle ƴiiƴam e warñeende sabu hakke hokketaake teettete ko ɗum addi sippirooji njiyaten ɗi na mbaɗa ñalnde kala e winndere he. |
Ɗum fof yanti heen kadi ko eggugol hoolaare hakkunde won ɗiin leƴƴi teeŋti noon e ooɗo sahaa ɗo eeraali keewɗi kollitta wonde larme mali inan golla golle kaantare feewde e leƴƴi tuwareg en aarabeeɓe e fulɓe sabu tuumde ɗum en wonde mballitiino ownooɓe. |
Kono ko fulɓe ɓee mbaɗaa to sehilbaabi e wul yenje e kankoosa koo ɓuri bonde e taccineede ownugol beeli warngooji tilfiiɓe ɓe njiytaaka teettugol jawdi ndariindi tawi ɗum fof ko golle njuɓɓudi laamu bannge siwil e konu kala walla milisaaji ɗi ɓe kuufi. |
Mais cest du dbut des annes soiantedi ue date le tournant aec la olont affiche du rgime en place de consacrer la suprmatie de larabe sur le franais cest ainsi ue des initiaties ont t prises dans ce sens au nieau du systme ducatif et de ladministration. |
Il ient en remplacement du lot de mme superficie situ sebkha ue larprim aait obtenu en ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeenayi et aait pay la caisse du receeur des domaines en miliyonaaji la somme de teemedde ɗiɗi e capande jeɗiɗi e tati. |
Ko teskaa boom guwarnama jaltuɗo o e guwarnama keso o kam en fof ko yaɓɓuɓe sariya hay hooreejo leydi o ko jaɓɓuɗo sariya sibu alaa e maɓɓe fof kollitɗo jawdi mum nde ƴettata golle nde hono no laawol jowitiingol e laaɓal jiilgol kaalis ɗaɓɓiri ɗum nii. |
Rewɓe ceeraama sabu telefonaaji won jaggaaɓe heen ñohre ɗum ɗo ɗi taƴi enɗe won nii waasɓe heen liggeyaaji mum en sabu won e ligginooɓe hewɓe huutoraade oo fartaŋŋe ngam sunnaade ko ligginteeɓe mum en pewjata kaalata walla ko njahata walla ko mbaɗata. |
Rewɓe ceeraama sabu telefonaaji won jaggaaɓe heen ñohre ɗum ɗo ɗi taƴi enɗe won nii waasɓe heen liggeyaaji mum en sabu won e ligginooɓe hewɓe huutoraade oo fartaŋŋe ngam sunnaade ko ligginteeɓe mum en pewjata kaalata walla ko njahata walla ko mbaɗata. |
Ko ndeen yiyannde lobbere anndi iisa abdullaay jallo lollirɗo tomaa sankara baabaaɓe yuɓɓinii balɗe ɗiɗi jaaroore tomaa sankara mawɗo sappo e joyi e sappo e jeegom lewru kawle ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom duuɓi noogaas e jeenayi caggal warngo makko. |
Ko e nder oon yonta nguuɗoo goomu militeer en naatni dawrugol kesol e nder leydi hee so rokkitde leydi ndii neɗɗaagu e ndimaagu mum aawi e nder ɓerɗe ɓiɓɓe leydi ndii yiɗde liggeey ɗaɓɓude potal e demokarasi e daranaade faggudu tuugiindu e ngalu leydi. |
Won wiynooɓe yo ɗe mbinndire alkule arab e dallinoraade hujjaaji puuyɗi baaɗi no alkule arab ko alkule ɓuraana alkule ɗemɗe leydi ndii fof so mbinndiraama alkule arab maa ɗum wallit ngootaagu ngenndi ekn ɗiin hujjaaji fof ndiiwtanooma no mbiyruɗen nii. |
Yeru e ooɗoo sahaa ɓe ummortoo ko e nduukon pasifik yeru tuwalu polinesi kaledoni ekn walla ɓe ummoroyoo e nokkuuji jupporɗe ko wayi no yupporde gange ɗo capande jeegom miliyoŋ neɗɗo njogori eggude so geec ƴerii fotde meeteer gooto walla yupporde niil. |
Faandaare huftidinnde gollorɗi ɗii ko moƴƴitinde mbaadi sariya e no sariya heɓirtee e dow keblugol jaaynooɓe e ko feewti e piɓle kuftidinɗe njuɓɓudi sariya leydi ndii e sariya gabbitiiɗo e jaaynirɗi e njuɓɓudi sariya binndugol ciimti peewtuɗi e sariya. |
Muusaa faal gardiiɗo anair nokku toppitiiɗo gartirgol e naattingol artuɓe ɓe e nguurndam leydi ndi hollitii ɗoon wonde gartugol ngol firtaani tan naattude leydi ndi kono e ngol ɗaɓɓi golle mbele aɓe mbaawaa ɓamtude ɗo nguurndam moƴƴam e nder ndimaagu . |
Nokku kalfinaaɗo kala ko yowitii e geɗe ndernderiije bayyinii wonde teeɓtiima ko ina tolnoo e teemedde nayi e capande tati e go'o tuumaaɗo noototooɗo e innde ndeen fedde huɓɓereeɓe tawo ko ɓuri heewde e maɓɓe ko jeyaaɓe tigi e leydi arabi sawudit ndii. |
Gaa gaa jeddi jowitiiɗi e idagol ngol leñol walla goɗngol leydi muritani hoɗde e diiwanuuji leydi ndii won goonga mo yeddotaako oon goonga ko ɓesngu muritani ko njillungu naatnaatondirngu tee ɗuum ina foti teskeede tabitiniree kuule sariya leydi ndii. |
Meer likseyba mammadu maamuudu kan yetti rewɓe likseyba haa nguu ñalngu yuɓɓiniraa nii o wasiyii dental rewɓe sibu ko dental maɓɓe tan waawi waɗde huunde dental ngal kadi alaa paltoor ko yo rewɓe muritani fof ndentu kala ɗo dental alaa alaa ko gasata. |
Hooreejo jugu jam kummba jibi siisoko lollirɗo kummba saakiliba koolaaɗo kuuɓal faatimata demmba jallo cukko koolaaɗo kuuɓal rugi kamara kalfinaaɗo ngalu hapsatu sal cukko kalfinaaɗo ngalu kadiija mawnde jallo koroowo ngalu kajjaa hammadi jaagili kebe. |
Hooreejo jugu jam hapsatu sal cukko hooreejo kajjaa hammadi jaagili kebe koolaaɗo kuuɓal rokoya kanndee cukko koolaaɗo kuuɓal maymuuna sem kalfinaaɗo ngalu faatimata demmba jallo cukko kalfinaaɗo ngalu seynabu umaar lam koroowo ngalu tibille saakiliba. |
Ndeen weltaare mawnde ina holli ɗuum nde hiirde nde gasi haa laaɓi ndee yimɓe ɓee alla e maɓɓe weltaade hay gooto e maɓɓe yiɗaani yahde kamɓe kala ɓe ndiiri ɓe maɓɓii e sukaaɓe amatnooɓe ɓeeyiɗde yettude ɗum en e weltinde ɗum en e ɗee golle paayodinɗe. |
Ɓiɗɗo debbo jibinirde duuɓi sappo e goo walla duuɓi sappo e ɗiɗi ko ɗum tagi nelaaɗo alla mo jam e kisal ngoni e mum oo wiyi nguurndam yimɓe leñol mum ko hakkunde capanɗe jeegom haa capanɗe jeeɗiɗi hitaande so ɓurii ɗoon yo joom mum anndu juutnanaama. |
Mais cest du dbut des annes soiantedi ue date le tournant aec la olont affiche du rgime en place de consacrer la suprmatie de larabe sur le franais cest ainsi ue des initiaties ont t prises dans ce sens au nieau du systme ducatif et de ladministration. |
Njiɗmi wiyde tan hay sinno ɗemngal arab ngal hina ñoƴƴiraa men joñiraa men neh ɓuri sikkeede hina jogori warde ɗemngal men walla ɗemɗe men ngonka ɗemɗe ɗee hina seerti seeɗa ko ngal farayse ngal waɗi noon ngaal ko nder iwri wonaa boowal no ngala nih. |
Sibu no mawɗo leydi simmbaabuwee wiyri e lewru feebariyee ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi e jeetati nii hol no mbaawirten faamninirde sukaaɓe men wonde ko jaŋde woni coktirgal ɓamtaare ɗoon ɗo annduɓe ngoni waasɓe warkoyeeɓe ngoni alɗuɓe . |
Hannde ɗum ɗoon fof nattii kerooje majjii waañooɓe kam e raddooɓe najii kiirɗeeli pattamlami nattii petelaaji lonkaaji njejjitaama leɗɗe mawɗe dunli cukkuɗi eere ɗooje murotooɗe gellooɗe lawñannde bamammbe nammaade barkeeje nattii heewde e ceene men. |
Duɗe ɗee ine ukki haa ɓurti ine ɓura teemedere almuudo he janngirde wootere haa ko jaŋde waawaa feewde heen haa teeŋti noon so tawii ko jannginooɓe ɓe ngalaa tolno ɓe keblaaka ɓe paamaani laabi jannginirɗe njannginta jaŋde waawaa moƴƴude e ooɗoo sifaa. |
Ndiwoowa umminooka kanndaa heathrow to londres laamorgo angalteer ñalnde alkamiisa sappo e ɗiɗi marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e joyi ina tiindii dubay nde yahi haa hakkunde yolnde ruttii sabu henndu woppere neɗɗo gooto joɗɗini nder suturaaji laana kaa. |
Ndiwoowa umminooka kanndaa heathrow to londres laamorgo angalteer ñalnde alkamiisa sappo e ɗiɗi marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e joyi ina tiindii dubay nde yahi haa hakkunde yolnde ruttii sabu henndu woppere neɗɗo gooto joɗɗini nder suturaaji laana kaa. |
So tawii noon hinnde ko kala jiiduɓe ɗemngal e pinal e iwdi ngootiri nodditaade e asko wooto e gollal gootal ɓe ngonataa hinnde sibu maɓɓe renndinde kinɗe keewɗe fulɓe aynaaɓe waañooɓe awooɓe subalɓe sehooɓe lawɓe awlooɓe yimɓe awluɓe ndeke ko ɓe fof. |
Ooɗoo fannu e nder sariya hee faanditanoo e mum ko farlinde e jeyi ganni oo ciforteeɗo ko jeyi denndaaɗo yoo wontu jeyi teelal ɗum firti ko kala jeyaaɗo e renndo hee tawa ina liggo e leydi njeyaandi ndii tawa so yiɗii ina waawa heɓde jeyi mum keeriiɗo. |
Kuulal capande joyi e tati dokkal leydi dowri ko kuulal ngal koohoowo taƴɗo sañ ƴetti ngam luɓde leydi e mudda walla rokkitde ɗum pandungal tawa taƴi ɗum ko e leydi jeyi laamu ndii tawa ndi wonaa ngonndi e nokkuuji hoɗorde no lelnira e palaŋuuji wuro. |
Ndiwri keewndi ko nanndi e baawe so dabbunde arii jaangol ɓurtii haa ndiyam waɗtii fenndaade to oorop to leyɗeele tuubakooɓe ndiwat toon ngara e afrik ndi rewata ko dow ko ɓuri kilmeeteruuji jeɗiɗi dow heen sahaaji tawa ndi majjani ndi ara gah e afrik. |
Ndiwri keewndi ko nanndi e baawe so dabbunde arii jaangol ɓurtii haa ndiyam waɗtii fenndaade to oorop to leyɗeele tuubakooɓe ndiwat toon ngara e afrik ndi rewata ko dow ko ɓuri kilmeeteruuji jeɗiɗi dow heen sahaaji tawa ndi majjani ndi ara gah e afrik. |
E wiyde haralleeɓe guubiliiji uragaaji e tifoŋaaji guttooji e won e nokkuuji leydi men maa ɓeydo semmbolinde sabu ɓeydagol nguleeki sibu ɗi ƴoogata semmbe majji ko e semmbe biimtotooɗo e geec uragaaji harey irma maria jose katia guttunooɗi to karaybe . |
Ko hono ɗumɗoo woni ko jaaynooɓe mbiyata fakenews walla info woni kabaarufenaande hono kabaaru mo goongɗaani baɗiraaɗo fuuntude yimɓe e waɗnude ɗum en e haalnude ɗum en huunde ko ɗum huunde yaajnde hannde e internet haa teeŋti noon e goomuuji whatsapp. |
Ɗiiɗoo ɓoggi giiɗal kuuɓnuɗi ko ina wona capande jeenayi e jeenayi jokkondire winndereeje ndewi tan ko ɗo ɓoggi telegaraaf ndewnoo e teeminaande sappo e jeenayiɓiire e ɗo ɓoggi telefoŋ ndewnoo e teeminannde noogaassiire ɗiin noon ko ɓoggi kiri ngonnoo. |
O ɗaɓɓiino gila ujunnaaje ɗiɗi e sappo e tati moolaade to pari kono farayse riiwti goɗngol ndeen ɗaɓɓaande ñalnde sappo e jeenayi settaambar ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeenayi ñalawma jaltugol deftere makko permanent record teskorde wuurnde to farayse. |
Yimɓe maantiniiɓe kadi ngarii heen ko wayi no bah yaayaa alasan ngayde aadama hoore soh abdarahmaan jah mo jiinge suleymaani konnaate cukko meer leegal arafaat e wonɓe ɓe limdodaako ummoriiɓe e diiwanuuji daande maayo diiwaan ageylaat e diiwaan aftuut. |
Sappo e goo lewru suwee ujunnaaje ɗiɗi e jeenayi haa sappo e goo lewru suwee ujunnaaje ɗiɗi e noogaas e ɗiɗi waɗii duuɓi sappo e tati ko mammadu sammba joob lollirɗo murtuɗo ruttinoo e joom mum ko kanko wiynoo jaambaaro woyetaake gollal mum ñeemtinte. |
Ngam wallude fuutankooɓe waɗande ɗumen ko ɗaɓɓiri mo koo o suɓtii almuudɓe tato laaɗtuɓe hoolaaɓe annduɓe haaraysireeɓe ɓe ngalaa ɗawre ganndal yiɗɓe kala tagoore haa teeŋti e neɗɗo juulɗo jokkooɓe enɗam ɓe hoolaare makko timmi e mumen e kala fannuuji. |
les pouoirs publics doient de manire non uioue oprer une rupture aec lattitude de dni ui praut concernant les pratiues esclaagistes et les discriminations sociales en brisant le silence par la reconnaissance de la ralit de ces ignominies ui perdurent. |
mener une enute indpendante de grande energure sur toute ltendue du territoire impliuant les associations reprsentant et dfendant les ictimes de pratiues esclaagistes pour une aluation uantitatie de cellesci ainsi ue de la nature des pratiues connees. |
Nde leñol wuurata wona leñol nannga daarorgal mum e hakkunde leƴƴi guurɗi e les naange alla he ko maa ɓiɗɓe mum ngaawee e gulle ƴiiƴam e warñeende sabu hakke hokketaake teettete ko ɗum addi sippirooji njiyaten ɗi na mbaɗa ñalnde kala e winndere he. |
Ñalnde go'o suwee ujunnaaje ɗiɗi e sappo kalifu geɗe lislaam hono ahmed wul nenni haali e tele muritani e nder yeewtere wiyeteende le gouernement dans la balance o wiyi laamu nguu ina anniyii ko ɓooyataa mahde jumaa baawɗo nawde ujunnaaje sappo neɗɗo. |
Ɗum fof ko kaawis tawo sabu laamu suwaa tawo haalande yimɓe ko laaɓti maa mbiyaa nii lietnaa kolliranooɗo e telewisiyoŋ moritani ina yeeytii wonde ko kañum felli mo ɗum ɓeydani yimɓe ko wemjeende ɓeydi kadi jeeyngal ngal rokkaani abdul ajiiju manoore. |
Kono kadi bojji araani abboo en bojji sammba noddaaka nootii en bojji yiilotooɓe innireede ngenndiyankooɓe woyooɓe e dumunna balɗe sappo nduɗtoo e fijirde jaleeɗe e yiilaade ballal ɓe ɓe takki kanum en mbonni ko boni koo haa saabii bojji ɓe ngyata ɗii. |
Ɓeydi bone kadi so kalifu ine ittee ƴeewetee nii so alaa ko battinta e golle yeru kalifu jaŋde itteede ko adii guurti kañum e koolaaɗo kuuɓal mum fof firti ko ndee hitaande jaŋde kam aayiima haa teeŋti noon kadi gaddaaɗo ɗoon oo wonaa ganndanɗo jaŋde. |
Ina ɗaminaa maa eɓɓaande ndee yaawnu jolngo e ruso e njuuteendi yolnde tangerlagos e alseendakaaru e sifaa kuuɓtodinɗo hakkunde orop e afrik worgo saharaa e wiyde aali ismaayiil muhammed ganndo ko faati e faggudu jolngo to bad kalfinaaɗo eɓɓaande ndee. |
E wiyde hoohooɓe laamu ɗe hrw jokkondiri e lewru marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeɗiɗi goodaangal e leydi hee ko ina tolnoo e ujunnaaje pelle ɗe ngonaa laamuyeeje ong ko finnde coftal renndo siwil leydi ndii e ɗooftagol laamu leydi ndii hakkeeji aadee. |
O bismii hoɗɓe arɓe ɓee o rewni heen golle ɗe fedde ndee fuɗɗii gollude ɗo o duuɗaani paandaale mayre o sakkitorii njettoor feewde e mawɓe maɓɓe jinnaaɓe maɓɓe sabu ballal mumen teskinngal e darnde mumen e sara maɓɓe haa ñalawma oo dañi ko dañi koo. |
Ko e oon nokku noon kamɓe wiyooɓe ko ɓe fellooɓe jihaadi ɓee cuɓtii hoɗde eɓe njana e leyɗeele cattiiɗe ɓe ɗee moritani alaseri mali niseer eɓe ndaha tuubakooɓe ngam ɗaɓɓude heen kaalisaaji ɓe njana e konuuli ɗeen leyɗeele jiidaani e bonanndeeji goɗɗi. |
Rewi heen ko konngol udditirgol cukko hoyreejo hono muusaa mammadu bah ngam bismaade yimɓe ɓee e siiftinde ɗum en ko woni faandaare hiirde ndee ko woni fayndaare fedde ɓamtaare pulaar e bismaade denndaangal arɓe nootitaade e yamirde golle ɗee puɗɗiima. |
O memi daari haa o memori daari makam pakay njaay to maaama gila e yero maama haa heɓi gelaajo teeŋti e karallaagal haala e ñeeñal lelngo daaroowo oo huutortonoo haa gooto fof yiytoo heen hoore mum guufnoo heen maa mbiyaa ko kañum tan fentananoo ɗi. |
Nde maabuɓe taggi geese mumen dillere ko subalɓe yimooɓe pekaan njoli njimi maayo njaari waɗnooɓe golle tiiɗɗe e nder gure cubalooji hakkunde ŋawle e ƴella cappii haa yimɓe puɗɗii faayde woto maayel hooni ƴerde walla woto gabi e noodi tawde ɗumen ɗoon. |