Fula
stringlengths 16
256
|
|---|
O seedtiima heen kadi yimɓe saliiɓe siynude jamirooje bonannde wallitɓe daɗndude ko baawnoo daɗndude nde o naamnaa ko addani mo suɓaade deftere ngam jangtaade ko o jangtii koo o wiyi muritaninaaɓe njiɗaa tawo huccitande ko ɓennunoo hanki mo ɓooyaani. |
Partiiji kiisaaɗi ko luulndiiɗi ɗii fof so ndenndii ko heewi fof ko capande tati e jeɗiɗi depitee keɓi so en kiisiima heen wiam depiteeji sappo ɗum woni nayaɓal asammbele ɗee noogaas e joyi partiiji ɓalliiɗi laamu goɗɗi ɗii keɓi capande tati e tati . |
Njilloyoɗen tooro e mbelleldi soowanaaɓe soowa e wuro purel edinaaɓe edi e ɗaalal sabbu alla ceelaaw ceelaaw e ngiro foonde ceelooji nokku seelooɓe haa njettoɗen dimat walla tulde dimat jatti aali hammee juulɗo kan diiri samsu diin nokku kiiraynaaɓe. |
Ñalnde noogaas e go'o seeɗto ujunnaaje ɗiɗi e jeegom eli mohammed faal yaltini wonde maawiyaa so yiɗii ina waawi artude e leydi hee kono ina harmani ɗum ñamde lefol e nder ngaal daawal demokaraasiiwal cabborgal haa hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeɗiɗi. |
Fotde capanɗe nayo e nayo hooreejo capande nayi e nayi leydi tawtoraama seppo mawngo inniraango seppo rippoobilik yuɓɓinaango ñalnde sappo e go'o saawiyee ujunnaaje ɗiɗi e sappo e joyi to pari e gardagol hooreejo leydi farayse hono franois hollande. |
Caggal ɗuum pelle pine suwoyraat e nootitiiɗe e hiirde ndee naatiri dingiral wootere wootere ɗeen pelle ngoni goomu pinal sukaaɓe mbaañ yuɓɓin ɓe hiirde nde goomu pinal sukaaɓe daawalel fedde pinal sahnga moli baaraaɗi fedde pinal jallungol pulaagu. |
waɗde feere mbele gollodiiɓe leydi men kala e nder winndere ndee ina naatna e sarɗiiji dokkugol balle mum en keɓgol njeñtudi tabitndi ɓetotoondi nder hare baɗe njiyaagu natta haaɗnude ɗii sarɗiiji e ɓamgol kuule ɓole ɗe nganduɗaa tabitintaake boom. |
Lowre alakhbar siftinii wonde hade antoñoo injay arde yillaade asiis kamɓe e koye maɓɓe ɓe keɓiino ɓataake ina winndaa heen maa mawɗo konu gine bisaawo oo yeewtid e abdel asiis hafeere yimɓe capande nayi e ɗiɗi sokaama e muritani sabu tarafik dorog. |
Oon ñalawma ko teskinɗo sibu so en teyii mbiyen wonde ɗum hirjinii aadee hokkii ɗum softeende jokkude golle ganndal ngam faamde e eeltude sato mum sato ɓalliingo e woɗɗungo fof ɓurngo mawnude e ɓurngo famɗude kala ɓurngo faaɗde e ɓurngo yaajde kala. |
E hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeegom ɗerewol woote fof soodaa e maɓɓe ko feccere dolaar teemedere e capande joyi buuɗi men tawi jarata e goonga ko joyi dolaar sappo e joyi buuɗi men ɗum noon fotde teemedere e capande tati e joyi mbuuɗu ina ɓeydaa heen. |
Ko manndelaa tan woni yettaa maayaani manndelaa tan dañi hay añɓe maa ina ɓuuco maa sibu gila omo wuuri o maayaani naalankooɓe yimooɓe e winndooɓe e yimɓe ñeeñal kala mbaɗti mo ko maande hare ndimaagu nii hare luulndiinde añamnguraagu e paltoor. |
Kono haɗi ɓe yoortinde e dow makko haayre ndee ko mawniiko biyateeɗo yaahuusa oo ngam oon fellitii wiyde ɓe so tawii on mbaɗii ɗum ko mi kaalanoowo baaba ngam oɗon nganndi ɗo o woni ɗoo jooni o waawataa yaltude haŋkadi ko ndeen ɓe pelliti woppude mo. |
Le breida a alu du noogaas e tati noembre au tati dcembre ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e go'o les traau prparatoires de leprimentation et en mars aril ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e nayi les rsultats de leprimentation. |
O wiyi omo waawi haaldude e dummbuɓe mo ɓee o haalda e ministeruuji maɓɓe waɗooɓe e nder cuurel makko kasoo teppeduufe jooni ɓee kono abada o daɗndirtaa laamuyel paltoor mbayliigaaji walla maslahaaji fuunti wonande keeweendi ɓaleeɓe leydi ndii abada. |
Yimɓe nani njimri ɓooyndi haa miijooji won e mawɓe nduri ceedii comci gaaɓɗi e cuɗaari pattamlamri moori gila mees e yoos njiytaaka e gude cañaaɗe kuutorɗe mawɓe adinooɓe ndefuuji hanki nde waañ wiyetenoo kaatane kuddu lomtaaki kuundal walla holfo. |
Haala kaa wonaa ngaadoraaka to bannge dipolomasii kono ɗum fof e wayde noon maa o yah toon sabu o wiyi o waawaa falkisaade leydi afrik njeyaandi e ɓurɗe ɓesnude e leyɗe afrik ngalnundi tawi kadi ɗemngal farayse wontii toon no ɗemngal garwaniiwal nii. |
Caggal diɗɗal ngal omo ardi e jaayndiyankooɓe ɗiɗo nantuɗe inɗe mumen hono aliiw basum mo cilon salndu fuuta e mammadu aamadu lih gorko mbooyo wahaa kaɗndorgal ceelooji ngam seedtaade ñalaaɗe ɗe o jogiri waɗdude kanko maliik paate soh e ɓiɓɓe fulɓe. |
Caggal ɗuum nde yahi haa woni balɗe juutɗe seeɗa won yahatnooɓe ina takkii ŋoral maayo ngal haa cooynii omo ɓaggii e ŋoral maayo ngal ɓe keñii ɓe payi e makko ɓe tawi ko o maaɗo etee hay huunde waylaaki e makko ɓe dogi ɓe kaalani ɗum yimɓe nokku oo. |
Kuulal teemedere e capande nayi e go'o ko yowitii noon e ɗaɓɓaaɗe leydi walla geɗe goɗɗe gonnooɗe e waɗeede e sahaa nde ooɗoo dekere siññintee ndee doosiyeeji mum maa njettine hilifaaɓe taƴɓe sañ mum ngam rokkirde ɗum fawaade e kuule ooɗoo dekere. |
Yaayaa jammee jahnooɗo haa jebbilii wonde foolaama ruttii saltii sabu goomu wooteeji ngenndi gwn nannii mo wonde juumre waɗii e limoore woote ndee o daɗondiri e aadam baro ko ujunnaaje ɗiɗi tan wonaa ujunnaaje jeegom kono haa jooni ko o poolaɗo tan . |
ahmadu seeku to maasina e mammadu lamin daraame to gajaaga ko seernaaɓe dartiiɓe naatgol koloñaalhaa ɓelsi heen nguurndam mum en maayɓe e ndee wolde jaŋtaama e cimmtol ngolguwernoor ndar clment thomas winndi feewde e kalifu leyɗe jiimaaɗe to paris. |
Hoto keppee jaaynde ndee jokki wiyi o fawtii heen kanko mawɗo jaagorɗe oo kanko yahyaa wul hademiin sibu ko kanko wiyaa haalii ɗuum minen mbelaa waasde foŋtude debakadeer njaago kam e gaawol lemseydi kañum en fof e heewde nafoore to bannge faggudu . |
Espaañ nde tawnoo waawaano huuɓnande koloniiji mum jiyaaɓe sabu nanondiral tordesillas hakkunde mum e purtugeec lelni feere woɗnde anndiraande asiento woni yamiroore nde kala dokkaaɗo ɗum hunotoo addude limoore jiyaaɓe dotaande to koloniiji espaañ. |
Yiɗde maɓɓe noon ko yo geɗe laaɓtu tuugoo e hiisaaji celluɗi e nuunɗal tee omo yaakorii ma leydi ndi seertu e aadaaji wondunoo sibu ko ina wona duuɓi sappo jooni leydi ndi rokkatnoo fmi ko limooje e kabaruuji ɗi ngoodaano walla mbiyen ko ko fenatnoo. |
Won neɗɗo gooto wiyi kala nde ciftormi kewuuji mawɗi baɗnooɗi caggal jeytaare muritani haa arti noon e juulɗeele walla juulde aljumaaji to jumaa nuwaasoot mawɗo oo ciftortumi ko worɓe nayo buddaah wul buseyri e muttaar wul daddaah e bilaal wul yamar. |
Nduwotoɗen tan ko nde alla lonnginta koninkooɓe niseer dartinde laawoleleydi he ɓe ndiisnondiraeniiseernaaɓe kalaesifaa no ɓe ndeftinirta leydi maɓɓe laawol woni ɓe ngartira doosɗe leydi goodnooɗe gila adan ɗe hay laamɗo gooto diwataa manndaaji ɗiɗi. |
Ko noon kadi ɓe mbeltorii e ko laamu senegaal neldi sete timmuɗo ummoraade ndakaaru yanti e wonannooɓe ɗum toon ɓee ngam arde tawtoreede kewu ñalawma noogaas e jeenayi sulyee oo baɗnooɗo to hare ɗo geɗe umaral fuutiyyu kollitaa yimɓe laawol gadanol. |
Konu amerik naatnoo afganistaan ko ñalnde jeɗiɗi oktoobar ujunnaaje ɗiɗi e go'o ngam yandinde laamu taliban en calinoongu rokkitde mawɗo al kaydaa hono usaama ben laden caggal nde yeeytii waɗde gunndere sappo e go'o settaambar ujunnaaje ɗiɗi e go'o. |
Oon ñalawma ko teskinɗo sibu so en teyii mbiyen wonde ɗum hirjinii aadee hokkii ɗum softeende jokkude golle ganndal ngam faamde e eeltude sato mum sato ɓalliingo e woɗɗungo fof ɓurngo mawnude e ɓurngo famɗude kala ɓurngo faaɗde e ɓurngo yaajde kala. |
Ko maantini kadi e ngalɗoo daawal fɓ fuɗɗiima dañde won ndeen wellitaare sabu nde dañanii hoore mayre masiŋ rono kebbitinoowo ɗereeji e ballal tuubaako faraysenaajo biyeteeɗo philippe marchesin janngintunooɗo to duɗal ena janngintunooɗo maamuudu h. |
Ɗum jiidaa e kaɓirɗe jahdooje heen sibu gila ɓamtuɗen golle e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeegom ko kaɓirɗe keeriiɗe kuutortoɗen ko e lewru feebariyee ɓennundu nduu tan fooyre ɓamtaare soodani hoore mum ordinateer caggal nde heɓi huunde e kasdi mattel. |
Ine jeyaa e baɗte majjum joñgol sukaaɓe ɓe arab wonaa ɗemngal mum en neeniwal he won ɗeen golle teeŋtuɗe he nguurndam leydi ko wayi no wonde ardiiɓe njuɓɓudi laamu guweneeruuji ekn ñaawooɓe jaaynooɓe daartooɓe ekn maale mum ko kawgel naatgol enajm. |
Kuulal noogaas e jeetati so lor ɗaɓɓii maa dekereeji ƴette e nder batuuji hilifaaɓe konsey ministeeruuji carɗooji mbaadi ciynugol ooɗoo sariya pirtuɗo lomtii sariya mo toŋmiliyonaaji ƴeftaaɗo ñalnde ɗiɗiutujunere e teemedde jeenayi e capande jeegom. |
Kuulal go'o woni ko hiisaa ko jeyi keeriiɗo wonande neɗɗo tawi ina reenaa ko kala leyɗe ɗe joomum en ngollii no siforaa e sariya miliyonaaji ñalnde joyi suwee ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e tati e nder kuule ooɗoo dekere mo kaalaten. |
Mi seeraani e miijtaade e majjum miin fof e waasde wonde tergal e laamu ko mi liggotooɗo jambureejo e jannganaawu fotde duuɓi capanɗe nayi ngam haɓanaade ɗemɗe ngenndiije yo keɓ geɗal mumen e nder janngirɗe laamu haa e denndaangal gollorɗe mum goɗɗe. |
Laana kaa ngam hisnude kaɓirɗe ganndal roondii ɗee e nguleeki tolniiki e ujunere e teemedde nayi daawannde selsus degr celsius ina huuraa warwarde nde santimeeteruuji sappo tekkeendi mbele nguleeki nder laana kaa ina duumoo e noogaas e jeenayic fat . |
Ko wonaa ɗum koo baaɗe ina kaawi annduɓe koowooje e haralleeɓe mahdi fof hol no mooƴu waɗata haa fotnda nguleeki e tolno gaas karbonik henndu foofaandu nder waande nduu suudu leydi ndu meeteruuji ɗiɗi haa tati tooweeki hoɗaandu fotde miliyoŋ kullel . |
Goo ko goomu rewɓe ngu jillaani hay gorko gooto ine heɓa njeenaari nobel ganndal ɓeen ko faraysenaajo biyeteeɗo emmanuelle charpentier kam e ameriknaajo biyeteeɗo jennifer doudna sabu mum en yiytude kaɓirgal molekileewal binnditirgal ganol nguurndam. |
Jooni walla mbiyen ñalnde sappo e ɗiɗi mee ujunnaaje ɗiɗi e noogaas e ɗiɗi ndee ƴettaa fotaa ko wuddere ɓaleere wonnde hakkunde jiiryiirngal men hono jiiryiirngal fedannde malaaɗo hono wuddere ɓaleere pattamñisre wiyeteende sagittarius a mbaangu a. |
Maalde ndee ina jogii dallinannde inniraande deftere haakoore e nder mayre caɗeele guuraaɗe ɗee kala ina cifee heen ɗe kollittee ko ardiiɓe leyɗeele men ɗee mbele ɓeen ina mbaawa wallude ɓesnguuji afrik e wuurde nguurndam moƴƴam e nder leyɗe men ɗee. |
Nguun ngalu caggal ballal alla yalti ko e warñeende ɓesngu wuro fonndu gila e wonɓe ɗoo e nder wuro ngoo wonɓe e nder leydi muritani senegaal gammbi mosammbik konngo barasawiil rdc konngo gaboo dowlaaji dentuɗi amerik farayse belsik itali e espaañ. |
Nde alhajji ceerno mammadu bookara kan ganndiraaɗo gataagiiyu oo ganndo alla waɗi njillu mbarkinngu e nder rewo muritani o tawi fuutankooɓe ina njogii caɗeele mawɗe to bannge moƴƴinde dewal mumen alla e nder diiwaan hee to nuwaadibu haa to suwayraat. |
Gure ɗiɗi ndokkii hiirde ndee faayiida mawɗo jowol e gardagol ɗalhata siidi wele lollirɗo ceerno mbeewa wonndude e ceerno demmba kulibali beelinaaɓe duɗal baaba leñol e gardagol ñaŋ muhammadu umaar e sokna maryam mammadu aan lollirɗo mayram daddaa. |
Ko welnoo dey mettii sibu nde abdel ajiiju waɗi kuudetaa mum e ujunnaaje ɗiɗi e jeetati ndee ko buuamatu walli ɗum haa dañi no jooɗorii gila e jokkondire nder aduna hee haa e kaalis ko waɗiri kampaañ e woote gardagol leydi ujunnaaje ɗiɗi e jeenayi. |
Jamma altine sappo e jeɗiɗi dewo haaraan ina hawra e miliyonaaji tuggi caggal kiraaɗe haa nde ngoriije njoggi subaka waaldaa ko gite kecce ngam mantude alla e jaarde nulaaɗo mum mo jam e kisal ngoni e mum oo e jangtaade ɓure e nguurndam seek tijjaan. |
ko nder yanngeeji e inɗeele ganndal keewngal feeñata e jeewte cargol kabaruuji keewɗi toɗɗiiɗi ngonka teentingol jiitondire e jotondire dokkal wasiyaaji e sarɗiiji moƴƴi kalfondiral aduna jeewte humpito ɗanniiɓe e yilliiɓe aduna loowɗe tinndinooje. |
Sukaaɓe jibinaaɓe caggal ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi e entaaɓe hakkilaaji mum en owii ɗeen balɗe sabu abiyoŋaaji beeyooji e dow koye mum en e nder wuro hee yummiraaɓe ɓee ne kay lorii sabu kaacaali ɓeen entaaɓe yiyɓe ko meeɗaa yiyde. |
Ɓesngu niimaa worgo e gardagol huseyni soh jooɗiiɗo to bergamo itali to bannge ɓulno yuɓɓinii kewu ngam aafde tuufeere adannde ngooroondi galle pulaar e nder wuro mum ñalnde noogaas e ɗiɗi e noogaas e tati lewru juko ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeɗiɗi. |
Yanti heen ɓe puɗɗinooma yettinde laamu nguu huunde e hujjaaji cosgol goomu rewindo naatingol teemedde joyi e capande jeegomha keedɗi bannge worgo e ngesa hee baasgol teemedde joyi e nder ujunnaaje ɗiɗi e teemedde jeegomha eɓɓanooɗi ɗii golleede ɗii. |
Ko idii fof koppolaani yetti podoor tan ƴeftiti politik malnooɗo ɗum daŋana e suwel el maa teertaade mawɓe kinɗe gardiiɗe uurnaade kunuɗe maɓɓe annda luure maɓɓe yeena ɓee heɓa ɓee ronkana ɓee haɓa e maɓɓe tawa doole dental ngal ina ngustii no feewi. |
Ɗo yahnoo artaa fof luulndo e laamu cod e upr pellitiino haaldude e maayirɗe lewru settaambar haa yimɓe fof ɗaminii maa nanondiral waɗ woote ɓamdaaɗe njuɓɓinee leydi ndii yaaɓana yaltude kiris politik woni gila e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeetati oo. |
Jooni noon etoɗen ƴeewde he teylaare geɗe dogooje hannde he mali ɗee he saahal ɗee geɗe kimmuɗe ɗe yiylotooɓe inɗe teeɓtii ngam ownude beeli jaaynooɓe nder laylayti renndo ɗo kala mo jiidaaka miijo joñetee ɗo moƴƴude miijo laatii ɓuraa heewde haala. |
Heedi ndi bannge rewo ko mer du nord maayo rewo e leydi danemark e mer baltiue bannge fuɗnaange mayri heedi toon ko poloñ e rippoobilik cekoslowaki heedi ndi bannge worgo ko otris e siwis bannge hirnaange ko farayse e luksaambuur e belsik e paysbas. |
Heedi ndi bannge rewo ko mer du nord maayo rewo e leydi danemark e mer baltiue bannge fuɗnaange mayri heedi toon ko poloñ e rippoobilik cekoslowaki heedi ndi bannge worgo ko otris e siwis bannge hirnaange ko farayse e luksaambuur e belsik e paysbas. |
Hankadi dey nattii gubbe ɓayri woote ndawii ñalnde noogaas e tati noowammbar ujunnaaje ɗiɗi e sappo e tati ngam cuɓagol depiteeji e diisneteeɓe fotde miliyonaaji neɗɗo ina mbinnditii e doggol woote hee capande jeɗiɗi e go'o parti ina njeytoraa heen. |
O seedtiima heen kadi yimɓe saliiɓe siynude jamirooje bonannde wallitɓe daɗndude ko baawnoo daɗndude nde o naamnaa ko addani mo suɓaade deftere ngam jangtaade ko o jangtii koo o wiyi muritaninaaɓe njiɗaa tawo huccitande ko ɓennunoo hanki mo ɓooyaani. |
Partiiji kiisaaɗi ko luulndiiɗi ɗii fof so ndenndii ko heewi fof ko capande tati e jeɗiɗi depitee keɓi so en kiisiima heen wiam depiteeji sappo ɗum woni nayaɓal asammbele ɗee noogaas e joyi partiiji ɓalliiɗi laamu goɗɗi ɗii keɓi capande tati e tati . |
Njilloyoɗen tooro e mbelleldi soowanaaɓe soowa e wuro purel edinaaɓe edi e ɗaalal sabbu alla ceelaaw ceelaaw e ngiro foonde ceelooji nokku seelooɓe haa njettoɗen dimat walla tulde dimat jatti aali hammee juulɗo kan diiri samsu diin nokku kiiraynaaɓe. |
Ñalnde noogaas e go'o seeɗto ujunnaaje ɗiɗi e jeegom eli mohammed faal yaltini wonde maawiyaa so yiɗii ina waawi artude e leydi hee kono ina harmani ɗum ñamde lefol e nder ngaal daawal demokaraasiiwal cabborgal haa hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeɗiɗi. |
Fotde capanɗe nayo e nayo hooreejo capande nayi e nayi leydi tawtoraama seppo mawngo inniraango seppo rippoobilik yuɓɓinaango ñalnde sappo e go'o saawiyee ujunnaaje ɗiɗi e sappo e joyi to pari e gardagol hooreejo leydi farayse hono franois hollande. |
Caggal ɗuum pelle pine suwoyraat e nootitiiɗe e hiirde ndee naatiri dingiral wootere wootere ɗeen pelle ngoni goomu pinal sukaaɓe mbaañ yuɓɓin ɓe hiirde nde goomu pinal sukaaɓe daawalel fedde pinal sahnga moli baaraaɗi fedde pinal jallungol pulaagu. |
waɗde feere mbele gollodiiɓe leydi men kala e nder winndere ndee ina naatna e sarɗiiji dokkugol balle mum en keɓgol njeñtudi tabitndi ɓetotoondi nder hare baɗe njiyaagu natta haaɗnude ɗii sarɗiiji e ɓamgol kuule ɓole ɗe nganduɗaa tabitintaake boom. |
Lowre alakhbar siftinii wonde hade antoñoo injay arde yillaade asiis kamɓe e koye maɓɓe ɓe keɓiino ɓataake ina winndaa heen maa mawɗo konu gine bisaawo oo yeewtid e abdel asiis hafeere yimɓe capande nayi e ɗiɗi sokaama e muritani sabu tarafik dorog. |
E hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeegom ɗerewol woote fof soodaa e maɓɓe ko feccere dolaar teemedere e capande joyi buuɗi men tawi jarata e goonga ko joyi dolaar sappo e joyi buuɗi men ɗum noon fotde teemedere e capande tati e joyi mbuuɗu ina ɓeydaa heen. |
Yimɓe nani njimri ɓooyndi haa miijooji won e mawɓe nduri ceedii comci gaaɓɗi e cuɗaari pattamlamri moori gila mees e yoos njiytaaka e gude cañaaɗe kuutorɗe mawɓe adinooɓe ndefuuji hanki nde waañ wiyetenoo kaatane kuddu lomtaaki kuundal walla holfo. |
Haala kaa wonaa ngaadoraaka to bannge dipolomasii kono ɗum fof e wayde noon maa o yah toon sabu o wiyi o waawaa falkisaade leydi afrik njeyaandi e ɓurɗe ɓesnude e leyɗe afrik ngalnundi tawi kadi ɗemngal farayse wontii toon no ɗemngal garwaniiwal nii. |
Caggal diɗɗal ngal omo ardi e jaayndiyankooɓe ɗiɗo nantuɗe inɗe mumen hono aliiw basum mo cilon salndu fuuta e mammadu aamadu lih gorko mbooyo wahaa kaɗndorgal ceelooji ngam seedtaade ñalaaɗe ɗe o jogiri waɗdude kanko maliik paate soh e ɓiɓɓe fulɓe. |
Kuulal teemedere e capande nayi e go'o ko yowitii noon e ɗaɓɓaaɗe leydi walla geɗe goɗɗe gonnooɗe e waɗeede e sahaa nde ooɗoo dekere siññintee ndee doosiyeeji mum maa njettine hilifaaɓe taƴɓe sañ mum ngam rokkirde ɗum fawaade e kuule ooɗoo dekere. |
Yaayaa jammee jahnooɗo haa jebbilii wonde foolaama ruttii saltii sabu goomu wooteeji ngenndi gwn nannii mo wonde juumre waɗii e limoore woote ndee o daɗondiri e aadam baro ko ujunnaaje ɗiɗi tan wonaa ujunnaaje jeegom kono haa jooni ko o poolaɗo tan . |
Hoto keppee jaaynde ndee jokki wiyi o fawtii heen kanko mawɗo jaagorɗe oo kanko yahyaa wul hademiin sibu ko kanko wiyaa haalii ɗuum minen mbelaa waasde foŋtude debakadeer njaago kam e gaawol lemseydi kañum en fof e heewde nafoore to bannge faggudu . |
Yiɗde maɓɓe noon ko yo geɗe laaɓtu tuugoo e hiisaaji celluɗi e nuunɗal tee omo yaakorii ma leydi ndi seertu e aadaaji wondunoo sibu ko ina wona duuɓi sappo jooni leydi ndi rokkatnoo fmi ko limooje e kabaruuji ɗi ngoodaano walla mbiyen ko ko fenatnoo. |
Won neɗɗo gooto wiyi kala nde ciftormi kewuuji mawɗi baɗnooɗi caggal jeytaare muritani haa arti noon e juulɗeele walla juulde aljumaaji to jumaa nuwaasoot mawɗo oo ciftortumi ko worɓe nayo buddaah wul buseyri e muttaar wul daddaah e bilaal wul yamar. |
Nduwotoɗen tan ko nde alla lonnginta koninkooɓe niseer dartinde laawoleleydi he ɓe ndiisnondiraeniiseernaaɓe kalaesifaa no ɓe ndeftinirta leydi maɓɓe laawol woni ɓe ngartira doosɗe leydi goodnooɗe gila adan ɗe hay laamɗo gooto diwataa manndaaji ɗiɗi. |
Konu amerik naatnoo afganistaan ko ñalnde jeɗiɗi oktoobar ujunnaaje ɗiɗi e go'o ngam yandinde laamu taliban en calinoongu rokkitde mawɗo al kaydaa hono usaama ben laden caggal nde yeeytii waɗde gunndere sappo e go'o settaambar ujunnaaje ɗiɗi e go'o. |
Ko maantini kadi e ngalɗoo daawal fɓ fuɗɗiima dañde won ndeen wellitaare sabu nde dañanii hoore mayre masiŋ rono kebbitinoowo ɗereeji e ballal tuubaako faraysenaajo biyeteeɗo philippe marchesin janngintunooɗo to duɗal ena janngintunooɗo maamuudu h. |
Ɗum jiidaa e kaɓirɗe jahdooje heen sibu gila ɓamtuɗen golle e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e jeegom ko kaɓirɗe keeriiɗe kuutortoɗen ko e lewru feebariyee ɓennundu nduu tan fooyre ɓamtaare soodani hoore mum ordinateer caggal nde heɓi huunde e kasdi mattel. |
Mi seeraani e miijtaade e majjum miin fof e waasde wonde tergal e laamu ko mi liggotooɗo jambureejo e jannganaawu fotde duuɓi capanɗe nayi ngam haɓanaade ɗemɗe ngenndiije yo keɓ geɗal mumen e nder janngirɗe laamu haa e denndaangal gollorɗe mum goɗɗe. |
Nguun ngalu caggal ballal alla yalti ko e warñeende ɓesngu wuro fonndu gila e wonɓe ɗoo e nder wuro ngoo wonɓe e nder leydi muritani senegaal gammbi mosammbik konngo barasawiil rdc konngo gaboo dowlaaji dentuɗi amerik farayse belsik itali e espaañ. |
Ɗuum noon onon baniraaɓe rewɓe woto ngonee haɓantooɓe jeytaare mon adunaare tan haa ina woodi e mon hannde ko terɗe laaɓtuɗe e daranaade hakkeeji rewɓe e mbiyka aduna o tawi on ndaroniraaki noon diina ngam hisnude woodo neɗɗo ngo majjirtaa tagɗo ɗum. |
Hayso tawii ko nana asmau ɓuri lollude he nder maɓɓe ne woɗɓe ko wayno maryam e faatimatu yanti e suddiiɓe galle oo ɓe ko wayno aysatu aisha e hawwau ko anndiranooɓe wonde wallifiyankooɓe kadi e joganoode konngol he ko yowitii he dawrugol leydi ndi. |
Ɗoon e ujunere e teemedde jeetati tawa on nawii ɗum imperimerie mbele e nde gasa muuleede ɗoon e ujunere e teemedde ɗiɗi am nde jolnee he otooji nde saree he nokkuuji jeeyooji ɗii ko adii nde yimɓe ndawata mbele ene cooda nde so payii e dawde golle. |
Yahdunoo hoore boowal ko ablaay wad e makki sal gadano oo ko ƴamtannooɗo lefol ngol laawol mum tataɓol caggal nde o ɗaftunoo abdu juuf e laawol makko gadanol e hitaande ujunnaaje ɗiɗi ɗiɗaɓo oo kañum ko hikka woni laawol mum gadanol ndaartude ngol. |
E nder ngu ɗo lofu ngadanu mbiruuji nayi mawɗi ina ɗaminaa ko goto e muen jogori fiileede lefol laamu ngu ina jeyaa e maɓɓe mahamaan usumaan hamaa hamadu mohamadu isufuu e seyni umaruu ɓe ɗo nayo fof keɓiino martabaaji mawɗi e nder leydi nijeer ndi. |
Yahdunoo hoore boowal ko ablaay wad e makki sal gadano oo ko ƴamtannooɗo lefol ngol laawol mum tataɓol caggal nde o ɗaftunoo abdu juuf e laawol makko gadanol e hitaande ujunnaaje ɗiɗi ɗiɗaɓo oo kañum ko hikka woni laawol mum gadanol ndaartude ngol. |
E nder ngu ɗo lofu ngadanu mbiruuji nayi mawɗi ina ɗaminaa ko goto e muen jogori fiileede lefol laamu ngu ina jeyaa e maɓɓe mahamaan usumaan hamaa hamadu mohamadu isufuu e seyni umaruu ɓe ɗo nayo fof keɓiino martabaaji mawɗi e nder leydi nijeer ndi. |
Yahdunoo hoore boowal ko ablaay wad e makki sal gadano oo ko ƴamtannooɗo lefol ngol laawol mum tataɓol caggal nde o ɗaftunoo abdu juuf e laawol makko gadanol e hitaande ujunnaaje ɗiɗi ɗiɗaɓo oo kañum ko hikka woni laawol mum gadanol ndaartude ngol. |
E nder ngu ɗo lofu ngadanu mbiruuji nayi mawɗi ina ɗaminaa ko goto e muen jogori fiileede lefol laamu ngu ina jeyaa e maɓɓe mahamaan usumaan hamaa hamadu mohamadu isufuu e seyni umaruu ɓe ɗo nayo fof keɓiino martabaaji mawɗi e nder leydi nijeer ndi. |
Yahdunoo hoore boowal ko ablaay wad e makki sal gadano oo ko ƴamtannooɗo lefol ngol laawol mum tataɓol caggal nde o ɗaftunoo abdu juuf e laawol makko gadanol e hitaande ujunnaaje ɗiɗi ɗiɗaɓo oo kañum ko hikka woni laawol mum gadanol ndaartude ngol. |
E nder ngu ɗo lofu ngadanu mbiruuji nayi mawɗi ina ɗaminaa ko goto e muen jogori fiileede lefol laamu ngu ina jeyaa e maɓɓe mahamaan usumaan hamaa hamadu mohamadu isufuu e seyni umaruu ɓe ɗo nayo fof keɓiino martabaaji mawɗi e nder leydi nijeer ndi. |
Yahdunoo hoore boowal ko ablaay wad e makki sal gadano oo ko ƴamtannooɗo lefol ngol laawol mum tataɓol caggal nde o ɗaftunoo abdu juuf e laawol makko gadanol e hitaande ujunnaaje ɗiɗi ɗiɗaɓo oo kañum ko hikka woni laawol mum gadanol ndaartude ngol. |
E nder ngu ɗo lofu ngadanu mbiruuji nayi mawɗi ina ɗaminaa ko goto e muen jogori fiileede lefol laamu ngu ina jeyaa e maɓɓe mahamaan usumaan hamaa hamadu mohamadu isufuu e seyni umaruu ɓe ɗo nayo fof keɓiino martabaaji mawɗi e nder leydi nijeer ndi. |
Caggal saŋkaare gooto e jaale men hono mbasu ñaŋ ñalnde noogaas e jeegom korse to dakaar senegaal fedde sehilaaɓe daande leñol sdl e fedde kawtal janngooɓe pulaar fulfulde kjpf kawrii ngam yettinde renndo ngoo duwaawu mum'en fayde e ɓesngu mbasu. |
Holi kodduwaarnaajo jahɗo haa woni persidaa jaɓata ummaade tawa konte bankeeji mum fof ko ko pawaa juuɗe haɗaa yettaade yanta heen r penale internationalekadi joom ina waawi ndewñineede yettineede suudu ñaawirdu toowndu cour penale internationale. |
Caggal saŋkaare gooto e jaale men hono mbasu ñaŋ ñalnde noogaas e jeegom korse to dakaar senegaal fedde sehilaaɓe daande leñol sdl e fedde kawtal janngooɓe pulaar fulfulde kjpf kawrii ngam yettinde renndo ngoo duwaawu mum'en fayde e ɓesngu mbasu. |
Holi kodduwaarnaajo jahɗo haa woni persidaa jaɓata ummaade tawa konte bankeeji mum fof ko ko pawaa juuɗe haɗaa yettaade yanta heen r penale internationalekadi joom ina waawi ndewñineede yettineede suudu ñaawirdu toowndu cour penale internationale. |
Caggal saŋkaare gooto e jaale men hono mbasu ñaŋ ñalnde noogaas e jeegom korse to dakaar senegaal fedde sehilaaɓe daande leñol sdl e fedde kawtal janngooɓe pulaar fulfulde kjpf kawrii ngam yettinde renndo ngoo duwaawu mum'en fayde e ɓesngu mbasu. |
Holi kodduwaarnaajo jahɗo haa woni persidaa jaɓata ummaade tawa konte bankeeji mum fof ko ko pawaa juuɗe haɗaa yettaade yanta heen r penale internationalekadi joom ina waawi ndewñineede yettineede suudu ñaawirdu toowndu cour penale internationale. |
Kulol allah wonaa e lewru koorka tan imaam raatib abdul rasiid mbadinngaa alaa ko heddii e hudba mum sabu o wiibanndiraaɓe juulɓe kulol allah wonaa e lewru koorka tan so neɗɗo hulii allah e lewru koorka ina foti kadi hulde allah e lebbi keddiiɗi ɗi. |
Ko leɗki ki ngannduɗaa nafoore mum ina yaaji etee yimɓe heewɓe wiɗtooɓe ko fayti leɗɗe safaara keso hono ko wiyateeko safaara tuubakooɓe maa yimɓe tan mehɓe walla safrirooɓe leɗɗe hono wileeɓe men walla seernaaɓe men kamɓe fof eɓe korsini kii lekki. |
Nde wonnoo dognoowo oo ko karallo baawɗo gollal mum nde yaltaa ndakaaru alaa do daraa hay nokku ɗoon e waktu tiisubaar tawii yettaama ndar to yaltirde wuro ngoo ine woodi ɗoon nokku ñaameteeɗo ine hucciti e duɗal jaaɓi haaɗtirdi ngal gaston berger. |