Fula
stringlengths 16
256
|
|---|
Haa jooni to bannge kebungal ngal fedde fuuta catal poorjenti batii ɗo e galle am ñalnde hoore biir noogaas e nayi lewru morso ndu fandaare nde wonnoo ko sakkude peeje no sete walla goomu kakindiingu no ummorii ɗo faya liberwiil tawtoree ñalɗi ɗi. |
Nde wonnoo dognoowo oo ko karallo baawɗo gollal mum nde yaltaa ndakaaru alaa do daraa hay nokku ɗoon e waktu tiisubaar tawii yettaama ndar to yaltirde wuro ngoo ine woodi ɗoon nokku ñaameteeɗo ine hucciti e duɗal jaaɓi haaɗtirdi ngal gaston berger. |
Haa jooni to bannge kebungal ngal fedde fuuta catal poorjenti batii ɗo e galle am ñalnde hoore biir noogaas e nayi lewru morso ndu fandaare nde wonnoo ko sakkude peeje no sete walla goomu kakindiingu no ummorii ɗo faya liberwiil tawtoree ñalɗi ɗi. |
Caggal ɗuum o janngii he duɗe hiirnaangiyankooje ko wayi no duɗal wiilyam ponti william ponty ngal ɗoon duɗal ina jeyanoo he duɗe mawɗe jannginooje afriknaaɓe e tuubakooɓe he oon yonta kitaale ujunere e teemedde jeenayi e noogaas faade capande tati. |
Ko e ngaal daawal feere ummorii caggal maayo e gardagol abdullaahi wad ngam ɗaɓɓude maslahaa hakkunde moritaninaaɓe ɗum noon ko e dow nanondiral e goomu jokkondiral hakkunde leyɗeele gjhl caggal nde ɓe teskii gallugol kaddaafi e maslude luurduɓe ɓe. |
Ngam heɓde capande jeetati e nayi wonande denndaangal janngooɓe ɗemɗe ɓurɗe famɗude ɗee he nder leyɗe ɗee fof ko teemedde joyi e capande joyi e jeenayi ɗemngal fat ko jaasi ɗemɗe tati goɗɗe wonande leydi kala poti ɓeydeede e ɗemɗe janngnirteeɗe ɗee. |
Le rapport inite les autorits mauritaniennes adopter des mesures audacieuses et une politiue de tolrance ro face limpunit pour acclrer la ralisation dune socit mauritanienne galitaire et diersifie fonde sur le respect des droits de lhomme pour tous. |
So artii e magreb lislaam ɓuri himmande min toon ko danndude leyɗe amen e njiimaandi laamuuji bonɗi jamfiiɗi diine mum en e ɓesnguuji mum en sibu kañji kala ɗi ummii ko kalifaandi koloñaal njiimnoondi leyɗe amen ko ina ɓura teemedde ɗiɗi hitaande. |
Geɗe ɗiɗi ina teskee e ooɗo sahaa ko feewti e oo tanaa ustugol sakkude peeje e ko saabii mbayliigu weeyo ustude gaasuuji gaddooji seer ɗiɗiwaawde wuurdude huufde caɗeelee mbayliigu weeyo ustude kulhuli waawde huutoraade ɓure gonɗe e mbayliigu weeyo. |
Musiɗɓe am tedduɓe ñalɗi na njiiloo leƴƴi ina ngadondira fayde e toowal kono ɓamtaare kala heen leñol noon fawii ko e softeende ɓiɗɓe mum e jogaade ɓe jiyɗe celluɗe jahdooje e yonta sabu leñol ummotaako so wonaa tawa tuggii ko e balabe ɓiɗɓe mum. |
Yiytude ko majjirnoo ɗum laatiima hoohooɓe makka e hooreeɓe cuuɗi mum en ina ndeerɗunoo e resde kadiijata kono o jaɓanaani ɓe ɗuum caggal ɗuum o yeewtani sehil makko debbo ko woni e nder fittaandu makko wonde omo yiɗiri nelaaɗo dewgal e laawol alla. |
Addani ɓe haalande ɗum annabi muusaa jkw ko aynaaɓe ɓee so ngaynii yarnude nguddat woyndu nduu ngam haasidaade rewɓe ɓee jarnude heen baali mum en etee ɓe uddirta woyndu nduu ko haayre mawnde nde yimɓe sappo mbaawaa ƴettude neɗɗo gooto kam enndataa. |
Heddiɓe ɓee gooto fof ina ƴeewira bannge mum kono ɓeen ne njiyaani hay huunde kono nde haamaan en naati galle oo tan alla huɓɓi hunuko fuur oo etee muusaa ina toon woyaani sumaani ɓe mbiyi fuur kuɓɓoowo kam hay mawɗo wawaa suɗeede heen saka cakalel. |
Nde o ari haa o yettii o tawi ɗoon muusaa ina yeeso makko kanko firawna aasiyata ina sara mum jooɗii nde o naati tan aasiyata anndii ko o jom suudu mum baaba mum tokooso aasiyata wiyi mo kanko yummum muusaa muynin ngelɗoo cuakalel e kosam enndu maa. |
Ism idii fof ko to jinnaaɓeam sibu njiɗaa mi wona naalanke sibu enen fuutankooɓe ena tiiɗi nde jinnaaɓe men ngoppata gooto e men wona naalanke haa teeŋti noon e neɗɗo bayɗo no am nii jahɗo haa ɓaari alɓuraan ɗuum ina tiiɗi ko woppetee wona naalanke. |
Refti e ngal nanndiral tan ko abdel asiis yuɓɓinii wooteeji mum no weliraa jooɗtii e jappeere mum nde o dirtaano nii kala ko yowitinoo e ko o huninoo e nanndiral hee o ƴaaŋaani ɗum nii wonti nii ko ciftinɗomo ɗum fof o wiyata ɗum ko yo fay ndakaaru. |
Luigi di maio gooto e hoohooɓe ardiiɓe laamu itali wiyi farayse waɗata e afrik ko politik koloñaal tee kañum saabii uujo afriknaaɓe faade orop ko kañum honi ngaluuji afrik fof tee ina huutoroo cfa kaalis seefaa ngam sukkude jolɗe ɓetokaalis mum . |
Ina teskini wonde ina jeyaa e ko walliti dillere demminaare aarabeeɓe saraade e nder leyɗeele aarabeeɓe ɗee kala kuutorɗe kumpital enternet rajooji e teleeji ekn ko ɗum nii ɓeydi jaawgol daaɓondiral hakkunde majje e nder gostondiral peeje e humpito. |
Ina yaakoraa ko e kaɓirɗe njaatiraaɓe men adiiɓe sibu ko kaaƴe ɓe ngoogatnoo haa wela ɓe mbaɗa jale e jammbe walla paakaaji jahɗo galle pinal ɗaa kala maa taw toon hono koon kaaƴon keewkon so o naamndiima daartooɓe ɓe ma ɓe kaalan mo heen ko weɗɗaa. |
Mi haaɗaani ɗoon sibu nde ngardiimi kabaruuji to tfm ɓurmi weltaade fof ko nde pellitmi bismaade e ballal doktoor jaalo joop daartiyanke biyeteeɗo armelle mabon he surnaal noogaash ngam artande en he warngo tirayeer senegaalnaaɓe to tuddunde caaroy. |
B lorsuun ou plusieurs tats membres dune telle organisation sont galement parties la prsente conention cette organisation et cet ou ces tats membres coniennent de leur responsabilit dans lecution de leurs obligations en ertu de la prsente conention. |
Mbisaawu ina waɗee kosi kaasa karo ina wiyee daamiya ɓaleejo daneejo kosi leeso gude kaddeteeɗe gaara ko ko goobetee jaawngal ko ɗum ndaneeri e ɓaleeri ñagga ko wutteeji keewi waɗirtee noon gaaraaji ɗii ndaneeri ɓaleeri mboɗeeri ɗum woni goro limo. |
Njoɗtoriɗen ko aa ko loowɗo laawol kesol yiɗde hulɓinde ñaawooɓe ɓee seedeeji ballitɗi tuumamuya makko oo mawɗo leydi ndii e hoore mum so en etiima faamde miijo makko ko wiyde ko mbaɗnoomi fof enen mbaɗdunoo ɗum noon ko wari haako fof maayda heen . |
Caggal tottirgol golle abdul ajiiju ɗanniima feewi leydi turki kañum e ɓesngu mum kala o rusii geɗe keewɗe e ko haaletee o yaari ko jamma o naworii wolisaaji keewɗi baɗɗi kaalisaaji dolaar ero ekn feewɓe e juuɗe ɗe ina mbiya ko teemedde tati wolis. |
Ɗo kewu oo yuɓɓintee ɗoo hono beresiil ko leydi mbaɗndi ko ina wona teemedde ɗiɗi e go'o miliyoŋ fittaandu woni leydi njoyaɓiri e winndere ndee to bannge jaajgol jeetati teemedde joyi e sappo e nayi teemedde jeetati e capande jeɗiɗi e jeegom kmɗiɗi. |
Ko leɗki ki ngannduɗaa nafoore mum ina yaaji etee yimɓe heewɓe wiɗtooɓe ko fayti leɗɗe safaara keso hono ko wiyateeko safaara tuubakooɓe maa yimɓe tan mehɓe walla safrirooɓe leɗɗe hono wileeɓe men walla seernaaɓe men kamɓe fof eɓe korsini kii lekki. |
Kala mo anndaa maa haawe no feewi luural gonngal hakkunde buamatu e denɗum hooreejo leydi hannde oo sibu gaa gaa luural meeɗnongal wonde hakkunde haydalla e omdafeer biyeteeɗo haaba duuɓi capanɗe tati e jeegom hannde ngalɗoo luural ine metti faamde. |
Winii totti ɓiyum indi jaabawol manndelaa ndeen sakkitoore yo janngu ɗum yeeso ujunnaaje ujunnaaje neɗɗo rentunooɓe nder estaad soweto ko neɗɗo bellitiiɗo tan waawi termondireede ɗuum firti ko o waawaa haaldude e laamu nguu ɗoon ɗo o heddii e kasoo. |
Jaɓde compugol dowla e nder diwaan rewo mali ko rokkude fartaŋŋe goomuuji yeeyooɓe dorog tarafikaa en e ownooɓe hakkillaaji no ndañiri ƴaañgal mbele ina tiima dowlaaji afrik bannge worgo saharaa ɗum ɗoon noon wonaani hay nafoore leyɗeele orop ɗee. |
Jean philip wassala ƴetti konngol ngam faamnude no galle oo mahretee gila e leydi e simoŋ kuutorteeɗo oo kuɓeeje ɗee caaleeje ɗee geɗe pine joɗorɗe waɗeede heen ɗee haa e nafoore ɗaminaande heen wonande diiwaan oo leydi ndii haa e duunde afrik ndee. |
O yalti parti oo e hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi e jeenayi o fayi e partiyel goɗngel ngam etaade birgirde toon laamu e hitaande ujunnaaje ɗiɗi kono o haayti sibu ɓeeyno rokki mo tan ko jeɗiɗi e woote gardagol leydi so mbaɗii. |
Nuwaasot ko sahre lofiinde e mbooko lamɗam hoɗnde koɗki nduumiiki e dow jinnde hakkunde jiibaaji gamotinɗi ɗo buubi caɓata gilɗi ɓuñata gila e bamɗi beyi baali dawaaɗi ulluɗi gertooɗe e kankaleeje jonne kedde ñameele biifi haa e laalaaɗe werlaaji. |
Nuwaasot ko sahre lofiinde e mbooko lamɗam hoɗnde koɗki nduumiiki e dow jinnde hakkunde jiibaaji gamotinɗi ɗo buubi caɓata gilɗi ɓuñata gila e bamɗi beyi baali dawaaɗi ulluɗi gertooɗe e kankaleeje jonne kedde ñameele biifi haa e laalaaɗe werlaaji. |
O winndii deftere hiisa kiisoɗen e pulaar ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e deftere coñce hanki maɓɓe hannde men ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeɗiɗi ko jiidaa e binndanɗe limtilimtinɗe e fooyre ɓamtaare e jime keewɗe. |
ko hesɗi e ko sariya keso oo addani en ko millude wonde njiyaagu fotndaa ko e warde hoore etee nanngiraaɗo ɗum fof ɗum woni jaggaaɗo ina macciɗina neɗɗo walla ina itta ndimaagu mum e hurum mum ñawretee ko no baɗɗo bonannde tolniinde e warde hoore. |
Ñaawoore tuubakooɓe goomu korgol e ñaawgol caggal nde jooɗii hawri ko baydi kacce gooto tan waawaa warde abel sanndee sabu e miijo maɓɓe baydi ko nelaaɗo tan etee alaa waawɓe nelde mo so wonaa hoohooɓe tooro hono saliiɓe lelnande tuubakooɓe daaɗe. |
Dental annduɓe dental jiiduɓe goomu uddiingu walla lohorgol dartoriingol njelaari ina fewjida e caggal leydi moojobe ngam jaɓnude en ko yahdaani e ko ndonɗen koo yahdaani e neesu men e aadaaji men woni ko e wujjude yiɗde men e tunwinde ndimaagu men. |
So tawii ko to garde ngenndi gardeeɓe alaa baawnooɗo toon nomeede e oo garaad wonaa to konu walla to sanndarmori ɗo kolonelaaji ɓaleeɓe ɓooyɗi laaɓtuɗi kattanɗi nehiiɗi padi duuɓi jooni binndugol inɗe mum en e alluwal ŋabbugol faade garaad seneraal. |
E njiimaandi leñol han en teemedde ɗiɗi e jeegom hade iisaa haa teemedde ɗiɗi e noogaas caggal iisaa e tang en teemedde jeegom e sappo e jeetati haa teemedde jeenayi e jeɗiɗi caggal iisaa e song en miliyonaaji leydi ndii ina deeƴi ina duumii e jam. |
Ciftinen banndiraaɓe wonde gorko biyeteeɗo hufet booñi mawɗo leydi kodduwaar fuɗɗii nguurndam mum dawriyankeejam ko e wuro boobo julasoo gila e hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande nayi e joyi duuɓi nay ko adii garal tomaa sankara e aduna. |
Jooni woni e miijeede ko hol no fedde dowlaaji dentuɗi onu ɓamtirta golle ɗee misma fedde militeeruuji afiriknaaɓe wonɓe hannde maali wonta e njiimaandi onu ina yaakoraa e oon sahaa maa ɓe ndañ jawdi no ɓe ngollorii mbele eɓe ndewindoo kisal maali. |
Ɗumɗoo fof o jooɗii ko e sara laawol birtiiɗo mo fof naamndoo ɗum ko faamataa ɗum fof ko sunaare makko e yuusuf haa alla wahyii yaaguuba wiyi mo so tawii a ustaani gullitaali maa ɗii e yimɓe walla e tagooje hono maa ma mi yaltine e falnde annabaaɓe. |
la commission du breda suggre la refonte urgente des tetes organiues rgissant lenseignement fondamental et souligne ue les conditions politiues et psycho sociologiues dj runies plaident pour la gnralisation de lenseignement des langues nationales . |
Sa rgularit et la richesse de son contenu lengagement et le professionnalisme de son uipe rdactionnelle lui ont assur une solide renomme et lont impos dans un paysage mdiatiue difficile o il ctoie firement les plus grands titres en arabe et franais. |
Dans cette optiue il est donc tout fait remaruable ue les deu affies de classes du pulaar et donc du peul nayant pas de ariantes de morphme cestdire non soumis la rgle dallomorphie soient ceu rsers au humains o singulier humain et ɓe pluriel humain. |
Matamela cyril ramaphosa matamela siril ramafosa jibinaa ko ñalnde sappo e jeɗiɗi noowammbar ujunere e teemedde jeenayi e capande joyi e ɗiɗi to soweto ko o julanke hooreejo afrik worgo gila sappo e nayi feebariyee ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeetati. |
Bone nani kadi sabu nde en nande oo rafi bonɗo baroowo waɗi haa nduttiɗen e deftere ganndo men demmba paate caam haa kollitɗen janngooɓe fooyre ɓamtaare rafiiji reedu dogooru ina keewi sifaaji ñabbuuli reedu ina keewi sifaaji eɗi tampina eɗi mbara. |
Bone nani kadi sabu nde en nande oo rafi bonɗo baroowo waɗi haa nduttiɗen e deftere ganndo men demmba paate caam haa kollitɗen janngooɓe fooyre ɓamtaare rafiiji reedu dogooru ina keewi sifaaji ñabbuuli reedu ina keewi sifaaji eɗi tampina eɗi mbara. |
Ngenndiyankooɓe mawɓe tawtoraama ndeeɗoo hiirde ina jeyaa heen bah sammba gata hooreejo catal fedde ɓamtaare pulaar ɗoo e kayhayɗi aamdu jaw aamadu tijjaani jeew aamadu lih sammba ndonngo usmaan caw umaar mammadel bun umaar kan jah maamuudu e woɗɓe. |
So en ngartii e naamnal men gonngal dow ngal holi kaɓdiiɗo men woodata tan ko muddiɗikiniiɗo mo yiɗaa faamde ɗaankiniiɗo mo yiɗaa finde kono en kumpaaka wonaa leñol goɗngol wonaa renndo woɗngo wonaa hay neɗɗo goɗɗo yawii en ko enen njawii koye men. |
Ko ɗum addani opitaal gooto gooto e ɓurɗi heɓtineede e winndere ndee biyeteeɗo opitaal johns hopkins to baltimoor e nder dowla maryland to dental dowlaaji dentuɗi amerik ummanaade naatnude e hakkillaaji yimɓe aadaaji safaara kesi tuugiiɗi e ñaamdu. |
O yantini heen ko yuɓɓinde pottital hakkunde makko e jayɗeeli farayse o ñiŋi heen dowla rdc oo no feewi tawde o holliti ko demokaraasii mum ina laƴa no feewi etee jaɓɓugol jojjanɗe aadee bonngol ina lutti wonde toon etee ɗum wonaa huunde jaɓniinde. |
Ko ngool dawrugol e ɗeen pewje ɗe kamɓe adiiɓe e diina kaa ɗee ngaddani leƴƴi keewɗi naatnooɗi e lislaam lawu ɗi ɗaɗi pinal mum en ngoɗɗoyaano no feewi fof majjiraa inɗe mum en e jelooɗe pine mum en goɗɗe keewɗe ƴetti ko hesɗi ko addaa e mum en koo. |
Refti heen alaa ko kaaldaten nanondiren alaa ko pewjidten paamondiren saka tabitiniden ko en yooɓiiɓe daaɗe men tan eɗen ngulla eɗen njoofoo ɓe njoofaaki en eɗen kaɓa tikkanen ɓe tinanaani en sabu mumen kanum en jogaade haajuuji e waasde woƴeede en. |
Ɗum noon mi anndaa hol feere fotnde waɗeede kono jokkondire ine poti waɗdeede he leyɗe goɗɗe ɗee mbele semmbe mbaɗaten oo aɓe mbaawa waɗde hono oon semmbe ɓe mbaawa jaɓnude leyɗe maɓɓe ɗee yo ngoppu ɗemngal tuubakooɓe ngal ngabboo e ɗemɗe maɓɓe ɗee. |
Ina himmi tee ina addana yimɓe ɓee suusde kadi waawde semmbinde ɗemɗe mumen ɗee en majjaani fedde ndee ko fedde pinal maa daro e semmbinde e daranaade pinal ngal kono ko heewi e geɗe baɗateeɗe ɗee alaa e sago dawruɗe ɗee ndaroo laŋ mbele ina siynee. |
Ndeen jaayndiyankooɓe naamndii ma hol ko waɗi laamu ummanaaki safrude ndee uure fuɗɗiinde worɗude sabu geddere ndee ina yahra e lewbi ɗiɗi ŋakkuɗi balɗe joyi o wiyi tan ko haala snim toɗɗaaki laamu e tee safaara oo ko hakkunde snim e liggotooɓe mum. |
Ciftoren eɗen poti siftorde ko oo ngenndiyanke mo yeru mum heewaano fiɗɗitnoo pittol laamu muritani haɗi ɓaleeɓe teppaade to binndol ɗemɗe ngenndiije pulaar sooninke e wolof kañum fof e yahrunoode ɗemngal arab e wonnoode heen tuugnorgal laaɓtungal. |
O diwi o jooɗii e dow maggu haa o feewnitii jibril jkm yettii e makko wiyi eehey maa ilyaas diw wondude e maleyka e dow leydi ndii ngam alla holtinii ma sigeeji taƴii dakamme kooƴe ñaamde maa e njaram maa o waɗii ma aadama hakkunde leydi e asamaan. |
O ari ko ɗum lomtaade galle potɗo hono noon gonnooɗo leegal sebka mo fedde ndee heɓnoo e hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeenayi yoɓi teemedde ɗiɗi e capande jeɗiɗi e tati teemedere mb to gollorde toppitiinde jey leydi domeen. |
Won e maw ɓ e adii ɓ e ko iwdi mum en tan nganndi ɗ um en won heen ko diiwaan fof maa leydi fof innitirtoo ɗ um en won heen kadi ina nganndaa e aduna hee fof fawii ko e no ɓ e ngollirinoo e yonta ma ɓɓ e gollal potngal reweede maa potngal riiwteede. |
Porfeseer cellal ŋanaa biyeteeɗo baal mammadu jakitee wiyi ndeen amin ngoni liisee kayhayɗi jeenaaje maayirɗe hitaande ina ndokkee denndaangal jeenaaje dowrowe e fannu farayse e hiisa e siyaas e ganndal leydi e daartol hay coftal ɓalli ko bid nawi . |
Hino jeyaa e sabuuji sincugol ndee mojobere dartanagol fulɓe ɓe laamu sarlon ngun wonnoo e tooñude nannga haɓɓa letta mooɓa sokoya e leyɗe kawtalje wia fulɓe jeyaaka e nder leƴƴi leydi sarlon ndin etagol no ɓe heɓira ɓuuɓtu e nder leydi maɓɓe ndin. |
Jooni eɗen mbaawi wiyde senngo laamu ŋalii sibu alaa ko heddii toon ko maantini so wonaa upr mo ngannduɗaa kañum ne ko parti denndinɗo yimɓe seedatanaaɓe wondude e kala laamɗo garɗo gila e maawiyya ƴaaŋan maa eli e siidi haa yettii wul abdel asiis. |
E lewru mars ujunnaaje ɗiɗi e jeenayi nanondiral jowitiingal e ñawndugol warhoore siifanooma to galle laamorɗo leydi ɗo e nuwaasoot hakkunde goomu kalfinanoongu ngaal gollal e huunde e ɓe bonannde nde yettinoo ɓe fedde wiyeteende coire yahani toon. |
Ciftoren eɗen poti siftorde ko oo ngenndiyanke mo yeru mum heewaano fiɗɗitnoo pittol laamu muritani haɗi ɓaleeɓe teppaade to binndol ɗemɗe ngenndiije pulaar sooninke e wolof kañum fof e yahrunoode ɗemngal arab e wonnoode heen tuugnorgal laaɓtungal. |
Hanki e sahaa naange wulnge ɗum jeyanoo ko e payndaale fedde nde ngam ƴellitde ɗemngal ngal e rewrude e tinndinooje e njalniikaaji ekn e dow yarlitaare mawnde e tampere mehre terɗe fedde nde sibu alaa ngartam wonani ɓe heen walla mbiyen alaa njoɓdi. |
Caggal ɗum biyeteeɗo el jowsi e nder deftere mum haaloore ko faati e ɓaleeɓe e abisinaaɓe nde tiitoonde mum waawi firdeede faamninde fuuyɓe hol ko woni ɓaleeɓe e abisinaaɓe jeenayi hollitii wonde sikkeeji ɓurondiral leƴƴi woodaani e pinal aarabeeɓe. |
So tawii en ngartii e gardiiɗo ciynoowo cukko duɗal ngenndiwal jaayndiyankaagal e ñaawooje hono elhaj ahmedu ahfu o hollitii won waalaare mawnde faayidaagal mawngal e darnde nde jaayɗe keeriiɗe njogii nder hirjinooji baɗeteeɗi nder renndo muritani. |
Nous estimons cependant ue cette innoation porte en ellemme sa propre incohrence car ce ui est alable pour ladministrateur et le magistrat lest encore plus pour lenseignant et le soignant et pour tous les corps de mtiers releant de lautorit de ltat. |
Aɓe poti yuɓɓude ɓe cosa pelle jiknaaɓe ɓe mballondira e ardinaaɓe janngirɗe ɗee ɓe ndaroo ngam heɓde jannginooɓe yonɓe waɗooɓe golle mum en kono kadi kala mo janngintaa ɓe ngullitoo haa ittee he nokku maɓɓe ɓe caloo paasnude kala mo haandaani heen. |
Ahmed wul daddaa noddii ɓesngu muritani yo salo ooɗoo kuudetaa to bannge woote ummanoo denndaangal mbaydiiji hare demokaraatiyankooji kam hisnude hakke mo jogii to bannge waawde suɓaade ardotooɓe ɗum en tawi ko e nder wellitaare e ndimaagu e deeƴre. |
Hade ɗuum ñalnde aset noogaas nulaaɓe cate jeegom jeegom fɓpm gonɗo he nuwaasoot kam e yonaaɓe pelle ɗiɗi ɗiɗi janngunooɓe e duɗe ƴeewndorɗe duɗal ɗemɗe ngenndiije ndentii ngam heblaade ko faati e dallinannde pelle pinal ɗee e heblude ñalngu nguu. |
E nder gorol asteroyid ngol hono gorol kaaƴe gonɗe hakkunde supiteer e maars heen e majje ena nganndaa ena innaa mawneeki mum en ena ɓetaa heen haayre wootere mawneeki mum ko teemedde jeɗiɗi e capande nayi km nde wiyetee ko seeres wonaa seereer dey. |
He batu ngaawe sommet de la terre njooɗinoongu to rio gaagaa cop paatuɗo he baylagol ngonka weeyo nanondire ɗiɗi goɗɗe ƴettaama toon heen gootal yowitii ko he keewal guurɗiwal goɗngal ngal ko kaɓgol he laygol moraande lutte contre la dsertification. |
Ko e ngaal daawal feere ummorii caggal maayo e gardagol abdullaahi wad ngam ɗaɓɓude maslahaa hakkunde moritaninaaɓe ɗum noon ko e dow nanondiral e goomu jokkondiral hakkunde leyɗeele gjhl caggal nde ɓe teskii gallugol kaddaafi e maslude luurduɓe ɓe. |
Le rapport inite les autorits mauritaniennes adopter des mesures audacieuses et une politiue de tolrance ro face limpunit pour acclrer la ralisation dune socit mauritanienne galitaire et diersifie fonde sur le respect des droits de lhomme pour tous. |
Musiɗɓe am tedduɓe ñalɗi na njiiloo leƴƴi ina ngadondira fayde e toowal kono ɓamtaare kala heen leñol noon fawii ko e softeende ɓiɗɓe mum e jogaade ɓe jiyɗe celluɗe jahdooje e yonta sabu leñol ummotaako so wonaa tawa tuggii ko e balabe ɓiɗɓe mum. |
Refti e ngal nanndiral tan ko abdel asiis yuɓɓinii wooteeji mum no weliraa jooɗtii e jappeere mum nde o dirtaano nii kala ko yowitinoo e ko o huninoo e nanndiral hee o ƴaaŋaani ɗum nii wonti nii ko ciftinɗomo ɗum fof o wiyata ɗum ko yo fay ndakaaru. |
Luigi di maio gooto e hoohooɓe ardiiɓe laamu itali wiyi farayse waɗata e afrik ko politik koloñaal tee kañum saabii uujo afriknaaɓe faade orop ko kañum honi ngaluuji afrik fof tee ina huutoroo cfa kaalis seefaa ngam sukkude jolɗe ɓetokaalis mum . |
Ina teskini wonde ina jeyaa e ko walliti dillere demminaare aarabeeɓe saraade e nder leyɗeele aarabeeɓe ɗee kala kuutorɗe kumpital enternet rajooji e teleeji ekn ko ɗum nii ɓeydi jaawgol daaɓondiral hakkunde majje e nder gostondiral peeje e humpito. |
Mi haaɗaani ɗoon sibu nde ngardiimi kabaruuji to tfm ɓurmi weltaade fof ko nde pellitmi bismaade e ballal doktoor jaalo joop daartiyanke biyeteeɗo armelle mabon he surnaal noogaash ngam artande en he warngo tirayeer senegaalnaaɓe to tuddunde caaroy. |
B lorsuun ou plusieurs tats membres dune telle organisation sont galement parties la prsente conention cette organisation et cet ou ces tats membres coniennent de leur responsabilit dans lecution de leurs obligations en ertu de la prsente conention. |
Mbisaawu ina waɗee kosi kaasa karo ina wiyee daamiya ɓaleejo daneejo kosi leeso gude kaddeteeɗe gaara ko ko goobetee jaawngal ko ɗum ndaneeri e ɓaleeri ñagga ko wutteeji keewi waɗirtee noon gaaraaji ɗii ndaneeri ɓaleeri mboɗeeri ɗum woni goro limo. |
Njoɗtoriɗen ko aa ko loowɗo laawol kesol yiɗde hulɓinde ñaawooɓe ɓee seedeeji ballitɗi tuumamuya makko oo mawɗo leydi ndii e hoore mum so en etiima faamde miijo makko ko wiyde ko mbaɗnoomi fof enen mbaɗdunoo ɗum noon ko wari haako fof maayda heen . |
Caggal tottirgol golle abdul ajiiju ɗanniima feewi leydi turki kañum e ɓesngu mum kala o rusii geɗe keewɗe e ko haaletee o yaari ko jamma o naworii wolisaaji keewɗi baɗɗi kaalisaaji dolaar ero ekn feewɓe e juuɗe ɗe ina mbiya ko teemedde tati wolis. |
Kala mo anndaa maa haawe no feewi luural gonngal hakkunde buamatu e denɗum hooreejo leydi hannde oo sibu gaa gaa luural meeɗnongal wonde hakkunde haydalla e omdafeer biyeteeɗo haaba duuɓi capanɗe tati e jeegom hannde ngalɗoo luural ine metti faamde. |
Winii totti ɓiyum indi jaabawol manndelaa ndeen sakkitoore yo janngu ɗum yeeso ujunnaaje ujunnaaje neɗɗo rentunooɓe nder estaad soweto ko neɗɗo bellitiiɗo tan waawi termondireede ɗuum firti ko o waawaa haaldude e laamu nguu ɗoon ɗo o heddii e kasoo. |
Jaɓde compugol dowla e nder diwaan rewo mali ko rokkude fartaŋŋe goomuuji yeeyooɓe dorog tarafikaa en e ownooɓe hakkillaaji no ndañiri ƴaañgal mbele ina tiima dowlaaji afrik bannge worgo saharaa ɗum ɗoon noon wonaani hay nafoore leyɗeele orop ɗee. |
Jean philip wassala ƴetti konngol ngam faamnude no galle oo mahretee gila e leydi e simoŋ kuutorteeɗo oo kuɓeeje ɗee caaleeje ɗee geɗe pine joɗorɗe waɗeede heen ɗee haa e nafoore ɗaminaande heen wonande diiwaan oo leydi ndii haa e duunde afrik ndee. |
O yalti parti oo e hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi e jeenayi o fayi e partiyel goɗngel ngam etaade birgirde toon laamu e hitaande ujunnaaje ɗiɗi kono o haayti sibu ɓeeyno rokki mo tan ko jeɗiɗi e woote gardagol leydi so mbaɗii. |
Nuwaasot ko sahre lofiinde e mbooko lamɗam hoɗnde koɗki nduumiiki e dow jinnde hakkunde jiibaaji gamotinɗi ɗo buubi caɓata gilɗi ɓuñata gila e bamɗi beyi baali dawaaɗi ulluɗi gertooɗe e kankaleeje jonne kedde ñameele biifi haa e laalaaɗe werlaaji. |
Nuwaasot ko sahre lofiinde e mbooko lamɗam hoɗnde koɗki nduumiiki e dow jinnde hakkunde jiibaaji gamotinɗi ɗo buubi caɓata gilɗi ɓuñata gila e bamɗi beyi baali dawaaɗi ulluɗi gertooɗe e kankaleeje jonne kedde ñameele biifi haa e laalaaɗe werlaaji. |
O winndii deftere hiisa kiisoɗen e pulaar ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e deftere coñce hanki maɓɓe hannde men ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeɗiɗi ko jiidaa e binndanɗe limtilimtinɗe e fooyre ɓamtaare e jime keewɗe. |
ko hesɗi e ko sariya keso oo addani en ko millude wonde njiyaagu fotndaa ko e warde hoore etee nanngiraaɗo ɗum fof ɗum woni jaggaaɗo ina macciɗina neɗɗo walla ina itta ndimaagu mum e hurum mum ñawretee ko no baɗɗo bonannde tolniinde e warde hoore. |
Dental annduɓe dental jiiduɓe goomu uddiingu walla lohorgol dartoriingol njelaari ina fewjida e caggal leydi moojobe ngam jaɓnude en ko yahdaani e ko ndonɗen koo yahdaani e neesu men e aadaaji men woni ko e wujjude yiɗde men e tunwinde ndimaagu men. |
So tawii ko to garde ngenndi gardeeɓe alaa baawnooɗo toon nomeede e oo garaad wonaa to konu walla to sanndarmori ɗo kolonelaaji ɓaleeɓe ɓooyɗi laaɓtuɗi kattanɗi nehiiɗi padi duuɓi jooni binndugol inɗe mum en e alluwal ŋabbugol faade garaad seneraal. |
E njiimaandi leñol han en teemedde ɗiɗi e jeegom hade iisaa haa teemedde ɗiɗi e noogaas caggal iisaa e tang en teemedde jeegom e sappo e jeetati haa teemedde jeenayi e jeɗiɗi caggal iisaa e song en miliyonaaji leydi ndii ina deeƴi ina duumii e jam. |
Jooni woni e miijeede ko hol no fedde dowlaaji dentuɗi onu ɓamtirta golle ɗee misma fedde militeeruuji afiriknaaɓe wonɓe hannde maali wonta e njiimaandi onu ina yaakoraa e oon sahaa maa ɓe ndañ jawdi no ɓe ngollorii mbele eɓe ndewindoo kisal maali. |
Matamela cyril ramaphosa matamela siril ramafosa jibinaa ko ñalnde sappo e jeɗiɗi noowammbar ujunere e teemedde jeenayi e capande joyi e ɗiɗi to soweto ko o julanke hooreejo afrik worgo gila sappo e nayi feebariyee ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeetati. |