content
stringlengths 1
82.8k
| url
stringlengths 3
251
|
|---|---|
Goomu juɓɓingol hajju Inaal hawrii lomtinirde hajju hikka oo, kawrital (miitiŋ) to leegal Siiseem sara jumaa Kattaar. Addani ɓe haaytude yahde toon hikka, ko sabu mum hawrude e woote.
«Min pellitii naatinde mawningol ñalawma oo e gadda ndonaandi aadeeri kam paltoor gonɗo e leydi ndii, e ɗaɓɓirde laamu nguu nde ɗooftotoo konngol mum ngam ñawndude oo doosiyee » .
Ko noon kadi e wiyde Muhammed el Huseyn Kan hooreejo COVIRE, hajju Inaal waɗiraa ko ngam haɗde yimɓe yejjitde ndee bonannde, sibu ñawndugol oo doosiyee ina ɗaɓɓi kuuɓnugol sarɗiiji garooji ɗii : Goonga, Ñaawoore, Lomtingol e Ciftorgol. E nder ɗuum kadi, goomu nguu ina anniyii ɗaɓɓirde laamu Muritani nde mahata ɗo Inaal ɗoo maanditorde sahodinɓe 28 noowammbar 1990, kam jogaade sukaaɓe mum en, kam e siynude yamiroore jiytugol e maandingol gaññeeje waraaɓe ɓee, e niilnude sariya yaafuya suwee 1993 e ɗooftagol peeje ñaaaawoore e cosgol goomu njambureewu, ndimɗanngu hoore mum ngam lomtinande no haanirta nii loraaɓe ɓee.
Goomu hajju Inaal hollii kadi mettere mum e etagol ñawndirde oo gagga peeje fuuntifuneere. E wiyde Laam Tooro Kamara, « peeje laamu nguuɗoo ƴettunoo ngam ñawndude ɗee caɗeele njuumtaani, woni moƴƴaani ». « Ko waɗaa heen ina yawnii… Ko kewnoo koo, ko warhoore, yahatnoo ko e mumtude leñol ».
BAB
Doggol koninkooɓe 28 waɗaaɓe yargo to Inaal ñalnde 28 noowammbar 1990, ngam mawninde feeto jeytaare Muritani
1. Adsidaa-seef Abdullaay Jiggo 2. Puramyeer kalaas Sammba Baaba Njaay 3. Puramyeer kalaas Sammba Umar NJaay 4. Puramyeer kalaas Ibraahiima Jallo 5. Puramyeer kalaas Mammadu Hammadi Sih 6. Sersaa Mbooc Abdel Kadeer Sih 7. deesiyeem-kalaas Sammba Demmba Kulibali 8. deesiyeem-kalaas Demmba Jallo 9. Puramyeer kalaas Aamadu Saydu Caam 10. Puramyeer kalaas Mammadu Umar Sih 11. Puramyeer kalaas Abdarahmaan Jallo 12. Puramyeer kalaas Mammadu Usmaan Lih 13. Kapporaal Mammadu Demmba Sih 14. Soldaat Alasan Yero Saar 15. Kapporaal Aamadu Mammadu Bah 16. Sersaa -seef Laam Tooro Kamara 17. Sersaa seef Suleymaan Muusaa Bah 18. deesiyeem-kalaas Umar Kaaliidu Bah 19. Sersaa Aamadu Mammadu Caam 20. Sersaa Sammba Sal 21. deesiyeem-kalaas Abdullaay Booy Jallo 22. Puramyeer kalaas Seek Tijjaan Jah 23. deesiyeem-kalaas Sammba Bookara Sumaare 24. Puramyeer kalaas Muusaa Ngayde 25. Puramyeer kalaas Siraajo Loh 26. Puramyeer kalaas Demmba Umar Sih 27. Sersaa Aadama Yero Lih 28. Kapporaal Jibriil Sammba Bah | https://pulaar.org/2013/12/18/hajju-inaal-e-peeje-kese/ |
Santarafrik (Hakkunde Afrik) jeyaa ko e njiimaandi Farayse gila e maayirɗe teeminannde 19ɓiire.
Oon sahaa ɓe inniri ndi ko Ubanngi-Sari (Oubangui-Chari), tawi Farayse ina yiɗi taccude duunde Afrik ndee ummaade hirnaange faade fuɗnaange. Kono, e hitaande 1898 konu Angalteer tiindinoongu Misra dartini ɓe ɗo nokku ina wiyee Fachoda . Santarafrik naatti e Afrik-hakkundeejo mo Farayse ( AEF ) ko e 1910. Ndi heɓi hoore mayre ko ñalnde 13 ut 1960. Yimɓe mayri ina tolnoo e miliyoŋaaji nay e feccere. Wertallo mayri ko hedde 623 000 km2.
Ndi heerondiri ko e Kamaruun (bannge hirnaange) e Caad (bannge rewo) e Sudaan e Sudaan worgo (bannge fuɗnaange) e Konngo Kinsaasa kam e Konngo Baraasawil (bannge worgo). Leydi ndii ina heewi ngaluuji tago, ko wayi no oogirɗe (Iraañiyoom, Kaŋŋe, Jamaŋ).
Idii ardaade ndi ko biyeteeɗo Bartelemi Bogannda gila ndi jeytaaki. Kono o sankii e aksidaa ndiwoowa ñalnde 29 marse 1959. Caggal jeytaare, laamu hoorameeji keewɗi ngardiima ndi, haa teeŋti noon e laamu Jan Bedel Bokasaa, baɗnooɗo Dawid Dakoo kuudetaa. Kono, e lewru settaambar 1979 konu Farayse itti Bokasaa , artiri Dawid Dakoo , sabu Farayse waasde weleede cehilaagal Bokasaa e Kaddaafi .
Kono biyeteeɗo Andere Kolingbaa waɗi oon kadi kuudetaa ñalnde 1 settaambar 1981. O wonii e laamu haa 1993. Caggal joɗnde La Baule e henndu demokaraasi, woote njuɓɓinaa, biyeteeɗo Anje Felikse Pataase jooɗii e jappeere laamu hee, kono, biyeteeɗo Faransuwaa Bosise waɗi mo kuudetaa ñalnde 15 marse 2003 e ballal konu Farayse kadi. Oon toɗɗitaa e woote e hitaande 2005 dirtinaaɗe e cili keewɗi. Ina jeyanoo e fooɗondirtunooɓe laamu nguu e ndeen hitaande Seneraal Bosisee e Andere Kolingbaa e Abel Gummba . Kono ɗuum yuumti ko e hare ɓesngu hakkunde 2004 e 2007. Kono rebel Selekaa en (Misel Jotoja) ƴetti fetel e hitaande 2012, sabu yooɓtoraade Bosisee waasde ɗooftaade nanondiral ciifanoongal ngal. Ɓe keɓti Banngi ñalnde 24 marse 2013 ; Bosisee dogi suuɗoyii. Jotoja arditii leydi ndii. Kono wiyeteeɓe Anti-balakaa en (kerecee en) ndartii yimɓe Seleka (ko ɓuri heewde e mum en ko juulɓe). Ɗuum addi ko kewi jooni koo … Katerin Sammba-Pansa waɗaa hooreejo leydi ngam artirde deeƴre…
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2014/02/16/laam%c9%93e-santarafrik/ |
Hay so tawii eɗen nganndi ko kesi men kaɗi kiiɗɗi men haaleede; mballitoro-ɗen muñal; njubben he kiiɗɗi ɗii seeɗa. He binnditaagol ganndiraangol ranvec; he hitaande 1998; njeyanoo-mi ko he winndittonooɓe to Nuwaadibu. Ina jeyaa e ko ɓur-mi teskaade he ko haalaa nde min kebletee:
1. so neɗɗo ina jogii kaayitaaji mum; winndu ko taw-ɗaa heen ko, so tawii o alaa; yo o haal, aɗa winnda.
2- So a welaama mbinndaa he aarabeere, so a welaama mbindaa he Farayseere.
3- winnditaade ko leggal ! Kala caliiɗo; ar ndokke-ɗaa garde, yahda e maa; o tonngee haa o ɓiica, o winnditee; tawo alaa ko o waawi heen!
Ko ɗuum min mbiyaa nde min njooɗodii e halfinaaɓe etaa siwil toon, wondude e kalfinaaɗo diiwaan oo (Waali). Oon woni kalfinaaɗo hannde geɗe nder leydi, tawi omo fektaa, o suwaa yahde.
Nde yahi haa ñalnde 15/09/1998 (caggal balɗe sappo he joy deggondirɗe, gila puɗal haa mutal); kalfinaaɗo etaa siwil o, jiiloowo golle oo (Coordinateur) noddi mi, wiyi mi :
– Aan kam, ko mbaɗ-ɗaa koo noon ?
– A winnditiima jibinaaɗo Kawlak, a fotaano….. nhan ? Won ɓe mbinndu-ɗaa he ɗemngal nasraan en, aah ….!; ko….! min mbaawaa huutoraade ma, min…. min njowii ma !
O jaɓaani hay daraade woto o nande haala am!
Ko ɗoo, paam-mi wonde, won ceppule keewɗe ceppinaa ɗo mi tawaaka, mi haalanaaka, nde tawnoo ko miin gooto wonnoo ɓaleejo jeyanooɗo heen, he nder diiwaan oo no diidorii. Ndeke, ko haalaa hee, majje ko teskaa, kono wanaa ko haalaa ko he heblo ngo.
Miɗa siftora, gorko gooto capaato, ariino e amen, omo jogii dantitee makko Muritani he junngo, o wiyi min : miɗa waawi winnditaade? Aha ! Ko mi Saharaanaajo noon !
Min ndañanaani ɗum jaabowol laaɓngol, nde min lamndii mawɗo oo, ko ɗum o wiyi : “ko o woni koo, wanaa haaju mon, mbinnditee mo he kaayitaaji makko.
Ndeen mi yowaama, njah-mi to cukko kalfinaaɗo diiwaan, toppitiiɗo njuɓɓudi (chargé des affaires administratives) mo geɗe ɗe ngoni he les njiimaandi mum oo (gorkaajo Soh), tawde ko banndi am, mbele Alla o haala heen, walla nii; o hollita wonde ko waɗaa ko welaani mo, hay sinno o haalaani. Nde njettii-mi; taw-mi ko ko fewjidaa! Mbiymoo-mi : « waɗde tawde ko noon, yoɓam warñeende am, mi yaha! o wiyi mi : « yah haa…. » ; ngartu-mi; o refti ɗo o rewnoo, ngartu-mi, o refti heen. Njah-mi to kalfinaaɗo diiwaan oo, (lomtiiɗo jahɗo o); kaalan mi ɗum. Hono hojom gorkaajo o yoɓi mi.
Mi nanii caggal am, hade binnditaagol ngol gasde; ɓe mbaɗtiino naamnaade ɓaleeɓe ɓe kaayitaaji taaniraaɓe mum en! Woon he maɓɓe cuwaa winnditaade tawo.
He kuuɓal; teskaama wonde, ko heewi he kaayitaaji ɗii; no mbinndiraa nii, feewaani.
Ɓaleeɓe jogiiɓe caɗeele kaayitaaji ɓee; ko be pecce tati:
1- Binndol ngol sellaani, sabi wiinnduɓe ɓee mbaawaa ;
2-Binndol ngol moƴƴaani, sabi winnduɓe ɓee njiɗaa moƴƴinde; mbele maa joom mum dañ heen caɗeele ;
3- Ronkuɓe winnditaade, sabi naamneede ko ɓuri ganndal mum en.
Woon biyɗo : waɗaa he dentitee am; njibinaa mi ko 18×× !
Ɗuum ko ranvec wonnoo, yawtii, gasii. Pellitte ƴettaama wonde dantiteeji ɗii, nguurndam mum en gasii. Hannde, Muritaninaaɓe njogii ko dantiteeji ɗi moƴƴaani, haa teeŋti noon to caggal leydi. Ko ɗum waɗi, Senegaal wiyde kala Muritaninaajo mo ina naata he mum, yoɓata ko ko mo alaa kaayitaaji yoɓata koo (ujunere mbuuɗu seefaa = 3000 ugiyya). Sabi ko woodaani, e ko moƴƴaani, ko gootum!
Ngolɗoo noon, woni roofti, nde wonnoo ko ko suuɗaa. Ko ɗuum waɗi ngol teskeede wonde ɓurngol bonde he ko Muritani yuɓɓinannoo gila diidaa. Etee ko waɗaa heen ko e kaalis; Alla e heewde, so aɗa jannga ɗum ko maa miijo-ɗaa seeɗa :13 000 000 000 (sappo e tati miliyaar ugiyya).
Woon baɗɗo he ngol ɗo binnditaagol kesol hiiso tokooso, hono ni:
Winndotoo he nder ñalawma ko hedde 40 aadee. Perfektiraaji Nuwaasoot jeenay ɗi so ndentii; mbinnditta ko 40×9= 360 aadee he ñalawma, woni 10 800 he lewru. ngam winnditde ko ina abboo he miliyoŋ aadee gonɗo he laamorgo ngo. Maa ɓe mbaɗ 92 lewru; (hawrata ko duuɓi jeeɗiɗi e feccere, so tawii ñalɗi ɗii nani heen, so tawii noon eɓe pooftoo heen, maa ɓe mbaɗ hedde 11 ndunngu!
Kono noon gasaani, ngam ɓe mbaawa waɗde ko kaal-ɗen ko; maa rewɓe jibinooɓe ɓe ndartoo pada ɓe!
Ɗo departama Kayhaydi ɗoo, won tampuɓe heen no feewi, maa mbiyaa ɓe ngalaa heen hakke. Ɓe ngari tan ko ñaagaade. Woon he maɓɓe mbaaloyat to winndittee too; ɓe ndokkira inɗe maɓɓe, ɓe ngarta janngo he mum, ɓe nduttoo, ɓe keɓa tonngooɗe maɓɓe, nde ɓe mbaawa fadde. Mi heɓii yeewtitde e jahnooɗo toon, o wiyi mi : Nde ngar-mi haa njetti-mi, ko fotnoo waɗeede kala, waɗaa, gooto e maɓɓe limti koreeji am, haa njenanaa-mi miɗa anndaa, haa heddii miɗa feewndanee mi rokkee; ɓe mbiyi mi “goomu o wiyi heɓtinaani ma” !
Departama oo e njaajeendi mum e gure mum, e lobbuɗi mum, kala mo goomu oo heɓtinaani, winndotaako. Ko ɗuum dey woni gaay! ina waawi kadi tawo woon ɗo ɓuri ɗoo bonde.
Ɗum jaraani tampande hono nii, jaraani heñanaade, fof maa heƴ heen, gasaani jooni. Kala to mbaaw-ɗaa yahde, so a artii, ma a tawtu ɗoo, jeytaare ma laaɓnde cer, hay gooto waawaa ma ɗum haɗ. Kono kadi; ñoraade haa binnditaagol reftinee laawol, ɓuri ƴagginaade haa kam tan winndoo.
Usmaan Caw | https://pulaar.org/2011/07/27/binnditagol-ko-mi-seede/ |
Eɗen puɗɗoo yaltinde ɗo yeewtere musiɗɗo Njaay Saydu Aamadu lollirɗo Gelongal Fuuta yuɓɓinnoo to Wuro Silɓe ñalnde 23 Morso 2009
Caggal calminali e duwawuuji, e calminaali feewde e ngenndiyankooɓe, o fuɗɗorii ko limtude diiwanuuji Fuuta, o wiyi : « E teddungal Sukaaɓe Silbenaaɓe, en calminii kala ɓiyi mbiy-mi, jiɗɗo mbiy-mi e nanoowo mbiy-mi fof ɗo waawi wonde tuggude e: – Aftuut: Leydi kare e ñaaruuje, wuraaji, caalli e baɗahaaji, – Fuladu:
Leydi Fulaaɓe e Fulakunnda, lappi firdunkooɓe, – Bunndu Kummba, bannaandu Buubu Maalik Sih, rokkan maa Lowre e lommbiinde, addan maa e Ferlo e asli boyli, maama Damga e Leemunna, Ngenaar: ngenndi Naare e daaɗe gelooɗe, nokku Farba e Elfekki, Boosoya (Nokku Abdul e Abdul, Abdul tokara Abdul, Abdul mawɗo e Abdul tokooso, nokku Aali e Aali, Aali tokara Aali, nokku Ndoondi Sammba Nayel e Elimaan Rinnjaw, haa e Hebbiyaaɓe: Diiri Satigi e Almaami, taaniraaɓe Hebbi Demmba, Galo Demmba, Mbantu Demmba, Naawo e Wuuluunde), Hebbi feri, laamii Hebbiyaaɓe, Galo feri, laamii Galoyaaɓe, Mbantu feri, laamii Mbantunaaɓe, Rokkan maa Yirlaaɓe: Yirlaaɓe Jeeri, Yirlaaɓe-Alla-Yiɗi, Pete e Pene- Njuru. Worɓe Jonngi e Cikkitte, taaniraaɓe Binta Maram Ɓooy, ɓe ngawraani duƴƴi, ɓe ndaasaani dooliŋŋaaji. Jaɓɓe lammi, kaaɗi gila e gummbooɗe. Tottan maa Laaw: Laaw Sammba laawaa mehre. Laaw laawii, laawi conndi, yejjiti ceŋle, ruttii wiyi wonaa jiiɓaare ko heñaare, Halayɓe (Halayɓe Demet, Demet dellu daangel maayo, wuro Aadama Sammba, Caski Lamɓe, Duballeewi Aadama Sakke, Mbayla Sillaanaaɓe, Halayɓe Mboon, Halayɓe Suska, Suska e Laba jeeri, laabii laamii, labanaa laamii), Tooro e Mbelleldi (Soowanaaɓe: Soowa e wuro Purel, Edinaaɓe: Edi e Ɗaalal Sabbu Alla, Ceelaaw: Ceelaaw e Ngiro Foonde, Gamaaji e Leeraaɓe: Nokku Umaroowel Sawa Donnde, mo Soogi Donnde e Maamuudu Donnde, takko Gayoo, Sammba-e-Yoɓi-ñamaale, Jamaanaaɓe: Jamaa Alwaali, jamaa Alla waali, diiri Usmaan Dan Fojoo, jatti Alwaali Aamadu Delo, Ceelooji: Nokku Seelooɓe).
Haa addan maa e Dimat: Tulde Dimat, jatti Aali Hammee Juulɗo Kan, diiri Samsu Diin, nokku Kiiraynaaɓe. »
O jokki : Ɗuum noon banndiraaɓe, ɗalanon kam hakke, mi waasa juutnaade.Ƴeewen jubbude e Daartol Fuuta Tooro gila nde nokku o wiyetenoo Tekruur e laamuuji mum gadiiɗi (Lefol Jah Oogo, Laamu Manna, Laamu Tonnjoŋ, Laamu Termes, Laamu Taaga, Laamu Tooro).
Haa nde innde Fuuta nde jaalɗii tuggude e (Lefol Satigeeɓe walla mbiyen Laamu Deeniyankooɓe). Ɗuum woni garal Koli Tengella e Seɓɓe mum e nder dingiral. Cunnoro-ɗen heen ɗeeɗoo naamnde:
Hol gonɗo Sammba Gelaajo Jeegi?
Hol gonɗo Konko Buubu Muusaa?
No wolde Bilbasi arduno e no yahri ?
Lefol Almameeɓe (Darnde Suleymaani Baal e Seernaaɓe Fuuta, Almaami gadiiɗo e Jaagorɗe Fuuta, Diigol jumaaji e nder reedu Fuuta, Darnde e Battande Abdul Ŋaadiri Kan, Njiimaandi Tuubakooɓe, Jattinaare Fuuta Hiraange, Warngo Abel Jandet, Warngo Lam tooro Sidiiki Sal, Baydi Kacce Paam e Mammadu Yero, Ngonka Fuuta Hakkunde). Abdul Bookar (Nguurndam e Maayde).
Tekruur
Nokku men mo koɗ-ɗen e mum hannde o, ko adii innde Fuuta nde, o wiyetenoo ko Tekruur. Rokki mo ndeen innde ko safalɓe Berbeer en, Aarabeeɓe julankooɓe walla wiɗtooɓe yillotonooɓe nokku o. Koɗdunoo e makko ko leƴƴi Fulɓe, Seereraaɓe, Sooninkooɓe, Manndinkooɓe e Jolfuɓe. Ɗiiɗoo leƴƴi nganndaano leydi mumen ndi ena wiyee Tekruur. Kamɓe, ɓe mbiyatnoo ndi ko Nammandiiru, leydi neema e yaajeende. Adii laamaade ndi ko Jah Oogo en.
Jah Oogo
E nder ngenndi Tekruur, laamu Fulɓe nganndaangu tuggi ko e lefol Jah Oogo en. Musiɗɗo Aamadu Umaar Jah to Ɓoggee, e nder deftere mum Jaambareeɓe men e jinnaaɗo men Ceerno Maamuudu Jah mo Salnde Tebegut( yo Alla ɓuuɓan ɗum) mbaɗi wonde lefol Jah Oogo en tuggi ko e hitaande 850 caggal jibineede Annebi Iisaa ɓiyi Mariyam, ngol haaɗi ko e hitaande 1000. Mustafa Booli Kan lollirɗo Saydu Kan, kañum holli ko ngol woodii ko adii ɗuum. E miijo makko, ngol tuggi ko e gila e teeminannde tataɓere, ngol joofi ko e teeminannde 11ɓere . Ko kamɓe ngadii haynude haayre ngam yaltinde heen njamndi. To bannge diine, ɓe ngonaano juulɓe, ɓe ndewatnoo ko sanamuuji. Ko kamɓe ngaddi remru samme e ngaynaaka nagge e nder Tekruur. Eɓe nganndi Caamaaba, Kuumeen e Faddunde Ndaw. Ko ceede ngonnoo kaalis njulaagu maɓɓe. Liɓi lefol Jah Oogo en ko Mannankooɓe.
Laamu Manna
Manna ko innde faarnorde lefol laamu. Wayi ko no wiyde Jaaltaaɓe, Elimaan, Jaagaraf, Arɗo walla Joom, ekn. Ko ɓe juulɓe ɓe ngonnoo. Finnde mum nde Muraabituun-en pellanatnoo diine, ɓe njahdiino e konu mannankooɓe ngu 4000 labangal puccu gila Jaara haa Anndalusii e nder leydi Espaañ. Ko ndeen woni nde ɓe ndewi e Marok, ɓe cosi wuro wiyeteengo Marakees e hitaande 1070 e gardagol Yuusuf ben Tashfiin.
Adii ƴeftude lefol ko biyeteeɗo War Jaabi Njaay. War Jaabi jibini Wat War Jaabi Hammadi Wat lollirɗo Hammadi Manna( e nder tinndi e daari Fuutankooɓe) Kuy Hammadi Manna. Ko ooɗoo Kuy Hammadi Manna addi konngi keewɗi kaaleteeɗi haa hannde e nder reedu Fuuta:
– Bone Manna
– Baalel Manna
-Manna waawaa ndiyam !
– Hol to Kuy am naati ?
– Kuy naatii e dulndu, ekn.
Kuy woni kaananke cakkitto e lefol Mannankooɓe. O maayi ko e yoolayru to wiyetee Maŋaama e nder diiwaan Damga, caggal nde Tekruurnaaɓe pewjani mo sabu kiisgol laamu makko. Maayde Kuy hawri ko e garal Tonnjoŋnaaɓe.
Laamu Tonnjoŋ
Tonnjoŋnaaɓe ko Mandinkooɓe. Ɓe ɓooyaani e nder Tekruur. Ɓe lomtini ko Farbaaɓe. Ko noon paamirten Farba Erem( Mbeñiga), Farba Waalalde (Jeŋ), Farba Jowol(Jaak) e Farba Njum ( Sih).
Laam Termes,
Laam Taaga e Laam Tooro
Caggal laamu Tonnjoŋ, laamuuji tati peccii diiwaan Tekruur o. Ɗiin ngoni laamu termes to bannge funnaange. Laamorgo ngo ko Jaara e nder diiwaan Ñooro Mali.
Laamu Taaga e hakkunde he. Ɓeen ko Fulɓe jillondirɓe e safalɓe. Jettooɗe maɓɓe teeŋtuɗe ko tati: Ruwoy, Aamesti e Dikko. Laamorgo maɓɓe wonnoo ko Kumballi.
Laamu Tooro heedti bannge hirnaange. Laam tooruuji cuɓetenoo ko e galleeje Salsaɓe Gede. Itti ɗiiɗoo laamuuji tati fof ko garal Koli Tenngella e Seɓɓe mum.
Koli Tenngella e Seɓɓe mum
Ko Koli sompi lefol Deeniyankooɓe walla Satigeeɓe. Deeniyankaagal ko suudu e nder hinnde Fulɓe Aynaaɓe. Satigaagal ko lefol laamu Deeniyankooɓe. Koli Tengella Geɗal Liige Heeɗelde Ilo Yeladi Jaaƴe Saadiga Saŋre Boɗewal Maakama.
Baaba makko waraa ko e wolde Jaara e hitaande 1512 caggal jibineede Annebi Iisaa. Wari mo ko biyeteeɗo Umaar Kannjogo miñi mum walla mawi mum Askiyaa Mohammed e leppi Sonngaay en. Koli Tengella ɓamti konu ngu, fayi to wiyetee Bajar walla Baajar to leydi Gine. O woni toon ko Alla haaji, o ɓenni, o naati e Bammbugu, o daraaki, omo yooɓii gaawal e gaandol, fetel e silaama haa o naati e Senegaal. Nde o naati e Senegaal, o daaklii ko e diiwaan Barñi hannde o. Ko toon o ummorii ngam yanoyde e Fuuta heedde hitaande 1559. O naati Daande Maayo ko hakkunde kuurne waalo e coñal, omo wondi konu ngu 3333 labangal.
O adii nanngondirde ko e Laam-Toor Muusaa Eli Banaa Sal, o fooli oon. O yaaɓani Laam-Taaga, o ɓenni e Laamu Termes. Ndeen o fooli ɗiiɗoo laamuuji tati fof, o waɗti ɗi leydi ngootiri, ngondi e les njiimaandi makko. O itti innde ɗe o tawnoo ɗe (Tekruur e Nammndiiru), o lomtini innde Fuuta nde.
Koli laamiima tuggude e nde naati Fuuta haa e hitaande 1586. O maayi ko ɗo wiyetee Ɓoggel Ceeli, funnaange Ligisayba Gorgol. Caggal makko ko jeñgol makko jokki haa e hitaande 1776. Satigeeɓe 26 piilaama e nder reedu Fuuta, tuggude e makko Koli Tenngella haa e Buubakar Faatimata:
1- Koli Tenngella
2- Labba Tenngella
3- Yero Ceɗɗo
4- Buubakar Tabakali Jaaƴe Garme
5- Siree Tabakali
6- Gelaajo Bammbi
7- Siree Garme
8- Njaay Holaa
9- Sawa Laamu
10- Yero Jam
11- Buubakar Sammba
12- Jaaƴe Holaa
13- Siree Donnde
14- Gata Kummba
15- Gelaajo Donnde
16- Gelaajo Jeegi
17- Gelaajo Tabaara
18- Bummu Siree
19- Konko Buubu Muusaa
20- Sammba Gelaajo Jeegi
21- Sule Njaay Mawɗo
22- Gelaajo Gaysiri
23- Siree Garme
24- Sule Njaay Tokooso
25- Sule Buubu
26- Buubakar Faatimata
Ɓeeɗoo fof, caggal Koli Tenngella, ɓuri dowlude ko Sammba Gelaajo Jeegi e Konko Buubu Muusaa. Lollini ɓe ko wolde Bilbasi. Wolde nde waɗi ko hakkunde kitaale 1738 e 1739. Ko wonaa ɗuum ko, fuutanke fof nanii geɗe keewɗe ena kaalee ko wayi no:
– Sammba ko Ceɗɗo
– Sammba ko luuti
– Sammba laamaaki
– Sammba ɗaccaani ɓiɗɗo
Liɓi laamu Deeniyankooɓe ko Njuɓɓudi Seernaaɓe e gardagol Ceerno Suleymaani Baal.
Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2009/09/10/nal%c9%97i-pinal-sil%c9%93e/ |
Fedde Subalɓe yuɓɓinii ñalɗi cubalaagu jirwuɗi e nder Wuro Kayhayɗi. Balɗe ɗiɗi, hawri ko aset 01 e alet 02 lewru feebariyee, ko adii ɗum jaɓɓungal ñalnde alkamiisa fuɗɗii ko Beelinaaɓe, jaɓɓaa ko hoohooɓe fedde ndee e gardagol Abdallaay Njaay, kalfinaaɗo njuɓɓudii Mbooc Abuu Maariyata, kalfinaaɗo ngalu Abdullaay Hammadi Njaay, caggal ɗum hoɓɓe ɓee e nder werlaaji 5 njettiima waalii diiwaan Gorgol, e Jinndaa Baal ngam yettinde calminaali. Ibrahiima Njoorel ko kañum ardii fedde nde subalɓe Muritani e senegaal Ŋawle haa Ƴella, Dagana haa Demmbankaani.
Ñalawma aset : Gudditgol golle e Waktu 16ɓo, e tawtoregol hoohooɓe laamu e suɓaaɓe diiwaan oo fof, cukko waali tawtoraama e innde Waali Gorgol. Mammadu Seemeega kanko teddiniraa gudditgol. Hoohooɓe woɗɓe tawtoraama : Soh Muusaa Demmba e Meer Kayhayɗi hono Konoo Baraaji. Caggal udditgol ngol, ko wejo yaaɓanaa ngam hollirde Finaa-tawaa cubalaagal walla fulɓe awooɓe. Ɗeeɗoo geɗe kolliraama : Gubbi, cambaleeje, saakilaaji, dennge, doolingaaji, mbaalaaji, joomngol, gelme, koco, geccuuji, saakil leeweent, sonnganteeji, annjaraaji, pelaa, gawirɗe fof, Tulel ekn. Geɗe ɗee njooɗii no feewii. Jamma oo ko hiirde Pekaan e tawteragol yimooɓe peekaan mawɓe : Hammadi Ayse Njool, Hammoo Joop, Sammba Nduungel e yahdiiɓe maɓɓe. Daaɗe belɗe nanaama.
Ñalawma alet ko awƴal jooɗngal waɗaa, laaɗe keewɗe ceekii maayo : laana wenndingnaaɓe, laaɗe 5 awƴooɓe Kayhayɗi, laaɗe rewɓe 3 jirwinooɓe e laana fedde haangaaɓe, ko rewɓe awƴooɓe, e laana jaaltaaɓe (sinkaa hono asli noodi no kaɓɓirtenoo walla mbiyen fiifiire) e laana ngoɗka, mbaɗka nooro guurɗo (nanngaaɗo Kankoosa, o ƴettanaama kaayit yamiroore nde gasi o nawtaa haa to o umminoo too. Laaɓii hannde subalɓe ina kormii no feewi kulle maayo). Ɗum ko kesum e awƴal, yaltinde mbaroodi nguurndi, eɗen njetta Alla gannde subalɓe majjaani ina keddii, teskaade no nooro oo ɗiggiri, dillataa, fitotaako, ɗum ina siftina en no Hammee Birom Moodi Kome ƴeftunoo dimngal fawi e keeci mbaroodi. Joɗnde hakkunde maayo (Tirbin) feewnaama haa yooɗi e gardagol Aali Saar. Eɗen kollita wonde ko karallaagal e ñeeñal mawngal feewni ɗum, feewnude ko wayi nii hakkunde maayo luggiɗngo, dillataa, yerɓataa, wuurotaako, so jooɗaama mutatataa. Ngal karallaagal ko subalɓe Kayhayɗi tan keerorii ɗum e baawɗe Alla, 55 barigal kuutoraa ngam feewnude ndee joɗnde hakkunde maayo, ina sinkiraa matlaaji e fotoyaaji, maayo ngoo heewii araaraayuuji. Fuɗɗii waɗeede ko galle Ceerno Maysuur Baro hedde 1984. Ɓe mbaɗii ɗum Podoor, Doondu, Maatam, wuro fof anndaa hol no waɗirtee. Kala to tirbin nder maayo feewnetee alaa e sago Kayhaɗinaaɓe e gardagol Aali Saar tawtoree.
Fedde Sukaaɓe Nuwaasoot e Fedde Subalɓe Kayhaɗi ko fedde Sukaaɓe Kayhayɗi tammbii Golle ɗee duuɓi 80. Fedde sukaaɓe jaɓti e maɓɓe fedde Mawɓe e gardagol Teen Abdi Soomaa Gey. Ko ndee fedde gollii golle gollaaɗe e maayo hee, yamiroore pentiir laaɗe, ɓoornateeri. Cubalaagu ina mawni e Kayhayɗi, subalɓe kayhayɗi ina pasnii denndaangal geɗe cubalaagu. Duuɓi 40 gadani ko baabiraaɓe, duuɓi 40 cakkitiiɗi ko sukaaɓe.
Fedde ndee sosaa ko 1967 e tawtoregol Teen Yuusuf Gey e Abdaraamaani Saalif Sammba Ummu mo Seeno Busooɓe (ko nder galle makko Gellaay Aali Faal yimi yimre mum Hammee Birom Moodi Kome). Ko Nuwaasoot ɓe keewnoo yuɓɓinde ñalɗi cubalaagu. Ko hikka woni go’o waɗde ɗum e nder Fuuta, e nder Kayhayɗi.
Hoohooɓe mawɓe tawtoraama ɗiiɗoo ñalɗi keewɗi faayiida, wuro kayhayɗi, Nuwaasoot, Nuwaadibu, gure saraaji Kayhayɗi mbaawii tawtoreede ɗiiɗoo ñalɗi.
Sikke Alaa ɗiiɗoo ñalɗi cubalaagu ina keewi ngartam, ko dental hinnde awooɓe, ko wuurtinde kala ko feewti e cubalaagu, ko anndinde yonta hannde geɗe keewɗe puɗɗiiɗe majjude. Karallaagal kesal ngal maa waaw wallitde en tigi rigi mooftude e sarde ɗeeɗoo geɗe, hisnude en pinal maa waaw addande en waasde moɗeede e nder adunaa gontuɗo mbuuɗu ngootu, mo woni kala yo reento moɗeede.
Ndeeɗoo winndannde waɗaa ko e ballondiral musiɓɓe tedduɓe : Daawuuda Sammba Ndonngo, Sammba Dimbak Njaay Aali, Saar e Usmaan Mayramel Njaay. En njaarii ɓe no feewi e ballal maɓɓe.
Usmaan Ñaan, hooreejo catal Kayhayɗi | https://pulaar.org/2020/03/16/nal%c9%97i-cubalaagu-he-dimmbee/ |
Batu nayaɓu hakkunde Siin e Afrik jooɗiima tuggi ñalnde altine 8 e talaata 9 nowammbar 2009 to CHARM EL-CHEIK, to Misra. Fotde capanɗe joy leyɗeele Afrik ina tawtoraa ngu. Fayndaare maggu ko tiiɗtinde golondiral to bannge faggudu.
Batu nayaɓu hakkunde Siin e Afrik jooɗiima tuggi ñalnde altine 8 e talaata 9 nowammbar 2009 to CHARM EL-CHEIK, to Misra. Fotde capanɗe joy leyɗeele Afrik ina tawtoraa ngu. Fayndaare maggu ko tiiɗtinde golondiral to bannge faggudu.
Udditi Batu ngu ko Hosni Mubaarak, hooreejo leydi Ejipt e tawtoreede mawɗo hilifaaɓe leydi Siin, hono Wen Jiabao kam e Umar Al Basiir, hooreejo Sudaan e Robeer Mugaabee hooreejo leydi Simmbaabuwee.
Ko e nguun batu Siin habri wonde maa wallit Afrik fotde miliyaaruuji 10 dolaar (hedde 2 700 milyaar ugiyya). Siin hollitii heɓaare mum to bannge ballitgol ñawndugol luure. Jooɗaniiɗo Siin e batu he wiyi : « Ballal Siin rokkata ngal alada e sarɗi gooto to bannge politik ». | https://pulaar.org/2009/12/15/siin-afrik-batu-naya%c9%93u/ |
Hol ko addi oo fitina ? Jeyi ndee finnere ko caɗeele kuuraa. Ko ina wona dumunna, gila kawgel fuku winndere ɓenni, Ndakaaru e won e nokkuuji Senegaal ndonkii heɓirde kuraa no haanirta nii, ko ina yaha tan, ina arta ; won ɓe keɓataa kuraa hay waktuuji 5 e ñalawma.
Seppooji keewɗi njuɓɓinaama. Jeyli kuɓɓaama e mbeddaaji, kaaƴe mberlaama, waɗii pelɓondire muusɗe haa woodi maayɗo heen (Abdullaay Wad Yinngu). Ñootooɓe Cees ndenndinii fotde 1 500 faktiir kuuraa, mbiyi njoɓaani ! Ko ɗum waɗi yimɓe fof ndillii. Suudu Sarɗi noddii batu keñoraangu ngam yeewtude heen e naamnaade guwarnama laɓɓitinooje ; ko ñalnde talaata 20 sulyee wonnoo. Depiteeji ɗii kala kaalii, ñiŋii laamu ngu. Wonande Sammba Juulde Caam, guwarnama oo kala fotnoo ko woppude golle, sibu laaɓii golle mum njuumtaani. Ko noon wonande partiiji luulndo ngo. APR, hono parti Makki Sal wiyi « seppooji baɗooji e nder leydi ndi no diidorinoo kollitii wonde Senegalnaaɓe muñtorii. APR ina wondi e maɓɓe e ɗuum… » .
Ko noon kadi wonande Parti Sosiyaalist : « Min njaɓataa Abdullaay Wad e guwarnama mum mbonna nguurndam ɓesngu Senegaal, sibu ŋakkeende kuuraa ». Ko haala Aysata Taal to Podoor « haa mande ? ».
So Alla, nguurndam hannde aamnotaako gaa gaa kuuraa. Ko hono no Moor Gey koɗɗo to Mbakke wiyri nii tan : « Ko min aanɓe. Jamma, nder cuuɗi waalotaako, ina wuli no feewi. Minen fof min njaltat boowal, min njeewta haa weetndoogo, so kuuraa artii min ɗaanoyoo» .
Coodguuli won e geɗe nguura kadi ɓeydiima, sibu mooftugol majje saɗtii: « hannde, ko ñalnde kala yimɓe nduggoyta liɗɗi e legim e teewu sibu firgooji marsataa ».
Hay nokkuuji ɗo kuuraa woodi ɗo tinii ɗum. Yeru to Kuungel (340 kiloo fuɗnaange Ndakaaru). Usmaan Ngom ko toon hoɗi. O wiyi «Ɗo, amin njogii masiŋ amen kuraa keeriiɗo. Kono joom suudu am wiyii kam wonde coodgu liɗɗi ɓeydiima, ko jaratnoo 400 F seefaa, jarata hannde ko 800 F seefaa. Addi ɗum ko otooji gaddooji liɗɗi ɗi nattii dañde galaas e laawol he … ».
Faggudu leydi loriima no feewi e ɗii kuppiraaji kuuraa, sibu, ko idii fof ko fitiram golle en natti gollaade, ɗum noon roŋkude no nguurdi. Yeru haala ooɗoo ñootoowo to Cees : « Min ndonkii gollaade sabu kuraa alaa. Ñooti fof nana njooɗii, min mbaawaa huuɓnude podooje amen. Min keɓata kuraa ko waktuuji tati fat ñalawma ! Min ndonkii gollaade. Ɗum joofataa» .
Hay gollotooɓe e poosto ndaɗaani e batte majjum. «Arɓe yaltinde kaalis nelde so ngarii, tawata ko kuraa alaa. Alaa e sago ɓe pada haa kuuraa arta, ordinateeruuji kuɓɓee, ɓe mbaawa yoɓeede. Nde tawnoo ina leela artude, ɓe mbaɗtata guut maɓɓe fof ko e gollotooɓe poosto » .
BAB | https://pulaar.org/2010/07/16/kuppiraaji-kuuraa-senegaalnaa%c9%93e-laawiima-2/ |
Seyyeen Gababe woni ko e diiwaan Gorgol, 17 kiloomeeteer fuɗnaange Kayhayɗi. Fuɗnaange maggo ko Seyyeen wuro Moolo, to hirnaange ko jeejegol, to hirnaange worgo ko wajjo Boosoya e wajjo Ɓokke, to rewo cooyno-ɗaa haayre Seyyeen, to worgo kadi ko jeejegol, peccitaa kolongal,
Seyyeen Gababe woni ko e diiwaan Gorgol, 17 kiloomeeteer fuɗnaange Kayhayɗi. Fuɗnaange maggo ko Seyyeen wuro Moolo, to hirnaange ko jeejegol, to hirnaange worgo ko wajjo Boosoya e wajjo Ɓokke, to rewo cooyno-ɗaa haayre Seyyeen, to worgo kadi ko jeejegol, peccitaa kolongal, tiindo-ɗaa Awoynaat, Lobbudu Barogal, faade Jiinge Jeeri Tummbere Njaay Saydu Aamadu, gelongal Fuuta konunke leñol. Ko Seyyeen Gababe hoɗi faade jooni tolniima e duuɓi teemedere e capanɗe tati pawɗi, ngo feri ko to wiyetee Gababe.
Seyyeen Gababe e jeejeeli, gural kaaƴe jiimti e mbaalwaaldi, caaɗngol gelooɗe takkotoo baamuule, lewre Sooyubu Jallo e Bah Mammadu Sammba, jamaa baaboo Paate, murtokon cowon galle Muusaa Demmba, tenngu renngu mbeddayel jahjaaɓe, mbedda men sooyataa dogooji, sooyataa dogtooji, sinno kolce dimaaɗi ina ngasoo boyli, tawtnoo boyli ɗii ƴoogaama e Seyyeen, tulle foccooje, lowre Seyyennaaɓe, tule ceene, pattuɗe e badduule.
Ñalɗi pinal Seyyeen Gababe mbaɗi ko 27 haa 28 siilto (Settaambar), sahnga waktuuji sappo subaka, udditiraa ko Al Quraana, rewnaa heen konngol udditirgol e ɗemngal Pulaar, firaa e Farayse e Arab e Engele, caggal ɗuum Goomu Pinal Seyyeen Gababe jaɓɓorii hoɓɓe ɓee jimol bismaango, nde ɓe njoofni ko doggol rewɓe e worɓe fulɓe naattuɓe e ñaarungal fulɓe timmungal ina ndoondii, ina mbakkii, cinndii, ina mbeelnii geɗe fulɓe ganni.
Ko ndema heedi yeeso, gila jom jammberecoppittooɗo tan haa yettii joom cengelal doɓtoowo ina fukka cammeeje to gerngal, ngaynaaka ari, agaaɓe beyi, baali e nayi ina ndewnii sippooɓe joom en kore en, e sumalleeji ina njonka kosam. Nde ɓe njawti, ko kurtungu rewi e maɓɓe, jombaajo pullo e dammbooɓe ina mbeelnii leeso e ngaflaaje, ina ndoondii loonde, pehel cuuray e siwoo lommbuɗo pittirɗi e geɗe goɗɗe cewɗe jahdooje heen. Ko limtu-ɗen ɗoo koo ko kuutorɗe; fof wejaa e dingiral, holliraa geɗel heen fof nafoore mum holliraa maa sifaa.
Caggal wejo ngoo ko goomu pinal arti waɗi jimol ɓiyngel leydi. Nde ɓe njoofni, mawɗo wuro Seyyeen Gababe heɓi konngol bismii hoɓɓe ɓee fof, manti sukaaɓe ɓee e darnde mum en yiɗde wuurnude pinal e ɗemngal fulɓe. Caggal makko konngi kooti e e bismaaɓe. Ina heen depitee to suudu sarɗiiji hono Bah Siley Aali, meer falnde Ganki, diisneteeɓe ɗiɗo falnde Kahayɗi, diisneteeɓe ɗiɗo falnde Likseyba, hooreejo birigaad sanndarmori Likseyba, nulaaɓe fedde pinal Jewol, naalanke Raasin Jah e wondiiɓe mum (forse tarabkiil) tawi aɓe ngardi e jaaynooɓe ɗiɗo tele e rajo Muritani, woni Ami Saydu Baaraan Bah kam e Nennaa Lih, nulaaɓe rajo Gorgol ɗiɗo ina tawaa kadi; ɓeen ngoni Bah Sammba Haaruuna e Suray Gey haa jooni ina njeyaa e ƴeftuɓe konngi. Hooreejo fedde kawral renndinnde gure jeeɗiɗi Seyyeen Gababe e taariiɗe ɗum kam e mawɗo rewɓe wuro ngoo. Kaaliidu Galo Bah mo wuro Mbaayɓe tawaama addii ballal mum. Nde konngi ɗii njoofi, jime Pulaar keeriiɗe mbaɗaa ko idii nde mawɗo wuro ina udda subaka oo. Hoɓɓe arnooɓe caraa e jippule nder wuro, pooftoyii. Kikiiɗe, caggal takkusaan, yimɓe pottitoyi kadi to dingiral wuro, tawoyi toon agaaɓe heewɓe baali. Ƴaro soomodii e dille booluuji, kelle e gulaali, funndu ruuki, ruuyi.
Nde ƴaro yawti ko goomu pinal Seyyeen Gababe naati waɗi jimol tiitoriingol “ Dental ”. Ɓe ndewni heen tinndinoore sifotoonde nafoore jaŋde, ɓe uddiri kikiiɗe ɗee jimol “Nimsa”, yimɓe pooftoyii. Jamma huurii e Seyyeen, nde kiraaɗe kirtaa, ɗomɗaaɓe nalankaagu jabbaaji kawritoyi e Raasin Jah kam e “forse tarankiil” to dingiral haa niɓɓel subaka.
Ñalnde 28 ndee, subaka, ko to boowal fuku koyngal yeeɓooɓe kawroyi ngam seedaade pooɗondiral hakkunde sukaaɓe wuro ngoo, ndaarooɓe ina cakkii les murotooɗe ɓuuɓɗe haa pooɗondiral ngal joofiri 1-0. Yeeɓooɓe caakii, naatti galleeji haa kikiiɗe batu ɓeto e kuccam jooɗii hakkunde goomu pinal e wallidiiɓe mum. Teskanɗe e wasiyaaji mbaɗaa. En teskiima e tawaaɓe ñalɗi ɗii jeyaama heen mogiyankooɓe ɗiɗo hono Aadama Jallo e Ruddul kabaaru Kan. Ñalɗi ɗii uddiraa ko hiirde welneree naalankaagal, geewannde e leewannde “Raasin Jah Original ” ngal “ Pulal ” kam e “ forse tarankiil ”. Gure taariiɗe Seyyeen Gababe ɗee fof, yimɓe mum en nootiima golle ɗee e keewal. Mooɓondiral mawngal waɗaama e wuro ngoo, worɓe, rewɓe, mawɓe e sukaaɓe alaa keddiiɗo haa golle ɗee njoofi.
Roɓindo : Abdul Kadeer Mammadu Aan mo Beelinaaɓe e Maamuudu Demmba Bah lollirɗo Dooro Kudiyel mo Likseyba. | https://pulaar.org/2012/11/19/nal%c9%97i-pinal-seyyen-gababe/ |
«Jom en hakkeeji ɓe njaɓii wonde kala golle umminanooɗe walla jogorɗe ummaneede, paytuɗe e warngooji ɗi, niilii, ngoppaama» . Ɗum woni ko kuulal 3 nanondiral ciifondirangal hakkunde jogorɓe naftoraade lomtingol warngooji ngol e laamu Muritani.
E lewru mars 2009, nanondiral jowitiingal e ñawndugol warhoore siifanooma to galle laamorɗo leydi, ɗo e Nuwaasoot, hakkunde goomu kalfinanoongu ngaal gollal e huunde e ɓe bonannde nde yettinoo, ɓe fedde wiyeteende COVIRE yahani toon. Ardii goomu ngu ko kolonel Aadama Umar Jah. Ardii COVIRE ko Abuu Demmba Sih. E ooɗoo sahaa ko 244 mbinnditaa, fotɓe lomtinaneede (indemnisés). Lomtingol ngol fuɗɗiima. Kono, kala lomtinanaaɗo ina harmi e mum hankadi hullitaade to ñaawoore.
Kuulal ɗiɗmal nanondiral hakkunde COVIRE e laamu Muritani ko nii lelorii : «ooɗoo kaalis lomtiima haa timmi bonannde waɗanoonde nde. Joom hakke en ɓe kuniima ngontaa ɗaɓɓu hankadi hay huunde, ngontaa wullito hay nokku, so e teelal walla e dental, so kam en e koye mum en walla so rewrude e woɗɓe, wonaa e nder leydi ndi, wonaa e nder winndere nde» .
Yanti heen, ko noon kadi ko kollitirta wonde «ɓe kaali ko e inɗe maɓɓe e nder nafoore maɓɓe, ɓe njamiraani hay gooto, yo won yimɓe walla pelle ngenndiyankooje walla adunankooje haalde e inɗe maɓɓe» .
Kuulal 3 : «Wonande jom en hakkeeji ɓe, kala gollal umminanoongal haa e ooɗoo sahaa to bannge ñaawoore, niilii, woppaama» .
Kala keɓɗo kaalis lomtingol ngol, alaa e sago siifa tawo ngalɗoo nanondiral. Yoga e waranaaɓe ɓee njiyataa binndi. Tee won pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee ko ɓuri jooni duuɓi 16 ɗawa e nanondiral ngal, sibu waɗɓe ngal ɓe, cuuɗ ngal. Ɓe cuuɗi ngal (kamɓe ardiiɓe COVRE) hay ardiiɓe pelle biyeteeɗe AVOMM e OCVIDH ɓe ardiiɓe mum en ngumminoo haa Farayse, ngari Muritani, tawi alaa ko addi ɗum en, so wonaa ɗuum. Ko kamɓe ceedtii ɗum e bayyinaango ɓe njaltini ñalnde 23 abriil 2009, ɗo ɓe mbiyata : «AVOMM e OCVIDH ina cunii no feewi e loowdi nanondiral hakkunde COVIRE e laamu Muritani. Kono tan ko jooni min paami hol ko saabii yonaaɓe pelle amen yahnooɓe Nuwaasoot, suuɗeede nanondiral ngal. Ɓe njiyndiriino cili keewɗi e ardiiɓe COVIRE ngam humpitaade loowdi nanondiral ngal, kono ɓeen cali haa yoori haalande ɓe ko kuri famɗude e loowdi nanondiral ngal».
Ɓe ɓeydi heen : «E miijo amen, nafooje waranaaɓe ɓe ko booynaaɗe, yaakaare joganoonde ko ina ɓura duuɓi 20 hare e lepte, ndeen yaakaare jamfaama. E min cunii e ko COVIRE jeytoraa e oo fuunti» . Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee keddiiɗe ɗe kaalaaka, nde tawnoo, gila law, paamii kam en fof wonde ko yahetee ko, alaa ko woni fayndaare mum so wonaa fuunti, so wonaa yiɗde laɓɓinde warkoyeeɓe. Ko ɗum tagi, ɓe ceyfitii ɗum gila ndeen.
Ina wiyee wonde won heen e waranaaɓe ɓe ndokkaa ko miliyoŋaaji ɗiɗi wonande ofisiyee, 1800 000 UM wonande cukko ofisiyee e 1 600 000 UM wonande soldaat ɓolo.
Caggal ɗuum, ñalnde 15 mee 2009, ko huunde e pelle jeyaaɗe e COVIRE e koye mum en, kolliti mettere mum en e luulndagol mum en ngal nanondiral ngal joomum en «njiyaani ɗum» . Aɓe mbiyi mbiyi heen : «nanondiral ciifangal ñalnde 24 mars ngal to ardorde leydi ndi, hakkunde COVIRE e Goomu hilifaaɓe ngam «ñawndugol tummungol» gagga warngooji, meeɗaa holleede ɓe ɗum toɗɗii ɓe. Ko maa ciifgol ngol heedi, nde ɓe ndokkata ɓe ndaamordi kaalis nde, huunde e hesniiɓe ɓe mbiyi alaa e sago njiya kaayit o. Ko ndeen ɓe ceedii heen kuulal ngal meeɗaa haaldeede» , ɗuum woni kuulal 2 ngal kaal-ɗen dow ngal. Ko pelle jeegom jeyaaɗe e COVIRE ciifi kaayit o.
Ɗum jiidaa e haala ko Maitre Faatimata Mbay haali ka, njantondirka e ko denndaangal pelle e yimɓe daraniiɓe jojjanɗe aadee kaali ko.
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2009/05/29/nawndugol-gagga-warngooji-pelle-nja%c9%93aani/ |
“En keɓii kabaaru wonde hooreejo leydi, hono Muhammed wul Abdel Asiis, nawaama opitaal koninkooɓe Nuwaasoot. Nokkuuji keewɗi kabrii ɗum. Laabi paaɗi oon opitaal kala uddaama. Won sirranɓe en wonde won felluɓe hooreejo leydi oo e reenooɓe mum tawi ina ngummitii ‘ngesa’ mum. E ooɗoo sahaa en nganndaa ɗo gaañanɗe ɗee tolnii. Won kabaruuji ummorii en to opitaal too, wonde ko mawɗo leydi oo tellini hoore mum e oto, tawi hay gooto wallaani ɗum”. Ɗumɗoo ko taƴre e winndannde adiinde yaltude e lowre internet CRIDEM, jamma aset 13 oktoobar 2012, waktu 21ɓo e 40 hojom.
Hojomaaji seeɗa pawtii heen, Hamdi wul Mahjuub, kalifu kumpital yalti e tele ina ɓoornii wutte, ngam wiyde yimɓe wonde “taƴre konu juumii, felli lappol hooreejo leydi ndii umminoonde nder leydi. Ndeen taƴre konu anndaano ko lappol hooreejo leydi felli” . O ɓeydi heen “Muritaninaaɓe ina mbaawi jokkude e haajuuji mum en, sibu hooreejo leydi oo ina selli, kono woni tan ko e safraneede gaañanngel tokosel; seede mum ko kanko tellini hoore makko e oto, o yahri koyɗe makko, nde o yettii opitaal ndee.”
Caggal ɗuum wiyaama Asiis umminoo ko Tweila , nokku gonɗo 40 kiloomeeteer rewo Nuwaasoot, hakkunde mum e Aksuus, ɗo wiyaa omo yaha diwkinaade yontere kala.
Caggal ɗuum kadi, ngam yiɗde haa hannde naatnude e hakkillaaji yimɓe wonde ko heɓtii mawɗo leydi oo koo, ko juumre, wonaa jamfa Al Kayda , wonaa enndere Kuudetaa , wonaa jamfa hay gooto, ko kalfinaaɗo kumpital konu leydi ndii e hoore mum ( Teyib wul Barahiim ) yuɓɓidini yeewtere e ofisee lesleso biyaaɗo ko kam felli mo oo, so lietnaa Haaj wul Ahmuudi , yaltinaande ñalnde alet 21/10/12. E wiyde Teyib, Hamudi wonnoo ko e golle heblo ɗe nduumaaki, ñalnde heen e nder taƴre konu wonnde rewo Nuwaasoot. O wiyi “pelluɗo oo ɓoorninoo ko comci siwil, wonnoo ko e oto siwil, tee niimero mum (immatriculation) ko niimer leydi ngoɗndi. Ko ɗuum haɗi hooreejo leydi oo heɓtinde mo, salii daraade” . O jokki “ofisiyee golliraani ganndal, kono konu ina faami anniya makko e ŋakkeende makko humpito”.
Oon ne wiyi “waɗi min fellude oto mawɗo leydi oo ko sikkude min ko o oto ownooɓe, haa teeŋti noon kadi o saliima dartaade caggal nde min pelli dow ngam jeertinde”. “Yanti heen min ndonku heɓtinde ɓe sibu ko ɓe buginooɓe ha ɓe majji, ɗum ɗoon ɓeydi faayre amen”.
Gila ndeen faade hannde, ko njenana-ɗen tan, ko janngo mum, hooreejo leydi oo yaltii e tele Muritani, ina lelii e leeso opitaal, ina suddaa haa hawri gude daneeje, ina haalda e Muritaninaaɓe, ina wiya ɗum : “ngartiree hakkillaaji mon, oppeer mbaɗaa mi hanki oo moƴƴii. Miɗo yiɗi deeƴnude ɓerɗe mon ko faati cellal am, caggal nde taƴre konu juumi, felli mi, miɗo woni e laawol ngol waɗaaka gudroŋ, saraaji Tweila”. O wiyi, kanko mawɗo leydi oo, ko “tir ami”, ɗum firti “fellannde giɗo” , ɗum noon wonaa jamfa woni ɗoon. Eɗen njenanaa kadi, janngo mum tan, ñalnde alet 14/10/12, waktu 9ɓo e feccere, abiyoŋ konu Farayse jolnii mo, fayri mo opitaal konu Farayse ina wiyee Percy, gonɗo e saraaji Pari. Caggal ɗuum, nate mbayyinaama, ɗo o wondi e kalifu konu leydi Farayse. Ina wiyee oon arnoo ko juuraade mo.
Gila ndeen ko toon o woni e safreede. Ñalnde 24/10/12 wiyaa o ummiima toon. Won wiyɓe o fayi ko otel, hade makko artude ɗoo ko adii juulde; won wiyɓe o woni ko galle jooɗaniiɗo Muritani to Farayse. Jooni juulde ɓennii, o artaani. Hay haalde e tele walla rajo, o haalaani. Ɗumɗoo kadi ɓeydii faayre, sibu, eɗen njaakorii no feewi, so cellal makko ina rokkunoo mo waawde, hay so ko fiilde lefol haala, neldee ɗoo, yaltinee e rajo, tawa ko daande makko nanetee, ma o waɗatno ɗum…
Ko njana-ɗen koo, ko ɗoo haaɗi !
Kono, alaa ko haalaaka e oo aksidaa keɓtiiɗo mawɗo leydi ndii.
Nde ɗum waɗi ndee, ko ɓuri heewde e pelle politik, haa arti noon e njuɓɓudi luulndo mbiyeteendi COD, ɗaɓɓatnoondi yo o woppu laamu, kollitii sunaare mum en e ko heɓtii mawɗo leydi ndii. Ɗum nii bettii heewɓe, yaakorinooɓe maa COD wiy “yo o heddoro toon kisa”, kono wonaa kay wiyde “yowii denndaangal golle jedditagol laamu makko haa nde geɗe ɗee laaɓti kala” . Heewɓe mbeltiima e ndee darnde, hollitoore, e wiyde maɓɓe, “waɗooɓe politik ɓee ina mbaawi ndeke seerndude hakkunde hare miijooji e ngañgu” , “ luulndo ngoo, añaani Asiis, luulndii ko laamu mum” ekn . Ko ɗeɓi haawde yimɓe tan, ko yimɓe fof ina ngoƴaa cellal hooreejo leydi, UPR, hono parti laamu biyoowo ko kanko wallata oo, “ ina nodda e juɓɓingol woote parlemaa e minisipaal ko yaaccii”. Waɗnoo ngoon noddaango e inde UPR ko Muhammed Lemin wul Jaafar.
Ɓuri hannde wonde ngoƴa yimɓe ko anndude hol gardiiɗo leydi ndii. Mbele nii e ndi ardaa? Ko ɗuum addani luulndo ɗaɓɓude nde ɓesngu nguu habretee ɗo cellal makko tolnii, ko anndiraa “bulletin médical” (ɗerewol cellal), mbele anndee so tawii omo jogii hattan ardaade, sibu won ko doosɗe leydi cakkiti, so ko wayi nii kewii. Kono e ooɗoo sahaa, yimɓe fof ina njenanaa ko konu, hono HCE jogii laamu nguu. Ɗum ɗoon noon ɗeɓata wayde ko no kuudetaa kadi nii. Haannoo ko so ngantu teeŋtuɗo baaɗo nii jolii, ko hooreejo senaa lomtoo. Oon so heɓaaki, hooreejo asammbele lomtoo.
Jaayɗe ɗee, yimɓe fof boom, ɓuri juutnaade ko e baasgol nannaade ko kalifu kumpital e konu nguu kaali koo. Hol ko hooreejo leydi oo waɗatnoo toon boom? Hol ko tagi omo seerta e reenooɓe makko? Hol ko tagi omo konndira oto, o heeda yeeso otooji kisal jahdooji e makko ɗii? Hol ko haɗi koninkooɓe ɓee heɓtinde oto makko oo, mo ɓe poti laaɓeede mbaydi mum? Hol ko koninkooɓe toppitiiɓe kisal ɓoornotoo comci siwil? Naamne ngasataa… Nana wona balɗe jooni, ina yaaji e yimɓe hee, wonde pelluɗo mawɗo leydi oo, ina woɗɗi wonde koninke, tee, to wiyaa o fellaama too, wonaa toon o fellaa… Kono, “ko woni e lahal lahal kala maa juuɗe njiytu”.
Yimɓe ina paayi no feewi, sibu so wontii ko “mawɗo leydi e hoore mum felletee e sahaa ɗo kisal ɓeydaa teeŋtineede sabu gijaali AQMI e dookgol hare rewo leydi Mali”, firti ko “heddiiɓe ɓee kam kaalaaka, ko maa Alla dannda ɗum en tan, kono fof na waawi heɓtaade ɗum en, e sahaa kala”.
Ko waawnoo heen wonde fof, “ɗum yooɗaani”! Abdel Asiis no wayi yiɗde hollitde jaambaraagal mum nii fof, no wayi “softude” nii fof, so joftinii ɗumɗoo, eɗen mbaawi wiyde “ko huunde yurminiinde” . No heewi wiyreede nii “neɗɗo ina teeɗanoo ko moƴƴaani e mum”. So o annduno, o woppa Siidi joofna manndaa mum. Oon ne, kaawisaaji, heewɓe moddunooɓe e ittugol mum e laamu, dañii heen geɗal mum en : Kaddaafi, Abdullaay Wad, Sarkosi e woɗɓe …
Muttaar | https://pulaar.org/2012/11/05/gaanannde-hooreejo-leydi-%e2%80%88juumre-walla-jamfa%e2%80%88/ |
Wejo finaatawa egga-hoɗaaɓe to Burkinaa yuɓɓinaama tuggi 11 sulyee haa 28 sulyee to Galle pinal Farayse « Georges Méliès » to Wagadugu. Geɗe pinal Fulɓe Burkinaa keewɗe ina kollitaa heen. Min podaniino on artude heen e ndeeɗoo tonngoode : min mbaɗii ko min mbiynoo. Winndannde ndee noon ko e Fulfulde Burkinaa.
Ɗum woni duuɓi tati kawrital rewɓe e worɓe ley Association Culture et Developpement Agropastoral (ACTDAP/Weltaare) na darani jaaral yeeso finaatawa egga-hoɗaaɓe ley Burkina Faso. Golle ngal kawrital na haandi mballa.
Ɗuuɗal egga-hoɗaaɓe ley Burkina Faso (11% yimɓe leydi) e ko ɓuri hewde faro soɓiire leydi haɗaay finaatawa maɓɓe majjeede. Kawrital ngal wallitan egga-hoɗaaɓe no jeytirta finaatawa muɓɓen. Faa hannden du, ngal hollitan heddiiɓe du, finataawa fulɓe. Golle kawrital (ACTDAP) ɓeydan semmbe yillondiral yimɓe Burkina fa e njillondiral finatawaaji maɓɓe. Ɗum saaboto jam e ɓantaare ley leydi Burkina.
Deyka taariki
Fulɓe na limtee ley leñi tedduɗi nder Afiriki. Iɓe tawee ƴuude Gine faa e Sudan. Ƴuudi maɓɓe dartinaa-ka gere gooto. Won mbiiɓe kee fulɓe yo Eciyoppi ummii. Woɓɓe mbiyi faro Makka ɓe ƴuuri.
Nder Burkina Faso, nde yimɓe hemre limtaa fu, fulɓe sappo e go’o tawete ley maɓɓe. Ndelle fulɓe ndewti moosinkooɓe e ɗuuɗal.
Ko fulɓe tawranoo Burkina Faso na waɗa duuɓi 600 yaade 700 hikka. Caggal sankitagol laamu Sonrhaï en, hitaande 1591, jonnde fulɓe heɓi semmbe, faa minñi laamorɗe Liptaako, Jelgooji, Barani, Baan, Tiw, Dookuyi…
Laamorɗe fulɓe goɗɗe na njooɗii leyɗe samogooɓe, markaaɓe e moosinkooɓe. Taariki no ɗe puɗɗiri anndaaka sanne. Ko anndaa, fulɓe Burkina Faso ko ɓuri hewde, Maasina, Kunaari maa Hayre ƴuuri.
Genum nde, fulɓe na cenndirenoo golleeji muuɗum en : rimɓe na ɗoon, riimayɓe na ɗoon, wayilɓe, maabuɓe e gargasaaɓe na ɗoon… : Rimɓe : yo arɓe, durooɓe e moodibaaɓe. Riimayɓe : hewɓe maɓɓe ƴuwataana e naatuɓe rimɓe, caggal konu. Wayilɓe, gargasaaɓe e maabuuɓe : ko rimɓe e riimayɓe ngaɗataa fu, yo kamɓe ngaɗata. Mono maɓɓe du fu, e golle muuɗum. Fulɓe na annditiree ceɗooje muuɗum en. Suka fu, seɗoore baaba muuɗum adata. Kamɓe njammbirtee : Dikko, Bari, Ba, Jallo, Ka, Li, Tammbura, Tal, Boli, Bannde, Jannde, Balde, Si, Sidibe, Siise, Diyum, Seydi, So, Sonnde, Jakite, Sal, Ja, Hamma, Diyaw Mbow, Niyane, Bokum, Diyawara, Dem, Diyak, Diya- manka, Mballo, Boyro, Sabali, Diyawo, Kande, Nayete, Bello, Bal, Ngadiyaaga, Sangare, Sankara, Sagari, Lido.
Ndenɗiraagu na woodi hakkunde fulɓe, hono : hakkunde Jaljalluɓe e jelgooɓe, hakkunde Dikko, Sidibe e Bari, hakkunde Jakite e Boli. Fulɓe yo Fulfulde kaalata, de won ɓe fulfulde muuɗum en lalli. Nder Mali, to wi’etee Waasulu to, hewɓe kaalataa fulfulde. Hannde hannde, ko ɓuri heewude e fulɓe, yo alsilaami en. Ɓe ndewataa diinaaji tobbi. ammaa alsilaamagal woɓɓe maɓɓe haɗaay ɓe jokkude finatawaaji goɗɗi, hono rookaade kammu wawtu yooro. Labatu, o tuubaaku ɗemnganke mawɗo, kanko wi’unoo kee pulaaku fulɓe annditiretee. Seeɗa majjum won hulude ɗawre e semteende, heewude muñal, teddeengal, hakkillo e ɓeernde. Pulaaku senndannoo pullo e mo wanaa pullo. Amma hannde, ɗum fu ɗum wattitoke sabu fulɓe ɓe pulaaku lalli na tawee. Faa hannde, woɓɓe na mbi’ee na njogii pulaaku, tawee wanaa fulɓe. Ndelle wanaa rimeede pullo tan hokkata neɗɗo pulaaku. Mo wondaa kaaɗaaku fu, na waawi tawreede pulaaku.
Jawdi ndonaandi finatawa fulɓe
Burkina Faso yo leydi siiji njillondirdï. Yimɓe CNRST/Wagadugu kollii ke siiji (leñi) ko foti cappanɗe jeegom mbuuri Burkina. Taariki burkinaaɓe, piilol nguurndam maɓɓe e jillondiral maɓɓe e yimɓe leyɗe goɗɗe walliriiɓe e jawdi ndonaandi faro finatawa. Yimɓe ɓe heggataa hono remooɓe na joɗdii e egga-hoɗaaɓe (marooɓe). Joɗdagol maɓɓe haɗataa gooto fu heddo-daade finatawa mum. Amma yimɓe Burkina fu na kawti jawdi ndonaandi laatiindi fu. Egga-hoɗaaɓe Burkina (fulɓe, Tuwaregu en, Bellaaɓe) waɗii jawdi ndonaandi mawndi faro haala, taali, balli, jimi… Faro munkaru, mbami… faro weltaare hono dewle, ndenɗiraagu… Faro ñeeñu golle (golle guri, moorngo, pare, ñoongo, neemingol …) Faro sawrugol, ittugol basi, sawrugol e anndal kujje, ka laati banngal baɗɗal pucci… Jawdi ndonaandi ndi fu, na ɓeydo faa hannde. Amma tiiɗormaaji hono ɓuyto jawdi adunaaru e kuuɓol ley duuniyaaru fu (mondiyalisasiyon) na woodi.
Ko ɓuri hewde jawdi ndonaandi egga-hoɗaaɓe yo jawdi wawaandi eggideede. Cuuɗi maɓɓe yo cekke, na hoyi ñiɓude, na hoyi ñartude. Ɗum waɗi ko wi’aa ke egga-hoɗaaɓe heggidan e jawdi muɓɓen fu. Jawdi ndonaandi egga-hoɗaaɓe na ɓuytoo saabe egguuji kewɗi. Ndelle hilnaade ndi e faggaade ndi na tilsi. Hannde warugol gineeji mana (paɗe mana, taasaaje mana, danɗe mana, daage mana…) na lallina gineeji hono cuuɗi cekke, gollitirɗi guri, haabu, leɗɗe…
Mardi e cewli (luusi)
Gollal faggude ngal fulɓe anndiraa yo maral na’i e kujje pamare. Iɓe ndema gawri, mbayeeri, muutiiri e mbammbaari. Maral maɓɓe yo maral eggu-eggu (cewli) sabu wawtu fu, ɓe dilliran to huɗo e ndiyam woodi. Nagge na horsi ley finaatawaa fulɓe. Ley hoggo wuro, nagge na waawi tawa wo hawtaange. Ɗumle soni ronugol warii fu, nge sonnete dey kaalisi magge feccee hakkunde kawtuɓe nge. Durooɓe mbi’i noone nagge na mbaawi holfude ko warata jaango.
Ɓi-pullo fu, yo ñannde lamdu muuɗum baaba muuɗum hokkata ɗum nagge. Ngeen nagge, won puɗɗe jawdi ɓiɗɗo oon. Ley mbirdi ɓiɗɗo oon, o faaminte ke keɓal makko jawdi haɓɓondiraanaa e cellal e jiidagol nagge ngeen. Ko waroyta, baaba ɓiɗɗo oon hollitan ɗum na’i goɗɗi ɗi jeyi. Ndeen, o faaman ke nagge na tilsani o. Gaɗa dewgal makko, o jeytata na’i ɗi o jeyi (hoggo makko feere).
Munkaru fulɓe
Fulɓe e nanndi muɓɓoy eggu-egguuɓe (cewli) fu na tilsini munkaru. Hadde alsilaamagal e semmbe tuubaaku fulɓe Burkina, Mali e Niger na kawti jimi, jimirɗi e jimooɓe piltotooɗe ley gelle tati ɗeen e ley gelle ɗakkiiɗe goɗɗe. Kiirooji ɗi ɓe ngaɗata na kawra e wawtuuji mbeltaaje cewli, kawrite wuro Iaɓiiru dewle, lamndooji kiirooje teddeengal, kiirooje jokolɓe hono gerenaana, jimi e mbami sukaaɓe rewɓe e worɓe seeno-Boobola.
Tinndinooje hokketeeɗe ley jimi na keewi : Mantooji heɓa sukaaɓe hannde yaara yeeso, ɗi durooɓe, pilki, nokkuuje cewli, daabaaji rewɓe e worɓe e nokkuuje njiɗaaɗe. Na woodi du jimi baabiraagu maa njeddondiral. Jimi fulɓe ɗin fu yo kiɗikiɗi sabu ko ɓuri heewde yo jimi ɗi yimɓe fu tawi dey na anndi njimete. Amma jimi njiɗondiral na tawe, Iawɓe du na njamma yimɓe mawɓe ley jimi muɓɓen. Ɓe na kokke buuɗi, kanŋe, na’i… Sereendu, duliyaaru, booboligal, hoddu, jurekellin maa molaaru (jimirɗi faro Mali), wogeeru, horde, faandu, baylol, ceketeeje (jimirgal juulnaaɓe), woodi gineeji gollitirɗi (jimirɗi) fulɓe.
To fulɓe na annda ke maabuuɓe yo jimooɓe mbaawuɓe jimi sanne e gollirde jimirɗi keewɗi. Woɓɓe maɓɓe ɗum tan gollata, amma na woodi gollooɓe golleeji goɗɗi. Ɓe fu, iɓe mbaawi wamude sabu hadaaka. Horde tan rewɓe maɓɓe mbaawi gollirde. Jimi e mbami ɓeen anndira. Ley leyde Burkina, Mali e Niger, eɗen mbaawi limtude jim innde wootereeji hono ɗi : Seygalaare : jinnaaji njimani ngol nagge na wi’e sayyee. Caggal mum, ngol yimanaama Hambodeejo Paate yalla mo kunaari (Mali). Njaru : aranel fu, ngol yimanataakena jinaaru ndiyam remru, dey ngol sakiti ngol yimana Buubu-arɗo galo mo Neene (Mali). Ndodo : yo neɗɗo jelgooji Burkina wi’eteeɗo Haamidu Haman Kulle Musa, ngol yimanaa ma Demba Sidiiki mo Banh. Bawdi : Damonzon Diarra mo Segu jimi ngol dey hokkiti ngol fulɓe fu. Durgama : yo Mammadu nduuldi Bulkaasum Ƴuuroo Booni (Mali) yimi ngol. Biidi koole : jimol maabuuɓe Banh (Burkina). Garbaare : woɓɓe wi’ayna ke ngol yiimanaakana Garba Mana kaananke Bambanraaɓe. Wiire : maabuuɓe yimani koye muɓɓen. Ewli : jawamɓe njimi ngol Jimi fulɓe na keewi, na woodi, na hebbini nafaa. Hono ni : sereendu na sawra ñabbi goɗɗi. Kakkilee wooɗa, sabu jimi mbami e jimirɗi fulɓe ɗi finatawaaji hono Gerenaana, Boobolial e Baylol,. Puɗɗii lallugol (mutugol).
Ñeeñu banngal baɗɗal pucci
Puccu na tilsi sanne ley nguurndam fulɓe. Puccu wooduno mbaɗɗu fulɓe wawtu konuuji. Tiigaade puccu na tiiɗi sabu go’o ka ɗum na holla jawdi e ndimaaku, gaɗa ɗum du jogola lebbo e jogoowo lobbo na tilsi. Puccu ñamatana gawri. Ɗum na saabi jeytondiral maa kawtal hakkunde fulɓe e ndemooɓe. Ɓuruɓe jawdi e semmbe tawdeteno pucci. Wanaa fantifujo waawani pucci. Ñeeñu waɗɗaade ɗi, durude ɗim e waɗude ɗi ko neɗɗo haaja fu woodannaana fulɓe konooɓe ɓuruɗe waawude mbaɗɗu. Fay hannde katin ley pijirdeeji e mbeltaaje, ɓiɓɓe kanankooɓe na heddi na holla anndal e waawugol muɓɓen pucci. Ɗum na holla ke ɓe na heddodi e yiɗde pucci.
Ñeeñu moorɗi (moorli)
Fulɓe rewɓe na annditire moorɗi muɓɓoy. Ñeeñu moorɗi na woodi semmbe to fulɓe. Ley moorli maɓɓe eɗen mbaawi limtude : – yubaade moorɗi fulɓe rewɓe fu yo e yubaade ƴuwata. Moorgo yubaade na nanndita e ƴonngo (hooƴolde) ngaari maadu e laacol ndontoori. Kewɓe soni mooroke yubaade fu, yo kaɓɓan gaarawol nguru seŋaaŋol tankaaje, tammaaje, keede daneeje, allubanaaje, tonke e dube. Yubaade faro hoƴƴudu waɗante diggol hono laacol puccu.
– Gabida : moorgo gabida na nanndita yubaade. Diggi tati waɗete : diggol ñaamo, diggol nano, diggol hakkunde yuwde tiinde faa hoƴƴudu. Ngol du timmitana hono laacol puccu.
– Yimbi-yamba : yo moorgo yubaade ɓeyda moorɗi cewɗi jipporiiɗi faro to noppi.
– Dakka-fecca : yo moorɗi jipporiiɗi faro to tiinde e to noppi. Moorɗi keddii fu yaaree caggal.
– Seleti yubaade moorete ko moorli cewɗi ɗiɗi jippiniree faro to boke.
– Moorli cewɗi goɗɗi yaaree caggal. Seleeti na waawi feɗneede allubanaaje.
– Darel-arel : yo yubaade ɓeyda diggi ɗiɗi feɗaaɗi colle e allubaanaaji.
Diggi ɗiin jipporoo faro to boke.
– Pesen-pesen : yo moorli cewɗi kawruɗi na cekondiri ɗiɗi ɗiɗi hakkunde hoore.
Ñeeñu kolte
Hannde hannde, kolte kaddule yo ko tilsani ɓi aadama fu. Eɗe ɗowta ɗum ley nguurdam mum yuwde yarugol muuɗun adunaaru faa yaha yawtagol mum. Kolte kaddule nannata ɗum hakkunde, kañje faa hannde holla ko neɗɗo jehaa e ko woni.
Siiji egga-hoɗaaɓe dagu fulɓe ɓantii ñeeñu kolte kaddule nguru, Ieeɓi baali, haabo na holla semmbe majje e sifaaji kewɗi. Ngoonga, fulɓe heɓii ñeeñude illumaaji banne golle guri, iɓe waɗira ɗi saayaaji hono pantalooji, kilottiiji e jileeji. Ley ɓaleeri (Afiriki sib sahareyen) fulɓe na limtee ley waawuɓe lobbum mottugol len e haabooji. Banngal majjum dewte mbinndaaɗe na gollita ke yo maabuuɓe gollata ɗen golle. Rita ROLLAND, ley dewtere mum Telem tewtiles (K.I.T Amsterdam, 1991) wi’i ko gilla seekel sappo e go’aɓo gaɗa lisaa (Jésus Christ), Fulɓe na gollanoo ndemri haabu e mottugol leppi haabu e Ieeɓi baali e ngeelooɗi.
Farooji kuɓeeje moosinkooɓe e kuɓeeje Burkina goɗɗe, Fulɓe wallii sanne anndal mottugol. Ngoongu, wakati keeɗu, fulɓe mottooɓe njiltoto ley kuɓeeje ko na motta ko na njoɓee.
Fulɓe, wanngarɓe e julaaɓe waddi ñodi kesi, e ko ɓuri fu tuppinngol saayaaji. Ɗum fu yo to Iaarabuuɓe ɓe adi. Cañi arani fulɓe yo leppi haabo pamari ɗi njaajeefi arani sm 15 yaha 20. Ɗin kawrondinte ko ñowte pantalo kilotti e forokiya (dollokeji).
Hannde hannde, cañi fulɓe yo cuddaamaje ɗe nooneeji kewɗi takketeeɗe faa ñañiniree cuuɗi.
Naatugol gude tuubaaku hono baajen ley leyɗe saabanoken fulɓe ɓornagol dollokeeji gude ɗen wawtu mbeltaaje. Eɗe kawti jo’o ley jawdi ndonaandi fulɓe.
Haamiidu Jallo,
Taarikinke Jiyloowo kuftodinɗo duttorɗe Ngenndiyankooje Burkina | https://pulaar.org/2009/08/23/wejo-finaatawa-egga-ho%c9%97aa%c9%93e-to-burkinaa/ |
Mammadu tokara Muhammadu rasuulu allaahi wonaa mo fulɓe tan wonaa mo sooninkooɓe wonaa mo jolfuɓe wonaa mo bamarankooɓe. Murtuɗo ko aduna etee ko mo aduna baɗɗo nguurndam mum fof e leñol, yarlitanii ɗemngal e pinal ko aldaa e lohre aldaa e ngowaari.
Mammadu tokara Muhammadu rasuulu allaahi wonaa mo fulɓe tan wonaa mo sooninkooɓe wonaa mo jolfuɓe wonaa mo bamarankooɓe. Murtuɗo ko aduna etee ko mo aduna baɗɗo nguurndam mum fof e leñol, yarlitanii ɗemngal e pinal ko aldaa e lohre aldaa e ngowaari.
Ko ɗuum saabii e nder nguu jammaagu ko bawɗi e buubaaji, gulaali e kuljinaali, duƴƴe amooɓe kam e kelle boombi, ñaantule seemeɗɓe, jaɓɓe sagataaɓe e cinke boombi.
Fuutankooɓe mbeltiima sanne sabu mawɓe ciftorii hanki e nder reedu fuuta, sukaaɓe kumpitiima pinal hanki e nder dingiral fulɓe
Hanki pinal men janngetenoo, huutortenoo, faamnintenoo ko e nder dingere. Dingire Fuuta hanki laatinooɗe duɗe pulaar, pinndinooje, nehooje, ɓamtooje leñol. Sabu dingiral e nder reedu Fuuta darinoo ko darnde duɗal jaaɓi-haaɗtirde darii e nder renndo hannde ngoo. Dingiral ko nokku janngirɗo, nehirɗo, pinirɗo, paamirɗo, nokku joljole coomɗe jeewte, duƴƴe, cifti e daari, njimri kam e ngamri.
Dingire men hannde e nder reedu Fuuta hay sinno pusaani cerwii, sabu ɗanle keewii, etee yoga e sukaaɓe men hannde njibintee ko e nder teeru. Nde tawnoo suka heewi joldude ko e yonta mo wuurdi, hannde e nder teeru pinal men ɗaayii. E tee eɗen nganndi Pinal ko jelogal renndo maa leñol, Ko pinal seerndata leƴƴi jiiduɗi guri, Ko pinal woni faaro leñol, woni fittaandu leñol.
So tawii sukaaɓe Mbaañ ndentii, pellitii feddude fedde pinal, ndeen fedde ina foti heewde doole. Ɗeen doole ina poti yahdude e hakilantaagal jahdungal e ganndal. Enen fof en majjaani Mammadu Sammba Joob, nguurndam haa maayde ko e hare ƊEMNGAL haa teeŋti noon e PULAAR. Ko ɗuum waɗi fedde ndee ina foti ardinnde jaŋde haa teeŋti e jaŋde Pulaar. Sabu Murtuɗo wiyatnoo :
Mo janngi ɗemngal mum, ñonnga, soƴƴa, feƴa, feƴƴa, femmba haa laaɓa majjere mum, moɗa, moofta sirruuji mum e binndol, kadi huuñtanee sirruuji aduna oo, sirruuji aadee gila dawaa dawi haa jooni. Hakkille makko yaaja, o waawa sorsortude e gannde e yoga e ɗemɗe, kadi o weeɓa heblude e darnde wayloore renndo makko.
– Ma o anndu hoyre makko, hanki hoore makko, hannde makko. O fewnitanoo janngo makko. Ngam ɗemngal ko resorde, ngal resa taariik, pinal, ñeeñal, karallaagal, gannde, aadaaji, diine kala renndo e kala ngenndi. Paamen leƴƴi men, leƴƴi ɓaleeɓe Afrik e ngenndiiji mum ngoppii binndi ko ɓooyi. Kala kala maggol e kala kala majji, alaa ɗo resanoo so wonaa e ngaandi.
– Paamen yonta men hannde laamndii ko filñitaare, darataade, sirŋinaade ; ubbita golle jaambareeɓe men ngenndiyankooɓe ; jarfa ɗe, jummba ɗe, ñeemtina ɗe, sabu hannde ko ñalawma dardarel.
En njiyii e nder ndee hiirde ñaantule paarnorɗe hanki, jubbi cewɗi ɗi pecci laaɓtuɗi, wutteeji rommbal daneeji, wuutteeji baayo, wutteeji faata, cuub, gude cañaaɗe, waawa feŋoo, paɗe mukke oole daala buya, cakkaaji tenngu, kam e jawe tunte.
Ina jeyaa e pelle teddiniraaɗe hiirde ndee : Fedde Sannga Moli Baaraaji (Kasga rewo e worgo), Fedde Jowol Sahre seɓɓe, Fedde Sooninkooɓe, Fedde Rippo, Jabba Aliw Jara, Almuudo leñol Yaaya Njaay, Fedde Ɓamtaare Pulaar – yeewtere (jubbande e nguurndam Mammadu Sammba Joob).
Ko doole e fuunti waɗnoo ɗemɗe jananeeɓe cemmbolini e men, ngeen naange ina muta ; naange ɗemɗe men ina puɗa. Ñaago-ɗen Allah jeyeede e ngaal diɗɗal paamngal pamminoowal, ganndungal, ganndinoowal, pinngal, pinndinoowal, janngungal, jannginoowal, nanngungal e bifirɗe, haa ɓeydoo lewlewtude lewlewndu ɗemngal pulaar, haa natten wonnde maaccuɓe ngam majjuɓe.
Eɗen mbiya fedde Sukaaɓe Mbaañ yoo GOLLE NJAHDU E HAALA .
Haamiidu Mammadu Bah catal Suwoyraat FƁPM | https://pulaar.org/2014/10/08/hiirde-sukaa%c9%93e-mbaan-to-suwoyraat/ |
Kariim Wad , jahroowo hikka e duuɓi 45 mo Senelgaalnaaɓe innirnoo « kalifu Asamaan e Leydi » walla kadi « Kalifu Winndere » Alla e mum heewnoode mbaawka nde baaba mum, hono Abdullaay Wad , laaminoo Senegaal ndee, mbiy-ɗen Kariim Wad, cokranooɗo tuumeede « galɗirgol ngol rewaani laawol » ñaawetee ko e lewru suwee faandu nduu, kanko e woɗɓe tuumaaɓe « waalitde mo e ɗeen golle galɗirgol ngol rewaani laawol ».
Kamɓe fof ñaawata ɓe ko ñaawirde wiyeteende CREI nde Abdullaay Wad sosnoo, nde Makki Sal wuurtini ko toɗɗaa hooreejo leydi koo. Ñaawirde « CREI » (Cours de Repression de l’Enrichissement Illicite) waɗiraa tan ko haɓde e « Galɗirgol ngol rewaani laawol».
Ñalnde 17 abriil 2013, o tuumanoo ko jogaade sosiyateeji e galleeji e otooji tawi fof njaru mum millaa ko hedde 694 miliyaar kaalis CFA . Caggal ɗuum, ñalnde 16 oktoobar 2013 o tuumaa jogaade 98, 6 miliyaar CFA to booñ gonɗo to Monaco . Waktuuji seeɗa ko adii joofgol lajal wiɗto ngoo, 45 miliyaar CFA goɗɗe mbiyaa njiytaama e konte banke goɗɗe to Sinngapuur .
Heedooɓe makko ɓee mbinndii hooreejo Banke Adunanke (Banque Mondiale) ngam hollitde mette mum en e « ndee takkere nde alaa ɗo tuugii » . Ɓe mbiyi heen « a min ɗaɓɓir maa nde njokkondirtaa jooni jooni e laamu Sinngapuur ngam artirde kaalis biyaaɗo ina toon oo » . Ciftinen wonde Banke Adunanke oo ina gollondira e laamu Senegaal rewrude e njuɓɓudi mbiyeteendi ‘’ Star ’’ (Stolen Assets Recovery, pour la restitution des avoirs volés) toppitiindi heɓtudi jawdi ngujjaandi. Ko e ngoon yeeso kadi ɓe ngollondirta e « Office des Nations unies contre la drogue et la criminalité(ONUDC) » woni Njuɓɓudi Fedde Ngenndiije toppitiinde haɓde e dorog e warhoore. Faandaanre Star noon ko wallitde leyɗe pamare doole heɓtude ngalu mum ngu ardiiɓe ɗum en ngujjata.
Kono, eɗee balɗe ɓuri footude hakkillaaji yimɓe ko gartal Wad , nde tawnoo ngal waɗii dille mawɗe. Wad ruttiima e luulndo, e fiddeende, kam fof e heɓde 87 hitaande. Senngoor , nde woppi laamu, hay gooto nantaani dille mum, Abdu Juuf ko noon. Kono Goorgi , “Baaba mum Muusaa Dadis Kamara e Kariim Wad”, Wad sehil Muhammed Abdel Asiis , ma a taw yejjitii wonde “Aduna waawi mbir, waawi mbaaddi” !
Fooyre Ɓamtaare | https://pulaar.org/2014/05/17/kariim-wad-naawetee-ko-e-lewru-suwee-2014/ |
E lewru marse 2013, Muritani yowaama e njuɓɓudi toppitiindi laaɓal e nder golle mbaylaandi gaggitagol (ITIE) . Muritani naatnoo heen (ɗaɓɓaande mum jeyeede heen jaɓanooo) ko ñalnde 15 feebariyee 2012 . Kono gila ndeen won gollooɓe faggudu e leydi hee ndonkii yettaade nokkuuji MCM walla Tasiast , ngam hoolkisaade ɗooftagol sarɗiiji dental ngal.
E lewru marse 2013, Muritani yowaama e njuɓɓudi toppitiindi laaɓal e nder golle mbaylaandi gaggitagol (ITIE) . Muritani naatnoo heen (ɗaɓɓaande mum jeyeede heen jaɓanooo) ko ñalnde 15 feebariyee 2012 . Kono gila ndeen won gollooɓe faggudu e leydi hee ndonkii yettaade nokkuuji MCM walla Tasiast , ngam hoolkisaade ɗooftagol sarɗiiji dental ngal.
Yanti heen, Muritani tardii fotde duuɓi ɗiɗi e bayyingol ciimti golle mum, huunde himmunde wonande ITIE , sibu ko ɗiin ciimti kollitta no golle ɗee njahri e hitaande kala. Tee, leydi jaɓetaake e njuɓɓudi hee tawi hunaaki gollondirde e renndo siwil kam e sosiyateeji faggudu ngam siynude ITIE .
E Muritani, gila 2008, kala nde batu hilifaaɓe jooɗii, jamirooje keewɗe njiylawu oogirɗe walla gaggitagol mum en, ina ndokkee. So tawiino ina wondi e laaɓal, ɗuum ko maale moƴƴe wonande leydi ndii. Kono hay gooto anndaa no rokkirtee, e ko dañetee heen, sibu hiisa mum alaa fof ɗo feeñata e ɓeto kaalis leydi ndii.
Hannde, ina wiyee wonde «hooreeji leydi oo walla ɓalliiɓe ɗum ina njogii ko ina wona pelle 20 ɓaggorɗe (sous-traitance), dokkaaɗe kontaraaji keewɗi kaalis, gollotooɗe e nder niɓɓere kunuus » ! Ɗum ina jeyaa e ko addanno lowre internet «africa intelligence » wiyde wonde « oogirɗe Muritani ngoni ko e juuɗe wulaad Buu sbaa en ».
—————————-
ITIE (Initiative pour la Transparence des Industries Extractives) , woni njuɓɓudi toppitiindi laaɓal e nder golle mbaylaandi gaggitagol. Ko dental denndinngal laamuuji e sosiyateeji e pelle renndo siwil e jom kaalisaaji en, e pelle adunankooje. Faandaare dental ngal ko waɗde feere mbele ngaluuji leyɗe ɗee ina nafta ɓiɗɓe mum en. Ɗum ɗoon noon aaɓnotaako so anndaaka ko dañetee e ɗiin ngaluuji tago. Ko ɗum tagi ITIE toppitii ko waɗde feere mbele terɗe mum ina kollita aduna oo kala no golle gaggitgol oogirɗe walla kuutoragol ngaluuji tago goɗɗi ɗii njahri, ko dañaa heen, ko ronkaa heen … ɗum noon, kala ko gollaa heen yo a taw ina laaɓti.
BAB | https://pulaar.org/2013/04/18/itie-muritani-yowaama/ |
Ko Kapiteen Kebe ɓurɗo anndireede Bah Kebbel caŋkiiɗo to Farayse ñalnde aset 24-05-2014, o wiirnoyaa Magaama; ko o kooninke ngenndi o wonnoo, jaambaaro mo meeɗaa ɗeŋƴaade fiyannde hay gootol, ɗum seedtinii e wolde Sahara e Muritani : o waɗii heen golle jooɗɗe belɗe siimtude, kadi ko o neɗɗo caliiɗo yawaare, mbo jaɓataa banndum ɗawee hakke mum. Yoo Alla yuurmo mo, yaafoo mo, haarna mbo Aljanna. Aamiin.
Jaalal goɗngal ngal ko Ismaa Kan . O saŋkii ko ñalnde alet 25-05-2014 ɗoo e Magaama. O wiirnaa ko ɗoo e Magaama. Ciftinen o wonii Meer Magaama caggal Bah Mammadu Alasan e Joop Alasan Demmee. Ko Kanko Ismaa Kan woni Meer tataɓiijo ɗoo e Magaama : neɗɗo yettetaake, yennetaake, sifete tan, kadi neema ubbetaake. Ismaa Kan golliima e nguurndam mum ko yejjitaake. Ko o liggananii Lekkon 1, Lekkon 2, Lekkon 3 e kala suudu defte ɗo janngetee ganndal e estaas Basket bool, o mahi caaleeje jehre 2. O naatni 30 robin e galleeji 30, tawi joom mum en njoɓaani hay mbuuɗu. Ciftinen wonande oo mawɗo, won hannde kaadaruuji mawɗi nani e leydi hee ko e duɗal makko njalti. Yo Alla yuurmo mo, yaafoo mo, haarna mbo Aljanna Aamiin.
Salli Sih, sakke mo ñaamataa hakke | https://pulaar.org/2014/08/07/magaama-yaniraama-jaale-2-maw%c9%97e/ |
So aɗa yiɗi faamde ɗum, maa ndutto-ɗaa ko ɓuri duuɓi 2 000 caggal. Ko e oon sahaa Roomnaaɓe (Romains en) keɓti Palestiin e wuro Jerisaalem ngoo. Ɓe ndiiwi yahuud en wuurnooɓe ɗoon ɓee. Yahuud en carii, caakii e jookli winndere ɗii kala. Ko laaɓi heen tan, nokku oo, ko nokku keewnooɗo kareeli gila daawaa-dawi.
So aɗa yiɗi faamde ɗum, maa ndutto-ɗaa ko ɓuri duuɓi 2 000 caggal. Ko e oon sahaa Roomnaaɓe (Romains en) keɓti Palestiin e wuro Jerisaalem ngoo. Ɓe ndiiwi yahuud en wuurnooɓe ɗoon ɓee. Yahuud en carii, caakii e jookli winndere ɗii kala. Ko laaɓi heen tan, nokku oo, ko nokku keewnooɗo kareeli gila daawaa-dawi.
Leƴƴi ceertuɗi e diineeji keewɗi laamiima nokku oo, gila e geresnaaɓe haa e yahuud en, haa e kerecee en e juulɓe… Tee kañji kala eɗi kormii nokku Al-Quds (Serisaalem) oo. Ko e teeminannde 19ɓiire yahuud pelliti artude e nokku hee, kono tawi aarabeeɓe Palestiin keɓtii mo ko ɓooyi, inan koɗi heen ko ɓuri duuɓi ujunere. Ko gartal maɓɓe ɗoon ummitini wolde.
Caggal wolde adunaare ɗiɗmere, e boomaare yahuud en anndiraande « Shoah » (mumtugol yahuud en ngol Hitleer eɓɓunoo) , Fedde Ngenndiije Dentuɗe, ngam yiɗde surde ɓe e musibbaaji baaɗi noon, miijii sakkude feere no dañaniri ɓe leydi : nii woni Palestiin feccaa e pecce ɗiɗi ɗeɓɗe yerondirde. Feere ndee noon ina jiiɓii, tee keeri taƴaaɗi ɗii ina keewi fiiltomooltooji. Ɗum waɗi, aarabeeɓe mbeltaaki heen, yahuud en mbeltaaki heen. Hankadi wonti wolde nde joofataa… Nokku oo wonti taƴe taƴe. Hitaande arnde kala, Palestiin (nokku aarabeeɓe oo) ina ɓeydoo saakaade e famɗitde. Ko ɓuri heewde e leydi maɓɓe ndii, Israayiil heɓtii ɗum hannde.
Hannde Palestiin ko diiwanuuji ɗiɗi, Israayiil ina ɓilii hakkunde mum en : lefol Gasaa ngol e nokku biyeteeɗo Sisjordaani . Lefol Gasaa ngol njuuteendi mum ko 41 km (No hakkunde Nuwaasoot e Waad Naaga) , tee yaajaani. Fotde 1 700 000 fitaandu ina ɓittondiri heen. Sisjordaani oo ɓuri yaajde, kono Israayiil ñaamii ɗum haa laaɓi (ƴeew natal) . Fotde 2 500 000 ina heen nguuri. So a yiyii no leydi Palestiin ñaamtorii, aɗa faama so peeje cakkaaka law, Palestinnaaɓe nattat jogaade ɗo koɗi, so yaltinteeɓe leydi ndii, walla Israayiil moɗa ɗum en.
Bookara A. Bah | https://pulaar.org/2014/08/09/israayiil-palestiin-hare-nde-siltataa/ |
Aljumaa 21 e aset 22 suwee 2013, balɗe ɗiɗi tummuɗe ko yuɓɓinaa ñalɗi ciftorgol e juuragol ceerno Sooyibu Soh , (yo yurmeende Alla won e makko, kanko e maayɓe juulɓe fof.) Juulɓe rewɓe e worɓe Kayhayɗi e gure ɓadiiɗe Kayhayɗi haa Nuwaasoot e Ndakaaru ; almudɓe makko ummoriiɓe haa Tooro haa Likseyba fof ndenndi ɗo leegal gurel Saŋe ngam tawtoreede ɗii ñalɗi. Kikiiɗe aljumaa ko udditgol, silke Quraana waɗaa, caggal ɗuum ko wirdu caggal takkosaan haa futuro juulaa, kadi wajiifa haa juulal geeƴe.
Caggal kiraaɗe waaldaa ko jamma ŋoŋaa ɗaanaaka, jimɗi mantooji Alla, jaarooji Annebi e jaŋtaade Seek Tijjaani . Ɗum ko daaɗe belɗe almudɓe, daaɗe waajuuji e haalde ko wonnoo darnde e nguurndam ceerno Sooyibu Soh, so jannginɗe Quraana, daranaade sunna Nulaaɗo (JKM) e yaajnude laawol Seek Tijjaan e jokkude enɗam kosam e enɗam diine. Won toɓɓe ɗiɗi noon, pooɗtuɗe hakkillaaji yimɓe oon jamma, kaala toon. Haali ɗe ko Al Hajji Habiibu Ceerno Sooyibu Soh , lomto makko kanko Ceerno Sooyibu Soh .
Kanko Al Hajji Habiibu Ceerno Sooyibu Soh o wiyi tijjaaniyankooɓe walla juulɓe fof poti wonde ko gootum. Alla haalii, ko ɗuum nulaaɗo men jangtii. Kadi seerenɓe men yahɓe ɓee, ko e ngoon feto ndarinoo, kono hannde oo, ellee wonaa noon : gooto fof wiyata ko ngonen gootum, kono ngonnen gootum oo, ko gooto fof hannde ina jogii ñeeñal waawde haalde, kono tawi ɗuum alaa to nder ɓernde too. Ko laaɓti hannde tan, gooto fof yiɗi tan ko hoonaade e dow woɗɓe ɓee. Sibu hay gooto yiɗanaa goɗɗo oo dañal, yiɗanaa ɗum ɓural, yiɗanaa ɗum daraja, ellee ko mi yiɗaa pinaa, mi yiɗaa tinaa « ko ɗum tagi ɗemɗe ɗee ko koomtirɗe tan, kono ina anndaa seerenɓe ɓee fof ko tufɗe, njardata ko e maayo wooto, maayo wooto ngoo,woni Seek Tijjaani. Yardooɓe e maayo wooto noon, poti tan ko hoɗdude ɓerɗe e terɗe kala, kono wonaa koɗda terɗe koɗdaani ɓerɗe.”
Toɓɓere ɗiɗmere ndee, Al Hajji Habiibu Ceerno Sooyibu Soh joofii ko almudɓe rewɓe e seerenɓe ɓee, so neɗɗo yiyii e galle ceerno mum ko rewi laawol yo o rew, so o yiyii ko luutndii ɗum kanko fof e wonde ceerno, maa anndu moƴƴaani, woppu. Won ko yiyetee e galleeji seerenɓe ɓee hannde, ko wayi no rastaaji walla keesal, woto wiy haadi galle ceerno kaari ina mooree rasta tan, walla ina waɗee keesal tan, miin ne mboɗo waɗa, alaa wonaa noon. Ena gasa neɗɗo ena foolee e ɓesngu mum haa e nder galle ceerno waɗee ko Alla yiɗaa, nulaaɗo yamiraani. Fotnoo ko ɓesngu galle ceerno rewa laawol haade ceerno tinndinta yimɓe ko ko moƴƴi e ko boni, kono ceerno e baawɗo wonde fof ina poolee, kono ko moƴƴaani, ko moƴƴaani tan, to waawi waɗeede kala. Ko ɗoo jamma joofiri.
Caggal nde fajiri eeraa, juulaa, wirdaa, beetawe toowɗo yimɓe kala kawroyi baamuule Kayhayɗi ngam juuraade Ceerno Sooyibu Soh e maayɓe juulɓe kala. Nde yimɓe ngarti galle, silke goɗɗo waɗaa, fooftaa haa caggal takkosaan, silke quraana uddiraa ñalɗi ɗii, duwawuuji cakkitaa. Ko ɗoon aadi fiɓaa haa mo wuuri so geno tawnii en.
Abuu Aamadu Joop to Likseyba, njaatige Fooyre Ɓamtaare to Gorgol garnooɗo ñalɗi ɗii to Kayhayɗi | https://pulaar.org/2013/08/26/nalngu-ciftorgol-ceerno-sooyibu-soh/ |
Ñalnde 20 sulyee 2015, ñaawoore Husen Habree udditii to Ndakaaru. Ɗumɗoo ko kewu teskinɗo, paayodinɗo e banngeeji kala. Ko kewu maantinɗo sibu ko ngol woni go’o e nder Afrik ko meeɗnooɗo ardaade leydi ina ñaawee e nder leydi Afrik ngoɗndi. Ko ngol woni go’o ko Dental Afrik ina yuɓɓina ñaawoore hooreejo leydi. Ko ngol woni go’o ko hooreejo leydi Afrik ina ñaawree bonanndeeji waɗnoo nde laamii ndee. Ɗum jibinanii tooñanooɓe kala ɗamaawu, haa arti noon e nder Afrik ɗo yoga e laamiiɓe mbaɗata ko mbelaa.
Ñalnde 20 sulyee 2015, ñaawoore Husen Habree udditii to Ndakaaru. Ɗumɗoo ko kewu teskinɗo, paayodinɗo e banngeeji kala. Ko kewu maantinɗo sibu ko ngol woni go’o e nder Afrik ko meeɗnooɗo ardaade leydi ina ñaawee e nder leydi Afrik ngoɗndi. Ko ngol woni go’o ko Dental Afrik ina yuɓɓina ñaawoore hooreejo leydi. Ko ngol woni go’o ko hooreejo leydi Afrik ina ñaawree bonanndeeji waɗnoo nde laamii ndee. Ɗum jibinanii tooñanooɓe kala ɗamaawu, haa arti noon e nder Afrik ɗo yoga e laamiiɓe mbaɗata ko mbelaa.
Ɗumɗoo ari ko caggal ñaawoore Kariimu Wad ñaawranooɗo galɗugol ngol rewaani laawol e pawgol e mum kuugal kasoo, e pawal 138 miliyaar seefaa. Jooni, cabbi gorle ngartii e Husen Habree tuumaaɗo “warhoore aadee, warhoore wolde e leepte”.
Ndakaaru laatiima ñaawirde welmaa-mbaɗaa !
Hafeere ndee fof fuɗɗii ko e hitaande 1992, duuɓi ɗiɗi caggal nde Husen Habree dogi, mooloyii Ndakaaru. Goomu wiɗto ngenndiiwu kalfinaangu wiɗtude “warhooreeji e porlugol ngalu leydi gonnooɗo hooreejo leydi kam e waɗdiiɓe mum / yahdiiɓe mum” saakti ciimtol mum. Ina feeñi heen : 3 806 neɗɗo baraaɗo e kasoo walla baraaɗo hakkunde 1982 e 1990 kam e 54 000 dummbaaɗo. Ciimtol ngol holliti wonde “ɗumɗoo ko 10% (sappoɓal) warhooreeji Husen Habree”.
E hitaande 2000 yimɓe njeeɗiɗo njoɗɗini wullitaango to Ndakaaru. Ñaawoowo senegaalnaajo biyeteeɗo Demmba Kañnji tuumi Husen Habree, kono ñaawtirde (kuur dappel) Ndakaaru wiyi wonde “ñaawirɗe Senegaal ngalaa mbaawka ñaawde warhoore baɗaaɗo boowal Senegaal”. E hitaande 2001 Human Rights saakti kaayitaaji keewɗi ciimtooji nguurndam ɓe laamu Husen Habree dummbunoo ɓee, ummanii wallitde ñaawoore makko. Duuɓi sappo ko heen wonaa haa nde Dental Afrik sosi ñaawirde jaambureere e lewru feebariyee 2013 to Senegaal. Nii woni Senegaal woni leydi Afrik ngidiindi tabitinde kuulal piɓondiral Fedde Ngenndiije Dentuɗe jowitiingal e leepte (torture), baɗɗinngal e dowlaaji ciifɗi ɗum kala, so ñaawde “ tuumaaɓe warhoore leepte wonɓe e nder leydi mum en, hay so tawii noon warkoyeeɓe ɓee walla loraaɓe ɓee njeyaaka e ndiin leydi, hay so tawii kadi warhoore oo waɗi ko boowal ndiin leydi”.
Jamma juuti fof weeta ! Waɗi noon ko ndee ñaawoore ɓooyii heblaneede, sibu ko hikka waɗi duuɓi 23 ! Ndeke, kala tooñaaɓe ina mbaawi ɗaminaade hono oo ñalawma ; baayeeji koninkooɓe ɓaleeɓe ɓe laamu Maawiyya warnoo e kitaale 1990-1991 ina mbaawi ɗaminaade hono oo ñalawma. Ko Husen Habree tuumaa koo, taweede e mum walla waasde taweede mum, kuugal faweede e makko walla waasde faweede e makko kala, ɓuri himmude tan ko njiylawu goonga oo. Ɓuri himmude tan, ko yo ardoriiɓe leyɗe mum en piggal e warngooji, yo nganndu wonde “waɗde bone tan yahra noon, ɗuum dokkiima” !
Muttaar | https://pulaar.org/2015/08/16/naawoore-husen-habree-ko-tonngu-daasi-kala-maa-artir-e-koy%c9%97e-joom-mum%e2%80%88/ |
Bayyinaango pelle pine
Jokkorde pelle pine Pulaar, Sooninke e Wolof hono Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (FƁPM), Fedde muritaninaare Ɓamtaare Ɗemngal e Pinal Sooninke (AMPLCS), e Fedde Ɓamtaare Ɗemngal Wolof nder Muritani (APROLAWORIM) ina ndewindii no feewi duko faatungo e kuutoragol ɗemɗe nder Suudu Sarɗi (Asaambele). Nde tawnoo ko ɗe pelle-baafal gardiiɗe hare ngam keɓtingol timmungol ɗemɗe ngenndiije ɗee, rewrude e laawɗingol majje e kuutoragol majje nder denndaangal fannuuji nguurndam leydi ndii, alaa ko ɗe mbaawi so wonaa weltaade e ngal taaɓal mawngal, so naatgol pulaar, sooninke e wolof nder parlemaa, rewrude e pirgol mum en timmungol nder arab, walla pirgol arab feewde e majje.
Kono tan, Jokkorde ndee ina yawi ngolɗoo naatnugol ɗemɗe ngenndiije e parlemaa hee sibu ko arab tan firetee e majje walla ɗe piree e arab. ،Kono firo woodani hakkunde pulaar e sooninke e wolof. Yanti heen, binndaaɗe depiteeji ɗii ngollortoo ɗee mbinndaa tan ko e arab e farayse. Ɗeen binndaaɗe kala ina poti fireede e nder ɗemɗe ngenndiije ɗee kala.
E min mbasiyoo Yiilirde Suudu sarɗi ngenndi ndee, nde ooñtata ko yaaccii ko ooñii heen koo fof, ngam rokkude naatnugol ɗee ɗemɗe e nduu Suudu hormundu faayiida. Amin ciftina ndu kadi, so tawii kuutoragol ɗemɗe ngenndiije ɗee waɗiraa ko rokkude denndaangal wootooɓe muritaninaaɓe hakke faamde jeewte baɗeteeɗe e suudu sarɗi nduu, ina himmi kadi ɗeen ɗemɗe mbaɗta huutoreede e tele parlemaa hee. Ko ɓuri ɗuum boom, ɓayri ko depiteeji men tedduɗi ɗii lelnata laabi sariya, alaa ko haɗi ɗi sakkitde sariyaaji laawɗinooji ɗemɗe men ngenndiije pulaar, sooninke e wolof, kam e naattingol mum en nder tippudi nehdi e jaŋde ngam gaddanaade ɓiɓɓe leydi ndii fof hakke waawde ɓamtaade e timmal, tawi ko e ɗooftaare keewal eddaaji ngenndi ndii.
Nuwaasoot, ñalnde 08/02/2020, Yiilirde Jokkorde ndee
RFD mo Ahmed Daddaa :
To bannge partiiji politik, ko parti gooto, hono RFD, tin-ɗen rokkii miijo mum e no ɗemɗe ngenndiije ɗee naatniraa e Suudu sarɗi hee nii. RFD adii ko teeŋtinde wonde « ine aadoraa e nder kala laamu demokaraasi, saaktude ko haaletee e Suudu sarɗi, mbele ɓesngu nguu fof ina humpitoo ɗum. » Caggal ɗuum, parti oo holliti wonde no ɗum naatniraa nii heblaaka, tee ina waɗi ŋakke keewɗe. Yanti heen, no ɗum yaltirta e tele nii wonaa ko wallitta ngootaagu leydi, walla nii semmbinta ko leñam-leñamaagu. E fawaade e ɗuum, bayyinaango RFD ngoo wiyi : « ina ɗaɓɓi niilnugol mum (feere saaktude ko haaletee e suudu sarɗi hee e pulaar, sooninke e wolof) jooni jooni, haa huunde ndee yuurnitee no moƴƴi to bannge karallaagal… ».
Ko ɓe miijii heen ?
Muhammed wul Mawluud :
« Miɗo yiɗi haalde seeɗa ko faati e haala ɗemɗe ɗee to parlemaa. Miɗo wondi e miijo pelle pinal pulaar e wolof e sooninke njaltini e bayyinaango mum en ngoo. Ko ɗemɗe ɗee naatnaa e Suudu sarɗi nduu, ko huunde fotnde semmbineede. Kono kuule goɗɗe ine poti ƴetteede mbele ko waɗaa koo ina ɓeydoo faayiida. Kuulal gadanal ngal, huunde nde min ceeraani e naamnaade, ko yo ɗemɗe ɗee laawɗine, yo ɗe naatne nder jaŋde leydi ndii mbele janngo aɗe ngona ɗemɗe gollorɗe. So wonaa ɗuum, faayiida majjum woodaani. Farayse kadi foti jaggireede ko no ɗemngal gollorgal nii, hay so tawii ɗum waɗaaka e Doosgal leydi ndii. A ngal foti heddaade wonde ɗemngal njuɓɓudi ɗoo e dumunna sibu yimɓe heblaaɓe e maggal ɓee ina poti waawde jokkude e golloraade ngal, haa nde muritaninaaɓe kala kattanoyi gooto fof ɗemngal mum ngenndiwal.»
Tintinirgol jaaynde
Caggal nde Jokkorde pelle pine pulaar, sooninke e wolof saakti bayyinaango yowitiingo e kuutoragol ɗemɗe ngenndiije nder parlemaan, Hooreejo Suudu sarɗi ngenndi nduu noddii hooreeɓe ɗeen pelle, jooɗodii e mum en ñalnde 11 feebariyee 2020. E ngaalɗoon pottital o hollitii omo yiɗi laaɓtitinde won e geɗe kaalaaɗe e bayyinaango ngoo, haa teeŋti noon e maanaa ko fellitaa waɗeede koo, kam e keɓagol makko sukkude ŋakke teskaaɗe heen ɗee.
Hooreeɓe pelle tati ɗee njettii Hooreejo Suudu sarɗi nduu sabu mum fuɗɗude pottital ngal, ɓe kolliti kadi heɓaare maɓɓe addude ballal maɓɓe he kala ko faati ƴellitgol ɗemɗe ngenndiije ɗee, kono kadi e udditaare e aduna oo rewrude e kuutoragol ɗemɗe goɗɗe. Ɓe kuniima, so oon sahaa heedii, addande Hooreejo oo dallinannde nde Jokkorde pelle pulaar, sooninke e wolof mbinndi, faatunde e laawɗingol ɗemɗe ngenndiije ɗee kala.
Nuwaasoot, ñalnde 17/02/2020, Yiilirde Jokkorde ndee | https://pulaar.org/2020/03/14/%c9%97em%c9%97e-ngenndiije-nder-suudu-sar%c9%97i-no-ja%c9%93%c9%93oraa/ |
Hikka, tiitoonde ñalngu nguu ko « Ɗemɗe nokkuuje ngam ɓiyleydaagu winndereewu : mawninde ganndal » ngam hollitde no ɗemɗe nokkuyeeje mbayi teeŋtude e keɓgol ganndal kam e cargol mum e keewal mum. Yimɓe hewɓe ina cikka wonde ɗemɗe nokkuyeeje mbaawaa loowde ganndal. Ɗuum ko miijo ngo sellaani.
Hikka, tiitoonde ñalngu nguu ko « Ɗemɗe nokkuuje ngam ɓiyleydaagu winndereewu : mawninde ganndal » ngam hollitde no ɗemɗe nokkuyeeje mbayi teeŋtude e keɓgol ganndal kam e cargol mum e keewal mum. Yimɓe hewɓe ina cikka wonde ɗemɗe nokkuyeeje mbaawaa loowde ganndal. Ɗuum ko miijo ngo sellaani.
Ɗemɗe nokkuyeeje ɗee « ina mbaawi tigi rigi loowde ganndal ɓurngal mawnude e kesɗude ko wayi no matematik (hiisa) e fisik (ganndal ngoodndi) e karallaagal. Heɓtinde ɗee ɗemɗe, ko udditde dame gannde siyaas ganniije limtilimtinɗe cuuɗinooɗe ngam alɗinde gannde joganooɗe ɗee».
Ɓeydi rokkude ɗee ɗemɗe himme ko kañje ɓuri heewde haalooɓe e winndere men ndee. Kono kadi ko kañje ɓuri farwude. Waasde huutoraade ɗe, ko haɗde haalooɓe ɗe ɓee hakke mum en aadeejo ɓurɗo famɗude e kuuñitagol ganndal siyaas.
E wiyde kadi sokna Irina Bokova hooreejo UNESCO « hannde, winndere ndee wontii wuro wooto. Ɗumɗoon noon ina foti addande yimɓe waɗtude hakkille e nanondiral e gostondiral pine. E aduna hannde oo, gooto fof ina foti waawde ko famɗi fof ɗemɗe tati : ɗemngal nokkuyeewal, ɗemngal ɓurngal waawde haaleede e nokku ɗo o woni ɗoo, e ɗemngal winndereewal. » Ɗum ko mbele omo waawa faamondireede e nder nokku o woni e mum oo, e leydi makko, e nder winndere ndee kadi.
Toɗɗii mawningol nguu ñalngu ko batu kuftodinngu UNESCO gila 1999. Kono ngu fuɗɗii mawnineede ko e hitaande 2000, ngam semmbinde keewal ɗemɗe e heewɗemɗiyaagal e keewal pine. Hono no heewnoo waɗireede, Sokna Irina Bokova, Kuuɓal kuftondinngal Fedde UNESCO nde, waɗii diskuur mo o huccitini e ɓesngu winndere ndee.
Nafoore keewal ɗemɗe e keewal pine e heewɗemɗiyaal ina heptinaa hannde, tee darnde ɗemngal e nder tippudi nehdi e jaŋde e pinal e faggudu e nder renndooji men faamaama hankadi. Ɗemngal muuynangal, ɗemngal gowlaali gadani cukalel e puɗɗorgal haala mum, ko kam woni ngooroondi daartol e pinal neɗɗo kala. Hannde kadi, jeddi naattii woode, annduɓe kala ina keptini wonde cukalel ɓurata yaawde faamde jaŋde, e duuɓi mum gadani, ko e ɗemngal ngal muuyni ngal. Ina jeyaa hannde e darnde UNESCO, semmbinde heewɗemɗiyaagal timmotiroowal e ɗemngal muuynangal, e wallitde mbele neɗɗo kala ina waawa ɗemɗe tati : ɗemngal muuyni ngal, ɗemngal ngenndiwal goɗngal e ɗemngal gollorgal.
Margol ɗemɗe keewɗe, jaŋde ɗemɗe koɗe e firo, ngoni tiiɗe tati politikaaji ɗemɗiyaagal janngo. Eɗen poti gollaade ngam hokkude ɗemngal muuynangal hakke mum, tawa noon ko e yeeso kormondiral e muñondiral, ngam udditde dame deeƴre e kisal.
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2014/02/21/21-feebariyee-nalngu-%c9%97emngal-muuynangal-%c9%97em%c9%97e-nokkuuje-e-ganndal/ |
Pulaar wiyi «So jawe ceŋlii ceŋlitii, kaalti ko ko kaalnoo». Kono tawde awluɓe mbiyi «so waɗooɓe ngasnaani waɗde haalooɓe ngasnataa haalde», alaa e sago e sahaa kala, ka rewee ka rewtee, sabu gosoraaɗo seerataa e laawde. So wiyaama ko golle ɓuri haala, ene moti ngannden ko golletee ko woni e no wonirta, e kadi nii holi gollotooɓe ɓee, hay sinno ko haaletee koo kam ene anndaa, sabu haalaama haaltaama, te gollanteeɓe ɓee kadi ene nganndaa sabu kaalii kaaltii. Kaan haala, ko ka 28 Lewru Noofaamburu.
Duuɓi 30 pawɗi hannde ko kaa haala ene haalee deƴƴaaka. Ɓee ko dariiɓe e daaɗe mumen, ɓee ko winndooɓe e jaayɗe, ɓeya ko waɗooɓe kaalanɗe e watsap, woɗɓe ko artirooe leppi ɗi mbaɗnoo ko ene wona hannde duuɓi e kitaale, tawi kaaltata ko ko mbaɗanoo, walla ko mbiyanoo, e ko wondunooɓe e mumen mbaɗanoo walla ko mbiyanoo. Ɗiin leppi, ɗeen jaayɗe, ɗeen kaalanɗe ene ciftina en geɗe kaantoriɗɗe baɗanooɗe. Kono miin kam, haa jooni won naamne ɗe ndonnku mi dañande jaabawuuji. Ɗeen naamne ene ciforoo nii : holi baɗɗo ko wiyaa waɗaama koo? ɗoo kam maa wood biyɗo «oo kam ene selli, walla oo kam holi to wonnoo saka ene naamnoo ko aduna fof anndi». Naamne goɗɗe ɗee ko nii ciforii : mbele ko laaminooɓe ɓee mbaɗi? mbele nii wonaa enen fof koreeji waɗanooɓe ɓee mbaɗi te njokki waɗde haa jooni? Walla boom tawa ko koreeji waɗanooɓe ɓee wondunooɓe e laaminooɓe e oon sahaa ɓee mbaɗi? Waɗde holi fotɓe safrude ɗum? Holi no ɗum safrortoo?
Ngam siftinde, eɗen nganndi nde ko waɗaa koo waɗaa haa gasi, aduna fof haalii heen. Nde haalakaa metti, sarii kadi yaaji, hoolaaɓe suudu sarɗiyeeji e ngaan sahnga njooɗinooma mbiyi « tawde ko ɓiɓɓe leydi ɓee fof toɗɗii min, neli min gaa yoo min njooltan ɗumen hujjaaji mumen, waɗde emin mbaawi haalde e inɗe maɓɓe. Ko ɗuum waɗi, kala ko waawnoo waɗeede ko metti ɓe, min njaafiima e inɗe maɓɓe». eɗen nganndi nde kaa haala yalti ndee, won jaɓɓe, won saliiɓe haa njooɗii e leydi. Daawal dewngal heen, ko noddeede waɗanooɓe ɓee yoo ngaran ndaamordi, ndokkaa galleeji. Woodi heen jaɓɓe, woodi saliiɓe, sabu faamde heen ɗum firti ko yoo njaafo ko mbaɗaa koo fof. Rewi heen ko dokkal kaalis, woodi kadi jaɓɓe, woodi saliiɓe, haa jooni sabu faamde heen ɗum firti ko «on njaafiima ko mbaɗa ɗon koo fof». (Ciftinen noon, ngal dokkal kaalis waɗiino haala, sabu won tuumaaɓe tottaani ko tottanoo yoo tottoy koo fof).
En paamii, haa jooni, ko ndukatno ɗon koo ene heddii. Ɗuum woni, ndeke en kaɓaani e mo pot ɗen haɓde oo, ko ɗuum waɗi omo jokki lorlude en, omo jokku haɗde jettagol payndaale men. E faamaamuya ka njogi ɗen gila ko adii hannde, tooñi en ko oo biyateeɗo «ENEN». O yiyotaako saka o haaldee, o haalataa saka o jaabee, o memotaako saka o jaggee o nehee. En nganndaa nii so tawii ko o debo walla gorko, waɗde eɗen mbaawi wiyde mo tan «ENEN». «ENEN» haaɓnorii kadi, ko wonaa gooto. Ko o cariiɗo, pecciiɗo e kinɗe, pecciiɗo e galleeji, pecciiɗo e duuɓi o feccii e jogogal, o feccii e diiwanuuji, o feccitii kadi e gure, leeɗe, haa e miskinaagal. Wootere e ɗee pecce fof noon, yiɗi ko heedde yeeso, ɓurde yiyeede, ɓurde feeñde e ɓurde heewde martabe. Ko ɗuum waɗi ko heen feccere waɗi haa ɗeɓi moƴƴude fo, fecere woɗnde ndee ara bonnita, sabu mum yenaneede so ɗum yuloyii, maa feccere waɗde ɗum ndee dañ wune, haala mum haalee, te «haandaani heen». Waɗde en paamii, ɗee caɗeele goyeteeɗe hitaande kala, ene mbaawnoo safreede e deeƴal, e jam, so tawiino ɗii ENENIIJI fof njabiino jooɗodaade, njeewtida, pewjida, kaaltida kadi njogoo konngol gootol. Tawde noon ko jiyduɓe yumma tan mbaawi wiyondirde «yum maa ko suña» te wonta jam, eɗen mbaawi wiyde ɗum weeɓaani e «ENEN», sabu mamw-maw, ngañamtumaagi, haasidaagal e «mi yiɗaa tinaa mi yiɗaa pinaa» heewde e ndee sahre nde jeyaa oo biyateeɗo « ENEN ».
Malal Sammba GISE | https://pulaar.org/2021/01/09/kaalden-goonga-so-jawe-cenlii-cenlitii-kaalti-ko-ko-kaalnoo/ |
«Afriknaaɓe, ɓe kollitaani weltaare no feewi e toɗɗegol Muammaar Kaddaafi e gardagol Dental Afrik, ina poti yuurnitaade pele ɗe o rewi, ngam etaade faamde ko jogori heɓtaade ɗum en. E lewru Mars 2009, tuggi Muritani, ƴaaŋan maa Gine Bisaaw haa yettii Niiseer, taasanɗe ‘’ laamɗo ’’ laamiiɓe e hoohooɓe aadanteeɓe Afrik, ngonaa maale weltaare. Ɗum ɗoon noon alaa mo foti haawde walla surwinde, sibu Kadaafi ɗo suuɗii woɗɗaani, o hoɗdi ko e juume e jamfa. So neɗɗo waɗii mo sehil, ina foti jooɗtoraade jamfa.»
«Afriknaaɓe, ɓe kollitaani weltaare no feewi e toɗɗegol Muammaar Kaddaafi e gardagol Dental Afrik, ina poti yuurnitaade pele ɗe o rewi, ngam etaade faamde ko jogori heɓtaade ɗum en. E lewru Mars 2009, tuggi Muritani, ƴaaŋan maa Gine Bisaaw haa yettii Niiseer, taasanɗe ‘’ laamɗo ’’ laamiiɓe e hoohooɓe aadanteeɓe Afrik, ngonaa maale weltaare. Ɗum ɗoon noon alaa mo foti haawde walla surwinde, sibu Kadaafi ɗo suuɗii woɗɗaani, o hoɗdi ko e juume e jamfa. So neɗɗo waɗii mo sehil, ina foti jooɗtoraade jamfa.»
Ɗii konngi ko naatirde winndannde ganndo gooto, ñaawoowo, biyeteeɗo KAMGA Souaib. Eɗen pula ɗo huunde e loowdi winndannde makko.
Puɗɗoro-ɗen wolde Tansaani e Uganndaa e lewru oktoobar 1978. Ndeen, Kaddaafi dogiino arde faabaade Idi Amin Dadaa. O neldi toon 3 000 soldaat ngam reende oon. Kono yoga e maɓɓe ko toon keddii, sibu neldaa ko e nokkuuji mettuɗi, nder dunli ɗo ɓowɗi njoɓii ko ɓuri heen heewde. Konu Tansaani jaggi heen feccere woɗnde nde. Konu Ugannda fiyaa baral. Ñalnde 11 abriil 1979, Idi Amin Dadaa joli e ndiwoowa Libi, dogi fayde Tiripoli. Milton Obotee lomtii mo ɗoon e laamu. Kono gacce ngardaani, ina heddii.
Kaddaafi jaɓɓii Idi Amin kono wattini ko riiwde ɗum, sabu roŋkude muñde mette koyeera konuyel Libi. Idi Amin mooltoyii to Sawuud, ina accoo mette, ina huɗa Kaddaafi, mo ballal mum alaa ko ɓeydani mo so wonaa mette.
Ngam heɓtude soldateewon mum, maa Libi yoɓi Tansaani teemedde miliyoŋaaji dolaar.
E lewru saawiyee 1979, murto elewaaji e sanɗaaji e seppooji mum en nder mbeddaaji Banngi, njuumti e iiñcuru mawndu to bannge politik e renndo, haa ɗum yerɓini leydi ndi.
Ñalnde 17 e 19 abriil Bokasaa wuurti e maɓɓe konu mum ; woodi nanngaaɓe, woodi waraaɓe. Jaayɗe leyɗe hirnaange takki mo cukñaagu. Hakkunde leydi makko, Centrafrique e Pari boni nde tawnoo kadi hakkunde hooreejo Farayse hono Giscard d’Estaing e Jean Bedel Bokassa gadano welaani. Kolonel Kaddaafi neldi Bokasa laana ndiwoowa ina rimndi kaɓirɗe haa heewi, rokki mo kadi kaalis, yantude e soldeteeɓe, waɗti heen ñiŋde Farayse e Demokaraasi kam e jojjanɗe aadee, hono no o waɗirnoo e nder Galle Mooɓondire ɗo e Nuwaasoot ñalnde 11 marse 2009.
E nder ndee ñaññeende o piriyii Jean Bedel Bokasaa to Tiripoli ñalnde 19 settammbar 1979. O hunanii ɗum ndeenka, e yuppude e leydi mum kaalis petroŋ, haa laatoo aljanna. Ko hono ɗum o fodani Seneraal Abdel Asiis mo Muritani, puɗɗitɗo kuudetaaji e nder Afrik. O woondi, e innde Allah, foolde Empeiyaalisma to Centrafrique. Balɗe ɗiɗi ndewi heen, weetndoogo 21 settammbar 1979, konu Farayse liɓi Bokasaa, joɗɗini ɗoon denɗum, hono Dawid Dako (David Dacko). Kikiiɗe oon ñalawma, 17 soldaat Libi nanngaa saraaji kanndaa, 20 woɗɓe ndokkiti koye mum en (ndanndilii), soldateeɓe Kaddafi heddiiɓe arnooɓe danndude Bokasaa, mberlii petelaaji mum, mbiicii araaraay mum en, ndogi mooloyii to Ammbasaad mum en…
Janngo mum, Kaddaafi neldi Bokasaa mesaas, wonde bismaaka Libi.
Ko ko duumii
Gardiiɗo Libi hannde o, ko miliyaaruuji e muliyaaruuji depisii, e nder duuɓi sappo, to leydi Caad ngam wallitde, hade makko weñcitaade, goomuuji jogitiiɗi kaɓooji toon ɗi, caggal nde Ngartaa Tombalbaay ittaa e laamu e hitaande 1975. O fuɗɗorii ko rokkude fedde wiyeteende FROLINAT mo Doktoor Abbaas Siddiik, caggal ɗum o duñi Hisen Habree yo liɓ oon. Kono, nde tawnoo Habree ko neɗɗo leñamleñamo tinɗo hoore mum, o salii naatgol Libi e fiyakuuji makko, haa arti noon e dahngo tuubaako biyeteeɗo Françoise Claustre (Fransuwaas Kolostre). Nde Libi anndi ɗum, woppi mo, huccani wallitde Gukuni Waday, jogorɗo kadi bettude ɓe, sabu mum tiiɗeede ndimaagu mum. Kono hade ɗum, laamɗo Libi rokki mo diwisiyoŋaaji no ngoorunoo, teemedde belinndeeji, awiyoŋaaji wolde … Kaddaafi naatdi e makko e wolde nder jeereende Tibesti haa muti. Kono, ɗum haɗaani ɓe fooleede. Ɗum addani Kaddaafi finnande Gukuni. Ñalnde 17 oktoobar 1986, o waggini yo Gukkuni nannge, biyeteeɗo Asheek Ibn Umaar lomtoo ɗum. O neldi konuuji goɗɗi to Faya Largeau, to Waadi Dum e nder hettere leydi wiyeteende Awusu* (bande d’Aouzou).
Ñalnde 2 saawiyee 1987, Hasan Jaamuus, gardiiɗo konu Caad fiyi libinaaɓe baral, warani ɓe 781 soldaat, nanngi heen 81 ; ɗum jiidaa e kaɓirɗe keɓtaaɗe … Kono ɗum addanaani Kaddaafi yeggude, o werlii abiyoŋaaji yo mbommbu rewo Caad.
Ñalnde 22 mars 1987, konu Caad, ngu njogitari mum alaa no wayi, caggal jaggondiral muusngal, heɓti kanndaa Libi biyeteeɗo Waadi Dum : ina boni no feewi, sibu Libi maayraama ɗoon fotde 1269 soldaat, fotde 438 nanngaa, ina heen seneraal Kalifa Haftar kam e kumaandaŋ Sabhan Al Magribi, denɗum kumaandaŋ Abdel Salaam Jalluud, cukkunooɗo Kaddaafi e oon sahaa e gardagol leydi Libi. Ina jeyanoo e nanngaaɓe hee kadi kumaandaŋ Sabah, debbo gidiiɗo wonde garde makko, gondiiɗo makko mo o ɓurnoo horsinde. Ngarten seeɗa to Banngi (Centrafrique) duuɓi 23 caggal Bokasaa. Ñalnde 25 oktoobar 2002, Ange Felix Patassé ɓoccitii e kuudetaa mo deenatnooɗo ɗum, hono major François Bozizé, etinoo waɗde mo. Kaddaafi laawii, ñiŋi keɓrugol laamu ndoolndoolaagu, hunii wontaa jaɓ kuudetaa waɗee e nder Afrik… O neldi Ange Felix Patassé soldeteeɓe ngam reende ɗum. O yuɓɓini kewu mawɗo to Libi e batu hakkunde Patassé e Idris Debi Itno mbele oon ina jaɓa neltirde seneraal Bozize to Banngi.
O waɗi feere kadi haa Jean Pierre Bemba jaɓi neldude konu ngam wallude Bozize.
Nii woni, e dow feere makko e ngalu makko e kaɓirɗe makko, merseneeruuji makko tacci maayo Ubanngi, tiindii Banngi : alaa ko ɓe mbaɗaani e bonannde e nokku kala ɓe ndewnoo. Kono Bozize dartii, riddi Patassé haa mooloyii to Lome. Ko ɗiin bonanndeeji ndewi Jean Pierre Bemba, gardinooɗo Dillere Ndimaagu Konngo (MLC), ngopaani, haa ko ina ñaawee hannde to Ñaawirde Kuuge Adunankoore (CPI). O yooɓtoranoo ko warhoore winnderankoore, e warhoore wolde, e njanngu e rewɓe. E woote 30 sulyee 2006, Kaddaafi alaa no walliraani Jean Pierre Bemba : o deppisii heen kaalis keewɗo ngam soodde wootooɓe, yuɓɓinde njilluuji e marsinde teleeji ɗiɗi e rajooji keewɗi ; kono ɗum fof haɗaani oon fooleede e wattinde e nder kasoo to La Haye, tawti toon sehil Kaddaafi goɗɗo, hono Charles Taylor (Sharle Tayloor).
Cuuɗndi
Nde Tayloor dognoo kasoo to wuro Massachussetts (Dental Amerik), ko Kaddaafi mooli mo, heblani mo konu. Ina jeyaa e nguun konu biyeteeɗo Prince Johnson, mo yoorɓerndaagu mum alaa mo humpi hay gooto, sabu golle mum bonɗe e warngo hulɓiniingo ngo o wardi Sersaa Samuel Doe, teleeji ina pota. Duuɓi jeetati bonanndeeji kulɓiniiɗi ɗi Libi hebli, rokki kaɓirɗe e kaalis e juuɗe Tayloor. Ko ɗum reɓi haa yettii leyɗe catiiɗe. Nii woni Libi sosi rebel en to Sieraa Leon, hono Maalde Sawriyaŋkoore Rentunde (Front Révolutionnaire Uni, RUF e ɗemngal Engele)), rokki ɗum en kaɓirɗe e kaalis, yo taƴ juuɗe, ko lollirnoo toon «manche longue/manche courte» , woni «juuɗe juutɗe e juuɗe daɓɓe». Ko cukalon tokoson kon kellifaaka tawo mbaɗatnoo ɗum. Foday Sankoh e Sam Bokary ko e ɓeen warkoyeeɓe woynuɓe Liberiyaa. Charles Tayloor, sofru Kaddaafi, ina anndaa ɗo wattini, so e kasooji Ñaawirde Kuuge Winndereyaŋkoore. Foday Sankoh e Sam Bokary noon ko pittaali mum mbaasi e ngalɗoo cehilaagal Gardiiɗo Libi. Milisaaji ɗi Libi heblunoo, kawii, kono mbattini ko warondirde e koye mum en nder wuro Freetown…
Ko buulol
Caad noon roŋkii seertude e caɗeele : E hitaande 1993, luural joli hakkunde Persidaa Idriis Debi e Gardiiɗo taamasoor (Etat Major) mum, hono kolonel Abbaas Koti, naatɗo e murto nder Njamenaa. Caggal mbaawnoraaji mawɗi, o jaɓi arde Libi ngam yeewtidde e senngo Debi. Ɓe ciifondiri nanondiral ñalnde 14 abriil 1993 e tawtoreede Kaddaafi e hoore mum. Kuulal gadanal nanondiral ngal wiyi ko Kolonel Abbaas Koti e jahdiiɗo mum e deenoowo mum ina koota Njamenaa e ɗow ɗoftal lappol Jamahiriyaa, sabu guwarnama Caad yaafiima ɗum. Ko Kaddafi gaddii kisal maɓɓe. Balɗe ɗiɗi pawii heen, ɓe naatti kapitaal Caad e ndeenka timmuka, njiytiniika doole kisal Libi e gardagol kolonel Abdu Rahmaan Al Seyyid, jooɗaninooɗo Jamaahiyaa e kaaldigal he. Ñalnde 22 ut 1993, kolonel Abbaas Koti, e jahdiiɗo mum e garde koor mum e huunde e terɗe galle mum mbaraa, hedde w13 ñalawma, tawi ina ngottoo nder galle mum en, ɗo Njamenaa ɗo. Haa hannde Gardiiɗo (jomngol Libi) ɗippaani. Yarham mum hooreejo leydi Niiseer, Ibraahiim Maynasara Bare meeɗiino e korsa Jomngol (Guide) nde waɗi kuudetaa e lewru saawiyee 1996. O noddi denndaangal ardiiɓe luulndo, rentunooɓe e nder maalde ngam gartirgol demokaraasi (FRDD). Alaa ko o haalani ɓe so wonaa ko o haalani Muritaninaaɓe ñalnde 11 mars 2009, to Galle mooɓondire Nuwaasoot. Nde seneraal Bare waraa ñalnde 9 abriil 1999, Alfaa Umar Konaare, gonnooɗo hooreejo leydi Mali e oon sahaa, seyfiti oo jamfa, salii fottude e baɗnooɗo ɗum o. O darii laŋ, e nder nuunɗal timmungal, mbele Niiseer ina yowee e denndaangal juɓɓule diiwaan o e duunde nde. Kono, musiɗɗo Maynasara, hono Kaddaafi, hoofnanii, jaɓɓii barhoore sehil mum, ɓiy-yummum hanki, hono Daawuuda Malam Wanke, mo o piriyii, o teddini, o jaɓɓii e batu cosu Dental Afrik ñalnde 9 settammbar 1999 to Syrte. Ñalnde 15 settammbar 2004, Daawuuda Malam Wanke sankii, tawi Kolonel Kaddaafi woppii ɗum, waklitiima, faytii e Mammadu Tañnjaa. Doggol yoɓirɓe nguurndam mum en cehilaagal Kaddaafi ina juuti, ina ɓeydoo ñalnde kala juutde e nder Afrik e banngeeji goɗɗi. Ɓuri hersinaade heen, ko kala nde sehilaaɓe makko naati e caɗeele, o waklitto, o wondoya e yandinɓe ɗum en ɓe.
Alaa ko waawaa heen
… Hakkille oo neɗɗo, Kaddaafi, deeƴaani, nde tawnoo ko o mawnikiniiɗo, omo tini hoore makko haa ɓurti, ko o beywal, alaa ɗo o duumii. Nde tawnoo o gollirtaa hakkille, kala ko o ummaanii yuumtataa ; o woƴaaka batte majje, o woƴaaka ɓe peeje makko njogori bonnande. O siftortaa hay juume makko, saka o reenoo waɗtude ko feewaani.
E hitaande 1969 o jaggirnoo hoore makko ko no ngenndiyanke Aarabaagal, rewolisiyoneer (waklitereyanke) mo fayndaare hare mum wonnoo ngootaagu Ummaa. O naati heen ha o muti. Kono kala dente ɗe o ummaninoo, njuumtaani, kono haɗaani mo ruttaade heen : dentugol e Tunisi e h 1973, caggal ɗum e Ejipt, e Siiri, e Maruk, e Sudaan, haa e Shiipre (Chypre), haa e Malt (Malte), leydi kereciyee en… Ɗuum jaggi mo meseer, riiweede ɗo ari kala. O wayli feere, o waɗti huutoraade jawdi, miliyoŋaaji dolaar e haɗde deeƴre e nder leyɗe caliiɗe. Kala caliiɗo cehilaagal makko e hurum makko, kala caliiɗo jaɓde yeeneede, «jomngol» daranoo haɗde ɗum deeƴde. O rewra e luulndooji, o tafa dille ndimaagu to Libi. Ardiiɓe ɗeen dille maa ngonii kuutorɗe makko, ngonta Libinaaɓe walla mooytoo ndoga, so ɗum alaa mbattinta ko ɗo Muusaa Saadr, Libaannaajo majjuɗo menndeŋ ñalnde 31 ut 1978. Kala goongɗinooɓe mo e payndaale makko, mbattini ko ɓilaade e nder goomuuji cunnotooɗi e nder leyɗe mum en. Kaddaafi roŋkii seertude e jikku mum, hay so tawii omo etoo. O ronkii renndinde leñaadu makko, hono no o yiɗiri nii, ko o teelɗo sibu mettere mawnde o joganii koreeji makko Ligue Arabe (Fedde Kaɓɓondiral Aarabeeɓe), o woɗɗitiima hay pelle Palestinnaaɓe ɗe o yiɗnoo hippaade.
Heen sahaaji, so o miijiima caɗeele hakkunde makko e koreeji makko, o wiya omo fiɗɗoo, omo ɓooroo kala aarabaagal, o wiya iwdi Libinaaɓe ko Bantuu en, ko Konngoonaaɓe, ko Gaboonaaɓe, ɓuri ɓee laddankooɓe Magreb wonde koreeji maɓɓe. Majel peeral hakkille wirtiima mo, o ummanii mahde Dental Afrik. Oo neɗɗo wuuri tan ko koyɗi, o ummantoo tan ko ko aamnotaako, ɗo o bonnata jot makko e jawdi leydi makko. Kono, kanko fof e wiyde ko ɗuum o daranii, ñalnde kala, hade joɗnde Dental Afrik kala, ma o ɓola arnooɓe yiylaade ko dañi to Libi, o hoyna ɗum en, o waɗta ɗum en e abiyoŋaaji, o yaltina ɗum en leydi makko.
Haawniinde
Hannde o, gonnooɗo ngenndiyanke Aarabaagal, ngenndiyanke Afrikiyaagal, wontii mbir laamaandi. .. Kaɓatnooɗo e kamaliŋkuyaagal, wiyi ko kam woni Laamɗo Laamɓe e hoohooɓe aadanteeɓe Afrik. Hol no ɗii baklitaali e beñcitaali waasirta haawde yimɓe ! Gila o waɗi kuudetaa, kolonel Muammaar Kaddaafi, Jomngol Jamaahiriyaa Mawɗo Arab, Ɓesnguyanke, Sosiyaalist mo Libi, Laamɗo Laamɓe e hoohooɓe aadanteeɓe Afrik, huutoriima miliyoŋaaji miliyoŋaaji dolaar, walla golwole ngam tabitinde politik mum walla ñawndude luure, ɗum fof mbele ina hoonoo, kono alaa heen ko meeɗi yuumtude. O naatnii hoore makko e luure ngardiigu, kono alaa fof ɗo o meeɗi ñawndude huunde.
Ko bone kiitangel
Jerry Rawlings, meeɗnooɗe wonde sehil makko e cirridiiɗo makko seedtiima wonde « ko o neɗɗo mo hay gooto waawaa fooɗondirde ɓure, kaarambure». Ñalnde nan-mi ɓuri o haali e seneraal Asiis, nganndu-mi balɗe mum ko dottaaɗe. Oo mo alaa fof ko ñiiɓi e mum so wonaa kiite, mo haali moƴƴere fof, malaaka… Gargol Kaddaafi e Muritani, ndii leydi ndi faarniiɓe kono yankiniiɓe, ngaddaniino ardiiɓe militeer en ɗaminaade maa o wallu ɗum en dartaade aduna o. Kono oon ɗamaawu tasii law. Yanti heen, huunde yurminiinde, Kaddaafi wonti ko masloowo guuriiɗo, huunde luulndiinde golle ɗe Dental Afrik halfinnoo mo. Ɗum addani pelle politik ɓurɗe maantinde e leydi ndi, hono RFD e FNDD fuɗɗaade nanondirde ngam salaade maslahaa makko. Njillu Jomngol hollitii Muritaninaaɓe no seneraal wayi yaawde woppude ndimaagu leydi mum e ndeenka nafooje mum ɓurɗe ɓadaade. Ko heewi e maɓɓe ina ngaaccoo oo koyeera e mettere sabu maɓɓe waasde laamorgo maɓɓe e nder ɗii waktuuji 72 e ballal HCE e gardiiɗo ɗum.
Nde kewuuji nguuɗoo njillu kollitaa e tele Libi, ina njaha ina ngarta, ina metti Muritaninaaɓe, bonni faayiida maɓɓe : capanɗe sukaaɓe rewɓe ɓoorniiɓe daneeji ina koofnanii Jomngol e yimɓe mum ! Hol ko faanditanoo e oo sinemaa bonɗo, ittoowo faayiida Ndenndaandi Lislaamiyankeeri Muritani ? Ina hasii nde cangarte bayɗe nii njuumtata e yerɓannde mawnde. Ɓaayo janngo mum, Kaddaafi yahi Gine Bisaaw e Niiseer, jiiɓi toon hakkillaaji, seneraal Asiis jokki kampaañ mum e wondude e hoolaare mawnde, o dikkii aduna o fof. No baɗaaɗo yargo nii : ina fettoo tan ɓoggol ina ɓeydoo ŋeerde, haa joomum fekkora, maaya. E nder oo aduna noon, ñalnde kala meere ina wara yimɓe, haa tuubakooɓe Farayse mbaɗti wiyde, goonga maɓɓe ne, ko jalnii nattii warde.
19 mars 2009 Maitre KAMGA Souaib, Aamwokaa, Dillere demokaraat Afriknaaɓe Yaawunnde, Kamaruun [email protected] Fulo : Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2009/05/31/tonngol-kiite-to-bannge-dawrugol/ |
Caggal nde Siidi felliti artirde taccinaaɓe e mumtude macungaagu, cehilaagal makko e senerooji fuɗɗii bonde. Ngal boni noon ko nde Siidi felliti waylude guwarnama, caggal ɗum itti Seyn wul Seydaan e yimɓe mum, joɓranooɗo ballal mum Siidi, wonde hooreejo hilifaaɓe.
Laamɗo keso o hokki mo tuugnorgal golle makko. Ɗo o woni mawɗo hilifaaɓe ɗo, omo faami wonde hakkunde Siidi e militeeruuji nattii welde, tee omo nana ko ɓeen mbiyata Siidi ko («nayeejo», «konaar»), tee kanko ne omo huutoroo ɗum to bannge politik.
Ngalɗoo luural udditani Seyn damal jaajngal ngal o huutorii sanne. O waɗti fompaade hooreejo leydi, o natti wonde gollodiiɗo mum. O faalkisii cosgol parti ADIL (parti persidaa), o woni e nomande senerooji yimɓe mum en, o waɗti daraade no hooreejo leydi foti daroraade … ɗum fof ko yiɗde welnaade senerooji e hollitde o wondaani e Siidi. Diiso hilifaaɓe ngo o yuɓɓinnoo to Nuwaadibu ɗo o jaɓɓoraa no hooreejo leydi, o jaɓɓorii Siidi no morom makko.
Lebbi tati caggal batu hilifaaɓe to Nuwaadibu, seppooji murto ɓesngu mbaɗi e yoga e nokkuuji fuɗnaange leydi ndi (Neema, Timbedara, Jigenni, Kankoosa), njaaɓani reɓde e leydi he kala. Ɗum addani mawɗo leydi o miijaade yuɓɓitinde guwarnama mum. No geɗe ɗe njahri nii addani mo faamde wonde Seyn wul Seydaan ko neɗɗo militeer en.
Etaali liɓgol
Duñondiral yimɓe wallitnooɓe mo ngam heɓde moni kala huunde, haɗi Siidi waawde toɗɗaade guwarnama ngootaagu ngenndi mo luundo ngo seeraano e ɗaɓɓude.
Tabitingol tuugnorgal makko ina ɗaɓɓunoo ngonka kesa e doole kese, tawi wonaa ɗe o gollondirtunoo ɗe. Kaɓɓondire kese tafaaɗe e guwarnama Wul Waaghef ɗe, mo RFD e AJD/Mr calii jeyeede e mum o, ko udditaare feewde e doole kese, kono wonaani guwarnama ngootaagu ngenndi. Tee senerooji ɗi kollitii njaɓaani yimɓe haɓotonooɓe laamu O. Taaya ngu njeyee e guwarnama he.
So goonga, ɓurnoo muusde militeer en ɓe ko naatgol UFP e Tawasul e guwarnama, wonaa ko ɓe mbiyata «maale bonanndeeji». Dumunna juutɗo ko yimɓe militeer en ngoni e etaade faamninde ɗum en wonde Siidi ina jogii tuugnorgal politik jogorngal waylude sifaa leydi ndi, kono kadi woni ko e yiɗde tafdude e wallidiiɓe mum hesɓe ɓe keeweendi kesiri, mbele ina toɗɗitee manndaa ɗiɗmo.
Nii woni ɓe ngummanii liɓde mo. Heewɓe kaalii wonde njilluuji keewɗi ɗi Abdul Asiis waɗi to Farayse e Maruk (ɗo Muhammed 6 e hooyre mum jaɓɓii mo), ngaddanii ɗum jaɓnude ɓeen wonde Siidi ina leefi, waawaa gaddaade deeƴre leydi ndi, tee ko gardiiɗo belsindiiɗo, diwɗo diidol ngol CMJD taƴannoo ɗum e daawal ɓennungal ngal (keptingol parti islaamist, ɓallagol ownooɓe jokkondirɓe e Polisaariyoo).
Ina wayi no ko e ɗee ɗanle miijo liɓde Siidi ngo ɓenndi. Heddinoo tan ko fadde haa sahaa mum yonta. Guwarnama gadano wul Waaghef, rokki senerooji hujja, sibu wonde «kaɓɓondiral kaawningal hakkunde ardinooɓe PRDS e Islaamiste en e wonnooɓe kominist en».
Ɓe puɗɗorii murto depiteeji Adil, ɓe ardii ɗum goomu ganndiraaɗo «goomu Awjeft» (depiteeji Adraar, hono Wul Maham e wul Saamel e El arbi wul Jideyn e Abdel Kahaar, ɓe kalfinaaɗo kisal leydi ndi, hono kolonel Haadi wallitta sahaa e sahaa kala). Fayndaare murto ngo ko liɓde Siidi e rewrude e laabi sariya walla kam e feere nde sariya waawi jaɓde.
Ko e dow ɗuum wallidiiɓe maɓɓe woɗɓe njaɓi wallitde ɓe. Hooreejo leydi o, jaaborii «yiɗde maɓɓe joɗɗinde ɗaɓɓaande goppugol golle» wiyde ina fusa Asammbele.
Ndoolndoolaagu
Guwarnama wul Waaghef gadano ɓuraani lebbi ɗiɗi. Hooreejo hilifaaɓe o, nde tawnoo jeyanooka e joopaaɓe ɓe, toɗɗitaa yo taf guwarnama keso. Ufp e Tawasul njeyaaka heen. Kono hare nde ina woɗɗi joofde. Murtuɓe ɓe ɓeydii jartodinde. Ina wiyee wonde ammbasaduuji leyɗe hirnaange mbaɗiino maslahaa hakkunde ceŋɗe ɗiɗi ɗe : persidaa haayti fusde asammbele o, militeeruuji ndartina murta mum en.
E nder balɗe seeɗa, doole murto ngo puɗɗii ustaade, tawi hooreejo leydi o, heɓii e maɓɓe fotde depiteeji noogaas ciifnooɗi ɗaɓɓaande ittugol hoolaare (motion de censure). Ko ɗoon woni ɗo seneraal Asiis wiyata, e nder mitiŋaaji mum, wonde Siidi soodii depiteeji, kono o meeɗaa hokkude dalillaaji.
E oon sahaa murto ngo nattii jogaade keeweendi katojinaandi ngam dagnude golle mum en. Kulol mawngol naati ɓe. Nii woni, ñalnde 5 ut, anndiraaɓe «goomu Awjeft» e huunde e koyhoyi murto ngo njoɗii e batu ngam «waylude» feere.
Ɓe mbaawaa hankadi huutoraade parlemaa ngam liɓde hooreejo leydi o, ɓe nattii jogaade keeweendi. Ɓe ummini feere ɗiɗmere, fotnde tabitineede e nder daawe ɗiɗi. Daawal gadanal ngal ko siwil en tabitinta ɗum : yuɓɓinde seppooji tuggude aset 9 ut, potɗi yuumtude, janngo mum, e murto ɓesngu. Ɓe udditanee dame persidaas.
Daawal ɗiɗmal ngal (ñalnde 10 ut) ko konu tabitinta ɗum, tawa «ɓesngu» noddii ɗum, ngam kadi artirde deeƴre. Ngu heɓta laamu. Waktuuji seeɗa caggal nde ndee moojobere fewjaa, Siidi wul Seek Abdallaahi tintinaa ɗum. Ngolɗoo laawol kadi, o jaaɓtorii ɗum tan ko ittugol e golle mum en senerooji tati larme ɗi, e rewrude e kominikee rajo, weetndoongo 6 ut, tawi alaa fof feere woɗnde o ƴetti ngam waawoore yuumtinde kuulal o ƴetti ngal.
Wonaani waktuuji ɗiɗi caggal ɗum, senerooji ɗi mbaɗi mo kuudetaa.
Oñtugol
Kuutoragol kuudetaa haɗii liɓgol hooreejo leydi o «dagaade». Ko ɗum ɗoo yimɓe wonanɓe Siidi kuutorii e nder jeeyngal mum mawngal e lebbi cakkitiiɗi ɗi. Ina wayi no senerooji ɗi ko «dullinaaɗi» e wilde mawnde ɗo etotonoo kam en e sete parlemaateeruuji e wallidiiɓe mum en caggal leydi, taaraade, ɗo njiɗaano naatde. Ko ɓe waɗnaaɓe feere nde ɓe njiɗaano huutoraade : so kuudetaa militeer mo nganndu-ɗaa Afrik e winndere nde jaɓantaa ɓe, sibu mum en luulndaade kala «keɓrugol laamu rewrude e ndoolndoolaagu, walla feere nde rewaani laawol».
Siidi wul Seek Abdallaahi naatnii aadaaji kesi to bannge laamu ceertuɗi e ko woowanoo e duuɓi capanɗe cakkitiiɗi ɗi, hay so tawii noon omo waawi yooɓtoreede leefre, walla waasde hiisde. Hay so tawii noon sifaa no o waɗiri ɗum nii ina ñiŋni. Addani mo bone tan, ko o nuunɗii haa ɓurti.
Lebbi sappo e jey ɗi Siidi ardii leydi ndi, ngasii ngaska mawka hakkunde ceŋɗe ɗiɗi gañondirɗe no feewi. Hakkunde majje ko «luulndo demokaraasi» taƴondirngo e aada mum, ngo alaa ko hiilnii hankadi so wonaa reedu mum.
Mustafa wul Abeydarahmaan, gooto e sakkitooɓe senerooji ɗi, goongɗinii goodaangal ɗeen ceŋɗe ɗiɗi e nder haala mum e jaaynde wiyeteende Biladi (31 sulyee 2008) nde o wiyata : «senngo ngo wiyaa mbayliigu» (Siidi e wondiiɓe mum) e senngo «ooñtugol» (senerooji e murtuɓe).
So Mustafa wul Abeydarahmaan weñtitii sifaa ceŋɗe ɗiɗi ɗe, ɗuum ina faamnii, ko hono ɗuum addani senerooji innirde kuudetaa o «ooñtugol». Fof tan firti ko ɓe ngondaani e golle ɗe Siidi gollatnoo ɗe. Jonte tati caggal kuudetaa o, Ahmed Baaba Miskee, gooto e miijiyankooɓe senerooji jamfiiɗi ɗi, kam ne ɓeydi heen, e wondude e mawmawu e faajiraagal, wonde «ooñtugol» wontiino alaa e sago, ko ɗum waawnoo jibinde fof noon (yeewtere tele ñalnde 24 ut 2008).
Luure lugge
Wonaa kuudetaa o addi luural hakkunde waɗooɓe politik leydi ndi. O feeñnin luural ngal tan. Luural ngal fuɗɗii ko e diskuur persidaa waɗnoo e tele ñalnde 27 suwee 2007. Sibu ndeen, ɗum jibinii mettere mawnde, nde seeraani e yaajde e ƴellitaade e nder jonte e lebbi dewɗi heen ɗi. Ɗee biyaate bonɗe ɗe Siidi wiyetee, ɗiiɗoo seppooji e ɗee dille fof, wonaa tan sabu yiɗde wondude e laamu walla yiɗde wonde watilaaɓe.
Ko ɗum peeñirɗi pottital hakkunde nafooje mawɗe e miijooji ɓooyɗi ɗi njiɗaa goɗɗum ko wonaa ko woowanoo e leydi he ko, ɗi njiɗaa leydi ndi ummoo e sifaa mo wonnoo e mum o. Hay so tawii en njenanaaka ɗum no feewi, eɗen mbaawi wiyde wonde seppooji «heege» kewnooɗi to fuɗnaange leydi ndi, wonaa «heege» saabinoo ɗum en. Wiɗtooji keewɗi ina kolliti wonde wonaa ɗiin nokkuuji ɓuri wondude e caɗeele nguura saka seppooji «heege» ina puɗɗoroo toon (wiɗto PAM e hitaande 2006-2007).
Tee, won geɗel kadi jaaki yimɓe : seppooji ɗi mbaɗi ko e tunɗi (Mughataaji) ɗi nganndu-ɗaa ardinoo ɗum en kam en fof, ko ɓaleeɓe, so wonaa mo Kankoosa o, mo arindoo ɗum hardaane jogiiɗo innde « ɓaleejo », ina wiyee Muusaa Sammba Njaay. Leñamleñameeɓe Arabeeɓe umminiino jeeyngal mawngal caggal ñalɗi diisnondiral (settaammbar 2007) ko fayti e mooliiɓe e warngooji, ngal ɓe inniri «gartugol Senegaalnaaɓe» , tee ɓe ɓurnoo joopaade hee ko Kalifu geɗe nderndere, hono Yaal Sakariyaa.
Oon ne, nde tawnoo tamaano, walla faamaano sarwisaajo kumpitooji – sarwisaaji sekere – (sarwisaaji renseignements) ɗi leñamleñameeɓe aarabeeɓe tami, keddinooɗi ɗo ngonnoo gila e laamu Maawiyya, waawaani faamde sababuuji ɗee dille kala, saka faamnina ɗum ardorde leydi ndi.
Kaɓɓondiral ɓooyngal
Miijanteendi ɗeeɗoo dille ndutto keeceeje ko miijanteendi leñam leñameeɓe aarabeeɓe. Ardii ngal no haanirta nii, ko Muhammed Yehdih wul Bereydeliil, ɓooyɗo haɓanaade Muritani Aarab tan. E nder binndanɗe ɗe o bayyini e lewru marse 2008 e jaaynde wiyeteende Nouakchott Info, wul Bereydeliil «tunngii mbaggu wolde». O ñiŋi heen ko cefe ɓaleeɓe ummoriiɗe worgo maayo, o jeertini kadi kala feere jogornde waylude mbaydi Aarabaagal Ngenndi Muritani. (…).
Denndaangal yimɓe ɓe njiɗaa mbayliigu, njeyaa ko e ɓurɓe jaɓande walla nanande leñamleñameeɓe ooyooɓe (ŋiyooɓe Muritani ko leñol gootol jeyi ɗum) : ɓurɓe heen nuunɗude ɓe, haa hannde ngoongɗinaani piggal e warngooji 98-91. Miijotooɓe maɓɓe, hay so tawii cuusaa wiyde ko kam ngollii ɗee golle bonɗe, haa hannde ina njedda wonde ɗum waɗiino. Tabitinnooɓe golle ɗe walla moddunooɓe heen hay so ko seeɗa, ina kuli fayndaare nde Siidi yooɓtortee nde.
Pelle leñamleñameeje aarabeeɓe ina ngoɗɗi wonde pelle ɓurɗe doolnude e dillere nde politik Siidi ummini, kono ko miijanteendi maɓɓe woni ɓurndi waawde heɗaneede e renndinnde ɗeeɗoo doole ndutto-keeceeje. Hay so tawii Breydelil e wondiiɓe ndokkata ɓe «ceen» walla «ñamri» ngam waawde tabitinde payndoole maɓɓe, wonaa kamɓe fof ngoongɗini ndiin miijanteendi, hay so tawii noon kuutoral mayri ko sodorde wonande won heen, ngam yettaade yiɗde mum en.
Fayde e Dowla mafiyaa
Ardiiɓe ndeeɗoo dillere ko terɗe haɓɓere ɓooynde hakkunde aristkaraasi konu ngu e huunde e julankooɓe (hommes d’affaires) alɗuɓe, ardiiɓe njuɓɓudi ñaayoori leydi ndi ko ina wona jooni duuɓi 30. Ina wommba saraaji maɓɓe e les maɓɓe cibooji e keewɗi, keɓaniiɗi foɓɓande kala laamu ngarngu ngam dañde ko ñaami.
Hono no Calame wiyrunoo ko ina wona jooni duuɓi joy (tonngoode 419 nde 19 noowammbar 2003), ko yimɓe «ɓe njiɗaa hay huunde wayloo». Ɓe njiɗaa fenaande natta, ɓayri tan aɓe mbaawi ɗum naftoraade. Ko yo yimɓe njebbilo, ɓayri ko kamɓe keedi dow. Yo baasal duumo, tawde wonaa kamɓe mbaasi. Woto demokaraasi laato, tawde ko kamɓe mbaɗata aɓe pirta. Ɓurɓe surpitaade heen, ɓurɓe bonde heen ɓe, ko «waɗooɓe afeeruuji» e yimɓe mafiyaa (keerol hakkunde maɓɓe ina metti anndude). Idanɓe ɓe ɓooyii ɗo e leydi he. Ko kamɓe fof ɓuri bonnude leydi ndi.
Wattindiiɓe ɓe ɓeydiima heewde e duuɓi cakkitiiɗi ɗi, ɓe mbaɗtii leydi ndi nokku ɓurɗo henanaade njulaagu dorog. Resooji tarafik dorog e sigaret njahii haa njettii hoore dowla o, ina njogori yooɓaade faggudu leydi ndi e renndo ngo.
Maale keewɗe ina kollita wonde Muritani woni ko e wontude dowla mafiyaa, nokku tarfikaaji dorog e njulaagu cuuɗiingu.
En njahraani caggal tan, ko en naattuɓe e jamma niɓɓo, ɗo luuɓol dorog e simme huftodini.
Safaɓe hoɗɓe worgo Tararsa mbiyatnoo henndu ummortoondu worgo, ɓuuɓndu ndu, adotoondu toɓo e nduungu, ko «Henndu fulɓe» (Rih el Fullaani).
En ɗaminooma «henndu fulɓe» caggal daawal 2005-2007 e lebbi sappo e joy laamu Siidi. Kuudetaa 6 ut 2008, kam e ɗii «ñalɗi kuftodinɗi senerooji» jalniiɗi, nduttinii en, sikke alaa heen, e nder niɓɓe «reedu fewfewru oo daabaa bonɗo», hakkunde tuddunde powbi.
Abdullaay Siree Bah
Biladi (Muritani)
Firo : Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2009/01/21/iincuru-politik-e-muritani-daartol-dillere-miijooji-%c9%93ooy%c9%97i-2/ |
Ko e hitaande 2010 woni ko mi fuɗɗii winnda wennga (yowa) ka internet e ngesa (fakkeere) am innitiraa-mba Fulani. E ndeer heen, hari miɗo yowa winndanɗe ka lowe Peeral.com e Yaakaare.com (mutiino), haa Geno On Newnani lam soodugol innde domain, mi fampii lowre am internet nden Misiide.com ka fuɗɗorde hitaande 2013, haa no mi egginiri nde non ka domain.net, nde hedii ka jowlol internet ndeer duuɓi jowi ; miɗo winnda ton fii diine, pinal, jannde, gannde e ɓamtaare Fulfulde e Pulaaku…
Ka 2018 naatata-ɗon, hari mi eɓɓii waylugol innde lowre nden, nde woŋta Teddungal.com , e hoore non innde Misiide nden bugitoraaka ɓaawo, sabu haa hannde, ko e dow Misiide Bamtaare eɓɓoore nden fawii…
Teddungal.com , ko innde lowre men hesere nden, ko innde nden waylaa, wanaa golle ɗen maa eɓɓooje ɗen. Teddungal, ko huunde mawnde e renndo fulɓe, hinde heewi ma’anaa, soomi firooji; wano ɗum tabiŋtiniraa ka caggitorɗe fulfulde… Hino jeyaa e ko helmere Teddungal nden ɓuri lollirde, yimre nde Léopold Sédar Senghor yuɓɓunoo hitaande 1954 ka ɗemngal faransee, o tiitorinde: “Teddungal”. Hikka ɗon koral (albon) ngal Mansour Seck yaltinnoo hitaande 2010, o jammi-ngal Teddungal, o yimidi e Baaba Maal gallol Teddungal ngol ka gallol : “Halaybe”. Ko non helmere nden lolliri hakkunde fulɓe haa no woɗɓe innitiri non kawtite mun ɗen Teddungal, maa no Radio Tele Fulɓe suɓori non emisiyon tiitoraaɗo: “Teddungal Fulɓe“. Fow e mun, hino lolli hakkunde fulɓe, wonde: “Teddungal roondete, daasetaake!”. Ko tippude e kon ko fulɓe tawraa ɗon mi suɓorii ndee innde Teddungal.com fii ndee lowre men hesere.
Taariika daɓɓo:
Lebbi ɗiɗi ɓaawo nde mi fampinoo lowre Misiide nden, mi waɗiduno yeewtere e lowre mawnde hino wi’ee Global Voice fii Fulfulde e gannde kese, battane mawningol ñalaande ɗemɗe neeniije ɗen 21 Fabraa’iru. Kawral ngal ko ka Faransiire waɗi, kono mi ñogguno nde e Fulfulde ka selirde ɗoo. Kadi, kawral ngal firano e Engele, yowaa e sengo Engele ngon ka Global Voice, e ɗemngal Españoo ngal . Winndannde nden fillitaa e lowe heewuɗe, wondude e dinngire renndo. Ɓaawo ɗu’um, mi tintoduno e Rajooji fulɓe ɗuuɗuɗi; wano Radio Fouta Info , e Radio Renndo , e Rajoo Fulfulde immorde Keer (Misra), e Radio Ganndal , e Media d’Afrique , e nanndo maɓɓe… ngam yeewtugol fii eɓɓoore Misiide Bamtaare nden.
Winndugol e Fulfulde, ko huunde waalaŋtoode lam e ɓernde, hay si tawii non wanaa ko weli fii, kono miɗo etoo woowtinnde ɗemngal ngal e winndanɗe am, mi firta wiɗtooji am, mi fula winndanɗe hittuɗe e am ka Fulfulde…
E hitaande 2015 nden, Geno On newnanno lam yahugol leydi Misra , mi juuroyii haramji ɗin, mi jinndi ton seeɗa, mi yiidi e kawtal jaŋngooɓe Pulaar – Fulfulde e leyɗe Arab , catal Keer, men ɓeydondiri fii ɓamtal ɗemngal Fulfulde ngal.. Kono wanaa ɗum ɗon tun naɓunoo lam Misra, ko fii kadi bensondiral (conference) mawngal waɗnoogal toon to Jaŋngirde wiɗtooji Afrik nde Jaaɓi haaɗtirde Keer ( Université du Caire ), ñalnde 24/02/2015. Geno On Muuyani lam waɗugol yeewtere tiitoraande : « Fulfulde e gannde kese » , eɓɓindiral gonal ɗemɗe Afrik ɗen ndeer gannde kese.
E ngoya senngo, ko mi tawaaɗo e firuɓe facebook ɓen ka Fulfulde, mi wallitorno fulugol seeɗa e ko Geno On newnani lam kon. Ko wano non mi wallitorii fulugol kelmeendi yoga e lowe udditaniiɗe ɗemngal Fulfulde ngal, wano : Pootle e Transifex ekn. Miɗo jokki kadi firugol loowdi wikipedia ndin ka Fulfulde. Wallifagol defte Fulfulde kadi ko himme am, miɗo wallifii deftoy seeɗa, mi firti kadi goɗɗe ɗen ka Fulfulde, teŋtinii defte diine, e jannde. Ko wano non kadi miɗo tafi caggitorɗe Arab, ekn. No feere e yaajeende heɓorii woo, ma mi yaltinɗe so Allah jaɓii.
Gollodiiɓe am
Miɗo gollida e ɓamtooɓe ɗemɗe Afrik, hittimɓe fii ɗemngal Fulfulde; ɗum ko wano ndee lowre IslamHouse.com, senngo Fulfulde ngon, maa Rising Voices e woɗɓe goo ɓe jaŋtii ka hello ɗoo : http://www.teddungal.com/gollodii%C9%93e/
E hitaande 2015 nden fahin, ɓaawo nde artumi Misra, Rinsing Voices fampino oorngal (campagne) bubagol tweet ka haalaa mu’un, mi tawtoraa e ngon foolotiro, mi bugii dolle tweet ka pular – fulfulde haa ɗemngal Fulfulde ngal heɓi loowdi himmundi ka Twitter. Ko ɓaawo ɗu’um mi firti hello lowre oorngal ngal ka pular e ndee jokkorde ɗoo : https://fufmememl.wordpress.com
Si fii loowdi Fulfulde ndin ka twiiter haalaama, en gasay ƴellitaade ndee lowre INDIGENOUS TWEETS on taway ko lowre am nden Teddungal.com woni ɗiɗaɓere e bugagol tweet ka Fulfulde ɓaawo lowre Pulaar.org nde Moodi Bokar Bah en kippi. Hikka ɗon miin Tafsir Balde, kippuɗo kadi fii lowre Teddungal.com nden.
Battane woote hooreejo leyɗi ɗen 2015 ndeer leydi Gine, mi etino haa Fulfulde naadaa e dunce Ablogui ɗen, ngal kawtital ngal mi halfinaa fii ɓamtugol ɗemɗe ngenndiije ɗen Gine Konaakiri. Men waɗti ñoggude kumpite woote ɗen ka Fulfulde e ka Mandiŋkoore. Ɓaawo mu’un, Global Voices artuno e am fii lamndo (interview), mi holli ɓe wonde ndeer leydi Gine ndin, gannde kese ɗen ko kutu ɓamtirɗo ɗemɗe ngenndiije ɗen. Mi yaltinii kadi wiɗtooji ɗuuɗuɗi ko faati e ɗemɗe Afrik ɗen teŋtinii ɗemngal Fulfulde ngal ; ɗum ko wano winndannde am yaltunde ka jaaynde aarabere « Qiraat African », yaltunde : Ottoombur / yarkoma 2015, tiitoraande : « Ɗemɗe Afrik ɗen ka teknoloji keso » , e winndanɗe am yaltunde fahin e nden jaaynde, tiitoraande : « Wiɗtooji Jaaɓi-haaɗtirɗe ɗin ka ɗemɗe Afriknaaje » , yaltunde e nder hitaande 2016 nden, e goɗɗe goo. Ko wano non mi wallitike ka goomu jaaynde Peeral Misra, mi wallitori saatugol (rewtagol) e winndugol. Hino jeyaa e winndaɗe am ɗen ka jaaynde Peeral Misra, tiitoraande nden : « Fulfulde ko ɗemngal wuurngal », yaltunde ka toŋngoode : 68_ɓere, lewru Sanwiye / Siilo 2017. Ñalnde 14 Fabraa’iru / Colite 2014, mi artuno e Rinsing Voices humpitugol faandaare am no Fulfulde nden heɓira loowdi ka internet. Haray non mi artii kadi e nga’al, mi artidi e lowre hesere, innde hesere, loowdi hesiri… fii no Fulfulde jalɓira e binndol, sabu min kadi mi ƴettii karambol. Ko Bismillah mo’on.
Tafsir Balde mo Teddungal.com | https://pulaar.org/2018/09/14/yanngodal-am-e-fulfulde/ |
Jibinannde Afrik, Asii, Amerik latin, nde imperiyaal feeñi, naatani jiimde aduna oo kala, dartiima, haɓaa, haɓtii haa nde poolgu añɓe darni koloñaal e ɗeen leyɗeele. Jibinannde Muritani wonaani sara e ɗiin kareeli. Kono ndeen, nde tawnoo leydi men wonaa leydi ndentundi, ndi laamu ngootu, njiimaandi ngootiri, Muritaninaaɓe kaɓtorii ko ina ceerti, moni fof bannge mum e diiwaan mo wonnoo oo, no wonirnoo oon dumunna. E oon sahaa noon dowlaaji ɓurnooɗi yiytinaade ko ɗiiɗoo : Fuuta Tooro, Gooy, Emiraa Tararsa, Emiraa Barakna e Saahil.
Waalo Barak
Waalo Barak jeyanoo ko njiimaandi kaananke Jolof. Waalo Barak heɓi hoore mum tigi-rigi ko hakkunde hitaande 1550 e hitaande 1600. Oon sahaa tuubakiri fuɗɗiima naatde Senegaal, kompañiiji komersa (julaaɓe) en ngari ɗo Ndar ɗoo, ciiñci ɗoon, ina telloo e maayo Senegaal e nder laaɗe cuurki, na njeeya meyliis, jamɗe, suukara, sanngara, ñaaƴe ekn … na paggoo maccuɓe e kaŋŋe, kam e ñiiƴe ñiibi, ummaade Waalo Barak, ndewaa Fuuta Tooro haa njettoyo-ɗaa Ngalam (leydi Soninkooɓe). Oon jamaanu, nde wonde ɓe keƴaano tawo, naataani e miijo ardiiɓe leydi Farayse dahde Senegaal e Muritani, alaa e sago ɓe njoɓa laamɓe ɗee leyɗe (Waalo, Fuuta, Tararsa, Ngalam) njoldi e kubbal.
Nde tuubakooɓe ngari tawi ko Waalo ina woni e jiiɓru mawndu :
Jiiɓru nder ngalu Waalo : maccuɓe ko murtuɓe, na caltii kalifaandi muusndi pawiindi e daaɗe mum en, na caltii ko konetee ina njeeyee tuubakooɓe koo. Nde tawnoo laamu nguu yowitinoo ko e kalifaandi (tuggi ndema, haa e awo haa heɓi ngaynaaka e kala golle nafooje), murtugol maccuɓe alaa e sago adda kiris (iiñcuru) e nder ngalu Waalo;
– Jiiɓru politik hakkunde laamu lorloowu ngu e ɓiɗtaaɓe ɓee ;
– Jiiɓru nder kinɗe tamɗe laamu nguu: mi siftina on ndeen, Barak, hono laamɗo Waalo, yaltata ko e galleeji tati : Loggaar, Joor e Teejekk. Jaagorɗe Barak kadi ko tati : Jogomay, Jawdiin e Malo.
Nde tawnoo laamu nguu naatnii ngalu ummortoongu e dokke tuubakooɓe, ɓe mbiy-ɗen ngalaa tawo doole, na njuloo, na njiɗi hisnude njulaagu mum en, na njeena, ndokka njoldi e kubbal, ɗum waɗi kareeli keewi hakkunde ɓiɗɓe galleeji laamotooɗi ɗii.
Fawtii e nduu iiñcuru, wolde mawnde na joli rewo, hakkunde safalɓe, wolde
(1644-1674) hakkunde seernaaɓe «Suwaaya» en e «Aarabeeɓe Hasan».
Waalo e Shaar Bubba
Shaar Bubba ko hare mawnde hakkunde safalɓe : hare laamu, hare njiimaandi Muritani.
Heen bannge ko seernaaɓe. Ardinoo ɓe ko ceerno biyeteeɗo Naseer Eddiin. Oya bannge ko Hasaan en. Nganndu-ɗen heen ko seernaaɓe ɓee tuugii ko e Lislaam, calii keeferaagu e ruggooji bonɗi ɗi Hasaneeɓe lorliri safalɓe heddiiɓe ɓee, kañum en e ɓaleeɓe. Seernaaɓe ɓee ina calii kadi njulaagu tuubakooɓe, nde tawnoo e ngu pertina njulaagu maɓɓe kamɓe e koye maɓɓe, njulaagu hakkunde leyɗeele ɓaleeɓe e Maruk. So ɗum ɓennii aɓe njiɗi dartinde ko laamɓe Waalo e Hasaan en konata maccuɓe na njeeya tuubakooɓe ko.
Oon dumunna Lislaam ummiima rewo fuɗɗiima naatde leyɗeele ɓaleeɓe, fedde juulɓe sosaama e Waalo (nde tuubakooɓe mbiyata Tubanan), tee, nde wonde seernaaɓe kuniima maa ngittu kongol maccuɓe in yeeya tuubakooɓe, ngitta lorla mo laamɓe pawi e Waalo, Waalo-waalo en jiimaaɓe, Waalo-waalo en peccii :
– ɓiɗtaaɓe, lorlaaɓe (maccuɓe e ko heewi e Baadoolo en) keeranii «Tubanan» e wondiiɓe mum en (hono seernaaɓe ɓe Naseer Eddiin woni tiitoonde mum en) ;
– laamɓe Waalo e kala ɓe nguurndam mum en yowitii e laamu lorla, keeranii Hasaan en.
Tuubakooɓe, nde tawnoo ina peertani nafooje mum en, nguuranii laamɓe Waalo e Hasaan en, mballitiri ɓe petelaaji, kure e conndi. E nder hitaande 1674, Naseer Eddiin waraa e wolde ɗo haɓtotonoo Heddi (jogorɗo wonde Emiir Tararsa). Lomto Naseer Eddiin timmuɗo saɗi dañde caggal makko. Ɗuum e geɗe goɗɗe (bayɗe no ballal tuubakooɓe Farayse, maccuɓe e Baadoolo en nootitinooɓe e makko), ngaddani Hasan en foolde seernaaɓe.
Jamfa Barak Yerim Kodde Mbooc na maantini e oon sahaa : caggal tuubgol makko, seernaaɓe e wondiiɓe mum en koolii mo, mbaɗi mo «Mbuur Jullit» (laamiiɗo juulɓe), jarabi ngalu naati mo haa tuubaako biyeteeɗo De Mudirinoo loowi mo mbonɗam, yeeni mo, seerndi mo e banndiiko en.
Gila tuubakooɓe paami luure hakkunde ɓiɗɓe galleeji laamotooɗi Waalo, ɓe ngoni e urɓude hakkunde majji ; ɓe mballita oo mbele ina hisnana ɓe faggudu maɓɓe, ɓe ŋaafta oogaa sabu hollitii won salaare. Pooɗondiral laamu gadanal ko hakkunde Beer Caaka e Yerim Mbañik, mo kaawoo mum biyeteeɗo ‘Malikuri’ wuuraninoo.
Fayndaare tuubakooɓe Farayse ko ɗaftude Hollanndee en e Engele en e nder Pooɗondiral hakkunde maɓɓe ngam jiimde Muritani e Senegaal e fooɗtande hoore mum, kañum tan, ɗawa heddiiɓe ɓee e kongol maccuɓe e faggaade ɗacce (1713 haa 1763).
Na jeyanoo e yiɗde maɓɓe heɓtude won kolaaɗe, ɓe ndema heen liiyeeji, simme e gawƴe suukara ekn … Kono Orop no diidorinoo alaano ɗeen doole e oon sahaa, tee ɓurnoo heɓanaade Faraysenaaɓe ko duuɗe biyeteeɗe Antiiy, ɗe ɓe paggantonoo maccuɓe ɓaleeɓe, mbele ina ndemana ɓe .
Oon dumunna safalɓe Tararsa naatanii yiɗde yo Waalo jeye e njiimaandi mum en, alaa hankadi ko jolata ɗoon tawa ɓe tawtoraaka. Beer Caaka (mo Haggaar) adii laamaade ; kono Yerim Mbañik (mo Teedyekk), mo tuubakooɓe mballi haa laamii, fooli Beer Caaka nde hare hakkunde maɓɓe juutoynoo.
Winndannde aroore njokken e “Wolde ɗacce”
——————————-
Waalo Barak
Waalo Barak ko diiwaan kuufɗo yupporde maayo mawngo (maayo Senegaal) e nder geec, bannge hirnaange rewo Senegaal, saraaji Ndar. Waalo Barak jeyaa ko e diiwanuuji ummiiɗi e pusgu laamaandi wolof en mbiyeteendi Jolof e teeminannde ƳVI. Waalo Barak huufi ko huunde e rewo Senegaal kam e worgo Muritani. Laamorgo Waalo wiyetenoo ko Njurbel, wuro wonnoongo e worgo Muritani hannde o. Yimɓe hoɗɓe e Waalo mbiyetenoo ko Waalo Waalo en, ko ɓuri heewde e maɓɓe ko Jolfuɓe ñiiɓɓe e koɗki mum en, walla Fulɓe eggiyaaɓe. Safaɓe seeɗa kadi ina tawetenoo ɗoon. Laamɗo Waalo wiyetenoo ko Barak. Hareeji keewɗi mbaɗii e leydi he, hakkunde galleeji laamotonooɗi, haa teeqti noon hakkunde galleeji tati : Loggaar en ɓe nganndu-ɗaa ko iwdi safalɓe, Dyoos en, iwdi Seereraaɓe e Tedyek en, iwdi Fulɓe. Leƴƴi ɓurɗi heewde e Waalo ko Jolfuɓe, Fulɓe, Soninkooɓe e Safalɓe Tararsa.
Waalo jaggiraa ko no mbootu ɗemngal e pinal jolfuɓe, caggal nde leƴƴi koɗnooɗi e diiwaan Njaajaan Njaay, mo Jolfuɓe ummii e mum oo. Hade makko arde ɗoon e diiwaan he, ina wiyee hoɗnoo ɗoon ko Seereraaɓe yetteteeɓe Ngom e Fulɓe Jawjawɓe : ɗum ko e sahaa laamaandi Ganaa walla Wagadu. Ina wiyee kadi helmere Barak ndee ummii ko e Baarka Boo Mbooc, lomtinooɗo Njaajaan Njaay. Woɗɓe mbiyi helmere nde ummii ko e Arab, e Baraku (woni Barke) woni ko waɗaa barke.
Rewɓe Waalo Barak ina nganndiranoo jaambaraagal; e ngoon yeeso, bartagol rewɓe Ndeer e hitaande 1820 ngam ruppaade kalifaandi ina heewi jangteede. Laamɗo Waalo hono Jommbot Mbooc (mo miñum biyeteeɗo Ndate Yalla lomtinoo) resondiriino e laamɗo Taraarsa en ñalnde 18 suwee 1833 to Daqana ngam aawde dañee hakkunde Waalo Waalo en e Taraarsa en. Ɓe ndañdi ɓiɗɗo biyeteeɗo Ely Jommbot, laamiiɗo Taraarsa tuggi 1878 haa 1886.
Ƴoogirde : Wikipédia | https://pulaar.org/2011/04/09/muritani-dartagol-naatgol-kolonyaal-1/ |
Belees Kompaawore (Blaise Compaoré), hooreeejo leydi Burkinaa hollitii feere sakkiti ngam wallitde ginenaaɓe diwtude luural mum en. Eɗen ciftina tan ko caggal warngo 28 settaammbar 2009 waɗnoongo to Estaad Konaakiri, CEDEAO halfini mo ɗowde njiylawu maslahaa hakkunde militeeruuji, ɓe ardii ɗum en CNDD e pelle politik e renndo Gine rennduɓe e ko anndiraa « Doole Guurɗe : Forces Vives).
Belees Kompaawore (Blaise Compaoré), hooreeejo leydi Burkinaa hollitii feere sakkiti ngam wallitde ginenaaɓe diwtude luural mum en. Eɗen ciftina tan ko caggal warngo 28 settaammbar 2009 waɗnoongo to Estaad Konaakiri, CEDEAO halfini mo ɗowde njiylawu maslahaa hakkunde militeeruuji, ɓe ardii ɗum en CNDD e pelle politik e renndo Gine rennduɓe e ko anndiraa « Doole Guurɗe : Forces Vives).
Ñalnde 20 noowammbar 2009, Belees jooɗodiima e yonaaɓe kooninkooɓe Gine e yonaaɓe luulndo, gooto kala bannge mum.
Caggal ɗum, gooto kala hollita miijo mum e ndee feere. Miijo Belees Kompaawore ko sosde Diiso Ngenndi fotngo dowɗe daawal hakkunde ngal (lebbi 10) tawa ardotoo ɗum ko neɗɗo CNDD. Oon ne toɗɗo hooreejo hilifaaɓe e yimɓe luulndo ngo. Ɗum firti ko Dadis Kamara ina waawi heddaade ɗo wonnoo, tee so woote yontii wona kanndidaa. CNDD kañum hollitii weltaare mum e ndee feere, luulndo ngoo noon hollitii mettere mawnde e luulndagol mum ndee feere. E miijo maɓɓe, Belees Kompaawore teskaaki yiɗde ɓesngu Gine, kam e miijooji CEDEAO e Dental Afrik e Dental Orop e Goomu Kisal Fedde Ngenndiije Dentuɗe cakkitnoo. Ɓee fof kollitiino wonde koninkooɓe ɓe potaani jeytoreede e woote gardagol leydi payɗe sabu warhoore mo ɓe mbaɗi o.
Kamɓe « Doole Guurɗe » ɓe kollitii (walla ɓe ñuumbiima) wonde ɓe nattii qirraade Belees.
So Alla noon, caggal ndeeɗoo bonannde mawnde nde ɓeeɗoo kooninkooɓe mbaɗi, wiyde yo ɓe njokku ardaade, ko huunde hersiniinde ; wiyde kadi yo Dadis won kanndidaa e woote payɗe, ko huunde nde jaɓanooka ko adii warngooji ɗi, ɗum noon waawaa jaɓeede caggal mum en. Heddii ko « deftere janngirtee ko banndum » : kala janfiiɗo laamu e Afirik, maa wiy ina wona kanndidaa e woote ɗe yuɓɓini kam e hoore mum, sibu wiyata ko alaa ɗo fawii «ɗum jaɓee Muritani, haɗee to mum» !
Jonte ɗiɗi ko idii nde ɓe mbarata hoore, ɓe moññni yimɓe, lappol koninkooɓe Gine yiyndirii e hoohooɓe laamu Farayse. Habri ɗum ko jaaynde Amerik wiyeteende The New York Times. Ɗumɗoon haawnaaki.
Afriknaaɓe ina nganndi wonde, wonande Farayse, senngo laamuuji jaasɗi ɓuri waawde huuɓnude nafooje maɓɓe e Iraaniyoom mo Niiseer walla petroŋ Gabon, walla tufɗe Kamaruun e Togo, walla boksit Gine, maa jamaŋ Santarafrik, walla, hol ko haɗata, buhe jooɗɗe won ɓeen rewɓe Senegaalnaaɓe. Wonande nokkuuji keniiɗi, haala Bernaar Kusneer kaa fof, ko haa nanee boy laawii nay tan, kono kay Pari paraani seertude e koninkooɓe Gine, haa arti noon e Dadis Kamara. Finnde mum ko Patrik Balkani, ɓalliiɗo Sarkosi no feewi, wiyi wonde « kanndidatiir Dadis Kamara wonaa porbelem ». Ko ɗum tagi, jeyaaɓe e leyɗe Afrik kaaloowo Farayse, mettinande no feewi laamu Farayse e lietnaaji mum cuuɗiiɗi e nder duunde he, ina cikkitii wonde koyɗe Belees Kompaawore yahata ɗee ko e dow wagginoore laamu Farayse ngam addande « buusee 28 settammbar » heddaade e laamu.
Ko hono noon ɓe mbaɗnoo to Togo, ɗo Faure Gnassingbé waawi heddaade e laamu e hitaande 2005 e dow ballal Pari, kanko fof e saabaade warngo ko ina tolnoo e 500 neɗɗo jeyaaɓe e luulndo (ciimtol ONU). Ko ɗum waɗi hay gooto hoolaaki ɓe e Gine.
Miijo ngo Kompaawore sakkiti ngo ina jalnii no feewi, sibu ko waasde hormaade e hiisaade Ginenaaɓe e Afriknaaɓe kala : so guwarnama e mudda mo ardotoo Dadis Kamara, potɗo toɗɗaade hoyreejo hilifaaɓe jeyaaɗo e luulndo. Kompaawore haaɗaani ɗoon, sibu o rokkii mawɗo koninkooɓe fartaŋŋe wonde kanndidaa e woote gardagol leydi payɗe ɗe. So tawii ndee feere ñolnde ɓennii, ina wayi no maayɓe 28 settaambar ko yejjitaaɓe. Kooli ɗum woni jaasre !
Belees faamaani wonde aduna o idii ɗaɓɓude ko yo « buusee biyeteeɗo Kamara o» woppu laamu. Yimɓe kay ma a taw coklaani limtande mo yeruuji kollitooji wonde hono ndeeɗoo feere alaa fof ɗo yuumti e Afrik, tee ɗe mbonnanii duunde men nde no feewi.
Afriknaaɓe jeyaaɓe e leyɗe kaalooje Farayse ina poti faamde wonde luulndaade laamuuji jaasɗi e Afrik, fuɗɗorii ko luulndaade tawo Farayse. Geɗe keewɗe ina ciftina en ɗuum : to Gabon, Alain Joyandet yondikinaaki tan e heede yeeso nde Aali Bonngoo fiiletee nde, alaa, o hollitii mo wonde Farayse ina wondi e makko no doole mum potirnoo. « Ɗaccanee Aali seeɗa », ɗum woni ko o haali toon. Haaɗaani ɗoon, sibu Robeer Burgi hollitii heen weltaare mum en. Tengiti ngal dow ko Pari Aali Bonngoo idii ɗannanaade.
E lewru maayndu ndu, ko Muhammed wul Abdel Asiis, dagnirɗo kuudetaa mum woote mukñaa, yillinoo Pari. Alaa fof teddungal ngal o teddinaaka : tappi boɗeejo e gardebuu gardeeɓe rippoobilik wonande janfante laamu, darodiiɗo e persidaa Farayse e dow peron Elisee, ina moosa weltaare. To Niiseer, persidaa Mammadu Tañjaa, caggal nde yaɓɓi wellitaare ɓesngu, dummbi hoohooɓe luulndo, waawii ɓeydude e manndaa mum duuɓi tati. Oo « laamɗo Sahel » mo dowlaani ko ciicaaɗo e winndere hee kala. Ɗum haɗaani mo fotodaade e Nikolaa Sarkosi, foto ngoo ɗisaa e tufnde Quai d’Orsay (galle laamorɗo Farayse). Wonaani tawo jonte ɗiɗi, gooto e hoohooɓe laamu Farayse hollitii wonde aɓe njogodii e laamu Niiseer jotondire toowɗe. Ko hono ngaal cehilaagal kadi ɓe njogodii e Paul Biya mo nganndu-ɗaa waɗtii hoore mum laamɗo kaaɗdi nguurndam, caggal duuɓi 28 laamu.
O jaɓɓanooma jaɓɓungal mawngal to Pari e lewru sulyee ɓennundu ndu tan.
« Afriknaaɓe ngañiri Farayse ko politik koloñaal kaɗɗo ɗum en suɓaade e nder wellitaare ardiiɓe hattanɓe, waawɓe ». Ko ɗuum woni ko yoga e annduɓe kaalata, haa arti noon e Kamaruunnaajo biyeteeɗo Achile Mbembé, porfeseer ko fayti e siyaas politik to Iniwersitee Afrik Worgo biyeteeɗo Witwatersrand. « E nokkuuji hee kala demokaraasi roŋkii yahrude yeeso » sabu darnde Farayse e kaɗooje mum.
E ndeeɗoo hitaande 2010 leyɗe tati maa njuɓɓin woote gardagol leydi (Togo, Koddiwaar, Santarafrik). Yimɓe fof, gila e nder Afrik haa e caggal mum, ina padi e anndude darnde Farayse jogori daraade heen kadi. Hay gooto hoto fuuntu hoore mum, kala ko Sarkosi haalnoo ko fayti e mbayliigu jotondiral hakkunde Farayse e Afrik, ko bawɗi gaɓɓule ɓole. Eɗen njaakorii tan maa « Doole Guurɗe » leydi Gine maa calo, njattinoo, caloo moojobere nde Farayse sakkiti, nde ardii ɗum jamfo-laamu burkinaanaajo Belees Kompaawore.
Kodjo Epou
(Washington DC – USA)
© Ici Lomé (Togo) – Novembre 2009
Firo : BAB | https://pulaar.org/2009/12/15/gine-feere-kompaawore-ndee-welaani-luulndo/ |
Basalle, karot, Suppome, salad, kannje, pompiteer, nawe, naanaa, beteraaf, eddaaji ñamako e obersiin e siilaaji goɗɗi sewo-sewo ŋakkaani hannde e jehre Guray to diiwaan Gidimaka haa ɗeɓi noddude ukkere sabu darnde Jugu Jam. Gure keewɗe, hakkunde Muritani e Senegaal, jahatnooɗe nokkuuji goɗɗi goɗɗuɗi ngam jiggoyaade sewo-sewo ko ɗoon mbaɗti somaade hannde ina yeeyta walla ñaamoya, tawi ɓesnoore ndee artanta ko fedde ndee e wuro ngoo. Ko ɗoon gooto e haaliyankooɓe nokku wiyata: “Jugu Jam arii, addi jam e Guray»
Ena teskaa gila nde Waali Gidimaka e Haakem Guray teskii darnde mayre, kori pellital ngal, ndokki nde leydi ndemeteendi fotde hektaruuji joy (5ha), yo nde waɗ sardiŋŋe, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje bayɗe no USADF e FAO nootitii e mayre to bannge ngalu e kaɓirɗe gollorɗe, nde dartaaki, nde dartinaani golle mayre hay leƴƴannde.
Caggal sardiŋŋe oo, nde udditi ko santar ñootol darapuuji e geɗe goɗɗe cinkooje cuuɗi e gardagol Seynabu Umaar Lam, terɗe mayre ena ñoota, ina njeeyta, tawi njeñtudi ndii waɗtetee ko e booñ fedde ndee.
E sahaa jawtuɗo ko ɓooyaani koo kadi, nde ummanii ko yuɓɓinde lulɗe tati heblo ngam semmbinde kattanɗe pelle gollotooɗe e njuɓɓudi ndii e riiwtude humambinnaagal e majjere. Ɗuum ko tuggude e ñalnde 1 lewru mbooy fayde e ñalnde 6 lewru seeɗto 2017 wonnoo. Heblo ngoo waɗaa ko e ɗemɗe tati ngenndiije kaaleteeɗe ɗoon e nokku hee, Arab, Pulaar e ɗemngal Sooninke e gardagol Mammadu Abdullaay Kaawel Jallo, jiiloowo eɓɓoore Jugu Jam:
Hol ko woni Jugu Jam?
J ugu Jam ko dental koppe rewɓe gonɗe e nder wuro Guray walla mbiyen « Union des Coopératives de Gouraye. Ɗeen ngoni Faabu Alla, Jikke, Jokkere Enɗam e Jokkere Enɗam Subalɓe. Tesko-ɗen wonde fedde heen fof ena jogii yiilirde mum e keeriiɗe mum kono ko yiilirde Jugu Jam ndee tiimti denndaangal pelle ɗee. So jamirooje walla kabaruuji ngari, ngarata ko e Jugu Jam. E oon sahaa, fedde fof ruttondira e hoore mum.
Jugu Jam eɓɓaa ko gila e hitaande 2000 kono miijo ngoo laawɗinaa ko e hitaande 2003 e wiyde Kummba Jibi Siisoko lollirɗo Kummba Saakiliba. Haa hannde e no o wiyri : « Jugu Jam ƴoogi humpito mum hannde ngoo ko to Mali e nokku biyeteeɗo Saane. Ko miin hoore am yahannoo Guraynaaɓe toon. Nde ngartu-mi, min puɗɗorii golle ko asde gaabi 7 emin njarnira sardiŋŋe amen. Caggal ɗuum, Jugu Jam jokkondiri e biyeteeɗo Bah Kaaliidu Abdul, rokki dental ngal 1.300.000 mbuuɗu, ngal soodi kaɓirɗe, ngal woni e gollaade. Caggal ɗuum kadi FAO jokkondiri e amen asani min woyndu, addi giriyaas e leɗɗe ɓesnooje. Ɗeen golle ndoondiima 1.500.000 mbuuɗu e ceede Muritani».
Jugu Jam heptinaa to bannge laamu, rokkaa ɗerewol laawɗungol (récépissé) ko ñalnde 6 duujal 2015, e wiyde Seynabu Umaar Lam. Tuggude e dental Jugu Jam sosaa e hitaande 2003 haa ñalnde 13 lewru mbooy 2017, ardinoo dental ngal ko ndeeɗoo yiilirde :
Hooreejo Jugu Jam: Kummba Jibi Siisoko lollirɗo Kummba Saakiliba Koolaaɗo Kuuɓal : Faatimata Demmba Jallo Cukko Koolaaɗo Kuuɓal : Rugi Kamara Kalfinaaɗo Ngalu : Hapsatu Sal Cukko Kalfinaaɗo Ngalu : Kadiija Mawnde Jallo Koroowo Ngalu : Kajjaa Hammadi Jaagili Kebe
Tuggude e ñalnde aaɓnde, 13 lewru mbooy hitaande 2017 noon, Jugu Jam waylii yiilirde mum walla dillinii won e terɗe yiilirde ndee, soɗi heen hesɓe e dow nanondiral, e dow hakkilantaagal:
Hooreejo Jugu Jam: Hapsatu Sal Cukko Hooreejo : Kajjaa Hammadi Jaagili Kebe Koolaaɗo Kuuɓal : Rokoya Kanndee Cukko Koolaaɗo Kuuɓal : Maymuuna Sem Kalfinaaɗo Ngalu : Faatimata Demmba Jallo Cukko Kalfinaaɗo Ngalu : Seynabu Umaar Lam Koroowo ngalu : Tibille Saakiliba.
Hannde oo, Jugu Jam dariima to bannge keewal e 250 debbo. Caggal balle gadane ɗee, dental ngal foofirta ko USADF e hakkilantaagal jonaaɗo mum Mammadu Abdullaay Kaawel Jallo, jiiloowo eɓɓoore ndee e ballal Saayibu Soh, kalfinaaɗo booñ Jugu Jam.
Eeraango
So tawii ko dental woni doole, jibinta kisal, Jugu Jam faamii ɗum, famminii ɗum kadi Guraynaaɓe. Jugu Jam woni ko e golle mawɗe, darnde hiisnde ngam haɓde e baasal e humambinnaagal. Ko ɗuum jeyi sabaabu, eɗen mberloo eeraango feewde e njuɓɓudi laamu Muritani, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje haa e yimɓe teelɗuɓe nde mballata ndeeɗoo fedde Jugu Jam. Ko noon ne kadi ɗaɓɓirten e denndaangal gure jogiiɗe hattan nde tiimtintoo e darnde Jugu Jam. Kono en mbaawataa rowde kuɗol men tawa en njettaani Mammadu Abdullaay Kaawel Jallo, ɗowoowo golle eɓɓoore ndee e gondiiɗo mum Saayibu Soh, hooreeɓe Jugu Jam haa e terɗe teelɗuɗe, jokkuɗe addude miijooji mumen juumtuɗi e nguurndam dental ngal.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2017/07/05/jugu-jam-arii-addi-jam-e-guray/ |
En mbiyii ko Konsa wonnoo laamorgo Urur ɓ e-Duude gila e yonta Diina mo Seeku Aamadu tuggude e kitaale 1818. Hitaande fof Konsa ina yu ɓɓ ina « Jolol-Burgu » nder tuugnorgal laa ɓ tungal.
Konsa yu ɓɓ inta « Jolol-Burgu 2008 » ko e daror ɗ e Saawiyee 2009, ɗ um laatoo jolol 190 ɓ iiwol. Ngol yu ɓɓ intee ko e yeeso teddungal Jaggal dowla Mali kalfinaangal Pinal e Neho jawdi. Ina yaakoraa maa ɗ um wallit ɓ amtaare « weeyo pinal Ƴ aaral e Degal » nder Kofol Maayo Niijeer. « Jolol-Burgu 2008 » fu ɗɗ iima gila e lewru nofammbar 2008 to Jaafaraa ɓ e, ngal gasata ko e lewru Abiriil 2009 to wuro Jallu ɓ e. Ngal Konsa ngal wa ɗ ata ko nyalnde 06 Saawiyee 2009, nyalawma oo kala ( ƴ eewee alluwal les ɗ oon ngal).
Jeloode daartol e pinal Konsa ina woodi « pulareeje » ɗ e Burgu huutortoo ngam siftinde e teeŋtinde ngal pinal e ngol daartol. Ina heen :
– «Saafi lamndi ƴ ela sakora Konsa won kosam » (= lamndaade so luumo Konsa ina wa ɗ i kosam, jeyaa ko e kaa ɗ i).
– « Konsa Hammadun Yaayaa, pural burguuji mo ƴƴ ere naatoo ɓ e » (= Konsa wuro Hammadun Yaayaa, cuu ɗ i puri mo ƴƴ ere naatoo ɓ e).
Jeloode Konsa ina soomi kadi ge ɗ e go ɗɗ e hono ɗ ee jee ɗ i ɗ i garooje :
Konsa woni laamorgo daartol Urur ɓ e-Duude gila e yonta Diina (1818-18480). 12 Ar ɗ o ngardiima joli ɓ ennu ɗ i ɗ i. Leydi Urur ɓ e-Duude lommbii ko hakkunde Takutula (keerol Kunaari), e Guraw (weendu Debo). Laamu kolonyaal nde ari, waylii, e 1940, wertaango leydi Urur ɓ e-Duude, artiri ɗ um e wertaango hakkunde Sendege-Wajoo ɓ e e Sendege-Wuro-Buulo, laamorgo wa ɗ taa Sendege-Wuro-Buulo.
Gooto e jumaaji ɓ ur ɗ i ɓ ooyde woni ko Konsa. Mahi mo ko Seeku Aamadu, o feewnitaa e hitaande 1980 ( ƴ eewee natal jumaa o).
« Harima » mo Diina lelnunoo e hitaande 1818 tawatee ko e leydi Konsa. Ko kam woni ɗ o Diina adii waylude ngonka leydi, ɗ o jawdi waawata durde e ɗ o gese mbaawata remeede.
« Hariima » ko « les ɗ e duro » keerii ɗ e ɗ o nayi ɓ es ɗ i ndurata. E fu ɗɗ oode ko 5 ɗ e ngonnoo. Ko Seeku Aamadu rokkunoo ɗ e Seernaa ɓ e wuraŋkoo ɓ e ngam ɓ e mbaawa jogaade hattan nyaawooje nder gure ma ɓɓ e e diiwanuuji ma ɓɓ e. Ko hono noon kadi wonande Seernaa ɓ e daranii ɓ e jaŋde Quraana (du ɗ e to Wuro-Alfaaka, to Wuro-Moodi, to Kakanya). Caggal ɗ uum “harimaaji” 2 njanti heen, dokkaa ɗ i galleeji ɗ e mbiyaa “Jowro” (jeyi “joowre”), ɗ iya ko “beytel”, ɗ ii ndokkaa ko roŋkit ɓ e ɓ e mbaawanaa ko’e mum en. Ko ɗ ii “harimaaji” tati ngoodi haa e oo yonta mo ngon- ɗ en : hariima ɓ es ɗ i, hariima Seernaa ɓ e, hariima jowro e beytel.
Ko e leydi Konsa Toggere-Baragel woni (Toggere Mbaaraangu), ko ɗ oon yanaande Alfaa Hamadun Yaayaa woni. Ko oo wonnoo Hooreejo konu Ful ɓ e Maasina nyalnde wolde Maani-Maani, ko ɗ oon o saŋkii nyalnde 12 lewru Mawluud e hitaande 1863.
Ko e leydi Konsa kadi “Gannde Koboro” ngoni, tiimtorgal “eggirgol” Ar ɗ o 7 ɓ iijo Maasina (1485-1508). Ko kaŋko yahnoo yiyloyaade duu ɗ e gon ɗ e e Kofol Maayo Niijeer, haa o yettii duunde Ngadoru. “Gumgol” (laawol, lappol) feewde Konsa kam e fu ɗɗ oode maggol (to Gannde-Koboro, to Wuro-Ar ɗ o Maasina) haa oo yonta ko noon wiyatee. Mbalndi baarol jokkondirnoongol weendu Debo e weendu Koraru ina yiytoo ɗ oon.
Ko e leydi Konsa kadi “Kaa ƴ al-Burgu-Xaaso yiytotoo. Ngal kaa ƴ al wonnoo naya ɓ al kaa ƴ e ballatnoo ɗ e ɓ etde keeweendi di ƴƴ e Kofol Maayo, gila e yonta Yiray ɓ e (teeminannde XV ɓ ere).
E wattan, leydi Konsa ina moofti kadi “Caatamaare Pimmba”, denndin ɗ o caa ɗ li nay : Mayo- Ɓ alewo, Maayo-Ranewo, Maayo-Demmbi, Maayo-Kommbo. Ɗ ii ca ɗ li kuufi duu ɗ e nay : duunde Pimmba, duunde Cekoy, duunde Jowro, duunde Perekoro. Ko “Caatamaare Pimmba” woni nokku 3 ɓ o ciftinoowo daarol “Caanaba”, nokku coom ɗ o daali mum (caa ɗ li) ciftinooji pulal ganndal, “kosam Konsa”.
Aamadu Malal Gey | https://pulaar.org/2009/05/12/weltaare-e-pinal-jolol-burgu/ |
Jaaynoowo biyeteeɗo Kaliilu Jagana njokkondiriino e artiraaɓe seppunooɓe gila e Ɓoggee haa Nuwaasoot… A ɓe ceedtoo :
« Mbiyetee-mi ko Abuu Jallo. Njeyaa-mi ko Beelel Uurngel. Miɗo yahra e duuɓi 44. E hitaande 1989 min leeptaama, jawdi amen ɓolaa, min taccinaa feewde Senegaal. Caggal duuɓi 20 daayo waawnaango e nder tuddule, min pellitaa artireede e njuɓɓudi, min ndokkitee hakkeeji amen.
Kono gila ndeen, alaa heen ko waɗaa. Min podananooma rokkiteede leyɗeele amen e jawdi amen ndariindi, sukaaɓe amen mbinnditee e ekkolaaji… hay heen dara laataaki. Won e amen ɓe keɓtaani hay kaayitaaji mum en. Min njahrii koyɗe amen 300 kiloomeeteer e les naange wulnge, ñalawama kala hedde 40 kiloo. Min mballitaama e ɗanngal amen hee, e yolnde, so wonaano ɗum, min njettotaako ɗoo”.
Min njiyndirii kadi e Abuu Jallo to kilooji 20 hade maa yettaade Nuwaasoot. Omo wondi e hedde teemedere muritaninaajo artuɓe e Muritani caggal duuɓi 20 daayo waawnaango to Senegaal. Tuddi 25 abriil haa 4 mee 2014, ɓe piyii e koyɗe maɓɓe 300 kiloo hakkunde Ɓoggee e Nuwaasoot ngam yooltude hujjaaji maɓɓe.
Faatimata Demmba Sira, hakkunde makko e Abuu , ko meeteruuji seeɗa. min tawi ko omo losi, omo sakkii e ɓuuɓri lekkel. Duuɓi makko, 65 hitaande. Kanko ne, kanko fof e fiyde 300 kiloo e koyngal makko, omo heddorii tawo semmbe teeɗanaade heɓtude ɓiyledaagu makko timmungu. Faatimata ummorii ko Daar es Salaam . O wiyi min : “ Gila min ngarti, min mberlaa ko e caaleeje, keneeli e nguleeki e jaangol ina sokkoo e amen. Min mbaɗii seppo yamyamo ngam heɓtude hakkeeji amen. Duuɓi joy jooni, min nguuri ko nguurndam mbonɗam. Miɗo felliti waɗtude ngoo seppo so tawii alaa ko min mbaɗanaa”.
Haajirata Haaruunajeyaa ko Kaaƴel Abuu . Kanko ne o seppii. Omo yahra hedde duuɓi 50. O wiyi min : « Kaaƴel alaa ndiyam. Ko siterna ƴoogoyta ndiyam to Ɓooggee, laabi ɗiɗi yontere kala. Min njiɗi ko yiyde mawɗo leydi oo. Min ngontaa jaɓ wonde tumarankooɓe nder leydi amen » .
Mammadu Jaañ yahrata kañum ko e duuɓi 47 ; o ummii ko Faas , nder diiwaan Tararsa. O seppii kanko ne. O wiyi “Sukaaɓe amen ngalaa kaayitaaji, leyɗeele amen ko keɓtaaɗe. Min ngalaa feere woɗnde so wonaa yahde wuro e hasnaade.”
Min tawi Njaay Ibraahiima Aamadu , hooreejo Dental Ngenndiwal Muritaninaaɓe Artiraaɓe , ko to kilooji 20 hade maa yettaade Nuwaasoot. Ko o jannginoowo. O artii e denndanngal hujjaaji artiraaɓe ɓee : « Wayata min ko no mawɗo leydi oo tinaani caɗeele min nguuri ɗee. Amin cikki tan, taariiɓe mo ɓee, kaalanaani mo goonga. » Njaay fuɗɗorii ko etaa siwil, e wiyde makko, ko ɗuum woni hujja maɓɓe dowrowo sibu « so a alaa kaayitaaji, a alaa kaayit kollitoowo ko e leydi njeye-ɗaa, a alaa kartal dentitee, alaa ko mbaaw-ɗaa teeɗanaade ». « Won e amen haa hannde njogii tan ko kaayit biyeteeɗo VRF oo (Ɗaɓɓirgol Jaɓɓol Artireede) mo nganndu-ɗaa ko kam wonnoo seede keɓtingol neɗɗo artii e Muritani, tee ko Muritaninaajo. Ko ɗiin kaayitaaji VRF potnoo huutoreede ngam winnditde artuɓe ɓee ngam weeɗde ɗum en kaayitaaji etaa siwil. Ina hasii, e nder nokkuuji binndagol ɗii, min keewi wiyeede ko ɗiin kaayitaaji VRF mbinnditaaka kam en e koye mum en e masiŋaaji hee ».
Caggal ɗuum o haali haala 500 ɓiɗɓe jibinaaɓe e nder tuddule mooliiɓe to Senegaal. Ɓeen sukaaɓe artuɓe ɓe ngalaa kaayitaaji ceedtotooɗi njibinaama (kaayitaaji juddi) ɗi laamu Senegaal fotnoo tottude ɗum en, mbinnditanooma e VRF ɗii. Ngam waawde winnditaade, aɓe naamnee kaayitaaji juddi Senegaal, ɗi ɓe njogaaki. Ɗum jiidaa e sukaaɓe ɓe nganndu-ɗaa gooto e jiknaaɓe mum en ko Senegaalnaajo ɓe kafeere mum en ñawndaaka.
Njaay Ibraahiima haalii kadi ko faati e koɗorɗe. O wiyi « Gardo Nokku Ngenndiijo Ballondiral, hono Tadaamun, huninooma mahande min kuɓeeje anndiir, kono hay huunde min njiyaani tawo ». Ko ɓuri 24 000 moolinooɗo to Senegaal ngartii e leydi hee, rewrude e gartugol juɓɓinangol, e fawaade e nanondiral hakkunde HCR e dowla Muritani e Dowla Senegaal. Ɓeen moolinooɓe artuɓe ndonkii heɓde leydi ndema. « Ndaa ko ndema waawi ñiiɓnude yimɓe e nokku. 24 000 neɗɗo ngartii. Kono Nokku Ngenndiijo Kalfinanooɗo Jaɓɓaade e Ñiiɓnude Mooliiɓe, alaa ko feewni so wonaa 300 hektaar. Huunde nde nafataa hay batte ».
Kaliilu Jagana (Firo Bookara Aamadu Bah) | https://pulaar.org/2014/06/05/seppoo%c9%93e-ina-ceedtoo/ |
Faatimata Mbay, hooreejo Fedde Muritaninaare Jojjanɗe Aadee (AMDH). Ndeen Fedde daraniinde : heedande, ɗoftude e wallitde « ɓe ngalaa haalooɓe », e « heedande ɓeen ɓe ngalaa ko njoɓi heedooɓe ».
Faatimata Mbay, hooreejo Fedde Muritaninaare Jojjanɗe Aadee (AMDH). Ndeen Fedde daraniinde : heedande, ɗoftude e wallitde « ɓe ngalaa haalooɓe », e « heedande ɓeen ɓe ngalaa ko njoɓi heedooɓe ».
Teddungal goɗngal wonannde Sokna Faatimata Mbay . Wuro Farayse wiyeteengo Grenoble ngoo, takkanii mo galaŋ kaŋŋe ngam heɓtinde golle makko paayondinɗe kanko “keedoowo cuusɗo jojjanɗe aadee nder Muritani”. Ɗum waɗnoo ko ñalnde 16 oktoobar 2015, to Galle ñaawoore wuro ngoo. O heɓi teddungal ngal ko e juuɗe meer wuro ngoo.
Jaaynde nokkuure Essor seedtiima wonde darnde Faatimata Mbay ina haandi e teddungal. Nde limiti heen huunde e ñaamgolluuji makko : “debbo gidiiɗo wonde awokaa e Muritani ; o sokaama, duuɓi 5 omo leeptee sabu o hokkii miijo makko, o luulndiima paltoor e njulaagu aadee en; kanko woni afriknaajo gidiiɗo heɓde njeenaari Hakkeeji Aadee Nuremberg (1 999). E hitaande 2012 o heɓii e juuɗe Hilary Clinton, njeenaari « Traffcking in persons report ».
Eɗen ciftina kadi Faatimata Mbay ko hooreejo Fedde Muritaninaare Jojjanɗe Aadee (AMDH). Ndeen Fedde daraniinde : heedande, ɗoftude e wallitde « ɓe ngalaa haalooɓe », e « heedande ɓeen ɓe ngalaa ko njoɓi heedooɓe ».
E wiyde makko : « mi waawaa jaɓde ñaanteede e oon sahaa gooto ɗo ndonaari aadeeri (woni ɗo warngooji baɗnooɗi e kitaale 89-91) ñawndaaka , ɗo haɓantooɓe jojjanɗe aadee ndummbaa e ɗo wellitaare woni e deestaade e yahrude caggal ». | https://pulaar.org/2015/11/30/faatimata-mbay-takkanaama-galan-kanne-wuro-grenoble/ |
Caggal yettude Alla e juulɗe e mo Alla suɓii e nder winndere hee Muhammadu ɓiy Abdullillaahi. Ko e nder sunaare e jaɓde Alla joom baawɗe. Eɗen etoo haalde e oo musiɗɗo jahɗo ɗaldi en yeeweende. Oon woni Ibraahiima Demmba Ayse Bah ganndiraaɗo Sori , hay so tawii noon, haaldude geɗe makko wonaa huunde weeɓnde. Kono, sabu ganndal e korsa men e makko, alaa e sago eto-ɗen haalde heen ko nganndu-ɗen to bannge jibinannde, jikku, ganndal makko, jotondiral, golle e to enɗam.
Ibraahiima Demmba Bah ittaa Nguma to leydi Mali ko ina famɗi. Ko toon baabiraaɗo oo jooɗinoo caggal nde ummii Sahre Ndoogu. O ittaama toon omo famɗi, kanko e mawniiko ina wiyee Bookara Demmba. Itti ɓe toon ko gorgol maɓɓe ina wiyee Aysata Tokosel, nde wonnoo gorgol maɓɓe oo dañaani ɓiɗɗo gorko, ñaagii miñi mum ɓiɗɗo gorko, o rokkaa ɗiɗo ɓee kala.
Ibraahiima noon, Alla ina rokki ɗum hakkille mawɗo, udditiiɗo: omo weli hakkille, omo yaawi faamde e reende kala ko o jannginaa, tee o heewaani jejji, baawɗo teskaade, jogiiɗo haaju, jiɗɗo jaŋde. Hade makko naatde lekkon, o idii ko janngude Quraana e juuɗe AlHajji Jibi Kelli . Miin e makko, min tawondirii e ngaal duɗal, min ndawdii gese, min teendoyii leɗɗe, min kesdii huɗo. Ibraahiima meeɗaa faɓɓude, ñalnde kala o winndat hesere ko famɗi fof (E wiyde Ceerno Mammadu Jibi Kelli, oon sahaa, Ibraahiima winndantee ñalawma kala ko laabi ɗiɗi, Alla e mum yaawde reende) . Ko noon min ngoori haa nde o naatoyi lekkon. So lekkon uddii o ɓamta alluwal makko. Alla e hakkille oo welde, e guurte hee, o heɓtoo almudɓe heewɓe duumiiɓe e duɗal hee, haa o daɗtoo ɗum en. To ekkol too ne, heewaani ardotooɓe mo. Noon woori haa Alla nawi mo kolees Kayhayɗi, haa Nuwaasoot, o ɓenni Ndakaaru, caggal ɗum Farayse.
Minen wondunooɓe e makko Farayse ɓee fof, ko kanko idii janngude toon Pulaar. O janngii to duɗal jaaɓi haaɗtirde ( INALCO ), haa o heɓi toon seedantaagal. O ruttii, o woni e jannginde min PULAAR, minen wondunooɓe e makko.
To bannge jotondiral, ko o laaɓɗo reedu, kiroowo, jinngoowo e dow goonga. Kala mo o liggodii, so mawnikinaaki, wontata ko baawɗo golle, nuunɗuɗo. Kala ko ngaddan-ɗaa mo, yo a taw ina laaɓi; so laaɓaani, o alaa heen sehil walla banndiraaɗo. Ibraahiima ko cuusɗo reedu, mo ɗaminaare haɗataa ɗum haalde ko miijii. Ko o coowoowo, mo o fotaani rewde e innde mum kala, o soowat ɗum.
Ibraahiima ko jiɗɗo enɗam mum, keewɗo heen nafoore. Omo anndi kala mo o jiidi, ko o joom humpito to bannge asko. Omo wiɗti heen no feewi. Ibraahiima ina yiɗi firtude, jiɗɗo firtude kala, omo yiɗi ɗum. O yiɗaa pijoowo, o yiɗaa bonnoowo. Ko o jiɗɗo nehde jawdi , korsinɗo ndema.
Ibraahiima ina walla dente juulɓe. Omo jaɓi Alla no feewi: rafi makko oo, kala nde noddu-ɗaa mo, o wiyat maa ko “miɗo yetta Alla”.
Giɗo leydi ndii wayniima, ngenndiyanke wayniima. Ko joomiraɗo resndunoo en jiyaaɗo mum, o aranii jiyaaɗo makko. Yo Alla moƴƴu e makko toon, no moƴƴiri e sahabaaɓe e annabeeɓe nii. Aamiin.
Giɗo makko, mo o wiyatnoo “ɓaleejo”, Jibi Umar Mbooc. | https://pulaar.org/2013/06/27/sankaare-ibraahiima-demmba-ceedtagol-jibi-mbooc/ |
Hamed Bakayoko, lollirɗo Hambak wonnoo Jaagogal Garwanal e sabbordu sankiima ñalnde 10 Mbooy (marse) (marsa) 2021 to wuro Almaañ Fribourg, to o yahnoo safroyaade. Wiyaa noon nawti mo « fekkuru ɓernde » kono won wiyɓe kadi ko Koronaa yooɓii mo.
O jibinaa ko 8 Mbooy (marse) 1965 to laamorgo faggudu Kodduwaar.
Ciftoren ko o tergal heerto RDR-RHDP ngo Alsan Darmaan Wattara ardii. Nde o sankii nde, kanko wonnoo Jaagorgal garwaniiwal, o woni kadi jaagorgal ndeenka, o laatii « meer » wuro Abobo.
Caggal jaŋde leslesere, Hamed Bakayoko naatoyi he 1984 duɗal toowngal Wagadugu, biyeteengal hannde « Université Thomas Sankare”. Ko nde o janngata Wagadugu o naati e dawrugol, o toɗɗaa hooreejo sanɗaaji Kodduwaarnaaɓe wonɓe Burkinaa he hitaande 1986.
Nde o hooti Kodduwaar, o naati he fedde sukaaɓe daraniiɓe heerto PDCI-RDA, o fiilaa hooreejo sukaaɓe janngooɓe (MEECI). Hawri e dille udditaare demokarasi nder leyɗe men. Caggal sankaare Félix Houphouët-Boigny, o jeytoraa e saɗere naatannde sanɗaaji Kodduwaarnaaɓe, kanko e Guillaume Soro e Ble Goudet en.
O janngi haa dursi ko fayti e Jaayniyankaagal, o sosi jaaynde ñalwmare « Le Patriote » he hitaande 1993. Ko sabu darnde makko addani jaaynde nde wontude jaaynde PDCI-RDA haa yettii RDR nde Jeeni Kobinaa. Nde rajo keeriiɗo « Radio Nostalgie Côte d’Ivoire » sosaa, o waɗaa hooreejo mum he hitaande 2000.
To dawrugol, Hamed Bakayoko waɗii jokkondire keeriiɗe, haa arti noon e kaananke Maruk, Muhamed 6ɓo, o seholondiri e hooreejo Burkina, Roch Marc Christian Kaboré. Nde hare renndoyankoore fuƴtitii nder Kodduwaar, o salii naatde heen, o jokkondiri e senngooji ɗii kala : Alsan Wattara’en, Laurent Gbagbo’en, Guillaume Soro’en e Ble Gudee’en.
Ko o korsinɗo pinal e coftal-ɓalli. Ɗuum waɗi gaaciyahkooɓe heewɓe ko sehilaaɓe makko, ko wayi no DJ Arafat, Asalfoo (Saalif Tarawele) mo Magic System, Tiken Jah Fakoly. Omo yiɗi kadi ngamiri Makosaa mo Manu Dibango, ndommbolo. Haralleeɓe “fuku” koyngel hono Didier Drogba ko musiɗɓe makko.
Ɓadtini mi laamu Alsan Wattara ko sabi makko wonde sehil jom-suudu mum. Ɗuum addani mo waɗeede Jagogal Nderndri e gardagol Jaagorgal garwaniwal Jeannot Ahoussou-Kouadio haa yettii Daniel Kablan Duncan e d’Amadou Gon Coulibaly.
O waɗaa Jaagorgal Ndeenka ko 2017 gila ndeen o yaltaani laamu. O nawdi e ɗum fof “meeryaagal” wuro Abobo.
He maayirɗe hitaande 2020, o waɗti sahaa kala yande jontinooje haa Korona yanti heen. Tawi o tampii nde o nawaa Farayse ñalnde 18 Colte (Faabiriyee) 2021. Wiyaa noon o wondunoo ko « janngara-kajoor » (cancer), ɓe payri mo to wuro Almaa^ina wiyee Fribourg. Ko haralleeɓe ngu ñawu ko ɗaccataa guuroowo, teeŋti e « cancer » nannguɗo heeñere. O fotnoo naweede ko Turkiya, o ñootanee heeñere woɗnde. Nde o lelii o sellaani, o fiilaa kadi sarɗiyanke to Suudu Sarɗiyeeji Koduuwaar, kono o sankii ɗoon he wuro Friburg. O artiraa leydi makko, o wirnoyaa wuro makko Abobo, hirnaange-rewo Kodduwwar. Yoo Geno ɓuuɓan mo.
Aamadu Malal Gey | https://pulaar.org/2021/04/14/sankaare-hamed-bakayoko/ |
Neɗɗo fof ene jogii hakke mum, mo hay gooto alaa hattan ñaayde, so wonaa tawa kanko e hoyre makko ko o ñaayɗo hakke walla hakkeeji dental walla renndo. Ko neɗɗo e neɗɗo noon ndentata haa wona galle. Galle fof kadi e njuɓɓudi mum, tuugniindi e hakkeeji e fotdeeji jeyaaɓe e mum.
Ko galle e galle noon ngoni leegal, legal e legal kadi ndenta ngona wuro, wuro e wuro ngona falnde, falnde e falnde ngona diiwaan, diiwaan e diiwaan ngona leydi. Gooto e tolnooji limtu-ɗen ɗoo ɗii fof noon, ene jogii njuɓɓudi, tee juɓɓule ɗee fof ɗeɓi nanndude, seerndi ɗumen tan ko tolno ɓurɗo mawnude fof, ɓura jogaade njuɓɓudi ɓurndi saɗtude rewindaande.
Waɗde maa taw, ɓuri weeɓde rewindaande ko njuɓɓudi galle ndii, nde tawnoo heewi waɗde ko gardiiɗo gooto mo lomtetaake so wonaa suddi leppi leydi. So o maayii ne, ene waɗi kadi lomtotooɗo mo, gardiiɗo, deenoowo kuule lelnaaɗe ɗee. Ene e ɗeen kuule «Galle fof ene jogii ndimaagu mum, woni hakkeeji mum, kono kadi ene jogii fotdeeji mum». Hakke galle, ko no aadee nii, alaa jogiiɗo hattan arde heen wiya ene waɗa ko weli ɗum, sabu ndeen, joom mum ñaayii hakke galle oo kadi ñaayorii hakkeeji yimɓe hoɗɓe e galle hee. Fotde ndee, ko fotde faade e hoɗdiiɓe. So suudu koɗdiiɗo sumii galle koɗdiiɗo oo araani faabaade, bone ene heewi ficcude laaci. Waɗde so galleeji koɗdii, gooto heen fof ene foti, so tawii tinii caɗeele galle koɗdiijo mum, yaha walla ɗum yiilaade jam.
Heddii kadi, ko galleeji koɗduɗi ene mbaawi waɗde njuɓɓudi, sabu ko ɗuum wiyatee legal. Yeru, mawɓe galleeji ene mbaawi rentude cuɓoo hakkunde mumen mawɗo legal (gardiiɗo legal), ngal waɗanee njuɓɓudi e kuule jowitiiɗe e geɗe keewɗe bayɗe no laaɓal, ndeenka, ɗoftal gese, walla geɗe jowitiiɗe e faggudu ngam ɓamtaare. Haa teeŋti e huutoraade paggorɗe denndaaɗe (yeru lekki ɓesnoowi ndariiki e mbedda ndenndaaka, gooto fof ene jogii heen hakke, kono so naatnaama e njuɓɓudi, ko ndeen gooto fof wawata heen laamaade).
E ngaan sahnga, so caɗeele mbaɗii e nder galle, hoohooɓe legal ene njogii fotde yahde njiyndira e mawɗo galle oo ngam wallude ɗum e ko woni koo. Kono kadi, joom galle ene jogii ndimaagu wiyde hay gooto woto ar e mum, woto ñaay hakke mum. Waɗde ardiiɓe njuɓɓudi legal alaa ko mbaawi waɗde so wonaa yiilaade maslahaa, so ndonkii nduttoo e kuule kawranooɗe ɗee.
E ngaan sahnga, so galle oo saliima ɗowtaade, galle oo ene waawi yoweede, waɗde yaltinee e geɗe renndo fof ko wayi no waasde ñaamande ɗum, waasde nootiteede so kewnii, waasde sooreede, so won ko yeeyatnoo, walla nii waasde yeeyeede so arii soodde huunde e galleeji goɗɗi ɗii, e ko nanndi e ɗuum.
So en ƴeewtindiima, maa en taw, ko noon njuɓɓudi leyɗeele men siforii. Leydi fof ene jogii njuɓɓudi mum no galle nii, kono ene yantondiri e leyɗeele ɗe hoɗdi ngam waɗde njuɓɓudi no moƴƴiniri koɗdigal e no mballondiriri so tawii heen ngootiri dañii haaju e walleede, hay so haalaani.
Ene wona kadi fedde ngam yeñtinde faggudu. Ko ɗuum jeyi jibineede juɓɓule bayɗe no Fedde Leyɗeele Maghreb Arab (UMA), Fedde Leyɗeele Afrik bannge Hirnaage ngam Faggudu e Ɓamtaare (CEDEAO) walla Fedde Leyɗeele ngam Yeñtinde mayo Senegaal (OMVS). Ko ɗuum waɗi, so caɗeele en ngoodi e nder ngootiri e ɗeen leyɗeele, ko maslahaa yiiletee tawo, hade waawnere arde. Oon maslahaa noon, haaletaake dow, ñuumbete haa nde jam dañaa fof. So jam ronkaama noon, feññinee. Ko ɗuum waɗi, to Gine, en nanaani CEDEAO ene haala heen. Kono firtaani hoyreeɓe leyɗeele ɗee kaalaani.
Waɗde mbaɗen ardiiɓe leyɗeele koɗdiiɗe Gine ɗee jam-jam. Hay so en nanaani, ene waawi tawa ko e hare ɓe ngoni les. En ñaagiima Joomiraaɗo nde rufata heen ndiyam salligi mbele jam arta toon, sabu bone ficcat laaci.
Malal Sammba GISE | https://pulaar.org/2020/11/19/galle-fof-ene-jogii-ndimaagu-mum-woni-hakkeeji-mum-kono-kadi-ene-jogii-fotdeeji-mum/ |
Gila caggal woote hooreleydaagu joofi e lewru suwee 2019, eɗen njooɗtorii, hay so tawii niɓɓere heewnde weeyii e ɗiin wooteeji haa ɗum jibini sikkeeji e nder laaɓal woote hee (kanndidaaji jeytoranooɗi e woote hee keɓtinaani njeñtudi woote ɗee), ittataa, Diiso sarɗinoowo (Coneil constitutionnel) leydi ndii laawɗinii wooteeji ɗii, joɗɗiini Gaswaani (mbir Abdul Ajiiju) e jappeere ndee.
Eɗen nganndi ko adii wooteeji ɗii, jilɓere mawnde ariino e leydi hee sabu en njenanooka mbele Abdul Ajiiju (A.A.) maa woppu laamu no Doosgal leydi ngal wiyiri nii, caggal nde o waɗi manndaaji ɗiɗi (duuɓi sappo). Ko e oon yonta ciibooji A.A. ummini jeeyngal jaajngal e leydi hee ngam ɗaɓɓirde mo nde o waɗata mannda goɗɗo. Ine jooɗtoranoo o añaano ɗuum, tawde o haɗani ngaal jeeyngal, kono falii ɗum ko sippirooji luulndo e calagol yoga e hoohooɓe soofaaji konu ɗee addani mo yahtirde caggal e feere nde o wiynoo omo ƴetta rewrude e keewal dipiteeji ɗoftinooɓe mo to Asaambele.
O jebbiliima e oon fatara, o fellitii yo goɗɗo lomto mo e nannondiral e soofaaji konu nangtiiɓe tawo e laamu hee, oon yo won Muhammed sheex Gazwaani, teeŋti noon oon ko ɓadtiiɗo mo no feewi, « sehill makko caɗtidiiɗo makko ». E nder ɗuum, o heblani ɗum woote ɗe laaɓtaani. Nde woote ngasi o duñi ɗum yo « saaktu wonde foolii » gila Diiso sarɗinoowo alaa ko haali tawo, o yaltini konu e kaɓirɗe e nder leeɗe Nuwaasoot, teeŋti noon to Sebka e El Mina to leƴƴi ɓaleeɓe ɓuri heewde too. Kono teskini ko e oon dummunna kadi, o hebbini toɗɗagol yimɓe makko e nder njuɓɓudi laamu ndii, e nder konu e ceŋɗe faggudu kala, maa mbiyaa joomum haa jooni fellitaani yahde tawo, walla kam so yahii ne woɗɗaani, etee nan fawi junngu mum e dow kojombol bawɗo lomtaade ɗum fof.
Gaswaani inan yahra e ko ine tolnoo e lebbi nay pawɗi e gardagol leydi ndii, hol ko teskini e laamu makko ?
Alaa tigi rigi ko wayliه, won wiyooɓe nii ɗum leelii, yanti heen ko cibooji A.A. haa hannde mberwata e leydi hee. Teskaa e makko tan ko yiɗde udditanaade yimɓe kala, teeŋti noon e gollotooɓe politigi saka noon won heen jeyaaɓe e luulndo ma a taw nanngiranoo nii ko « cukñaagu », o bismiima ɗum en to galle laamorɗo leydi too, o noddii ɓe e denndangal kewkewe ngenndi maantinɗe. E nder ooɗoo sahaa, geɗe ɗiɗi kewii e leydi hee : gartal A.A. e leydi hee e maanditaare 59ɓiire jeytaare leydi men. A.A. artiri ko yiɗde taftaade parti UPR mo hiisii ko « jeyi mum » e jarribaade mbele haa jooni dipiteeji UPR ko e mum ngondi tawo. Kono ɓeen fof njaabii mo wonde « duttorgal parti oo ko Ghawaani » wonaa kanko (e nder 102 dipitee, heen 80 e ko fawi ko noon mbiyi), ɗum noon o « woppama e yolnde » ma a taw Gaswaani wonaa Siidi Sheex Abdallaahi (SCA). E ñalawma 28 lewru nduu, o bismaama Aksuus no e meeɗnooɓe laamaade leydi ndi wuurɓe ɓee, hono Muhammed Kuuna wul Haydalla e Siidi wul Sheex Adallaahi, ko kanko fotnoo wonde tataɓo oo, kono jooɗorde (siis) makko lommbi ko hakkunde Siidi wul Sheex Adallaahi e Ahmed Daddaa deggondirɗo e Mohammed Mawluud (ɓeen ɗiɗo wattindiiɓe ngari ko wonde ɗum en luulndo. Kono teskaama ko Abdel Ajiiju nootaaki, luutaama oo kewu.Teskuya goɗɗo ko Gaswaani nodditii Nuwaasoot gardinooɗo BASEP (sete larme deenoowo mawɗo leydi walla kam tafngo A.A. ballitoowo ɗum e bonnandeeji mum) toɗɗii goɗɗo yo lomto ɗum. O ruttii o wiyi sete oo yo yaltu wuro Aksuus ko ina tolnoo e 30 km, o lomtiniri ɓe sete « beereeji boɗeeji » (beeree ruus) e poliseeji. Fedde maayraaɓe yahnooɓe Aksuus ngam siftorde maayɓe mum en, heen gooto e maɓɓe heɓii wiyde « nde min naati wuro ko e oon sahaa gooto BASEP yaltinaa wuro, min laaɓaa kam hikka ñalawma artataa banndum » ko ɓeen leɓtunoo ɓe e hitaande 2017 to Kayhayɗi.
Cikku-ɗen ko naange A.A. e laamu mum ngoni ko e mutirde, ine wiyee o ummiima Nuwaasoot, o tiindiima rewo leydi, hay so tawii ɗum humpani Gaswaani walla nii ina wiyee ko huunde rewindaande. Hay so tawii maayirɗe hitaande 2019 ndee jigaani A.A. (wallidiiɓe mum politigi ngoppii ɗum, o seerndaama e BASEP, hay Amerik e Farayse sidnooɓe mo caltiima ƴaañde mo e won e golle ɗe o ɗaɓɓunoo caggal leydi), yimɓe potaani yeebaade bonannde makko ɗo waawi tolnaade : jawdi ndirtinaandi ndii alaa ɗo haaɗi, jotondire caggal leydi jilɓuɗe e wallidiiɓe e nder leydi ɓe kunduɗe mum en coli e « paali njuumri », fof ko geɗe potɗe hollirde wonde bonannde A.A. ciltaani tawo, kono so o heɗinooma ko haalpulaar en kaali, maa o anndu « laamu luumortaake ».
Gelaajo | https://pulaar.org/2019/12/14/gartal-asiis-laamu-lu%c9%93ortaake/ |
Dental Dowlaaji Amerik (Etaa Sunii) walla e raɓɓiɗinaade Amerik ko dental (federaasiyoŋ) capanɗe joy (50) dowla. Heen 48 takkondiri. Ndi ɓilii ko hakkunde Geec Atlantik e Geec Pasifik ; heedi ndi bannge worgo ko Meksik, bannge rewo ko Kanadaa, bannge worgo ko Meksik. Dowlaaji ɗiɗi keddiiɗi ɗi ko Alaska (bannge hirnaange Kanadaa) e Haway (hakkunde Geec Pasifik). Ko ina wona 14 duuɗe cariiɗe e nder Geec Karaybe e Pasifik. Laamorgo Dental Amerik ko Washington, nder distirik Kolommbiya, mo nganndu-ɗaa jeyaaka e dowlaaji 50 kaalaaɗi ɗi.
E hitaande 2008, ameriknaaɓe tolniima e 305 miliyoŋ aadee, woni leydi tataɓiri to bannge keewal yimɓe, caggal Siin e Inndo. Wertallo mayri ko 9 629 048 km2, woni leydi nayaɓiri to bannge njaajeendi. Ko naatata e mayri e yimɓe ina heewi no feewi ; ko ɗum addani leƴƴi aduna ɗii kala taweede e mayri.
Jeytaare Amerik bayyinaa ko ñalnde 4 sulyee 1776. E oon sahaa jayanoo e mayri ko koloniiji 13 Angalteer. Kono ndi rimɗi e njiimaandi Angalteer ko e hitaande 1783 caggal wolde ndimaagu.
E hitaande 1865 dowlaaji rewo ɗi (gonanɗi potal) pooli dowlaaji worgo ɗi (gonanɗi njiyaagu) e nder wolde anndiraande « Guerre de Sécession » (wolde taƴondiral).
Dental Dowlaaji Amerik ko tergal Njuɓɓudi piɓondiral Atlantik (OTAN), e G8 e Goomu Kisal Fedde Ngenndiije Dentuɗe. | https://pulaar.org/2009/12/12/dental-dowlaaji-amerik/ |
Jimoowo gooto wiyiino: « laamu rewii ɗoo reftii ɗoo kono waylaani ngonka men e aduna». Kono miin mbiy mi ko laamu rewiino ɗoo, hono mum reftii, en ɗaminiima, kono en nganndaa tawo so tawii e ngu wayla nguurndam men. So tawii maa ngu waylu ɗam noon, alaa e sago kadi laaɓana en no waylo ngoo sifortoo. Mbele ko waylo moƴƴo, yaltinoowo en e caɗeele guuraaɗe, walla ko waylo ɓeydotoongo lofde en e teeŋtinde caɗeele men ?
Ko woni e lahal fof dee juuɗe ene keewnoo yiytude, so wonaa tawa koko waɗaa deŋloode fawaa ngulndi ndi memotaako nii saka junngo iree. Sikke alaa, caɗeele goyeteeɗe ɗee kam pamɗaani to bannge keeweendi : won heen payti ko e dawrugol, goɗɗe njowitii ko e Renndo, caɗeele goɗɗe kadi ko ɗe Pinal e jaŋde, ene waɗi heen kadi toɗɗiiɗe faggudu, en njejjitaani jowitiiɗe e hakke aadee jogii e heɓtineede goodal mum e jeyeede e leydi mum. Ngam ɓura laaɓtude, ɗee caɗeele ene mbaawi faccirireede hono nii:
1. Caɗeele to bannge Faggudu : heewɓe ene ngoya jeeri soñaaka, waalo alaa no wayi tee liggeyaaji ngalaa saka kaalis dañee waɗiree jiggoore.
2. Caɗeele to bannge Renndo : won woyooɓe ko ɓittaaɓe, e naange heedaaɓe, lesɗinaaɓe, yawaaɓe, ndimaagu haɗaaɓe, waɗde halfaaɓe, joñaaɓe.
3. Caɗeele to bannge Pinal e jaŋde : ɗuum toɗɗii ko ronkuɓe janngude, walla hay so ndañii no njanngiri ne e duɗe, ngalaa jannginooɓe waawɓe, e sahaa nde ɓiɓɓe alɗuɓe mbaɗaa e duɗe pattamlame, nduttii njoɓanaa jannginooɓe tawooɓe ɗumen e nokkuuji mumen tawa tampaani
4. Caɗeele to bannge Heɓtineede goodal mum : sinno caɗeele ɗee fof ko gaañanɗe ngonnoo, mbiyaten ko ndee barmannde ɓuri muusde. Sabu alaa ko ɓuri bonde e wonde tumaranke e jatti mum.
En paamii, ɗee caɗeele toɗɗii ko horiiɓe dañde kaayitaaji keɓtinooji ko e leydi mumen njeyaa. Kaayitaaji ɗi nganndu-ɗen so ngalaa, alaa goɗɗum ko waawi heɓeede. Waɗde jojjanɗe aadeeyankooɓe kawrii, kala jojjande kaɗ-ɗaa aadee, a haɗii ɗum jojjanɗi fof, nde tawnoo ko ɗi ceŋondirɗi, timmitinondirooji.
5. Caɗeele to bannge dawrugol : ene gasa kadi ɗoo ne ko caɗeele teeŋtuɗe, sabu en nanii woyooɓe ene mbiya ko wujjaaɓe e wooteeji haa ndilli kisa ndillinaa.
Jooni noon, artii haa biyanooɗo ko kañum woni cakkitiiɗo caabiiɗo ɗee caɗeele oo waɗii ko wiynoo, so waasde naamnaade fiileede lefol laamu laawol tataɓol. Kono ellee ko ko wonti «fuunti goddal». Sikke alaa ɗum hollirii tan «laamu ko jarabi». So a meeɗii tan a yiɗataa woppude. Ene gasa tawa ko ɗuum jibini jannfaaji gooɗɗi ɗii haa teeŋti e nder leñol ngol ɓur-mi suusde haalde caɗeele mum ngol. Ngol leñol donkungol dañde gardiiɗo. Keedɗo yeeso fof, ko ɓee ene cirƴa tan, ɓee ene poppa. So ɓooyi wooda biyɗo « woy saa yoo ko haala kaari tan haalatee ka am haaleteete»?
Joom mum noon wiya kadi : « ma a taw waɗi noon ko ko o ardii koo, waɗde miin ne maa mi ardoo. Tee so mi fellitii duttal alaa.» Nii woni pecco-ɗen, sabu gooto fof ene jogii yimɓe, mbaɗtindo-ɗen e waɗde tanndalle ɗe ngalaa no mbayi to bannge keeweendi. Sikke alaa, ko ɗuum heewi leeɓtude en sabu kala nde njah-ɗen kawgel e pooɗondiral poɗte-ɗen haa kisa ko potno-ɗen huutoraade sabu wonde doole men, ndokken fooɗondiratnooɓe e men.
So wonaano koohngu, yiɗde tineede kañum tan, waasde ligganaade so wonaa hoore mum tan, holi o haɗi hankadi paamen dañde en gardiiɗo koolo-ɗen ɗum, ko huunde jojjunde e men ?
Malal Sammba GISE | https://pulaar.org/2019/12/14/kaalden-goonga-laamu-rewii-%c9%97oo-reftii-%c9%97oo-kono-waylaani-ngonka-men-e-aduna/ |
E wiyde jaaynoowo muritaninaajo gooto ina wiyee Ahmed wul Wejaa , « muritaninaaɓe ina mbaawi suɓaade leydi ɗo ɗemɗe 4 ɗee fof (Arab, Pulaar, Sooninke e Wolof) ngoni laawɗinaaɗe, walla leydi ɗo Arab laawɗinaa tawi Farayse woni ɗemngal janngirteengal, ɗemngal njuɓɓudi laamu e gollorgal. » E wiyde makko, maa ɗum addan Muritani yande e juuɗe « duppooɓe » huutortooɓe Arab « no hujja ngam taccinde laawol goɗngol, riiwde yimɓe e leydi hee e waawnude ɗum en mooloyaade, yimɓe jogiitiiɓe konngi « Aarabeeɓe ɓaleeɓe ; Tiraayeer senegaalnaaɓe, ekn. »
Al Ɓuraan, hujja baawngol Arab
Tiitoonde winndannde makko ndee ko « Al Ɓuraan, hujja baawngol (porsugol) Arab” . E haala makko, « gila Muritani heɓi hoore mum haa e ñalngu hannde nguu, hafeere ɗemɗe meeɗaa ñawndireede e sifaa heedi-heeda ɓurɗo mo hannde oo. Geɗe ɗee fof ina njiiɓondiree heen, jam e bone, piɓle e nafooje, goonga e fenaande, kaaɗtudi majjere e majjere seeɗa, yiɗde jiimde e joñde walla uddaade e mooltaade e ɓernde, e hinnde, e guubu nguru ɓalndu walla leñol. »
E haala makko, huutortooɓe haala ɗemngal ngam jiimde ɓee, ina « coomi eɓɓaande rsismayaagal, heedi heeda e koninkaagu ngam heblude ngonka kesa e nder Muritani. Ko ɗum saabii gartugol konnguɗi añamnguraagu biyooji yo Arab waawne, tawi ko e weleede laamu nguu ». To parlemaa haala baɗtugol fof Arab yettiima wiyde « Maa min mbaawnir arab jayngol ». Ngolɗoo konngol yalti ko e hunuko gardinooɗo joɗnde Asaambele ndee ñalnde heen. O jokki « Hannde … nguur-ɗen ko e laamu ngu gardiiɗo ɗum dowrowo oo ko dono Saddaam Huseyn (Wul Beredelil) tawi ina walliti ɗum mawɗo hoofnaninooɓe Kaddaafi (Keliil)… Omo wondi e ɗuum e dono Abdel naseer to bannge piggal (Al Sissi), ina semmbini mo jooɗaniiɗoo ɗoo Basaar el Asad (Oul Asisi). Ɓeeɗoo ina njokki e huutoraade ɗemngal Ɓuraana ngam huɓɓinde ɓerɗe yimɓe woɗɓe. Ɓeeɗoo ina cemmbina paltoor e joñgol e heedi-heeda. Aɓe kutii leƴƴi leydi goɗɗii ɗii kam e ɗemɗe mum en lislaam ɗee, tawi aɓe mooltii e ɗemngal arab ngam suuɗde feere maɓɓe rasismeere, heedi-heedeere e koninkeere. » Yo ɓe nganndu noon « ko daaɗe maɓɓe mawni koo fof. Ko ɓe njogii ginol laamu nguu koo fof. Mbaawka maɓɓe ɗo waawi tolnaade fof (konu, doole kisal, jaayɗe, jaŋde ekn), ɓe mbaawataa abada diwde ko woodi e ndii ndii koo, ndi Alla rokki ɓural (keewal pine ngal) ngal kiitortoo.
Muritani ko leydi ndi pine keewɗe. Ina e mayri Raneeɓe, Haradaneeɓe, Fulɓe, Sooninkooɓe e Jolfuɓe, haalooɓe ɗemɗe ceertuɗe. Ɓe kaalata ko Safatoore, Pulaar, Sooninke e Wolof. Hay fiilaaɓe mbaawaa momtude oo goonga goodɗo. Heewɓe ƴettiino ndonki joofnude, hono wiyatnooɓe « Aaraɓeeɓe ɓaleeɓe » « Tiraayeer senegaalnaaɓe ». Tee hoonoytoo ko jaɓɗo ngalɗoo keewal pine e ɗemɗe, daraniiɓe ɓiyleydaagu tuugiingu e sariya, e nuunɗal e ɓiyngu yummaagu nder Dowla ɗooftiiɗo hakkeeji. Ngam tonngude, so mi welaama mi haala daande dow walla mi ñuumboo (potndanee koye mon daande ndee), njogi-ɗen ko peeje ɗiɗi, wonaa tati : suɓaade leydi e ɗemɗe 4 laawɗinaaɗe Arab, Pulaar, Sooninke e Wolof walla leydi ɗo Arab woni ɗemngal laawɗinangal e Farayde woni ɗemngal janngirteengal, ɗemngal njuɓɓudi laamu e gollorgal.
Alaa mi juumii … ina woodi tigi rigi feere tataɓere : woppude duppooɓe ƴettitde taccingol, e waawnude jaltingol leydi e miijooji biyooji « Aarabeeɓe ɓaleeɓe, tiraayeer senegaalnaaɓe, ekn. Hol gannduɗo ? Ɗum na waawi wonande ɓe fartaŋŋe ngam yaawde heɓde laamu e duumaade heen, ko ɓuri juutde e mudda baylugol araaraay (darapoo) e jimol ngenndi naamnii oo. Aɓe ngoongɗini ɗum, kamɓe e miijooji maɓɓe daɓɓi. »
Bookara Aamadu Bah Ƴoogirde : Al akhbar | https://pulaar.org/2017/05/02/al-%c9%93uraana-ko-hujja-kuutortee%c9%97o-ngam-waawnude-forsude-yim%c9%93e-fof-%c9%97emngal-arab/ |
Gila 10 suliyee 2020, Mali woni ko he iiñcuru mawndu. Seppooji he pelɓondire keewɗe mbaɗii toon hakkunde haa waɗi maayɓe heewɓe. Ñalnde alkamiisa 23 suliyee 2020 hooreeɓe leyɗe Ganaa, Niiseer, Senegaal, Koddiwaar e Niiseriyaa njilliima Bamako ngam etaade kam enne maslude hakkunde luulndo M5-RFP (Dillere 5 – Dental Doole Ngenndiyankooɓe) e gardagol Almaami Mahmuud Dikko, e Ibraahim Buubakar Keytaa (IBK), hooreejo leydi Mali. Ɗuum ko caggal nde lappi ɗiɗi CEDEAO nulnoo toon ndonki dañde oon maslahaa. Haa hannde ne M5-RFP ko ko nangtii e ɗaɓɓaande mum yo IBK woppu laamu.
So en njiɗii faamde ko addani Mali huɓɓude kadi caggal warngooji añamleñamaagu (feewde e Fulɓe e Haaɓe e Tuwareg en), eɗen mberloo naamne joy, eto-ɗen jaabtaade ɗe, mbele kumpito-ɗen ɗee kewkewe ɗe Malinaaɓe ngaadorii. Yedditii naamnoo Muusaa Tarawore, e Aamadu Tumaani Tuure, e Jonkunnda Tarawore.
Naamnal 1 : Ko addani ɗii jayli huɓɓude ?
IBK adii fiileede hooreejo leydi ko he hitaande 2013, o fiiltaa kadi he 2018. Ko ɗoon o fuɗɗii yiyde yeeso makko yedditiiɓe piilngal battanal ngal, sabu nguykaaji. Teeŋti noon caggal piilngal terɗe Jakkaa Ngenndiijo maɓɓe nder lebbi Mbooy (mars) e Seedto (abriil) ɓennuɗi ɗii. Mbunndi-ɓunndi nder COVID-19 … Ko adii nde piilngal joofata tawi gooto he jattiniiɓe nder luulndo dawrugol, woni Sumayla Siiseh biftaama nder takke seɓɓitiiɓe. Teskaama kadi heewɓe e yuɓɓintunooɓe piilngal ngal kam enne ndiftaama, won heen nih seɓɓitiiɓe mbarii ɗum en; ɓeto fiilooɓe ɓee alaa no foti so yerondiraama he limoore ɓesngu fotɓe « wootde ». Ñaawooɓe Suudu Doosɗe (Conseil Constitutionnel) waɗti heen kadi ustude ɓe ngondaano e IBK, ko ina tolnoo e yimɓe capanɗe-tato mbaɗtaa he senngo IBK. Luulndiiɓe ustaa, IBK ɓeydanaa. Haɓtaare neeɓataa. Nder lewru Duujal (mai), saliiɓe IBK ndenndi mbaɗi maalde, catii Almaami kormaaɗo jaɓanaaɗo, oon woni Imaam Mahmuud Dikko. Ɓe kawri yo ɓe pottu nder mbeddaaji Bamako ñalnde 5 Korse (mars), ɓe inniri dillere maɓɓe M5-RFP (Dillere 5 – Dental Doole Ngenndiyankooje). Ɓe ɗaɓɓi yo Jakkaa Ngenndiijo (Suudu sarɗi) firte, laamu cabborgu toɗɗee, tawa ko kamɓe cuɓii mawɗo Jaagorɗe, yo terɗe jeenay Ñaawirdu Doosɗe lomtinire woɗɓe, ngati ko ɓe jinnganooɓe IBK e wondiiɓe mum.
Ñalɗi ɗiɗi gadani seppo maɓɓe njoli ko 5 e 19 Korse (suwee). Dara kewaani so wonaa jam. Jeewte puɗɗii hakkunde maɓɓe e IBK. Kono ñalnde 8 suliyee, IBK yaltini haalannde nder telewisoŋ. O hesɗitini hoolaare makko he Gardiiɗo Jaagorɗe, Buubu Siiseh ; o salii noon yaaɓande firtude Jakkaa Ngenndiijo ngati e wiyde makko ɗum “ ɓelsintu fiilanooɓe ɓee jonɗe mum en ɗe kaandi ”.
He aljumaa10 suliyee, M5-RFP ƴelliti daande mum dow, wiyi loppet. Ɓe noddi ɓesngu Mali nde hollirta geddere mum kala golle nder denndaangal wertaango Mali. Ɗo Bamako ɗoo, seppooji ɓamti kadi, seppooɓe naati nder galleeji ceedanteeji laamu. Kono soofaaji njani e maɓɓe kolli ɓe ndoolndoolaagu. Lowre geese wiyeteende Maliweb winndi, jeertini, haawaa piggal ngal seppooɓe ɓee piyaa ngal : “dara hollitaani ndee bonannde fawaande he seppooɓe ».
Naamnal 2 : Holi no ndee dillere luulndiinde jibiniraa ?
Ine teskini gila ko ɓooyi ɓesngu Malinaaɓe weltaaki. He tuma suɓngooji terɗe Jakkaa Ngenndiijo, seɓɓitirii, « diftagol luulndiiɗo Sumayla Siiseh, kam e nguykaaji teskaaɗi nder majji… ɗum hebbitii keewngal ». Ɓesngu Mali muñtorii hankadi, caru e iiñturu ina pawondiri haa keewi.
Mettere fenndiima nder Malinaaɓe gila gaañanɗe 2012. « Mali wuuri ko he mbaasaagu ndeenka, iiñturu to renndo ɓurtunde » : feccere he leydi Mali wonaa he njiimaandi laamu Mali, seɓɓitiiɓe e « jihaadiyankooɓe » ina pelɓondira, goodal laamu Farayse saltaama, pelɓondire leñameeɓe ɓeydiima heewde. Sagataaɓe njiyaani kuccam moƴƴam nguurndam mum en. Dirtinooɓe ngalu laamu mbeejnaaɓe (hoore maɓɓe ko Karim Keyitaa, ɓiyi IBK) ; jannginooɓe naati geddere golle ko ina wona jooni lebbi jeeɗiɗi, ngam ɓeydaneede joɓɗeele mum en …Doggol caɗeele ngol ina juuti haa ɓurti haa addana wiɗtooɓe dawrugol wiyde « ɓesngu Mali muñtorii hankadi ».
So kaa ngonka mettuka ƴeewtaama, aka hollira juggere dawriyankooɓe e hono no wiɗtiyanke Beremaa Eli Dikko wiyri nii. Nde wonnoo Malinaaɓe kaaɓanii ɓee dawriyankooɓe « fenooɓe wujjooɓe ngalu ñalnde kala », ɓe ndeftii neɗɗo diiniyanke, baawɗo ardaade ɓe, kattanɗo jattinaare huccita he laamu soodaaɓe wujjooɓe. Beremaa Eli Dikko ɓamti daande wiyi : « Malinaaɓe ngoongɗinii hankadi dawriyankooɓe fof ko gootum. Ndeke, ɓayri ɓe njuggii, alaa ko heddinii ɓe so wonaa rewde he ceernaajo bayɗo no Imaam Mahmuud Dikko ngam roondoo caɗeele maɓɓe ».
Naamnal 3 : Holi jeyaaɓe he ndee tallalde luulndo ?
Hay sinno Imaam Mahmuud Dikko ko neɗɗo jiɗaaɗo jaakoraaɗo, M5-RFP kañum ko « ngolwa ka koye jeeɗiɗi ». Kanko Bereema Eli Dikko o seedtii o wiyi : « M5-RFP ko dillere jilik-mbaay-mbaay mooftunde yimɓe ɓe njiidaa faandaare. Ina heen yimɓe renndo « siwil », ina heen dawriyankooɓe, ina heen kadi ɓe ngalaa too ngalaa gaa ». Eɗen ciftina ina tawee he M5-RFP terɗe heerto wiyeteengo FSD (Front pour la sauvegarde de la démocratie/ Maalde ngam danndude demokaraasi). Ina tawtoraa kadi fedde yiɗɓe Imaam Mahmud Dikko (CMAS), EMK (Espoir Mali Kura/Yaakaare Mali Mawngo) mo Sheex Umaar Sisoko (fanniyanke « sinemaa », meeɗii wonde Jaggal laamu), ceedtoraaɗo laataade neɗɗo « nananke ».
Hay sinno Imaam Mahmuud Dikko ko ceernaajo dowluɗo ardii dille M5-RFP, ɗum addantaa dillere ndee siforeede ko diiniyankoore. Woɗɓe, teelɗuɓe anndaaɓe darjuɓe, ina tawee he dillere ndee. Kamɓe fof ɓe cuurtii caɗe IBK. Kono so dille bayɗe nih seertude ciiri ndentii, alaa-e-sago ɗe ceerta miijooji e darnde. Ɗum addani jaayndiyanke biyeteeɗo Caroline Roussy wiyde : “ Darnde Imaam Mahmuud Dikko heen sahaaji wayi ko no « ndiyam laana » nih ; omo seerti he rewɓe he makko naamnotooɗo yo IBK jippo gannginorde laamu, kanko o meeɗaa noon wiyde”. Kadi, ɗoon ɗo woni heen ɗaɓɓata nde Jakkaa Ngenndiijo firtatee, woɗɓe mbiya ɗuum tan yonataa. Nde wonnoo Imaam Mahmuud Dikko yiɗaa roondaade lefol dawrugol, ɗum jibini mijooji ceertuɗi baŋ-yoo-baŋ”.
Eɗen teskoo kadi Imaam Mahmuud Dikko ina jogii won ngaal jotondiral e IBK. He hitaande 2013, o wallii mo e fiilngo hooreyaagal, kono he 2018 o heedanaani mo, o wallaani kadi hay gooto goɗɗo.
Naamnal 4 : Holi Fayndaare Imaam Mahmuud Dikko ?
He fawaade e haala makko, Imaam Dikko wiyata sahaa kala ko o ɗaɓɓaani lefol laamu. Kono konngol makko ina teddi he yimɓe, omo hiisaa sanne. Ko ɗum tagi nde ardiiɓe M5-RFP njaggetee ndee, yimɓe uddi saraaji galle makko, kaɗi “poliseeɓe” yettaade mo. Ɗuum ittataa o seerataa he noddude deeƴere. O wiya yimɓe hoto mbonnu geɗe denndaaɗe e ɗe yimɓe heeriiɓe. Kono eɗen nganndi weeɓantaa mo rewnude seppooɓe ɓee fof he laawol e deeƴere nde wonnoo ina heewi loowte. Maa ɗum tiiɗtin noon yiɗde e korsa yimɓe njogii he makko, gila e luulndiiɓe haa heɓi wonduɓe e laamu.
No Imaam Mahmuud Dikko suppitorii nder dingiral dawrugol Mali nii, maa addu mbayliigaagi tesketeeɗi hakkunde sippirteeɓe he ndiin Mbaydi. « Ɗo hare ndee joofayta fof, gasataa o waasa tawtoreede ngartam mum, so moƴƴam so mbonɗam ». Ina gasa ɗum uddita damal haa konu Farayse Barkaan daña no yaltiri he ndee wolde. Omo waawi dañde fartaŋŋe yeewtidde e seɓɓitiiɓe Jihaadiyankooɓe ngati eɓe njogii he makko hoolaare. Fulɓe ɓee ne ko noon ngati ko he leñol mum en o jeyaa. Imaam Mahmuud Dikko ko dawriyanke tigi, keewɗo hakkille. Omo hattani dañde deeƴere to Jihaandiyankooɓe e to Fulɓe seɓɓitiiɓe. Kono omo waawi kadi riiwde Barkaan yalta Mali, o nodda Riisnaaɓe maa Siinnaaɓe lomtoo ɗoon. O wayataa ndeen ko no Kumeyni waɗnoo nde riiwata Shah mo Iiraan. Ɗuum noon wonata ko gacce Farayse e doolal mum Barkaan, juggere dawrugol Farayse nder Mali. Haaɓnoto e maɓɓe, kono maa ɓe ndañ no ɓe njaltiri he koo mbooko wontanngo ɓe taata-mor-mor.
Naamnal 5 : Holi IBK e yimɓe mum njiyri ɗum fof ?
Jaabawol ngal naamnal battanal noddi ko IBK e taariiɓe mo fof, gila he keerte dawrugol haa heɓi teelɗuɓe, nder Mali e boowal mum. He jonte gadane dillere ndee, Gardiiɗo Jaagorɗe, Buubu Siiseh, wiyi « Miin e Hooreejo leydi, amin udditanii senngooji fof. He ko ɓuri yaawde maa min lelnu teŋre Jaagorɗe nder udditaare ngam ñawndude kaɗooje gonɗe yeeso men ». Ko adii ɗuum, IBK e hoore mum haalii hono kaan haala, o waɗti heen omo heɓii ƴeewtaade jamirooje Ñaawirɗe Doosɗe he ko yowiitii he suɓngooji ɓennuɗe ɗee. Kono luulndo ngoo jaɓaani ɗuum, ngati aɓe tuumi mo faalkisaade ngoƴaaji maɓɓe, haa arti noon he firtude Jakkaa Ngenndiijo, mo terɗe mum iwaani ɗo laaɓi.
Nde nulaaɓe CEDEAO ngari Mali, ɓe ñaagii IBK nde yaaɓanta fuɗɗitaade suɓngooji nder tunnduuji ɗo ɗi laaɓtaano. Ko ndeen IBK wiyi ina heɓii he « firtude Ñaawirɗe Doosɗe ». O waɗti heen « …maa ɗuum addan en ɗoon he yontere suɓanaade Ñaawirɗe Doosɗe terɗe kese mbele aɓe ñawnda celi teskaaɗi nder suɓngooji ɗii ».
He tonngol, eɗen mbiya damal deeƴere nder Mali mo IBK, suwaa tawo yiyeede. Alaa tawo ko laaɓti he kaa ngonka niɓɓe, ngati « alaa tawo damal ɗelñi ». Gardiiɗo Jagge heɓtinaaka, Hooreejo leydi jaɓaaka, pewje cakkitaaɗe teskaaka, Ñaawirɗe Doosɗe yiɗaaka, alaa kay ko haali Jakkaa Ngenndiijo. Yuɓɓo jagge udditiingo ina haalee. Kono so ɗuum tabitinaama, holi wonooɓe jagge teeŋtuɗe toppittooɗe ko wayi no Geɗe Nderndere, Ndeenka Leydi, Geɗe Boowaliije, Faggudu, ekn ?. Ndesanen ɓooyi sabi ko woni yeeso daɗaani gite he kaa ngonka nder Ndenndaani Mali, ngonka ɗeɗɗiika nder jiyle goorndirɗe.
Aamadu Malal Gey | https://pulaar.org/2020/08/06/naamne-5-ngam-paamen-kewkewe-mali/ |
Ɗuum jiidaa e yeruuji bonannde goɗɗi keewɗi, gardooji e kaaɗi kaɓɓagol e laamu. Jooni ne, ko maa Alla faaboo Muritani, sibu ko ɗiin bawɗi bonɗi puɗɗii tunngeede ɗoo, nde ministeruuji tati kaali mbiyi yo hooreejo leydi ƴam manndaa tataɓo mo o fawnoo junngo makko e kaamiilu o wiyi o ƴamataa.
Ɗuum jiidaa e yeruuji bonannde goɗɗi keewɗi, gardooji e kaaɗi kaɓɓagol e laamu. Jooni ne, ko maa Alla faaboo Muritani, sibu ko ɗiin bawɗi bonɗi puɗɗii tunngeede ɗoo, nde ministeruuji tati kaali mbiyi yo hooreejo leydi ƴam manndaa tataɓo mo o fawnoo junngo makko e kaamiilu o wiyi o ƴamataa.
Tee, ko ɓe kaali koo no wayi roondaade fitina nii fof, hooreejo leydi oo, alaa ko haali heen. Pulaar noon na wiya wonde “so mawɗo deƴƴii, jaɓii”.
E nder wootere e tonngooɗe Fooyre ɓennuɗe, en kollitiino wonde “Hooreeɓe leyɗe Afrik ko nangtiiɓe e jappeeje mum en”, Pierre Korunziza kam tabitiniino ɗum haa ɗum jibinii iiñcuru bonndu e nder leydi mum, hannde nii Burunndi ko ko naati e nder yiriinde hare hakkunde ɓesngu, maa Alla faaboo ɓe. E jonte ɓennuɗe ɗee ko Denis Sasu Ngesoo to Konngo Barasawiil, caggal nde waawni memtagol doosgal leydi mum, yuɓɓini wooteeji ɗi laaɓtaani, hay renndo adunayaŋkeewo ngoo jaɓaani arde seedtaade, oo happiima poolgu nguu, kono kadi ñalnde jofnde alet, nde conndi waalii dukde worgo wuro laamorgo ngoo. Ko addi ɗum ? Ina sikkaa ɗum jotondiri ko e calagol wooteeji ɗi. Maayɓe e gaañiiɓe puɗɗiima limteede heen…
To Cad, Idiriisa Deebii wiyi ko maa rokkitee fartaŋŋe laamtaade daawe goɗɗe caggal nde laamii duuɓi noogaas e joy, ɓesngu caadnaaɓe njaɓaani teeŋti noon e pelle renndoyaŋkooje ɗee, ceppii e mbeddaji, laamu sokii, leɓtii ɗum en. Kono o waɗtini ko waɗde ko o welaa, o laamtii manndaa joyaɓo. Ina jooɗtoraa Ripobilik Demokaratik Konngo, e gardagol Josef Kabilaa ko e ngool laawol hebori rewde.
Kono ɗum fof e wayde noon won kadi, ɗo ɓerɗe ɓuuɓi seeɗa, ɗum ko to Benin, sabu toon kam Hooreejo leydi oo ɗaɓɓaani manndaa goɗɗo, yuɓɓinii wooteeji laaɓtuɗi, hay kanndidaa mo o ɓurnoo yiɗande oo ɓennaani (ko heewaani e leyɗeele Afiriik), fooli ko Patrice Talon (kaɓdiiɗo makko mo o tuumnoo yiɗiino fosnude mo). Nde woote njoofi, adii jaɓde wooteeji ɗii ndewii laawol fof ko poolaaɗo oo (Zinsou), o ruttii o duwanii poolɗo oo. Ɗum ina addana en wiyde wonde Benin luulndaani jikke sabu e kitaale 90 kamɓe ngadii yuɓɓinde ko lollirnoo “Conférence nationale” caggal ɗuum ɓe njuɓɓini wooteeji, Mathieu KEREKOU foolaa woppiti jappeere mum.
E nder lewru marsa 2016, woote waɗii to Niseer, hay so tawii Mammadu ISUFU nanndidintaake e heddiiɓe ɓee (sabu ko e mannda makko ɗiɗmo o yahrata), wooteeji baɗɗi Niseer ɗi “ njooɗaani” : hol no kawgel wonirta hakkunde laamiiɗo leydi e nanngaaɗo ina waɗaa e kaso ? Fooɗondirooɓe lefol ina poti fotde fartaŋŋeeji.
To Senegaal ne woote diisnorɗe (referaandoom) waɗii toon : Makki Sal e sahaa nde fiiletee e 2012 huninooma maa “artir lajal laamagol e Senegaal e duuɓi joy” sabu Abdullaahi Wad waɗtiino ɗum duuɓi jeeɗiɗi (7). E nder yolnde hee, o naamnitiima Diiso sarɗinoowo (Conseil constitutionnel) mbele omo jogii hakke waylude Doosgal leydi ngam ustude manndaa Hooreejo leydi. Diiso ngoo jaabtii mo wonde “eey wonande manndaa paaɗo, kono manndaa mo o woni jooni oo, o alaa hakke ustude ɗum”. O wiyi ɗum noon maa o heddo e “e wasiya Diiso ngoo”, ɗum jibini duko heewngo hakkunde wonanɓe Makki Sal e luulndiiɓe ɗum, sabu ɓeen mbiyi o waɗii “wakh wakhet” (o ñaamtii konngol makko). Ko waawnoo heen wonde fof, wonanɓe Makki Sal EEY en poolii ALAA en luulndinooɓe. Ko ɗum waɗi duko ngoo hedditii ko e : mbele jaabawol Diiso Doosgal ngal ko wasiya tan mo fotaani tonngude Makki Sal e waɗde ko wiynoo walla noon ko ɗum yamiroore farliinde e makko so tawii kay o yiɗaa yaɓɓude doosgal leydi ndii ? So tawii noon ko goonga haaletee, ngoon duko herƴinii weeyo politigi Senegaal.
Hol ko meerotoo Muritani ?
E winndannde men ɓennunde en kollitiino wonde Wul ABDEL AJIIJU wiyi “ɗaɓɓaani mannda goɗɗo” kono kadi en keɓiino wiyde won taarayirlooji mbaɗata e leydi hee, ina paayni en. E nder lewru marse hee, hilfaaɓe laamu nguu ngoni ko e ɓeeynaade yimɓe ɓee : kiliifa kalfinaaɗo kaalisaaji adii wiyde wonde “dipiteeji ina poti waylude Doosgal leydi ndii ngam rokkitde Abdul Ajiiju manndaa goɗɗo walla ko ɓuri ɗum nii mbele ina timmina golle moƴƴe ɗe waɗata ɗee” kadi e miijo makko ko ɗum “ɗaɓɓaande ɓesngu nguu” . Ɓooytaani, Kiliifa kalfinaaɗo sariyaaji refti kañum ne e kaan haala yeeso Asaambele haa o jaabondiri heen e won e dipiteeji biyɗi mo “o alaa hakke haalde kaan haala e yeeso Asaambele”, o jaabtii ɗum en tan ko wonde ko kanko “ teyi ”. Refti e ɓeen ko jooɓnaaɗo konngol laamu nguu, oon ne holliti ko “Hilifaaɓe ɓee ko kaali koo toɗɗii tan ko kañum en, eɓe njogii oon hakke”, ɗum firti ko laamu nguu bonnaani ko ɓe mbaɗi koo, so tawii kay, no heewɓe miijorii hannde “mbar nii wonaa to Abdul Ajiiju ɗum ummorii ?”. Ko waawi heen wonde fof, ɗum fuɗɗiima jibinde duko e nder taariindi politigi oo : FNDU, haɓɓere partiiji sappo e go’o luulndiiɗi ɗii mbiyi ko ngalaa e ɗuum, etee so laamu fennaani hilifaaɓe ɓee, hay “kaaldigal hakkunde laamu e luulndo dooɓanoongal ngal ɓe ndartintu ɗum”, e ɗum weñii yoga e yimɓe haa e nder yimɓe nannganɓe hooreejo leydi ndii junngo (konngol Lalla mint Hassena e nder Asaambelee).
So en njuurnitiima Doosgal leydi ndii, kuulal 29 won ko haali ko yowitii e memtagol maggal : “Ko adii nde hooreejo leydi ɓamata golle, ma o woondira ɗiiɗoo konnguɗi garooji : “Mi woondirii ALLA, bajjo oo timminde golle ɗe kalfinaa-m-iI ɗee e dow peewal e nuunɗal, e dow kormagol Doosgal leydi ndii e sariyaaji mum, e dow reende nafoore ɓesngu Muritani, daɗndude jeytaare mum e ndimaagu mum, ngootaagu ngenndi ndii e kisal leydi ndii. Mi woondirii ALLA, bajjo oo, wonde mi ƴettataa feere, walla mi yantataa e feere ƴettirteende sabu memtagol Doosgal leydi ndii, teeŋti noon e ko yowitii e lajal ngal hooreejo leydi dottanaa, kam e mbaadi no ɗeen laje kesɗitinirtee, mbaadi cifaandi e kuule 26 e 28 Doosgal ngal”. Kuulal 26 kañum wiyi ko “Hooreejo leydi waawi fiilteede (toɗɗiteede) ko laawol gootol”.
Ɗeeɗoo kuule fof kolliti tan caggal memtagol Doosgal leydi ndii e hitaande 2006, ko wonde hooreejo leydi dottanaa lajal laamagol mum ko duuɓi joy, etee so woodii toɗɗiteede ko laawol gootol foti wonde, etee kuulal ngal ina teeŋtini, e nder geɗe ɗe potaani memteede, geɗal jowitiingal e laje dottaaɗe ɗee. Kono ko ɓuri himmude e kuulal 29 ngal ko woondoore fawaande e hooreejo leydi, sabu men wonde juulɓe e hormaade deftere ALLA ndee, so neɗɗo huccitii e aduna fof woondii, eɗen njooɗtorii tan maa hormo woondoore mum.
Wonande hilifaaɓe laamu nguu, ɓe ngalaa hakke hollitde miijo ngo ɓe njaltini ngoo e nder joɗnde fotnde no Asaambele nasiyonaal sabu doosgal ngal wiyi, e nder kuulal 99, “hokkaa hakke ƴettude feere memtagol Doosgal leydi tan, ko hooreejo leydi e gondugol e terɗe Parlamaa. Alaa eɓɓaande memtagol doosgal baawngal yeewteede e nder Parlemaa tawa ko jaasi fof tataɓal terɗe wooturu e cuuɗi hee siññinaani ɗaɓɓaande ndee. Kala eɓɓaande memtagol doosgal waawata yettineede woote referaandoom ko maa ɗiɗaɓal terɗe Parlamaa (Asammbelee e Senaa) njaɓa ɗum e nder woote cuuɗi ɗii.
Alaa feere memtagol doosgal waawi ƴetteede tawa ko nde yeddittoonde goodal dowla oo, walla fiɓnde yowitiinde e lomlomtondiral demokaratiyankeewal e laamu, fiɓnde hollitoore wonde lajal laamagol hooreejo leydi ko duuɓi joy tee kadi waawata fiilteede tan ko laawol gootol no siforaa e kuule 26 e 28 gonɗe dow ɗee.
Hay so tawii won wiyooɓe wonde ko ɓe ɓiɓɓe leydi, eɓe njogii hakke no kala ɓiɗɗo leydi hollitde miijo maɓɓe, kono kadi hoto yejjite wonde won wutteeji ɗi ɓe ɓoornii (Kilifaagal e nder njuɓɓudi laamu) ina farlini e maɓɓe hakke raɗaade miijo maɓɓe (droit de réserve) e won e nokkuuji peeñcu, sabu joɗnde nde ɓe njooɗii ndee, kala ko ɓe kaali e nder peeñcu maa jaaynirɗe, hiisetee ko miijo Gowornoma mo ɓe njeyaa oo. Ko ɗum nii jeyi sabaabu dukooji hannde ɗii, miijo hannde ina yaaji ko ɓe “nelaaɓe”, ɓe mbiyaa “ko sibooruyaagal tan ɓe ngondi” kono eɗen nganndi kadi, haalpulaar en ina njanoroo safalɓe wiyde “so a nanii boobo capaato ina jaayta huunde tawata ƴetti ɗum ko e nofru tilliisa”
Ina jeyaa hannde e ko foti wonde ngoƴa men kadi hol darnde “woondoore” jogii hannde e nder renndo men, tawde wonii ko ngo renndo juulɓe, eɗen njogii kadi fartaŋŋe enen fof e nder leydi wonde juulɓe, sabu hannde teskaa ko e nder renndo men hee, wayi ko no sabu jawdi, laamu, neema ina jarani won heen yaɓɓude sariyaaji dowla e sariyaaji diine lislam kala e deftere mum.
Eɗen ñaagoo Alla tan yo a taw ko haaletee jooni koo, ko yeewtere tan, tawa kala ko eɗen mbaɗoya yo a taw ko e dow kormagol Doosgal leydi men, daɗnda en e “jangol woondoore”.
Gelaajo | https://pulaar.org/2016/05/17/hol-ko-meerotoo-muritani%e2%80%88-jarabi-laamu/ |
Ñalnde 05 duujal 2017, Abdul Hammadi Jaagili, mawɗo galle subalɓe Hebbeeɓe ( yetteteeɓe Kebe) Guray yalti aduna to wuro Tabsirga e nder leydi Mali, saanga pecce-jamma, caggal rafi daɓɓo. O wirnaa ko janngo mum, ñalnde 6 lewru nduu e nder galle maɓɓe to Guray, sara rawda baaba maɓɓe Hammadi Jaagili Kebe. Juuli mo ko Ceerno Jalaalu Diine Bah caggal cakkital Ceerno Aamadu Tijjaani Bah to Madiina Gunaas. Ceerno Jalaalu Diine wonnoo ko e njillu e Daande Maayo Senegaal ngam juuraade banndiraaɓe e duwanaade e muññitde jaayyaaɓe e cumu mbaɗnoongu to Madiina Gunaas. O wirnaa ko e tawtoreede hilifaaɓe diine ɓe en mbaawaa limtidde e jamaanu keewngu, gila e gure haa e yimɓe teelɗuɓe. Tawtoraama wirwirnde ndee, ɓeeɗoo hilifaaɓe :
To bannge gure, gila Kiidiira haa Kayhayɗi, rewo maayo e worgo maayo, yimɓe mumen njiyaama e wirwirnde ndee ko jiidaa e ɓe ndañaani arde e koyɗe gule.
Hol gonɗo Abdul Hammadi Jaagili Kebe?
Fooyre Ɓamtaare dañiino fartaŋŋe tawde mo nokku makko e jokkondirde e makko e tawtoreede miñiraaɓe makko Buubakar Hammadi Jaagili Kebe, Haamiidu Hammadi Jaagili e banndiraaɗo debbo ena wiyee Jaalaade Lam ganndiraaɗo Seynabu Umaar Lam, nawnooɗo en toon oo. Jokkondiral ngal waɗi ko ŋoral maayo e les caali kunndaaki, ena tiimi e joofnde laaɗe, ena hucciti e tufnde Bakkel Sahre Demmba, lewru e balɗe noogaas ko adii sankaare ndee.
Nulaaɗo Fooyre Ɓamtaare: E innde Fooyre Ɓamtaare e ardorde mum, min calminii ma, min calminii ɓe min tawdu maa ɗoo ɓee. Hade men naatande yeewtere men, emin njiɗi nginnito-ɗaa, kaalanaa banndiraaɓe no duuɓi maa poti hikka.
Abdul Hammadi Jaagili Kebe : Mbiyetee-mi ko Abdul Hammadi Jaagili Kebe. Njibinaa mi ko ɗoo e Guray. Duuɓi am ena njahra hikka e 85 walla 86. Ɗum firti ko potat-mi arde e aduna ko e hitaande 1931 walla 1932. Ko miin woni afo jinnaaɓe am. Baaba am wiyetee ko Hammadi Jaagili Kebe. Ko kañum woni cosaan wuro ngoo. Neene am ko Jaara Yero Sih wiyetee.
N.F.Ɓ: Caggal nde njubban-ɗaa janngiyankooɓe jaaynde Fooyre Ɓamtaare e keptinirgol maa, hol to nguurndam maa ɓuri yahrude e ceŋɗe faggudu?
A.H.J.K : Nguurndam am woni ngurndam galle oo, nguurndam galle oo kadi woni nguurndam am. Nguurndam galle oo yowitii tan ko e awo. Ko ɗuum kadi faarnortoo. A yiyii seede mum nii ɗo njooɗi-ɗaa ɗoo sabu ko taari maa koo fof ko hakkunde saakitaaji, laaɗe, dennge e gelmeeji.
N.F.Ɓ: Hol e eddaaji kulle ndiyam ɗe ngawatno-ɗon? Mbele ko noodi walla ko liɗɗi?
A.H.J.K: Min ngawii noodi, min ngawii liɗɗi. Sahaa nana ɗoo ɓenni, ooɗoo galle mo njiy-ɗaa, tugawal fof ko e hoore nooroo haa o joofi. Hannde oo noon barooɗe ngasii e diiwaan hee. Ɓuri hedditoraade noodi ko bannge funnaange.
To bannge liingu noon, haa jooni ko min awooɓe. Galle oo, taw-ɗaa ko ɓuri heewde heen ko awoyɓe nokkuuji goɗɗi. Emin njogii galle ɗo wiyetee Lislaam e jiimde maayel Jaalankaani. Goɗɗo nana tolnde Njawaar ɗo wiyetee Tesekeere. Woni ɗoon ko miñi am ena wiyee Saydu Hammadi Jaagili. Tataɓo oo nana tolnde Demmbankaani to wiyetee Neema. Woni toon ko miñi am goɗɗo ena wiyee Alasan Hammadi. Won wonanɓe min kadi haa to Fummu Gileyta. Wonani min toon ko Muusaa Hammadi Jaagili. Oon ne ko miñi am. Ɗiiɗoo galleeji fof seydi Njaay, alaa ko waɗi ɗumen to ngoni too so wonaa awo.
N.F.Ɓ: Awo ena naamndii ganndal e baawal haa teeŋti e awo noodi, galle oo, hol to ganndal mum walla baawal mum ɓuri yahrude?
A.H.J.K: Seydi Njaay, haalde hoore mum welaani, newaaki kono galle oo ena mari ganndal kuuɓtidinngal ko fayti e ndiyam. Tuggude e taani amen Jaagili Siree, jibinɗo jinnaaɗo amen gorko oo haa yettii kodda amen, gooto e amen fof ena mari e ganndal ko yeddotaako, kadi waɗdaama jalooje maantiniiɗe. Taani amen Jaagili Siree, ko kañum waɗi yoolde e maayo Bakkel, sappii wonde piyoori wontaa bonnude e ɗeeɗoo tufɗe. Baabi amen Hammadi Jaagili, a nanii golwole mum, a nanii kadi ko waɗdunoo e cubballo Paalfaalo(yettoode Faal), gummorinooɗo to Bokkol to falnde Tooro walla Dimat e leydi Senegaal. Miin e hoore am, ko mi mutatnooɗo gubbi. Ɗo gubbol loŋinoo e diiwaan hee fof ko maa mi addoyee. Luggere wonnde ɗoo fof mboɗo luggiɗeeki mum, ɗoo haa Demmbankaani. Miin e jinnaaɗo amen oo, alaa ɗo min kaɓaani ɗoo e barooɗe maayo.
N.F.Ɓ: Gabi ne, ko Balla Jeerel yaawri koo?
A.H.J.K : Alaa gabi, min ndartoranooki awo mumen. Emin njanondiratnoo e majji sahaa fof kono min keertinaani awo ngoo. Emin njogii ganndal ngabu noon.
N.F.Ɓ: Ceerno Abdul, hol to ittu-ɗon ganndal mon? Ko e boosankooɓe, somankooɓe walla ko e sooninkooɓe?
A.H.J.K: Alaa heen fof ɗo min ƴetti! Min keɓri ganndal ngal ko jinnaaɗo amen Hammadi Jaagili Kebe. Oon ne ko e baaba mum Jaagili Siree Kebe ƴoogi. So ɗum ɓennii, ko min fuutankooɓe no ngonir-ɗaa fuutanke nii. Emin njogii koyngal to Nguy. Baaba Abdul Kebe jahdunooɗo e Abbaas to Fallemme, mo Gellaay Aali Faal yimata oo, ko taani amen. Neene am wiyetee ko Jaara Yero Sih, dawi ko Daawalel sara Mbaañ. Baaba am wiyetee ko Hammadi Jaagili Siree Binta Sannjiruuji Maayataa Janngu Mbay. Ɗuum nawtii mo to Doondu walla to Aali Wuuri. Minen ko min fuutankooɓe tiiɗaaɓe fuutankaagal mumen. Ko goonga min ɓooyii gaay, min paggitiima neesuuji gaay, kono fulɓe mbiyi: ”ɓooyde jullaare e ndiyam addantaa ɗum wontude nooroo”
N.F.Ɓ: E kaawisi Alla no galle oo wayi wonde galle subalɓe annduɓe maayo, anndanɓe maayo nii, mi yiyii ɗoo duɗal quraana, alluuje e almuɓɓe janngooɓe!
A.H.J.K: galle oo ena soobii e diine e jaŋde quraana gila e nguurndam jinnaaɗo amen Hammadi Jaagili. Jinnaaɗo oo e Alhajji Mammadu Saydu Bah to Madiina Gunaas (yo Alla yurmo ɓe, yaafoo ɓe, kamɓe e denndaangal maayɓe juulɓe), hakkunde maɓɓe diwtiino cehilaagal mehal, wontunoo ko ɓinngu yumma. Sabu ngool giɗgol e tabitde, Alhajji Mammadu Saydu ɗaɓɓitiino e jinnaaɗo oo nde feranta Madiina mbele eɓe mbaasa woɗɗondirde koɗorɗe. Jinnaaɗo oo ñaagii mo wonde kañum ko gawoowo, ko gaay waawi wuurde. Alhajji Mammadu Saydu Bah waɗi heen duwaaw, yo Geno ñiiɓnata mo ɗoon, yeñna mo, o jooɗonoo ɓe ɗoon. Ko galle oo woni njaatigi denndaangal hilifaaɓe diine arooɓe e nokku hee. Hay e ɗeeɗoo balɗe, emin tijjii garal Ceerno Sheex Baro, ɓiyi Ceerno Maysuur Baro to Mbuur, so Geno haajii.
N.F.Ɓ: Ceerno Abdul, hol no galle subalɓe potɗo nii mawnude e ɓesnude jogorii njuɓɓudi mbayndi nii, a nanataa dille, a nanataa gulaali wonaa kuɗdi e ƴattooje?
A.H.J.K : Galle oo nehraa ko reende hurum goodnooɗo gila e mawɓe yawtuɓe, mawɗo yurmoo cukalel, cukalel ne hormoo mawɗo, gooto fof annda fotde mum, reena fotde mum. Hay gooto waɗataa ɗoo ko yamiraaka walla ko diisnaaki. Mawɗo ɗoo ko gooto, ko miin. Heddiiɓe ɓee fof ngoni ko les am. Kala luurduɓe ngaddetee ko e les kiiɗoo caali ñaawee. Joom goonga rokkee goonga mum, joom fenaande rokkee fenaande mum kadi reentinee. Hay gooto suusaa lelnude ñaawoore mum kañum tan. Nde ngar-ɗon ndee, on tawii ɗoo sukaaɓe ɗiɗo rewɓe ena ngari ñaawdude. Ñaawoore ndee yani ko e jeese mon. So won ɗo wonnoo, gooto fof haalantunoo tan ko joom-galle mum, haaɗa ɗoon walla wiya ena ñawndira junngo mum. Ɗuum alaa ɗoo, enndetaake kadi ɗoo. Kala ngennduɗo ɗuum tawata ko ñaamɗe mum ko ko ngasi e galle hee walla galle oo fof rennda, haɓa e joom mum
No njiyru-ɗon galle oo nii, mangasin oo ko gooto, deppaas oo ko gooto, rottoodu nguu ko wooturu. Sukaaɓe rewɓe ne galle ɓee ko gorle mbaɗata to bannge ndefu. Alaa pooɗantooɗo jeyde huunde. Kala ko faggaa ɗoo ko njoowaandi, ko yimɓe fof poti heen. Ko niin min nguurdi seydi Njaay.
Banndiraaɓe, yeewtere men e jinnaaɗo Abdul Hammadi Jaagili ko ɗoo haaɗi. Tesko-ɗen wonde ko o gorko juulɗo, ƴoƴɗo, nuunɗuɗo, muñɗo, goongirante mo moƴƴere mum ɗeɓi diwtude aada. Kala koɗo teskinɗo naatnooɗo e Guray, galle oo waɗanii ɗum fotde teddungal e cakkital makko. Abdul ena jokkondiri e aduna fof, gila e hilifaaɓe diine Muritani, Senegaal, Mali haa Gammbi. Omo woodondiri e laamɓe e denndaangal yontaaɓe, joom geɗe en wuurɓe e nokku hee. Ko ɗuum addani gollaade e golle binndital ɗo Guray ɗoo e dumunnaaji cakkitiiɗi ɗii.
Fedde Ɓamtaare Pulaar e jaaynde mum Fooyre Ɓamtaare ena nelda duwaaw feewde e ɓesngu Guray e kuuɓal, teeŋti e galle subalɓe Kebenaaɓe e jangol kii maamaawi. Yo Geno lomto, lomtina!
On njaaraama!
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2017/07/26/maayde-woyaani-abdul-hammadi-jaagili-kebe/ |
Duɗal Buuɗal Yurmeende yuɓɓinii yeewtere pinal fattamlamre ñalnde 29 seeɗto 2017 to PK 8 e gardagol Saalif Soh. Wonaa ngolɗoo laawol woni gadanol duɗal ngal yuɓɓinde dillere waynde hono nii. Tuggude e nde duɗal ngal sosaa ñalnde 5 lewru mbooy 2013, hitaande fof engal yuɓɓina ko fulɓe ena mbeltoroo. Hikka noon, ngal suɓii ko ndeeɗoo tiitoonde : « Yeeso e ngaddinaaji Pinal Fulɓe( ngaynaaka) » . Yeewtanta ngal ko Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu mo Jiinge jeeri Tummbere.
Tuggude e juulal tiisubaar haa takkusaan juulaa nde golle ɗee puɗɗii ndee, sukaaɓe ɓee ngoni ko e kebungal. Kala ko ɓiyi pullo ena ñaantortonoo walla suɗortonoo, faɗɗa, gila e gaaɓgol, jawo, hootonnde, cakka, tengaade, cokdi e puuɗdi, njiyaama e dingiral ngal. Ko noon ne kadi cuɗaari kaggu e ngaafu debbo pullo ɓeydiri ŋari e faayiida kikiiɗe oo nde tawnoo ko ngaynaaka woni njaatigi kewu nguu.
To bannge njuɓɓudi dingiral ngal waɗaa ko e juuɗe suka laaɓɗo reedu, laaɓtuɗo golle, mo yimɓe fof njeeɓata gonal mum, njonaa timmal mum ena wiyetee Ɗaahiiru Galo Bah lollirɗo Almudel. Hiirde ndee hurmbitiri ko alquraana e ɗemngal Maysuur Bah. Rewi heen ko seppo ganni. Ngoon holliri e jaati ko nguurndam gaynaako e kuutorɗe mum. Caggal ɗuum, hakkillaaji kooti e jahɗo mo haastaaka hono Mammadu Demmba Sih, neldi mo duwaaw, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe. Rewi heen ko jimol Duɗal Buuɗal Yurmeende e daande welnde Binta Haaruuna Soh. Bah Aadama Mammadu, teddiniraaɗo kikiiɗe oo waɗi haalannde naatnde e hakkillaaji caggal nde hooreejo fedde ndee rowi hono Deddi Bellel Soh. Ko ɗoo woni hankadi ɗo gorle ngarti e Gelongal Fuuta e yeewtere mum.
Yeeso e ngaddinaaji Pinal Fulɓe(ngaynaaka)
Hade jeewtoowo oo jolde e nehaande yeewtere ndee, adii tawo ko sifaade Leñol Fulɓe e sawaawo maggol gila Misira haa e Daande Senegaal e no Pinal ngal yuɓɓiri :
Fulɓe ko leñol kaalowol Pulaar to bannge hirnaange, Fulfulde to bannge funnaange, ɓurngol saraade e nder Duunde Afrik wonande leƴƴi keddiiɗi ɗii. Engol tawee e nder 24 leydi e nder doŋre Afrik, ko wayi no Muritani, Senegaal, Gammbi, Gine Bisaawo, Gine Konaakiri, Mali, Burkinaa Fasoo, Niseer, Niseriyaa, Kameruun, Caad, Siraa Lewoon, Somali, Sudaa, Centar Afrik, Togo, Benee, Ecoppi haa e Eritere. Haawnaaki tawa won ɗo ngol filtata banngeeji goɗɗi kono ko e nder ɗeeɗoo leyɗeele ngol ɓuri jaalɗaade.
Fulɓe ndaroyiima hannde to bannge keewndi e 82 miliyoŋ walla tati aadee. Fulɓe ko leñol ɓooyngol saɗne. Ko ɗuum jeyi sabaabu wiɗtooɓe heewɓe ena luurdi e asli maggol. Ɓurɓe heewde ɓee noon mbaɗi ngol dawi ko Misira. Deftere Professeur Abuu Bakri Muusaa Lam “ gila Heli e Yooyo haa Fuuta Tooro » ena seedtoo ɗuum. Binndi wiɗtooɓe mawɓe wayɓe no Sheek Anta Joop e Tewofiil Obennga kadi luurdaani heen.
Nde ngol feri Misira, ngol rewi e jeereende mawnde Sahara, fotde dumunna juutɗo seeɗa. Ngol ɗacci ɗoon ɓarakke maggol e nder wimmbalooji kaaƴe ɗo ngol koɗnoo. Ko ɗee ɓarakke woni ko wiyetee e ɗemngal farayse: peintures rupestres. Ko e ɗeen ɓarakke haa hannde, woni ɗo alkule kuutorteeɗe hannde e binndol ɗemɗe winndere ndee, ƴoogaa. Henri Lothe, Teophile Obénga, Seek Anta Joop, Mustafa Booli, Mammadu Sammba Joop Murtuɗo e Abuu Bakri Muusaa Lam ena ngooŋɗini ɗuum.
Ngam hollude ɗo cawaaje Fulɓe ndewnoo e nder doŋre Afrik, Arɗo Jeeri ena wiya e nder yimre “ Pullo, holi aan?”:
Ko miin woni taanoo Buytoori pernooɗo funnaange, ferani Niil
Ko mi Fiiraawuuna cuɓinooɗo hoɗorde e Tebes e to Memfiis.
Mi ɗaccii ɓarakke e Nibi e to belgol Rifte
Mi rewii e Darfuur, mboɗo yaaɓani Baafuur
Mi taƴtii Sahel, funnaange e hirnaange, Niil haa Senegaal.
Ko miin woni Boɗaajo to Niiseer, Caad e to Sudaa, mo gerewol cinkangol
Ko miin woni Bolaaro Maasina, Jaalaalo Kinndi, joom gaawe tookaaɗe
Ko miin woni Girlaajo Haayre, Nduyeejo to Fuuta Jaloŋ, jooɗotooɗo e Jappeere, hakkunde Batu Mawngu, fiilee Lefol ŋarɗungol
Ko miin woni Pereejo Ferlo, pernooɗo haa yanoyi e powle Benuwe.
E sahaa mo ɓe ngoni e Jeereende Sahara, ɓurnoo tabitde to bannge golle ko nehgno kulle, sehngo kaaƴe, remru, waaño walla awo e ɓogguru ɓiɓɓe leydi. Nde ɓe ngummii e nder jeereende Sahara haa no ɓe ngardi haa e daande Maayo Senegaal ko daawal juutngal. Ko ɗoon golle goɗɗe ɗee coɗaa heen walla njuɓɓudi ndii ɓeydii yaajtineede. Geɗe faggudu ɗee ɓeydii, fannuuji goɗɗi naattinaa heen ko wayi no tafngo(tawi jamɗe njiytaama), cañu, mahngo, ɗatngo, sehngo haa e geɗe denndaaɗe ko wayi ndema e njulaagu. Ko ɗuum addi miijo fanninde golle haa ɗum jibinoyi kinɗe. Ɗeen kinɗe noon addi ɗumen ko feccere golle ngam jokkondirde e timmondirde ngam tafde njuɓɓudi renndo moƴƴiri. E teskaade won e kinɗe ɓuri jaalɗaade ko to bannge hirnaange duunde ndee, haa teeŋti hakkunde Muritani e Senegaal e nokku biyeteeɗo Fuuta Tooro oo e ko askitintoo e mum.
Ko njeñtudi ɗeen kinɗe e jotondiral e timmondiral hakkunde majje, ko e dow ɗuum Pinal leñol ngol mahaa. Ɗum yiɗi wiyde haa hannde ko Pinal leñol Fulɓe ko njoowaandi, wonaa njeñtudi hinnde wootere.
Helmere Pinal, e humpito men, ena jogii sifaaji ɗiɗi: Pinal Neɗɗo e Pinal Leñol
Pinal fulɓe ko njoowaandi. Ko njeñtudi denndaangal kinɗe ɗee ngollii walla mahi ngal. Ko kinɗe ngoni doosɗe renndo ngoo, wootere heen fof ena jogii heen tugawal walla tuufeere. Kinɗe Fulɓe ko 13, mooftuɗi cuuɗi, galleeji e pooye.
Renndo Fulɓe ena waawi fiyreede yeru no lekki ki cate 13, fooɓre e ɗaɗi. Cate ɗee ngoni Kinɗe ɗee, fooɓre ndee ko Ɗemngal, ɗaɗi ɗii ngona Pinal ngal.
Haade en mbaawaa haaldude ɗoo denndaangal kinɗe ɗee, wootere heen fof ko addi, alaa e sago tan cuɓo-ɗen yeeso wooto e nder gaddinaaji Pinal Fulɓe, jeyi sabaabu heertinde yeewtere men hannde e Ngaynaaka ko sabu Almuɓɓe Duɗal Buuɗal Yurmeende njahri ko oon fannu.
Tesko-ɗen wonde:
Njiɗ-ɗen joofaade ɗoo ko no ngaynaaka ardi e sirluuji e seremelleeji jahdooji heen ngam udditande yontaaji hannde ɗii boli wiɗto, teeŋti e wonɓe e teeru walla jibinaaɓe to woɗɗi Nehaande mumen Yummaare.
Iwdi Nagge
Hade ngaynaaka woodde ko maa jawdi woodi tawo. Fulɓe ngadii nehde e jawdi ndariindi ko Nagge. Nagge ummii ko e ndiyam e kawraangal denndaangal haalooɓe ko fayti e iwdi walla e asli nagge:
Won kadi ɗo lawɓe, haa hannde, teeŋtinta jiidigal hakkunde Fulɓe aynaaɓe e lawɓe e nder njimri mumen:
Ñalnde Pullo gaynaako e Labbo ka ɓ i, ɗaccee ɓ e ɓ ammbondira, ko kañumen njiidunoo, coori mbalka e ɓ irdugal, njahdi Baanoo weendu nayi, njahdi Kaaƴaa Kummba Galo, njahdi Layki e Soorokum.
Haa hannde e wiyde maɓɓe, nde Caamaaba resndi Kuumeen ñale ndurmbeele ngee, nge yeñii no feewi. Kuumeen ne noddi Ilo Yeladi Jaaƴe Saadiga Saŋre Boɗewal Maakama, resndi ɗum nayi ɗii. O janngi Ilo sirlu ngaynaaka e dow 12 karawal walla boowal. O rokki ɗum nande haala Kulle, kuuje e puɗi e anndude puɗi cafrooji rafiiji yimɓe e jawdi.
Ko ɗeen karaaaje walla boowe 12, ɗo Ilo jannginanoo, fulɓe tuugnii ngam toɗɗaade lebbi 12 hitaande. Caggal heblo Kuumeen e Ilo, Forforoondu, joom-suudu Kuumeen, rokki Ilo Dammbol ngol piɓle 28 e sirluuji mum.
Nde Ilo heɓi ganndal nagge, mari sirlu kulle, puɗe e kuuje, anndi ko soomi e ndowgu e ko suuɗii e leydi, ƴelliti ko ngaynaaka. Ko ndeen woni nde ngaynaaka fuɗɗii. Fuɗɗi ngaynaaka ko Ilo Yeladi. Fuɗɗi ngaynaaka ko nagge. Ko Ilo fentanaa leeɓol Fantaŋ to wiyetee Jaaɓi Jaara e nder leydi Mali e wiyde Abdul Ajiiju Jallo, hooreejo Tabital Pulaagu Mali, jeyaaɗo to Gaawi Nanee.
On njaaraama!
Hiirde ndee haaɗaani tan e yeewtere ndee, nde jokkii. Mago faytungo e jaŋde e jime jirwuɗe mbaɗaama, jime cifotooɗe ko yowitii e ɓamtaare, kaawisaaji Fuuta e duɗe ɗemɗe ngenndi am. Rewi heen ko bismaaɓe, rokkaaɓe konngi ko wayi Kaaliidu Geddaaɗo, Inspecteur Mohammedu Paate Jallo e Siley Demmba Yaajuru Bah. Ɓe cifii ŋarɗugol kewu nguu, ɓe manti suka gardiiɗo golle ɗee to bannge nehdi, neɗɗaagal e ngenndiyankaagal hono Saalif Soh (won e maɓɓe ko tolnodiiɓe baaba mum suka oo). Caggal konngi ɗii ko tinndinoore koɗdigal rewi heen. Yaayaa Njaay, gorko Mbaañ, diiri Murtuɗo Joop, jatti Hammaat Maamuudu e Hammadi Kaaliidu, toƴƴi daande. Darinooɓe e ɓe hakkillaaji mumen puɗɗinoo eggude e kewu nguu, moɗti poofaali, keɗtii e oo suka naalanke belɗo daande, jooɗɗo e ndaaratnde mo yawnaaki koltu. O deƴƴi, Almudel Bah naatani dokkirgol seedanteeje teddungal. Ko ena tolnoyoo e 12 seedantaagal rokkiraama e oo kikiiɗe.
Hiirde Duɗal Buuɗal Yurmeende waɗii faayiida. Gaagaa geɗe pinal kolliraaɗe ɗee gila e coñce haa e kuutorɗe, pelle Yiɗɓe Diɗɗal, Lappol Yaakaare, Jaalal Pulaagu, Hoodere Ngenndi, Kawral Woɗaaɓe Ngam Ɓamtaare, Sukaaɓe Ngam Ɓamtaare Hamdallaahi, Sukaaɓe Ngam Ɓamtaare Daar Salaam e Piindi Pinal Boosoya tawtoraama hiirde ndee, ndokkaama konngi, njettinii nule mumen. Duɗal Bele Ndenndi, Aamadu Hampaate Bah, Demmba Aamadu Bari, Momti Majjere e Humambinnaagal e Lewlewal Pulaagu ne keedtaani heen caggal.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2017/07/23/du%c9%97al-buu%c9%97al-yurmeende-e-yeewtere-ngaynaaka/ |
Ñalnde Aset 06 mee 2017, catal Nuwaadibu fedde Ɓamtaare pulaar e Muritani yuɓɓinii hiirde pinal mawnde, nder Nuwaadibu, tawi fayndaare mum ko ummanaade mahde galle pulaar mo Nuwaadibu.
Fedde Ɓamtaare dañii galle e nder Nuwaadibu gila hitaande 1986. Tuggi ndeen fayi hannde, galle oo mahaaka mahdi moƴƴiri. Laabi limti-limtinɗi catal Nuwaadibu ina sakka peeje no galle oo mahiraa, kono ɗe ndonka yahde. Hannde, catal Nuwaadibu ina felliti daraade no doole mum en potirnoo, sabu ngal lelnii laabi no ngalu dañirtee, mbele galle oo ina mahee, tawa ko e ballondiral e denndaangal nuwaadibunaaɓe. To bannge goɗɗo oo, gollal ngal ko ngal fulɓe kala, ɗo ɓe mbaawi wonde kala. Eeraango ina waɗaa fayde e mo woni kala e leñol ngol, nde addata ballal mum teeŋtungal, kadi paayodinngal ko leelaani. Ko soklaa e ɗee golle koo ina heewi no feewi, kono pellital e dental mbaawi ɗum. Ballal baawngal wonde fof, alaa heen ko famɗi, kadi alaa heen ko heewi, mo woni kala yo diw diwal mum feƴƴa ɗo foti ɗoo, sabu golle ɗee ko denndaaɗe, mbaɗataa heen tan ko ko kattan-ɗaa. Balle ɗee ngalaa happu, ɗoon ɗo mahdi ndii gasaani.
Ko oo sabaabu addani Catal FƁPM Nuwaadibu yuɓɓin’de hiirde pinal faayodinnde ɗoo e Nuwaadibu to nokku ina wiyee « JAWHARA » e nder leegal robine ɗiɗmo, ngam udditde puɗɗagol golle mahdi galle Pulaar. Waɗde jeeyngal jaajngal e hirjino mawngo fayde e denndaangal nuwaadibunaaɓe kala, arɓe e hiirde ndee e ɓe ngaraani e hiirde hee fof, yo nganndu mahdi Galle Pulaar Nuwaadibu ummanaama, kadi mo woni kala ina naamnaa yo addu ballal mum e ɗee golle.
E keblugol hiirde ndee, catal ngal winndiino ɓatakuuji fayde e huunde e nuwaadibunaaɓe ngam ɗaɓɓude e mum en balle, mbele wallitde keblugol hiirde ndee, e kadi kala ko dañaa heen, wona ko fuɗɗortee mahdi galle oo. Maa ɓatakuuji goɗɗi ngaroy e maɓɓe ɗoo e yeeso seeɗa. Kala mo heɓaani jooni maa heɓoy e ɗiin.
Hiirde ndee wonii hiirde pinal tigi e mbaydi mum kala, sabu pinal keewngal feññinaama heen. Ko goomu Ngatamaare Catal Nuwaadibu yuɓɓini denndaangal ko holliraa e hiirde ndee, gila e jimɗi, jime, tinndinooje, ngamri e njalnika. Ɗuum fof e heewde ñamri, ngam wallitde hiirde ndee haa ko waɗetee heen koo wona geɗe pinal jaajɗe, kadi ceertuɗe, Catal ngal balliima e hiirde ndee huunde e pelle pine e pelle gure ngam wallikinaade ɗum en, yo wood ko kebli ko fayti e pinal e daartol leñol ngol, ngadda kollira e nder hiirde ndee. Kala heen fedde ko yeeso wooto e jeese pinal men ngal halfinaa, ina e ɗuum daartol : Hollirde Ceerno Suleymaani Raasin Baal. To pinal : Hollirde jommbaajo e yahdiiɓe mum, hollirde jaambaaro e njogitaaje mum, e hollirde Mbiruuji e cinkal mum en.
Ɗum woni ɗeeɗoo pelle nay garooje les, kalfinaa yo mbaɗ ngoon heblo, kala heen fedde e gollal mum:
Fedde Pinal Mbaañ wiyaa ko yo heblu, hollira cinkal Jommbaajo e yahdiiɓe mum. Ɓe mbaɗii gollal ngal kala haa timmi, kadi ɓe ñaanti ɗum haa yooɗi, tawi ko e mbaydi finaa tawaa fulɓe e aadaaji mum…
Fedde Pinal Ƴellitaare Nuwaadibu wiyaa ko yo heblu, hollira Ceerno Suleymaani Raasin Baal e golle mum. Ɓe mbaɗii gollal ngal no haanirta nii, Fuuta Nuwaadibu fof weltanimaa ma ɓe, sabu ɓe kollii hol Ceerno Suleymaani Baal e neɗɗankaagal mum gila nde yiyi aduna haa ñalnde ruttii e joom mum, ɓe kollii mo e mbaydi daartol, e hol ko o gollani Fulɓe e mbaydi keeriindi, hol ko o gollani Fuuta e taariindi mum e mbaydi kuuftidinndi, e hol ko o ɗacci ko o yamirnoo yo waɗe caggal makko so o wirnii ma…
Fedde Pinal Ceenel Halayɓe wiyaa ko yo heblu, hollira ko fayti e Jaambaaro e njogitaaje mum. Fedde Pinal Sukaaɓe Ceenel timminii gollal ngal kadi ɓe ciŋkii ngal haa yooɗi, ɓe kollirii e nder renndo ngoo gorko jaambaaro ina wondi e cuddiiɗo mum ina jogii kummballi ñeñaaɗi haa njooɗi, omo fiya ɗi omo jarfa gorko jaambaaro oo.
Fedde Pinal Sukaaɓe Kundel Jam-Soŋko wiyaa ko yo heblu, hollira ko Mbiruuji cippirteeɗi e ciŋkal mum en. Nde hollirii mbiruuji ɗiɗi ñaantiiɗi haa njooɗi, gooto heen fof ina waɗi ndaala mum njooɗka, ina ŋati liital mum ina wutta. Sukaaɓe rewɓe ñaantiiɓe ina mbaɗi lasal mum en, ina njima, ina poɗɗa, gooto heen fof ina njaara yelle mum, eɓe cummba, eɓe cajoo weltaare, eɓe mbiya « hiirii hiirii jamma Alla koy, bawɗi koy tunngii mbelii hoto yelle am wonii, bawɗi koy mbelii cerkitii mbele yelle am araani. Alla dey ina waawi, koɗo sakko waali fawoo dow. Oo mo leewotaako sippirtaake hol ko addu maa? Addu maa ko jogo comci e fiyde miñum en. Wooroo nduu reedu, ellee moɗɗo ñale. Wooroo ndee hoore mbele yummaa ɓoosaani ». Mo woni heen fof ina ɗaminii kawgu yelle mum. Mbiruuji ɗii naatiri dingiral ngal ko leewaali njooɗɗi, eɓe piya cowtiiji e gewelaaji ina jahdi e bawɗi belɗi e buubaaji, haa ɗesi wonde ko e nder lammba njirwuka yimɓe ɓee ngoni.
Terɗe catal Nuwaadibu fof ndariima, kaaɗtudi baawɗe mum en, gila golle ɗee puɗɗi haa ɗe njoofi, gila to yuɓɓinooɓe, to heedɓe e dame, yeeyooɓe naatirɗi, heedɓe e jaɓɓaade hoɗɓe teddiniraaɓe, e joɗɗinde ɗum en. Ngaal gollal halfinaa ɗum ko terɗe goomu gollordu catal Nuwaadibu. Ɓe njooɗnii ɗum haa yooɗi, sabu kamɓe fof ɓe ɓoornii ko wutteeji daneeji nannduɗi, ɓe mbaɗi ñaantungal cosaan : pirli kaŋŋe, kootone kaaƴaaɗe, kala ko debbo ina suɗortonoo haŋki, ɓe cuɗorii ma ɗum, haa ɓe njooɗi, ɓe paɗɗi jinneeji njooɗndam.
Goomu Ngatamaare catal Ɓamtaare Pulaar Nuwaadibu e gardagol goomu jaŋde e pinal catal, mbaɗii golle kaalteteeɗe ko juuti e nder Nuwaadibu, sabu majje yooɗde, laaɓtuɗe e senaade, e loowde geɗe pinal fulɓe keewɗe. Hono ndee hiirde e faayodin’de, meeɗaani waɗde e nder Nuwaadibu.
Hiirde ndee fuɗɗii ko wakuuji 19 ina pawi hojemaaji 30, nde udditiri ko jaŋde Ɓuraana tedduɗo oo e daande Ceerno Usmaan Aac, nde ɗum joofi ko musidɗo Maamuudu Gise dokkaaɗo ngardiigu lollingol njuɓɓudi hiirde ndee, tari doggol njuɓɓudi hiirde ndee no yahrata.
Hiirde nde gasi ko waktuuji 23 ina pawi 15 hojom. Nde gasiri ko kelle e kuljinaali e gulaali weltaare. Ndeen weltaare mawnde, ina holli ɗuum, nde hiirde nde gasi haa laaɓi ndee, yimɓe ɓee, Alla e maɓɓe weltaade, hay gooto e maɓɓe yiɗaani yahde, kamɓe kala ɓe ndiiri ɓe maɓɓii e sukaaɓe amatnooɓe ɓee.. yiɗde yettude ɗum en, e weltinde ɗum en e ɗee golle paayodinɗe.
E innde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, e innde Catal Nuwaadibu, denndaangal terɗe yiilirde catal Nuwaadibu ngal ina njetta, njettoor keeriiɗo fayde e denndaangal yimɓe wallitɓe keblugol hiirde nde e tabitingol mum ñalnde 06 mee 2017. Kamɓe kala yo Alla, yoɓ ɓe moƴƴere. E fayde kadi e denndaangal nootiiɓe hiirde ndee, ngaddi balle mum en keewɗe ngari nootaade leñol mum en ngam wallitde ɓamtaare maggol.Eɗen mbiya ɓe tan ko Alla gooto jogii njoɓdi nafoori, yo O yoɓ ɓe moƴƴere kamɓe kala.
On njaaraama.
E kuɗol Aadama Alasan Caam, Koolaaɗo Kuuɓal Catal Nuwaadibu | https://pulaar.org/2017/07/01/hiirde-catal-f-%c9%93-p-m-nuwaadibu-nalnde-06-mee-2017/ |
Tintaama ñalnde talaata 19 abiriil 2021, warngo Hooreejo leydi Caad, Idiriis Debi Itno. Ɗum kewi ko caggal nde o gaañii e wolde gaañanɗe ɓuusɗe, saraaji wuro Maaw, hedde kilooji 300 feewde Njamena, laamorgo leydi ndi.
Leydi Farayse waasii sehil cuusɗo
“ La France perd un ami courageux ” (Farayse waasii sehil mum cuusɗo)… ko ngoo bayyinaango Macron yaltini ñalnde 20 seeɗto (abril) 2021, nde o nani maayde Idiris Debi Itno, hooreejo leydi Caad gila 1990. E ko ɓuri yaajde, wari mo ko gaañanɗe o heɓnoo nder nanngondiral maɓɓe e seɓɓitiiɓe FACT, ñalnde Mawbaare (talaata) 13 seeɗto 2021. Hare ndee waɗnoo ko rewo Njamena, saraaji wuro Maaw, laamorgo diiwaanKanem.
Idiris Debi Itno ko karallo konuyaagal, polluɗo laamu Hisen Habre he hitaande 1990. Ndeen e jooni, duuɓi 30 ko kanko laamii leydi Caad. Nde o waraa ndee hawriti ko e omo luutii daawal ɗiɗmal suɓngo hooreleydiyaagal, o dañi toɓɓe 79,32%.
Ñalnde jom-konngol konu Caad, Seneraal Azem Bermandowa Aguna habri e tele Caad maayde makko o wiyi ko “ Debi ardiima konu ngam haɓde e cete seɓɓitiiɓe ummoriiɓe Libiya. O gaañii e nder mum, o sankii heen nde o artiraa haa Njamenan ”. Ɓe mbiyi e nder hare ndee, ɓe mbarii e seɓɓitiiɓe ɓe fotde 300. Kono ɓe mbaranaama ko heewi kamɓe ne.
Diiso konuure sabborngo lebbi 18
O ubbaa ko ñalngu Mawnde (aljumaa) 23 Seeɗto to wuro maɓɓe, bannge fuɗnaange leydi ndii, feewde keerol Caad e Sudaan. Gila o ubbaaka, tawi ɓiyiiko Seneraal Mahamat Idiris Debi Itno lomtinaama mo. Oon ne ko konunke, omo yahra e duuɓi 37 tan. O ardinaa Diiso Konuure Sabborngo (“Conseil militaire de transition”), yantude e « senaraluuji » 15 woɗɓe. Ngoo Diiso Konuure halfinaa e ndaɓɓa ko « jeytaare ngenndi Caad, hurum keeri leydi ndii, ngootaagu ngenndi, e hormaade nanondire boowaliije ». Ɓe mbaɗti heen ɓe mbiyi « mudda cabborɗo oo ko lebbi 18 ».
So lajal cabborgal ngal timmii, maa suɓngooji goɗɗi njuɓɓine, gila to meeriiji haa to sarɗiyankooɓe e hoore leydaagal. Sunnotooɓe kewe Caad hono Caroline Roussy, mbiyi « Duuɓi 30 hikka hakkeeji aadee ko jaɓɓaaɗi nder leydi Caad. Duuɓi 30 lomtondiral e laamu woodaani. So ndee sunaare warngo Debi ɓennii eɗen poti woƴeede so Caadnaaɓe ina poti jaɓde konuyanke ardoo ɗum en kadi, ummiiɗo he galle gooto, hay sinno ko e sabborde ».
Ko adii ɗuum, Doosɗe Caad mbiyi ko «…so Hooreejo Leydi ronkii, lomtotoo mo ko Hooreejo Suudu Sarɗiyeeji, so oon waawaa, foti wonde ko Nanndo-Hooreejo Suudu ndu ». Wiyaa noon, nde habraa Idriis Debi Itno sankiima, Hooreejo Suudu Sarɗiyeeji wiyi ko « sellaani ». Ko ɗuum addani koninkooɓe tafde Goomu Sabbordu Koninkooɓe.
Keɓruɗo laamu ƴiiƴam, iwrata ko ƴiiƴam
He yonta Hisen Habere keɓrunooɗo laamu ƴiiƴam e juuɗe Gukkini Weddey, wonnoo mawɗo konu Caad ko oo Idiris Debi Itno. Kanko e banndiiko Hasan Jamuus ɓe ndogi ɓe payi Sudaan. Nde wonnoo ɓe njeyaa ko e leñol Zakwa en. Hisen Habere noon ko e leñol Goraan. Hasan Jamuus nanngaa waraa. Idiris Debi daɗi. O tafi seɓɓitiiɓe o arti o loppiti laamu e juuɗe Hisen Habere e 1990. Gila ndeen kanko jooɗii e jappeere. Farayse addani mo ballal no feewi gila e Mitterand e Chirac haa yettii Macron (rewri Hollande e Sarkozi). Laamu makko fof ko banndiiko en Zagwa e taaniraaɓe Itno (ƴeewee alluwal les ɗoon ngal). Kala ko ɓuri faayodinde he Caad, ko neɗɗo galle maɓɓe woni ɗoon, gila to Konu e Njuɓɓudi-Laamu haa heɓi geɗe faggudu e ndeenka. Hakkunde 1991 e 2018, o riiwii Ardiiɓe-Jaagorɗe sappo-e-njeeɗiɗo. Wattan ko o mumti, ko joɗnde Gardiiɗo Jaagorɗe, o heerorii golle ɗee fof.
Warngo Idris Debi Itno ko ko fewjanoo ?
Warngo Idiris Debi Itno ina heewi pilaa-mbeñaa. Laamu holliti ko seɓɓitiiɓe FACT mbari mo, tawi omo haɓtoo ɗum en. Woɗɓe mbiyi ko yimɓe makko mbari mo, nduttii takki seɓɓitiiɓe FACT.
Won tan ko jaaki yimɓe. Ko foti no Hooreejo Leydi maaya, suwaa tawo hay ɓuuɓde, tan ɓiyi mum lomtoo ɗum ɗoon e ɗoon. Ƴeewen ko jaayndiyanke Ibrahiima Haamiidu jaŋtii heen.
Won wiyɓe kadi ko ɓiyiiko cawndiiɗo mo o nehi wari mo, ɓiyiiko Mahamat Idiriis wari oon. Ɓe ngarti ɓe ndeƴƴi. Gila ɓe ngartiraani mo Njamena, Mahamat Idriis Itno bayyinii ko kam woni Hooreejo Goomu Sabbordu Konuure (CMT). Ndeke ko ko fewjanoo gila adan.
Debi lomtiima Debi.
Seneral Mahamat Idris Deby Itno ɓuri anndireede ko Mahamat Kaka, o jooftinaa e dadde makko (yumma mum baaba makko)- “kaka” firata e Aarab Caad ko “dadde”. Nde hare maɓɓe e FACT wuli, o woytii e “rajo” ko o jookaaɗo, gaañaaɗo. Baaba makko nani ɗum wiyi “helikopteeruuji” yoo ndiw paaboyoo mo. Ɓe ndonki. Idiris Debi felliti faaboyaade ɓiy mum. Tunltindiiɓe njooki mo kanko ne. Mahmat Kaka ari wiyi o woni ko e fijde ɗo seɓɓitiiɓe ngalaa. Ɓe ndukdi. Ko ɗoon Mahamat yaltini “wolweer” mum felli mo kural e hoore. Yimɓe makko taarii reenatnooɓe baaba makko, o wiyi ɓe ko kanko woni hankadi Hooreejo Goomu sabbordu ndenndaandi Caad.
Ndeke, e wiyde oo, ko Mahamat Idiriis Debi Itno wari baaba mum Idris Debi Itno. Ñalnde 11 Seeɗto nde, seɓɓitiiɓe FACT njaltinii bayyinaango “kuuriima e diiwaan Kanem fof”. Ɓe mbiyi heen kadi ɓe ngaañii Idris Debi. Heddii ko yettoyaade Njamena. Kono ɗum fof jaayndiyankooɓe mbaawaani ɗum humpitaade ngati ɓe ndañaani yettaade wolde ndee.
Won kadi ko raadtetee haa teeŋti to bannge wonanɓe Hisen Habere. Debbo makko biyeteeɗo Faatimeh Habere wiyi ko “Mahamat Idris Debi Itno wonaa ɓiyi Idiriis Debi tigi-rigi. Ko o neho-neho makko”. Kono o haalaani holi baaba makko. O wiyde makko, nde ɓe mbari Idriis Debi Itno ndee, o yahdii e fotde “seneraluuji” sappo-e-njoyo.
Baɗte warngo idiris debi itno to Barkaan huƴtata ?
Idris Debi Itno jeyanoo ko e baafe udduɗe leyɗe Saahal, haɗi seɓɓitiiɓe e harbiyankooɓe e jihaadiyankooɓe yettaade. O renndi maalde ko e Farayse baaba mum G5-Sahel. Ɗum addani Faraysenaaɓe teskaade « [so Idris Debi Itno yahi]…ko daawal jilɓere e rummbeende nder leydi Caad haa raɓora heen leyɗe Saahal e golle Barkaan ».
E wiyde maɓɓe, Idris Debi Itno ko kaaɓniiɗo kono ko nafoowo Farayse nder dawrugol mum G5-Sahel haa arti e Burkina Faso, e Mali e Niijeer. Maayde Idiris Debi Itno maa accu baɗte, teeŋti to Barkaan ngati jooɗorde maɓɓe wonnoo ko Njamena.
Seneral Caadnaajo biyeteeɗo Idriis Mahamat Abdaramaani Dikko haalii nder VOA-Africa (rajo Amerik). O hollitii gila Idiris Debi Itno maayi, konu Caad waɗi ko senngooji ɗiɗi. Heen senngo ko konuyankooɓe ɗooftiiɓe doosɗe ndenndanndi Caad, ngoya senngo ko « yiɓɓon seeɗa » njaltukon doosɗe e laabi ngam sellinde loppito laamu. O jokki o wiyi « ndimaagu leydi Caad woni ko e juuɗe ɓesngu Caadnaaɓe ».
Ko woni yeeso daɗaani gite, mo laamorii ƴiiƴam woppirta ko ƴiiƴam.
Aamadu Malal Gey | https://pulaar.org/2021/05/05/sankaare-idiriis-debi-itno-e-ba%c9%97te-mum/ |
Banndiraaɓe, on calminaama ! Miin noon, mi jogoraani juutnaade sibu ko woni ɗo koo fof, ko sagataaɓe pulaar, tee gooto fof, mbiɗo yenanaa ina yiɗi haalde heen huunde; ɗum noon alaa e sago yimɓe mbaawataa juutnaade no feewi. So artii noon e Fedde Ɓamtaare Pulaar, miin nganndu-mi Fedde nde ko 1976 to galle Suleymaani Kan,
Banndiraaɓe, on calminaama ! Miin noon, mi jogoraani juutnaade sibu ko woni ɗo koo fof, ko sagataaɓe pulaar, tee gooto fof, mbiɗo yenanaa ina yiɗi haalde heen huunde; ɗum noon alaa e sago yimɓe mbaawataa juutnaade no feewi. So artii noon e Fedde Ɓamtaare Pulaar, miin nganndu-mi Fedde nde ko 1976 to galle Suleymaani Kan,
nde sosatee nde. Ko adii ɗum, mbiɗo anndi fedde nde woodii, mbiɗo siftora e 1975, mbiɗo yalta damal “liisee national”, Aamadu Umar Jah ooɗoo, ko kanko adii haalande kam ko fayti e Ɓamtaare pulaar. Caggal ɗum mbiɗo hucciti ɗo e Sammba Gata Bah, sagataaɓe pulaar ina keewi ɗo ! Mbiɗo yiya ɗo Jibi Hammee Lih, mbiɗo sooynoo ɗo Kajjata Maalik Jallo, en mbaawaa limtude ɓe : Suleymaani Kan nani ɗo jooɗii, Mammadu Siley en, Umar Idiriisa Saawo en e woɗɓe e woɗɓe ɓe kaalaaka, ɓe nganndu-ɗaa ko daraninooɓe pulaar tigi rigi…
Miin noon ko njogor-mi haalde ko, nganndu-mi tigi rigi, ko ceedtii-mi e darnde Fedde Ɓamtaare Pulaar, ko ko fayti e Jaŋde, sibu hay so tawii ko kumpital kalfinaami hannde, ɓur-mi anndude eƁamtaare Pulaar ko ko fayti e jaŋde, e jaaynde.
Mbiɗo teskii, ummaade 1986 haa 1989, catal Nuwaasoot, ɗooyenne, ina waɗnoo duɗe ɗiɗi : ɗuɗal gootal ina wiyee ɗuɗal fannuuji, ngala ina wiyee Keblorgal Jannginooɓe (DKJ). Ɗuɗal fannuuji ngal wonnoo heen ko yimɓe ɓe nganndu-ɗaa njanngii haa keɓi won oon humpito, tawi kadi ko ɓe njanngaani ɗemɗe goɗɗe. Ɗuɗal ngal, so hiisaama, fotde 500 haa 600 njanngii e maggal.Tee ngalɗoo duɗal fannuuji, e oon dumunna tan, ko janngatenoo heen ina heewi sibu karallaagal janngingol ina janngetenoo heen. Cellal ina janngetenoo heen, cellingol binndi ina janngintenoo heen, hiisa ina janngetenoo heen, fannu biyeteeɗo kumpital ina janngetenoo heen …Ɗum ɗo firti tan, ko fedde nde huɓindinooma denndaangal fannuuji ganndal, nde jannginii ɗum e nder ɗuɗe mayre. E nder duɗal keblorgal ngal, miin kam ko kiisii-mi heen e ɗiiɗoo duuɓi 30, ko hedde 500 jannginoowo heblaama e nder catal Nuwaasoot tan.Ɗum jiidaa e ko cate keddiiɗe ɗe kebli.
To bannge jaaynde, Fooyre Ɓamtaare sosaa ko1980, nde yaltii haa 1989 e tonngoode mayre 30. Tonngɗe 30 njaltii tee tonngooɗe 30 ɗe alaa fannu ganndal mo ɗe ngoppi. Ɗum noon denndaangal fannuuji : cellal, jaŋde, pinal, coñce : alaa fannuuji ɗi ngandnu-ɗaa njaltaani e jaaynde nde. Geɗe keewɗe kaalateeɗe ɗo jooni, fedde Ɓamtaare Pulaar e Moritani kañum ummaniima ɗum gila ndeen, ina wayi no yaltinii ɗum, finndinii heen yimɓe ɓe. To bannge Rajo kadi, ko noon. Yeewtere Fedde nde ɓurnoo jeewte rajo ɗee fof waawde heɗeede. Ɗum noon, miin to bannge miijo am, mo wiyi ina haalda ɗo golle Fedde Ɓamtaare Pulaar, waawaa gaynude.
Heddii ko enen fof eɗen ceedtii ko fedde nde gollii ko ina heewi no feewi. Miin ko ɗum nii woni ngoƴa am e oo ɗoo sahaa, ko gollaa ko, yo waaw naftoreede, gila e defte, haa e leppi goodaaɗi haa e jaayɗe. Ɗum ɗo noon, ɓooyaani ko min ngummii to defterdu to ƴeewoyde ko wonnoo toon, min tawi ko yoga e kaayitaaji ko ko mooƴi, woni heen ko toɓo toɓi e mum en, wontii ndoom-ndomki… Ɗum firti, ko golle yimɓe ngollinoo fof, so ndeentaaki njogori ko waasde ɗum en. Tee ko golle baɗɗe faayiida no feewi. Sibu mbiɗo siftora, won ɗeen defte yeru ko wayi no Teelteelal, walla ko nanndi e liɗɗi ndiyam mbelɗam, walla ko nanndi e ndema, walla ko nanndi e ngaynaaka, ko nanndi e defte cellal ɗe Sammba Gata Bah ooɗoo wallifinoo e woɗɓe ɗe mballifinoo. Ɗum ɗoo fof ko ngalu, so tawii waawii muuleede, yimɓe ɓe mbaawii heɓde ɗum, maa naftoro ɗum.
Mi haalaani woɗɓe e woɗɓe won ko ngollii heen, binndanɗe keewɗe, won yimɓe heewɓe mballifii defte, ina ngoodi, ina njooɗii. Kono noon defte ɗeen ɗoon so tawii ngummanaaka, ɗe cakkanaaka feere, ina wayi no ɗe mbonat tan. Eywa, miin ko ɗum ɗo ɓuri wonde ngoƴa am e oo ɗoo sahaa, ko noddude yimɓe ɓe, mbele ina cakka peeje no ngalu fedde nde hisiri. Ɗum ina noddi defte, ina noddi kadi banndaaji piilaaɗi, ina noddi kaɓirɗe goɗɗe gooɗɗe ina keewi.
Ko heddii ko noon, miin noon ma a taw mi eeroto yimɓe tan. Pinal ina yaaji no feewi. Yimɓe ina kaala, “yo yimɓe nanondir ngollodoo”, ɗum ko huunde moƴƴere so mbaawii gollodaade. Kono noon pinal, ɗo neɗɗo tolnii fof yo o turo tan, ɗo neɗɗo tolnii fof ina waawi waɗde golle ɓamtaare pulaar, ina waawi waɗde golle pulaar. Ɗum ɗo noon mbiɗo sikki, ma a taw miin mbasiytoo-mi yimɓe ɓee tan, neɗɗo fof ɗo waawi tolnaade, waasa yejjitde jaŋde ɗemɗe ɗe jeyaa ko e huunde nde nganndu-ɗaa ina waɗɗii e muuɗum. Kala ko o waawi waɗde heen, waɗa ɗum. Ɗum noon yo won e nder Fedde Ɓamtaare Pulaar, yo o won e pelle goɗɗe, miin kam ko ɗum tan woni heen wasiya am. | https://pulaar.org/2008/05/11/konngol-bookara-aamadu-bah-kalfinaa%c9%97o-kumpital/ |
Mbiy-ɗen ko ñalnde alet 07 lewru Mars 1976 waktu 9 jamma to bolok maniwel, galle Suleymaani Kan, ko oon jamma, fotde yimɓe 30 tawtoraa ndeen joɗnde huuɓtidinnde ngam sosde fedde wiyateende fedde ɓamtaare pulaar e Muritani .
Kono, ko adii ɗum jeeyngal mawngal waɗaama e nder leydi ndi. Hol to ɗum ummorii? So en ummoriima to ɓuri ɗum yaajde e ko teskaa, caggal wolde adunayankoore ɗiɗmere, to bannge leyɗeele jiimanooɗe ɗe, ene teskaa yiɗde ɗumen jeytaare, wonaa nii tan to bannge dawrugol ene yahdi heen to bannge faggudu haa teeŋti kadi e to bannge pinal. Hono ɓeen banndiraaɓe, janngatnooɓe e leyɗeele rewoyankooje ɗe, haa arti e leydi Farayse, walla leyɗeele orop ɗe, jeeyngal feeñii toon, haa teeŋti e Moritaninaaɓe, e Senegaalnaaɓe, e Niijeernaaɓe, ndenti e nder pelle, e jokkondire mumen e pelle dawriyankooje ko feewti e sarde pine men ɗe, e ɗemɗe men ɗe, mbele ɗe mbaawa janngeede. Hedde toon ɗum foti ummoraade ene reɓa haa yettii Afrik, haa sarii, haa yettii Moritani. Ina jeyaa e ɓeen hoohooɓe mawɓe teski-ɗen njokkondirii e fedde nde ɗooyene, Seek Maam Njak, mo nganndu-ɗen ɗooyene woniino hooreejo teddungal catal Nuwaasoot nde sosaa e hitaande 1978, ina jeyaa heen mawɗo men ganndo gonɗo Niiseer (hannde o woni ko e retraite o woni), ina wiyee Juulde Layaa ardinooma ɗuɗal O.U.A ina wiyee CELTHO (centre des etudes de la lutterature orale), ina jeyaa heen senegaalnaaɓe heewɓe, hono Aamadu Moktaar Mboow en e woɗɓe e woɗɓe, ɓeen ina njeyaa e sabaabu ɓamtugol ɗemɗe Afrik, ceedtii wonnde eɗen payi e jeytaare Afrik, ɗum noon en mbaawataa yahde ɗoon tawi humanbinnaagal ina heddii, humanbinnaagal noon waawata itteede ko nde kuutori-ɗen ɗemɗe men ngenndiije.
Ɗum waɗaa haa ɗum yettii Unesco; Unesco daranii ɗum batu hitaande 1955, batuuji mbaɗaa, Unesco waɗi ɗumen to leyɗeele fuɗnaange to, to Rumani en, ekwn, toon peeje ƴettaa wonnde Unesco ina jagga ko fayti e jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗe. Ɗoon ɗum fuɗɗii sareede. Kamɓe e koye maɓɓe, ɓe kaal-mi ɗo ɓe, wonaa kamɓe tan, ɓe nduttii ɗum ; ɗum reɓi, ɗum ɓuri teeŋtude noon to falnde men nde ko to bannge Senegaal to, reɓi haa fedde Ɓamtoore Pulaar sosaa toon, ɗum reɓi noon haa pelle meeɗen, fuɗɗinooɓe janngude Arab to Misira, ɓeen ne kadi njanti e ɗeen ɗoon golle. Ngal jeeyngal sarii. Ene reɓa haa yettii ɗo e Moritani. Kamɓe janngatnooɓe Arab too ɓe, e janngatnooɓe gaayete ɓe, hol no mbinndirten ɗemɗe ɗe? yiytaa hol alkule puɗɗateeɗe. Batu waɗaa ɗo to Mbaañ e hitaande 1964 ƴeewde hol no ɗemɗe mbinndirtee, winndiree alkule arab walla ɗe Keer, ƴettude alkule lateŋ, alkule biyateeɗe keer ɗe, Mbaañ ko toon ɗum tafaa.
Ɗoon ɗum fuɗɗii saraade haa fedde Ɓamtaare Pulaar sosaa, Alla walliti kadi jeeyngal baɗateengal e nder Rajo senegaal, ɗum reɓi e nder daande maayo ngo fof , ittataa ko waɗaa toon ko, gaay ina waɗee, kono ko e les. Sabu ɗo wonnoo ɗo ko parti gooto biyateeɗo PPM (Parti du Peuple Mauritanien) e nder laamu Muktaar wul Daddah, kollitaa wonnde alkule ɗe mbaawata winndeede tan ko e Arab, alaa ko waawata winndeede ɗo so wonaa Arab. Yimɓe ɓe noon calii ɗum, waɗi pelle, waɗi goomuuji haa ñalnde laamu forlaa nde goomu ngu ina fotnoo jooɗaade njalnde heen ngam taƴa mbele alkule ɗe mbinndirtee ko Arab, mbele ɗe mbinndirtee ko latin? Hare mawnde, hare Alkule waɗaa ɗo haa juuti.
Kono ɗum laataaki. Ko e nder ɗeeɗoo golle, e nder ngal ɗoon jeeyngal haa teeŋti kadi e festiwaal sukaaɓe 1974, golle ɗe kadi kaalaa heen. Denndaangal gollotonooɓe ɗo ko feewti e pulaar, ko feewti e waɗooɓe jeeyngal puɗɗii yiyondirde, puɗɗii jaggondirde, puɗɗii anndodnirde. Gooto fof to bannge mum ina golloo, kono ko adii ɗum e hitaande 1970 pulaar ina janngetenoo e leyɗeele ɗe fof, kono janngatnooɓe ɓe fof cuuɗotono. Ɗum woni hanki ko mbiynoo-mi gila e suuɗsuuɗoondu. Sabu ko fuɗɗetenoo ko so a waɗii heen, a wonaa e weeyo, won no mbaɗirtaa sunnatooɓe ina mbayi no leydi. Ɗun noon won no waɗirtee, ina janngee kam, kono wonaa no yiɗiranoo nii. Ɗoon noon no mbiyru-mi nii, yimɓe ɓe puɗɗiima yiytondirde, alaa e sago fedde waɗee. Nii woni yimɓe ɓe pelliti, ñalnde 07 Marsa 1976, waktuuji 9 jamma, galle suleymaani Kan ɗo, fedde nde sosaa. Fotde yimɓe 30 ndenti, mbaɗi batu ngu, mbaɗi kuuɓal, mbaɗi kaayitaaji ndenndini ɗum mbiyi maa ɗum yettinoyee laamu ngu, fedde nde heftinee, tawa ina golloo e fawaade e doosɗe e sarɗiyeeji leydi ndi. Sabu ɗemngal ngal ko ɗemngal Moritani, pinal ngal ko pinal Moritani alaa e sago wonta weeyo, wonta e galleeji, wonta e duɗe laamu, ƴeewee no waɗire gollirgal. Ɗum woni sababuuji cosgol fedde nde…
Aamadu U. Jah | https://pulaar.org/2008/05/11/h-3%c9%93iire-f%c9%93pm-tonngol-konngol-aamadu-umar-jah-hoyreejo-fedde/ |
E hitaande 1968, ubriyeeji Suwoyraat luurdunoo ko e sosiyatee Miferma , dahatnooɗo jamɗe leydi men, sosiyatee laatinooɗo “laamu e nder laamu”, ina waɗa ko welaa; hannde ne, ubriyeeji Aksuus luurdi ko e sosiyatee biyeteeɗo MCM , dusoowo kiri men e kaŋŋe men, ina posna sato men, tawi alaa fof ko ɓesngu men naftorii e njeeygu ɗeen oogirɗe. E oon sahaa, laamu ndeftinoongu Farayse
E hitaande 1968, ubriyeeji Suwoyraat luurdunoo ko e sosiyatee Miferma , dahatnooɗo jamɗe leydi men, sosiyatee laatinooɗo “laamu e nder laamu”, ina waɗa ko welaa; hannde ne, ubriyeeji Aksuus luurdi ko e sosiyatee biyeteeɗo MCM , dusoowo kiri men e kaŋŋe men, ina posna sato men, tawi alaa fof ko ɓesngu men naftorii e njeeygu ɗeen oogirɗe. E oon sahaa, laamu ndeftinoongu Farayse heedannoo ko sosiyatee jananinke; hannde ne, laamu Asiis heedani ko sosiyatee jananinke, kono wonaa kay daranaade nafooje ɓiɗɓe leydi ɓe alaa ko laajii so wonaa hujjaaji mum en.
Ko ɗum addani jaaynde Le Calame winndude : « Ko ina wona duuɓi jooni konu men ina hollita ɓesngu nguu ñaaɗre ɓurtunde : e ngu yaawi junngo e ngu yaawi girbaade rawaandu fetel. Caggal Lamin Manngaan, pellaaɗo to Magaama, caggal Sheex wul Maatalla, maayɗo Nuwaasoot caggal nde fekkori cuurki gernaduuji ɓurtuɗi, Muhammed wul Meshduufi yanii, yontere ɓennunde ndee to Aksuus, caggal nde gardeeɓe piyi ɗum baral, sabu makko huutoraade, kanko e gollotooɓe woɗɓe MCM, hakke mo doosɗe leydi ngaddanii mo : oon hakke woni waɗde gerew ngam salaade fenaande. Ɓe mbaɗi gerew e nder sosiyatee jananinke baɗoowo ko welaa e ngaluuji men, nder niɓɓere ɓaleere kurum, sosiyatee mo mawɓe mum laatii koloñaal en, mo kamiyoŋaaji mum dimndooji oogirɗe men ndoostata laabi men. Sosiyatee berlotooɗo siyaaniir e posoneeji goɗɗi e sato men, mo hay gooto anndaa ko ittata e kaŋŋe men e kiri men, mo hay gooto anndaa coodgu yeeyata ɗum, oogirɗe ɗe naftaani hay batte ɓesngu men (geɗal leydi men yettaaki boom 3,5%), sosiyatee ciiɓotooɗo gollotooɓe men ɓe njoɓaaka hakke mum en, sosiyatee mo jogaaki hay politik jokkere enɗam gooto, gijortooɗo en uddude so tawii tan woodii isluɗo ».
« Sosiyateeji ndeenka kam e gardeeɓe men fof ngontii cibooji maɓɓe, sibu alaa ko ndartorii so wonaa reende nafooje MCM, ina piya ina mbeñcita kala ɗippuɗo… »
«Bone mbaawaa diwde ɗuum…
Hol jamirɗo gardeeɓe ɓee yande e gollotooɓe men, subaka law ? Hol jamirɗo yo ɓe piy ɓe ha ɓe mbari heen yimɓe ? Hol ko haɗi laamu nguu waawnude sosiyatee oo yolbinde e artirde jabbere mum, waasa yande e gollotooɓe miskineeɓe ɓe ngalaa doole ? Hol ko MCM rokki laamu nguu haa ko ngu keɗoroo ɗum nii fof ?
Ko goonga kaŋŋe ko “kaŋŋe”, ko huunde nde weeɓaani e ɗiiɗoo sahaaji, tee leydi men njurminiindi ndii waawaa waasde naftoraade ɗii ngaluuji fof. Kono yahde haa turanoo sosiyatee jananinkeejo ciiɓotooɗo en haa mbuwa, sabu ketton e ngabbon, sosiyatee posnoowo sato men, leeptoowo ɓiɗɓe yummiraaɓe men, gijotortooɗo en uddude isinaaji mum so en ɗooftaaki yiɗde mum, ko huunde nde hay gooto waawaa faamde… »
Eɗen ciftina tan ɓeeɗoo gollotooɓe ko yahnooɓe gerew tuggi jamma alarba faade alkamiisa ngam ɗaɓɓude moƴƴingol nguurndam mum en e ciynugol nanondiral ɓe mbaɗdunoo e sosiyatee oo e desaambar 2011.
Muttaar | https://pulaar.org/2012/09/05/29-mee-1968-e-15-sulyee-2012-gollotoo%c9%93e-cuniima/ |
«Deƴƴere wonaa yejjitde ». Ngol konngol heewnoo naneede ko e yeewtere « suɓo ɓelɗo ma ndokkaa mo njiɗan ɗaa ». Ellee kadi e ngol huutoreee hannde e WhatsApp. Kono wonaa toon pay-ɗen. Pay-ɗen ko e dawrugol walla mbiyen ko Mammadu Sammba Joob (yoo yurmeende Alla won e mum) wiyatnoo : «polotigi ko pene tigi». Sikke alaa, sahaaji nani ɗoo ɓenni, ko fayti e dawrugol laatinooma « coftinirgel ɓalli ɗemɗe kaalooje ndeƴƴaani e dillinirgel peɗeeli binndooji ɗi pooftani».
Waɗi en wiyde « deƴƴere wonaa yejjitde », ko waasataa tawa en potiino haalde kaa haala gila nde ka woni coccorgal ndee. Kono padno-ɗen ko haa hakkillaaji ndeeƴa, woto en keɗoreede tan noppi, henndu nawa tawa faamaaka. Eɗen njiɗi etaade artude e geɗel gootel. Eɗen ñaagii noon, woto hay gooto ittu haala men kaa ɗo woodi waɗta ɗum ɗo alaa.
Sabu alaa lannda dawrugol ka ngon-ɗen saka eɗen nguuroo no nawlirɗo mo nuunɗaani nii. Njiɗ-ɗen tan ko addude ballal e faamaamuya, haa faamnooɓe ɓeydoo faamde, ɓe paamaano kadi paama. Mbele kadi anndunooɓe ciftora, ɓe nganndaano nganndora. Njiɗ-ɗen haalde ko ko fayti e konngol « kawtal, to bannge dawrugol ».Ene waɗi ko mbiyaten fedde, ene waɗi kadi ko wiyatee kawtal.
•Fedde renndini ko yimɓe jogiiɓe fayndaare wootere, fellitɓe rentinde doole mumen, miijooji mumen, peeje e ngaluuji mumen ngam heɓde ndeen fayndaare.
•Kawtal noon, ko pelle keewɗe tawtondirta njogoo mbaydi «fedde pelle». Firti ko fedde fof ene jogii njuɓɓudi mum, payndaale mum e ginol mum golle. Pelle nannduɗe payndaale fof njooɗodoo, lelna ginol golle ngam gollodaade e won e fannuuji. Tawa noon fedde heen fof ene heddodii e ndimaagu mum.
Paamen, kawtondiral pelle wonaa moɗ-moɗtondiral mumen. Ɗe ngollodto e fannu gooto tan, so fayndaare heɓaama so heɓaaka, wootere heen fof ruɗtoo e golle mum keeriiɗe, haa golle denndaaɗe kese kadi njonta, ɗe ndenta ɗe liggodoo.
So en ndokkii yeru, Fedde ene yiɗa yuɓɓinde ñalɗi pinal, tawa alanaa ɗum doole. Hawra e fedde woɗnde ene yiɗi waɗde ko wayi noon, ɗe ndenta (walla mbiyen ɗe kawtondira) ɗe ngolloo gollal ngal. So ɓennii kadi, wootere fof ruɗtoo e golle mum haa sahaa goɗɗo kadi. So en mbiyii pelle noon, wonaa tan pelle pine, walla pelle coftal ɓalli. Hay pelle dawrugol ene heen. Woni ko mbiyaten Lanndaaji koo. Sabu lannda dawrugol ko fedde no fedde coftal ɓalli nii, ko payndaale ɗee tan ceerti, kono njuɓɓudi ndii ko ngootiri.
E nder ɗuum, so wooteeji njontii, lanndaaji dennduɗi payndaale fof ene mbaawi hawtondirde ngam jinnganondirde haa keɓa ko njiɗi koo. So en ndokkii yeru:
•Sammba ene jogii lannda mbiyateeka AF, tawi kanum jooɗorde mum woni ko e diiwaan Rewo (so woote yontii, teemedere fof heen 30 ko kaan lannda ngootanta). Ko hono ɗuum kadi o jogii to diiwaan Funnaange e diiwaan Hirnaange,
•Demmba, lannda mum wiyatee ko GH, jooɗorde mum woni ko ko diiwaan Funnaange, ɗo o jogii e teemedere fof, 25 neɗɗo gootanoowo mo. Ko hono ɗuum kadi o jogii diiwaan Rewo e diiwaan Hirnaange
•Lannda Hammdi wiyatee ko KL, jooɗorde mum woni ko diiwaan Hirnaange, tawi so o wootondiraama toon, omo waawi heɓde e teemedere fof, yimɓe 50, ko hono ɗuum kadi o jogii diiwaan Rewo e diiwaan Funnaange
So woote sarɗiyankooɓe yontii (woni dipiteeji), ngam lannda daña dipitee, alaa e sago daña wootanooɓe 100. So tawii Hammadi e Sammba e Demmba, gooto fof yahrii bannge mum, hay dara ɓe ndañataa e diiwanuuji lanndaaji maɓɓe ñiiɓi ɗoo. Waɗde, so ɓe njiɗaa sooyde, alaa e sago ɓe mballondira. Woni, ɓe mbaɗa Kawtal hakkkunde Lanndaaji maɓɓe (AF, GH, KL), Eɓe mbaawi noon rokkude kawtal innde heeriinde, tawa kadi ko hawraande. Yeru: KAWTAL LANNDAAJI DENNDUƊI MIIJO (KALADEM). So ɗuum laatiima, gooto heen fof yilloyoo diiwaanuuji tati ɗii, fammina terɗe mum goodal kawtal ngal, ruɗtoo rokka jamirooje, hono nii:
•Sammba e Hammadi mbiya wootanooɓe ɗumen funnaange ɓee yoo ngootan lannda Demmba, woni GH. So ɗuum laatiima, wotantunooɓe AF e KL wonɓe e diiwaan Funnaange ɓee fof, maa ngootan GH, waɗta e ko joginoo toon koo. Waɗde o daña 30 + 25 + 50 hawra 105. Waɗde Demmba daña wonde Dipitee.
•Demmba e Sammba ne, njamira wootanooɓe ɗumen hirnaange ɓee (30 e 25) nde ngootanta Hammadi. So Hammadi waɗtii heen ko jogii koo (50), kanum ne daña (30+25+50, hawra 105). Waɗde o wona dipitee
•Hammadi e Demmba kadi, njamira wonanɓe ɗumen Funnaange ɓee yoo ngootan samba. So yantinii heen ko jogii toon koo, hawra 105, Kanum ne daña wonde dipitee.
So tawiino gooto heen fof rewiino tiinde mum dañata tan koko jogii e diiwaan mum koo, waɗde sooyat e dañde dipitee sabu yonataa. Ko ɗuum addata haa alaa e diiwanuuji ɗii fof ɗo gooto e maɓɓe wonata dipitee. Kono so ɓe ngittii maw-maw, ɓe njaɓii hawtondirde doole maɓɓe e sahaa nde kawtondiral yonti, maa gooto e maɓɓe fof yiyto heen hoyre mum.
Waɗde en paamii kawtal pelle, ko ballondiral mumen e sahaa nde wootere fof teelata soya. Ko nii woni wootere adda ko jogii totta ndeya, tawa ustanaani ɗum hay dara. So gollal ngal gasii fedde fof ruɗtoo e njuɓɓudi e golle mum. Tawa noon kadi eɗe ndiisnondira sahaa-e-sahaa fof, woto woode ko betti ɓe. Eɗum naamnii yankinaare, laaɓ-ndeeraagu, waasde huuñɗude, ittude hooram-hooraagu, yiɗande banndum ko yiɗani hoyre mum koo.
Mbele ɗum ina waawi laataade hannde e ngoo renndo ngo cuus mi wiyde dental mum koko ronkaa, kawral e batuuji ko ko yiilaa heɓaaka, ɗo koyɗe kala puɗɗiiɗo toowde peretee, ɗo gooto fof yiɗi ardaade sab tan yiɗde feeñde? Ko naamnal ngal miin ngel ɗoo kam mi waawaa jaabaade, kono waasataa ɗo baawɗo ɗum woodi e jogorɓe jaanngude ndee ɗoo winndannde. Waɗde oɗon cabbaa. Tonngira konngol jaayndiyanke oo «jam too, jam gaa, jam ɗo hakkunde ɗoo»
Malal Sammba Gise | https://pulaar.org/2020/02/02/kaalden-goonga-de%c6%b4%c6%b4ere-wonaa-yejjitde/ |
Ina gasa tawa Nuwaasoot meeɗaa wulirde no hikka nii. Ko ɗum tagi yimɓe ɓee ina lorli lorla ɓurtuɗo, tawi paabo alaa. Yimɓe fof ko ñawɓe paawle ɗe hay gooto anndaa to ngummorii. Ɓowɗi e koowooje mbaɗtii fiɗde yimɓe naange e hoore kellew hay nder mbeddaaji.
Ina gasa tawa Nuwaasoot meeɗaa wulirde no hikka nii. Ko ɗum tagi yimɓe ɓee ina lorli lorla ɓurtuɗo, tawi paabo alaa. Yimɓe fof ko ñawɓe paawle ɗe hay gooto anndaa to ngummorii. Ɓowɗi e koowooje mbaɗtii fiɗde yimɓe naange e hoore kellew hay nder mbeddaaji.
E leyɗe aduna ɗee kala, ko wayi nii so kewii, kala keɓe dowla ko ɗuum kuccitanta. Laamu Muritani jaɓaani haalde e humpitde yimɓe ko oo bone woni. Ɓe toppitii ko waɗde jeeyngal ngal alaa hoore alaa laawi, jowitiingal e ko ɓe inniri “kaaldigal”. Maa mbiyaa laamu woodaani e leydi hee.
Nguleeki hikka noon ina yaaji e winndere hee. Yeru, ñalnde aljumaa 31 sulyee nguleeki mawki naatii nokku biyeteeɗo fuɗnaange ɓadiiɗo oo. Nguleeki kii yettiima e 74°C e won e gure Iraan. To Bagdaad, laamorgo Irak, ki yettiima e 50°C. Hol no ɗum wonirta ? Nguleeki so yettiima 45-50°C njiyataa ko bibje buubi ina cumi; so wonii 74°C hol ko heɓtotoo ɗi ?
Eɗen ciftora, e sulyee 2013, nguleeki kii yettiima 81°C to wuro wooto ina wiyee Dharan to Sawuud ! Kiiɗoo nguli e ɗii nokkuuji ɗiɗi kaal-ɗen dow ɗii, meeɗaaka yiyeede e winndere hee ko adii jooni, hay so tawii ko goonga nii fuɗnaange ɓadiiɗo jeyaa ko e nokkuuji ɓurɗi wulde e Leydi men ndii.
Ƴeewaa noon, e hitaande 2003, nde nguleeki ŋabbi haa hedde 40-45°C to Orop, ko maayɓe haa keewi ! Fotde 70 000 maayɗo ! | https://pulaar.org/2015/10/07/%c9%93ow%c9%97i-e-nguleeki-kaljinii-nuwaasootnaa%c9%93e/ |
Hanki, 18 feebariyee 2010, laamu ɓorƴitaama e juuɗe Mammadu Tañjaa. Koninkooɓe folluɓe laamu ɓe, njowii doosɗe leydi ndi (ɗe Mammadu Tañjaa waylunoo), ɓe pusi denndaangal juɓɓule goodnooɗe. Ɓe cosi ko njuɓɓudi mbiyeteendi Diiso Toowngo Gartirgol Demokaraasi (CSDR). Ardii nguu mbayliigu ko kolenaaji tati : biyeteeɗo Jibriila Hima Haamiidu (Pele),
Hanki, 18 feebariyee 2010, laamu ɓorƴitaama e juuɗe Mammadu Tañjaa. Koninkooɓe folluɓe laamu ɓe, njowii doosɗe leydi ndi (ɗe Mammadu Tañjaa waylunoo), ɓe pusi denndaangal juɓɓule goodnooɗe. Ɓe cosi ko njuɓɓudi mbiyeteendi Diiso Toowngo Gartirgol Demokaraasi (CSDR). Ardii nguu mbayliigu ko kolenaaji tati : biyeteeɗo Jibriila Hima Haamiidu (Pele),
Adamu Haaruuna e Gukoy Abdel Kariimu. Ɗiɗo adanɓe ɓe ina njeyanoo ewaklitnooɓe laamu e hitaande 1999.
Ina anndaa wonde kala «baɗoowo ko helaa, waɗetee ko ko yiɗaa». Mammadu Tañnjaa wiyanooma alaa. Wiyi kam tey ! Hol ɗuum ? Waylude doosɗe leydi Niiseer ngam heddaade elaamu haa bada. So wonaano jarabi, laamiiɗo duuɓi sappo ina fotnoo yoneede, woppirajappeere laamu e teddungal, gila woppiniraaka ottooje.
E ɗiiɗoo duuɓi ɗiɗi cakkitiiɗi, gila ut 2008, caggal kuudetaa Muritani, «Afrik Farayse» (Afrik gonnooɗo e njiimaandi Farayse) woni ko yiriinde bonnde : koninkooɓe inan polla laamuuji, hooreeɓe leyɗe arɓe e kommbol maayde ina mbiya ina nangtoo e laamu. Doggol ngol juutii : Muritani, Gine Konaakiri, Gine Bisaawo, Madagaskaar, Niseer, Senegaal, Koddiwaar … Ɗum ina gasa tawa won doole ngoni caggal majjum. Heewɓe njomniima ko anndiraa « Françafrique » ko.
Mammadu Tañjaa noon, ko tiiɗkoyaagu mum lepti ɗum. Walla tawa won ɗo ɓaarinoo ɗo tiiɗi. Heewɓe ina mbiya wonde ko nafooje faggudu leydi Farayse, hono oogirɗe Iraaniyoom, ngoni sabaabu nangtagol makko e laamu. O fotnoo joofnude manndaa makko ko e ndeeɗoo hitaande, o wayli doosɗe leydi ngam heddaade heen haa cay. Suudu sarɗi leydi makko salii, o fusi ɗum. Diiso doosɗe, wiyi ko o waɗi ko rewaani laawol, o fusi ɗum. Pelle politik leydi ndi kam e senndikaaji fof, njeertini mo, o salii heɗaade ɗum en. Jooni kam o haaytii hay timminde manndaa makko saka ɓeydude ɗum. Kanko e Dadis kam, ɓe memiima. Heddii, ko heddiiɓe ɓe. Aɓe poti tan yenaneede, so neɗɗo udditii damal, waawaa wiyde ko kam rewata heen : damal kuudetaaji udditiima, heewɓe maa corko heen.
Nduwoto-ɗen tan, ko nde Alla lonnginta koninkooɓe Niseer dartinde laawol e leydi he : ɓe ndiisnondira e Niiseernaaɓe kala e sifaa no ɓe ndeftinirta leydi maɓɓe laawol, woni ɓe ngartira doosɗe leydi goodnooɗe gila adan ɗe : hay laamɗo gooto diwataa manndaaji ɗiɗi.
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2010/02/19/woppiraani-e-teddungal-woppira-forso/ |
Kaddaafi laamɗo lolluɗo oo, laamɗo dikkinooɗo leyɗe Aarabeeɓe kala, dikkii leyɗe hirnaange fof, baɗatnooɗo ina firta laamuuji e nder Afrik, ina urɓa luulndooji e nder leyɗe janane, ina seŋani woɗɓe gafakkeeji … jaambaaro mo hono mum weeɓaani oo, wattini ko dogde ina suuɗoo e rukkuuji e gasɗe …
Hol ko jari ɗum fof ?
Ñalnde 20 oktoobar 2011, Kaddaafi sankiima. Alla haɗii mo ko neɗɗo celluɗo hakkille kala duwantoo hoore mum, so battane moƴƴe. Hono no haɗirnoo ɗum Saddaam Huseyn e Looraa Bagboo e woɗɓe, ɓe laamu haangɗinnoo.
Kadi, hono no Saddaam nii, o tawaa ko e ngaska no doomru nii. Mo miijii no Kaddaafi laamorinoo, yiyi no o daasiraa e mbeddaaji hade makko wareede, maa wiy, hol ko jari ɗum fof ? Hol ko jari ɗum fof so a ƴeewii wonde kamɓe ɓeeɗoo fof, aɓe mbaawnoo maslondireede, ɓe njokka e wuurde e jawɗeele ɗe ɓe lemminnoo haa heewi … ?
Hay so tawii kulol ngol Libinaaɓe njoginoo e Kaddaafi ngol yettaaki ngol Tuunusnaaɓe njoganinoo Ben Aali walla Iraknaaɓe njoganinoo Saddaam e ngol Siirinaaɓe njoganinoo Asaad en (Baaba oo e ɓiɗɗo oo fof), eɗen nganndi Libi jeyanoo ko e leyɗe ɓurnooɗe hiiɗeede e winndere ndee, leydi ɗo luulndo alaano, ɗo hay gooto suusaano haalde miijo mum. En mbaawaa limtude ɗi Kaddaafi, kono kam eɗen nganndi bonɗi makko ɗii mbaawi moƴƴi makko ɗii to woɗɗi.
Kaddaafi ina anndiranoo wonde laamɗo pidduɗo, keewɗo bonannde, goynuɗo heewɓe. Ina famɗi ɗo murtere waɗi e leyɗe Aarabeeɓe walla Afrik tawa Kaddaafi neldaani toon kaɓirɗe barooje. Alaa fof no o waɗaano ndeen, mbele omo yandina Burgibaa. To Misra, oo meeɗaa seerde e haɗde Sadaat e Mubaarak ɗaanaade, sabu golle caaysayeeje. Alserinaaɓe ina nganndi wonde yoga e kaɓirɗe ɗe islaamiste en mbardatnoo toon yimɓe, ndewratnoo ko Libi, alaa ko ɓe mbaawi heen. Ɓe njejjitantaa kadi, wonde haa hannde Kadaafi ñiŋaani atantaaji bonɗi baɗnooɗi to Alsee e lewru desammbar 2007. Alaa kadi e luulndooji leyɗe aarabeeɓe keddiiɗi ɗii, gonnooɗi to London, ngo meeɗaa heɓde ballal Kaddaafi. Ɗum jiidaa e ballal ngal o rokkatnoo dille ownooje e nder winndere ndee, gila e dillere wiyeteende IRA haa e ETA . Ɗum jiidaa e atantaaji keewɗi ɗi o yooɓtoraa, haa arti noon e Lockerbie (1988) e laana UTA (1989).
Nde o toɗɗaa e gardagol Dental Afrik e 2009, alaa fof beltiiɗo heen, so wonaa Abdel Asiis e wondiiɓe mum . Bonannde makko e Afrik ɓaleeɓe kadi ina seedtini. Gila e wolde Tansaani e Uganndaa e lewru oktoobar 1978, nde o dogi arde faabaade musiɗɗo makko Idi Amin Dadaa . “E hitaande 1979 no neldiino kadi Jean Bedel Bokasaa laana ndiwoowa ina rimndi kaɓirɗe haa heewi, rokki mo kadi kaalis, yantude e soldeteeɓe, ngam yo fellu sanɗaaji mum. O waɗti heen ñiŋde Farayse e Demokaraasi kam e jojjanɗe aadee, hono no o waɗirnoo e nder Galle Mooɓondire ɗo e Nuwaasoot ñalnde 11 marse 2009” . En kaalaani cehilaagal makko e Charles Tayloor , sofru makko.
Ɗo ɓuri ɓallaade mo, Kaddaafi meeɗaa jaɓde woppude Caad deeƴa. Gila e yonta Ngartaa Tombalbaay haa e FROLINAT mo Doktoor Abbaas Siddiik , haa e Husen Abree, haa e dahngo tuubaako biyeteeɗo Françoise Claustre haa nde o wallitta Gukuni Waday haa Idriss Debi … En kaalaani rebel en to Mali , to Niiseer … Tengiti ngal dow ko ngal Muritani, ɗo o waɗanoo masloowo, o jinngani senngo : yimɓe fof ina ciftora nde o wullata to galle Dental mooɓondire ɗoo « sitte, sitte » . Ɗum jiydaani e ballal makko feewde e leñamleñameeɓe aarabeeɓe ( Naseeriste en), ɓe golle mum en ceedtini e pelɓondire hakkunde leƴƴi Muritani e kitaale 1986-1988 haa bonanndeeji 1989-1991.
Omo anndiranoo kadi wonde taƴoowo enɗam, heewɓe ina njooɓtoroo mo haɗde aarabeeɓe nanondirde e yoga e geɗe : gila e hafeere Palestiin, Sudaan, Libaan … So o tawaama batu kadi, heewaani joofde e jokkere enɗam, o wonata ko e furaade ɓee, ƴattaade ɓeya too, so o ƴettii konngol o joofnataa, alaa mo o hormii … Won koohoowo Alserinaajo seedtii «so a yiɗii bonnude haala tan, naatnu heen Kaddaafi» . Kaddaafi kadi ko mawnikiniiɗo, kutiiɗo yimɓe fof. Konnguɗi makko bonɗi feewde e woɗɓe ngasataa : «Alserinaaɓe ko tuubakooɓe, mbaawaa Arab» ; «Misranaaɓe mbaawi tan ko yelaade» ; «Maruknaaɓe ina poti seertude e laamɗo mum en» ; «Muritaninaaɓe ngonaa aarabeeɓe» ekn … tee ɗum fof o haalata ɗum ko e tele walla e rajo, haa aduna fof nana. Ɗum rewi haa aarabeeɓe mbaɗti wiyde wonde alaa ko huccitini mo e Afrik, so wonaa duuñeede mo e leyɗe Aarabeeɓe.
Kaddaafi kadi ko «mo kesi mum kaɗi kiiɗɗi mum haaleede» : gila e tillisaaji makko ɗi o foŋtata so o yilliima leyɗe mawɗe (haa hakkunde Pari ), haa yettii rewɓe reenooɓe mo, ɓee. Kaddaafi nanndintee ko e musiɗɓe mum Idi Amin Dadaa mo Uganndaa walla Bokasaa mo Santarafrik.
Laamɗo laamiiɓe, Jomngol aaraaɓe, Jaambaaro mo hulataa, dogataa, wattini ko ko dogde ina suuɗoo, ina sora e rigolaaji diƴƴe luuɓɗe. Miɗo yenanonoo o suusaa wartaade : heɓtii mo tan ko ko koyeera keɓtinooɗo Saddaam oo, so yaltineede e ngaska ina waɗi siikuuji, ñaawoyee, waɗee yargo … Laamɓe sedduɓe fof ko ɗum woni battane mum en. Hol ko jari ɗum fof ?
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2011/10/21/maayde-kaddaafi-hol-ko-jari-%c9%97um-fof/ |
Taballeeji ko tati : Heen wootere ko tintinirde yimɓe kala ko waawi jolde (kewde). Ndeen ko jaaynoore (jaaynirde) kabaruuji. Nde tirdetee ko nguru nagge. Fulɓe mbiyi : “Nagge malaange piggal nguru mum tirdetee ko tabalde.” Ko kayre wonno e gure Fuuta fof. Nde jogii ko cabbi ɗiɗi bayɗi no ɓoole coomiraaɗe nguru nagge. Ko ɗiin nde fiyretee. Ende fiyee cabbi jaaynde, yimɓe ndennda so laamu noddii walla kabaaru keso aranii wuro ; oon sahaa rajooji ngalaa, jaayɗe binndaaɗe ngoodaano, teleeji e telefoŋaaji kam kaalaaka.
Taballeeji ko tati : Heen wootere ko tintinirde yimɓe kala ko waawi jolde (kewde). Ndeen ko jaaynoore (jaaynirde) kabaruuji. Nde tirdetee ko nguru nagge. Fulɓe mbiyi : “Nagge malaange piggal nguru mum tirdetee ko tabalde.” Ko kayre wonno e gure Fuuta fof. Nde jogii ko cabbi ɗiɗi bayɗi no ɓoole coomiraaɗe nguru nagge. Ko ɗiin nde fiyretee. Ende fiyee cabbi jaaynde, yimɓe ndennda so laamu noddii walla kabaaru keso aranii wuro ; oon sahaa rajooji ngalaa, jaayɗe binndaaɗe ngoodaano, teleeji e telefoŋaaji kam kaalaaka.
Ende fiyee so woodii maayɗo e wuro : cabbi tati so tawii ko o gorko, jeeɗiɗi so wonii debbo, ko noon kadi, so ko wullaango ummoriingu wuro woɗngo. Ceerno Joob wiyi : “So mi wirtiima genaale, mi miijoo ɓee kam ceertii e penaale, kala looɓinooɗo ma male.” Kala fiɗtaandu meeɗat maayde. Wallaahi, ɗum ko goonga. Maayde ko bettoore ? Alaa ! Ɗuum wonaa goonga. Maayde kay bettaani hay gooto. Mete en njiyaani walla nanen, sahaa fof neɗɗo ina maaya. Hol to ɓurnaaɗo ɓurɗo winndere oo woni ? En nanii mo, en njaɓii mo tawi en njiyaani mo. Tagi ɗum ko maayde. Yumma men Hawwaa e Baaba men Aadama hol to ngoni ? Maayde nawii, yantude e woɗɓe ɓe njiyno-ɗen, ngoowondir-ɗen, nganndu-ɗen njahii, ngoppii en. Ngannden ndeke en njejjitaaka, en ngoppaaka, ko pele tan ngoni ɗe kuuɓaani, lajal yottaaki. Enen fof ko en maayooɓe. “Njalla yo battane moƴƴu, Malal faloo.” Mo woni kala fadi tan ko sahaa mum ; etee o arat. Kala mo yiɗaa maayde yo salo tageede, sabu wattan guurɗo fof ko maayde. Yo ALLAAH joom ɓure e baawɗe kam e kattanɗe oo, newnan en sahtu nde yonti, cabbi tabalde tintina, wullotooɓe cooro gure, juulɓe nootoo haa keewa, peewna en, nduusa en haa yenaande (qabri), moofta en, nduwoo :
“ALLAAHUMMA akfirla huu, wa yarhamu huu. Yo ALLAH suddu mo yurmeende, daɗɗana mo yurmeende. Yo ALLAAH yurmo mo, yaafoo mo. Yoo maleykaaji yurmeende njaɓɓo mo. Woto o wonan en maayɗo deereero. Woto yeeso makko finnir mo. Woto caggal makko finnir en. Woto arjige (arsuku) makko naat leydi. Yo ALLAAH waɗtu arjige makko e ɓesgu makko. Yo ALLAAH moƴƴin koɗungu makko e jaabawol makko. So kanko nawori too moƴƴe, yo o heƴnu heen maayɓe juulɓe. So kanko tawri ɓe moƴƴere, yo ALLAAH heƴnu mo heen. ALLAAHUMMA salli alaa seyyidinaa Muhammd, wa alaa ahlihii, wa sallim. -Aamiin !”
Duwaawu ruttiree hono nii : “Yo ALLAAH winndan on baraaji. So o winndii woto momto. Yo baawɗe ALLAAH njawtin on siraaɗi. Yo neeɓ juuta on njahaani, on njahaaka. Yoo ndee ñamaande ɓooy yoɓaaka. Woto ɗum won ñamaande nii saka yoɓee. Yoo Pele mon garduɗe ɗee ngonan on umra jaɓaaɗo, pele mon kootirɗe ɗee ngonana on hajju jaabaaɗo. On njaaraama, ko ɗum tan neɗɗo (juulɗo) waawani banndi mum. So ñawii, o salmina (juuroo) ɗum, so maayii, o duwanoo ɗum.”
Ndeen e sahaaji ɓooyɗi, so ruggo maa bonɓe njaniino e nokku, wuro maa falnde walla diiwaan, ko cabbi taballeeji ganndaaɗi yimɓe tintinirtenoo. Njangu waɗii, ruggo nawii nayi, naworii aynaaɓe. Woto abbotooɓe ngoni ?
So njaru memaama, fantaŋ hoɗaama, sagataaɓe fulɓe aynaaɓe ndadoo, ndartoo. Bammbaaɗo yima daande fantaŋ : “ So nayi konaama, hol to abbotooɓe ngoni ? Pullo taagoo, maagoo, ɓaggoo e calɗi jalammbaani, pullo fella jigaaje ndoomoo, pullo mo ñaamataa ko jigaaji mbari. Pullo am ko mo newe niilaaɗe daroo fella, jooɗoo fella.”
Yimooɓe gumbalaa mbiya : “So nde wiyi duƴ ! Ndee wiyi day ! Ndee wiyi jam ! Ndee wiyi bone ! Ndee wiyi wonaa ko ñalli waalata ! Ndeya wiyi wonaa ko waali ñallata. So pucci kaɓɓaama gaawe tanngila. Ee jaambaaroo ! Mo gite wuuga, mo ɓernde mbaroodi. “ Bawɗi alamari ndikkii ndiirii, jamma gunndadi waalaama : gumbalaa ina yimee, worɓe seɓɓe ina njeysa ina teɓɓoo gaawe e petelaaji, ina mantoo. Wanndiraaɓe maɓɓe rewɓe mbammbitii boloŋaaji, kuufii dingiral ina lennga, potndii koyɗe ina piya kumballi, ina njarfa ɓe, ina kaaltaa ñalaaɗe maɓɓe e jaraale maɓɓe jawtuɗe.
So naange suusii fuɗde, pucci koota e labale mum en, mbaɗa juraa juraa naata e ladde, ɓe mbiyi kadi : “Yuman jaambaaro nannga e ILLALLAAHU TAALAA, yuman kulɗo reedu fewja tawtaari. “ So konuuji nanngondirii haa les wulii, dow wulii, kammu ŋabbotaako, maayatnooɓe maayii, dogatnooɓe ndogii, yuman kulɗo waalii hawgu.” Ko ɗoo Yero Bah wiyata : “Miin dey mi laaɓaama ndeke dogdu daɗndataa. Sinno dogdu danndatno ndeen lella maayata. Sinno suuɗaare danndatno, cubballo nanngataa liingu.”
Jaambareeɓe ɓe kulataa, ndogataa, ndokkataa caggal, kaalataa ko mbaɗataa, kono kadi mbaɗataa ko kaalataa. Ɓee jaambareeɓe hulɓe gacce, suusɓe ŋaacce, ɓe njahraani artude, fellitɓe warde e wareede. Dardarel waɗii, becce mbiydii reŋku, gite mbaɗdii ŋaas. Conndi gasii, kure kuuɓii, heddii tan ko cokkondiral. Weli metti worɓe njettondirtu : fetelaaji ngontii cabbi, sagataaɓe ina nguuboo tan ina lappondira paɗe, fetelaaji haa jaambareeɓe ƴibbitii warñeende, culmii ƴiiƴam. Ruggiyankooɓe ɗalii nayi ngabbiima e sooynde, kootii to ngumminoo ina cooyi, nawaani nayi.
Buƴiri hoore nayi lotti huunaango waɗtii e lappol, aynaaɓe coomodiima e nayi, golal wontii gootal, punndi nanngii e asamaan, ɗi paytii mbalndi majji, gooleeje ndaaŋanii yumma mum en, eeleendu heewtii wuro, nayi ina kuuna, gooleeje ina njaaboo, rewɓe fulɓe ina paloo woto ñalbi koontude. Jaɓɓorɗe njaltinaama, njonngaama e jabbuwe, ɓoggi ndaasaama, ɓiraaji ndaɗaama koontinaama. Hannde kadi yanii heen, sagataaɓe fulɓe mbaɗii no ngoowi waɗde so abbaade konaaɗi ngartira, rewɓe fulɓe ndaara.
Tabalde lawɓe ko fijirteende. So nde honggaama lawɓe cummba, Mammadu Bannduru fenta hello, leewoo waɗda heen dahnde : “Saawaali yoo. . !” Saagaaji naaboo.
“Ndokkee maram saawali
– Saa waalee galle galo
– Ndokkee maram, baawaali
– O bisma mo maa, o waran maa
– Ndokkee maram, saawaali.”
Lawɓe telloo, ngama haa mbarña, Mammadu Banndu wayla njimri.
“Lawɓe ndillee ! Nganndee koy ko labbo reewi fof, ko ngorba waɗɗotoo.”
Tabalde safalɓe ko fijirteende no nde lawɓe ndee nii. En kaaliino nafoore mayre e sawru capaato.
Muusaa Aamadu Jallo | https://pulaar.org/2015/06/06/ganndal-sawru-9%e2%80%88%e2%80%88sawru-tabalde/ |
Ñalnde alet 5 suwee Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) yuɓɓinii ɗo Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo ɗoo, maanditaare duuɓi mum 40. Tiitoonde ñalngu nguu ko « Duuɓi capanɗe nay kaɓagol majjere ».
Ñalnde alet 5 suwee Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) yuɓɓinii ɗo Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo ɗoo, maanditaare duuɓi mum 40. Tiitoonde ñalngu nguu ko « Duuɓi capanɗe nay kaɓagol majjere ».
Hoohooɓe heewɓe tawtoraama kewu nguu ; ina jeyaa heen Sileymaani Kan hooreejo teddungal tataɓo Fedde ndee kam e Umar Idiriisa Saawo, hooreejo teddungal joyaɓo Fedde ndee. Ardiiɓe pelle ngenndiije keewɗe kadi nootiima heen, limten heen Mammadu Saar hooreejo Fonadh, Jaabira Maaruufa, hooreejo GERDDES, Laaji Tarawore, wonande Fedde Ɓamtaare Sooninke, ko jiidaa e terɗe Fedde ɓooyɗe, ko wayi no Yaayaa Mammadu Bah jeyaaɗo e sosɓe Fedde ndee, Saada Aan, hooreejo gadano Catal Nuwaasoot, Aamadu Malal Gey jeyaaɗo e tumbudu adanndu Fooyre Ɓamtaare, Abuu Mborom Gelaajo, ekn… Ina tawtoraa kewu nguu yoga e seernaaɓe duɗe Fedde ndee e huunde e almudɓe mum kam e arnooɓe heɓde seedanteeje mum en…
Caggal nde hooreejo Fedde ndee, hono Aamadu Umar Jah waɗi daartol kuɓtodinngol Fedde ndee, ko Abdulaay Muusaa Sal, kalfinaaɗo jaŋde holliti golle Fedde ndee to bannge jaŋde, caggal ɗuum, kalfinaaɗo kumpital Fedde ndee, hono Bookara Aamadu Bah waɗi seedantaagal golle Fooyre Ɓamtaare kam e golle fedde ndee to bannge karallaagal kesal.
Huunde e terɗe Yiilirde Ngenndiire FƁPM : Aamadu Jibeeri Sih, cukko kalfinaaɗo pinal, Abdullaay Muusaa Sal, kalfinaaɗo jaŋde, Aamadu Umar jah, hooreejo, Faatimata Sal, cukko kalfinaaɗo eɓɓooji, Bookara Aamadu Bah, kalfinaaɗo kumpital e Abdullaay Haaruuna Sih, koolaaɗo kuuɓal.
Sikke alaa, e teskaade nde FƁPM sosaa ndee, hono 1974, eɗen mbaawi wiyde ko kayre woni baaba mum kala pelle ngenndiije toppitiiɗe ƴellitaare ɗemɗe e leydi ndii. Oon sahaa, tawi miijo dille politik daraninooɗe ndimaagu e demokaraasi nder leydi ndii ina ɗaɓɓi keɓtingol “leƴƴi Muritani ko 4 : aarabeeɓe, haalpulaaren, sooninkooɓe e jolfuɓe”, kam e potal majji e potal ɗemɗe majji to bannge hakkeeji. Ɗuum hawri e pinal ngal sukaaɓe haalpulaaren janngatnooɓe leyɗe Arab (haa arti to Misra) ngartiri, so yiɗde ɓamtude kam enne ɗemɗe mum en. Ko ɗee ummanɗe ɗiɗi kawriti, njibinoyi Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani. Fedde ndee wuurii e suuɗaare fotde duuɓi ɗiɗi hade mayre heɓtineede ñalnde 4 suwee 1976. Won anndaaɓe ina njeyanoo e ɓeen iddiiɓe daranaade ɗum, ko wayi no Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan, walla ko wayi no yarham mum Jibi Hammee Lih, won heen ɓe keewaani limteede ko wayi no Abdullaay Siree Bah (jaaynoowo) en, yarham mum Muhammed el habiib Soh en, Abdu Caam ganndiraaɗo Aali Caam en, Abdul Buubu Soh en, e woɗɓe …
Fedde ndee findini leñol ngol e nafoore wonnde e binndugol e janngugol ɗemɗe ngenndiije, no sodorde ɓamtaare. Ko waɗaa e jeewte, gila e boowe haa e rajooji limotaako, tee alaa ɗo heddi e leydi ndii haa teeŋti noon e gure Fuuta ɗee.
So ɗemɗe ɗee keɓtinaama e kuule oktoobar 1979, Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije sosaama ngam jarribaade jaŋde majje e naatnude ɗe e tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii, darnde Fedde ndee heedaani heen sara.
So humambinnaagu mumtaama e yoga e gure ladde haa e teeru Muritani, haa teeŋti noon e gure men, nder lowlowi Gidimaka walla to ɓuri woɗɗude e Asaaba e Gorgol (Fum Gileyta, Barkewol ekn…) ko sabu fedde ndee softunoode e ɗiin nokkuuji, hirjini, janngini toon awooɓe e remooɓe e aynaaɓe… E daawal 1978-1988 fotde 400 jannginoowo keblaama walla keblitaama e Catal Nuwaasoot e nder 17 rogere. Ko ɓeen, kam e woɗɓe heblanooɓe to Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije cari binndol cellungol ɗemngal ngal haa e nder leyɗe catiiɗe (Senegaal, Mali), sibu heblo maɓɓe laaɓtude e yuumtude. E ɗii duuɓi tati cakkitiiɗi, fedde ndee heblii jannginooɓe heewɓe to joɗnde Fedde ɗoo, heblo heso ñaastagol kattanɗe jannginooɓe e duɗe eɓɓaande Caritas e Manos, salndu hesuru addundu humpito heso haa teeŋti noon wonande jaŋde rewɓe mawɓe e nder leeɗe ɗo baasal ɓuri mawnude. E nder ɗuum Fedde ndee ina jogii hannde, e nehaande mum ɗoo (Y.NG), diɗɗal 60 jannginoowo kattanɗo, e gardagol goomu heblooɓe hoosɓe, jannginooɓe tolno I e II e jannginooɓe haa tolno III (huufo pelle e golle njeñu …), ko jiidaa e jannginooɓe wonɓe e cate, haa teeŋti noon e catal Kayhayɗi e Nuwaadibu…
Ɗum noon, So sukaaɓe jannguɓe jaŋde toownde mbaɗtii waɗtude won gannde lugge e ɗemɗe men, waɗi noon ko ɓe taw miijo ngoo, ɓe mahii heen, ɓe ƴelliti ɗum hannde.
Haa hannde kadi, eɗen mbaawi wiyde, e nder leyɗe ɗo fulɓe nguuri e diiwaan Saahal oo no diidorinoo, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani jeyaa ko e pelle daraniiɗe ɗemngal ngal ɓurɗe wuurde e softude. A nde anndiraa wonde Fedde baafal, sibu hay to bannge kesam-kesaagu nde jeyaa ko e pelle etotooɗe nawdude ɗemngal e sahaa oo. So en ƴettii yeru :
Ina saɗi Fedde jogiinde Jaaynde wuurnde, nde faɓɓintaa e nder leyɗe men ɗee, tawi ko e Pulaar : Yo FOOYRE ƁAMTAARE ɓooy huɓɓude e yaynanaade en bolol. Fooyre ina yahra hannde e tonngoode mum 148. Ɗum firti ko nde ƴettitaa e lewru abriil 2006 faade hannde koo, nde yaltii laabi 120 !
Ina saɗi fedde jogiinde lowre internet wuurnde duuɓi 9 deggondirɗi, waɗne ñamri. Yo PULAAR.ORG (sosaande e darorɗe 2007) ɓooy laylaytude e nder geese (World Wide Web), kala befiiɗo e ngoo maayo jaajngo ngo alaa keerol woni internet, ara tuuɓa heen ganndal. Fotde 2 000 winndannde ina njollaa e lowre hee, toɗɗiiɗe fannuuji kala, tawi fotde 300 heen ko ganndal siyaas. Binndanɗe ɗee kadi ina ndenndinaa e mbaadi defte : Ganndal kuule Asamaan, Sida, Jaambareeɓe men, Al Hajji Mahmuud Bah, Tomaas Sankara, Manndela, Ganndal sawru, Dartagol naatgol koloñaal, Sariya Jeyi leydi, Weeyo ɓadiiɗo, Weeyo woɗɗungo, Lislaam e njiyaagu, Anndude Leyɗeele, ɓee hoohooɓe, Ñawu Jabet, nguurndam e maayde ɗemɗe ekn… Wasiyaaji kadi ina tawee heen wonande kuutorɗe ko wayi no tappirɗe ekn… Tuggi 2006 faayde hannde, lowe pulaar keewɗe cosanooma, kono ina famɗi heen guurɗe, walla keɓotooɗe e internet hannde gaa gaa pulaar.org , pulaagu.com e misiide.net .
FƁPM ina jogii kadi HELLO FACEBOOK wuurngo gila 2010. Ɗuum noon ko sabu yiɗde jokkoondirde e yimɓe heewɓe ko aldaa e keerol, haa teeŋti noon e sukaaɓe ɓee, ngam sarde e mum en en binndol e giɗli ɗemngal ngal.
FƁPM ina jogii duɗal keblorgal ko faati e informatik. E ballondiral e Fedde BELAA (fedde sukaaɓe janngatnooɓe e duɗe jarriborɗe) FƁPM udditii duɗal karallaagal kesal e lewru marse 2014 ngam heblude sukaaɓe waawoyooɓe sarde binndol ngol e jokkude jaŋde e nder geese rewrude e kuutoragol kaɓirɗe kese. Doge 3, e 49 almuudo njanngii heen kuutoragol masiŋ, ngoowtii sato dognirgal Windows, mbaawii huutoraade gollirgal Word e sinkude winndannde tawi kuutorii ko alkule pulaar (tappirde mum ina woodaa).
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2016/07/07/f%c9%93pm-duu%c9%93i-40-ka%c9%93agol-majjere/ |
Kabaaru cakkitiiɗo : Jaaynde Faraysenaare wootere wiyeteende “Le Nouvel Observateur” (Ƴeew ɗoo ) ina yaltini, e tonngoode mum 2475 ñalnde 12 abriil 2012, winndannde takkoore Sarkosi e Abdel Asiis wonde caggal dillere Tuwaareg en. Ndeen winndannde ina holliti wonde ko ɓe aanduɓe e ndeen feere, sibu mum yuumtude e ko ɓe njaakorinooka, so garditagol AQMI e njanngu mbaɗngu to rewo Mali nguu. Winndannde ndee ina holliti ngaanumma mawɗo keɓtiiɗo laamu Farayse, sabu gallugol feere sakkunoo wallitde MNLA rewrude e Abdel Asiis.
No geɗe ɗee njahri nii mbettii ɓe no feewi, sibu ɓe ɗamininoo ko maa ɓeen paddano ɓe AQMI, kono ko ko luulndii ɗum kewi, sibu ko AQMI jiimi e ko ina tolnoo e 90% e rewo Mali hannde. Yanti heen, ɓeen ina moofti haa hannde 14 oropnaaɓe ndahnoo, ɓe nganndanaaka hay huunde.
Winndannde ndee hollitii kadi wonde, caggal ko kewi Mali koo, kaayit gooto cuuɗanooɗo, mo kelle tati suurtiima. Oon kaayit ko mo sarwisaaji cunnagol Mali ndokkunoo Aamadu Tumaani Tuure e lewru feebariyee 2012. Tiitoonde kaayit oo ko : « Muritani e ballal mum cuuɗingal feewde e rebel Asawaad en ». Nde Aamadu Tumaani janngi mo, o anndi wonde ko o pewjanaaɗo. Sarwisaaji cunnagol ɗii alaa ko keddi, ɗi njeertinii mo e jokkondire tiiɗɗe hakkunde laamu Abdel Asiis e Tuwaareg en ummaniiɓe ƴettitde wolde. Ina faayaa wonde ndee dillere hesere wiyeteende Dillere Ngenndiire Ndimaagu Asawad (MNLA) ko ko heɓi « ballal kaɓirɗe » ummoraade e Nuwaasoot. Otooji tokoosi ndimndaama njogitaaje. Ɗuum yanti e kaɓirɗe doolnuɗe ummoriiɗe Libi … gila misilaaji e kanooji e morceeji ummoriiɗi e njogitaaje Kaddaafi, yanti e soldateeɓe waawɓe huutoraade ɗeen kaɓirɗe, hono teemedde tuwaareg Malinaaɓe wonnooɓe e konu Kaddaafi dogɓe toon gila e lewru sulyee 2011. Ko ko wiyetee koo tan : “ko tonngu daasi fof maa artir e koyɗe joom mum”.
————————
ATT a jaaraama. Haa abada ɓesngu Maali ina yettu maa. Haa bada afriknaaɓe ina njettu maa. Waɗi noon, ko aan waɗi Mali leydi kormaandi, ndi heewɓe njeeɓatnoo. Duuɓi 20 humpito demokaraasi jamyamo e lomlomtondiral e laamu rewrude e woote, weeɓaani e nder hirnaange Afrik, haa arti noon e leyɗe gonnooɗe e njiimaandi Farayse. Yo Alla yoɓe moƴƴere maa.
Hannde Aduna fof faamii ko haɗno maa jaɓde wonde kuutoragal Farayse e Sarkosi. Baabotonooɓe, ina cappanoo ownooɓe, ko hannde kay ɓe mbeli haɓde ! Ɓayri yimɓe fof ina ƴeewa ɓe, aɓe mberwa to Tummbuktu, to Gaawo, to Kidaal !!! Kono hannde laaɓii, ko kamɓe e rebel ngonndi, walla nii ko kamɓe ngemmbi ɓeen. Ɓe kaaldat-mi ɓee ina nganndi koye mum en, aduna oo fof kay ne ina anndi ɗum en. Kono, « ko woni e lahal kala maa juuɗe njiytu », nana yeeso men.
So artii e ɓee naskaaɓe, Aamadu Hayaa Sanogoo e yahdiiɓe mum, ɓayri ɓe njooɓtorino maa ko ɓuuɓde, e waasde dartaade rebel en, yooɗatnoo ko tawa hannde aɓe ngoni rewo, aɓe kaɓee, wonaa kay fooɗondireede laamu, e lelaade e les ɓuuɓri. Yo Alla yoɓ ɓe bonannde maɓɓe, sibu ko kamɓe tigi mbonni Mali.
Aamadu Tumaani Tuure yo Alla hebbin hono maa en e Afrik.
Muttaar | https://pulaar.org/2012/04/20/a-jaaraama-aamadu-tumaani-tuure/ |
To bannge wellitaare jaayɗe, Muritani woni hoore leyɗe Aarabeeɓe fof. Nder winndere ndee, Muritani ko leydi 67ɓiiri/179 to bannge wellitaare jaayɗe, yeeso Kowoyt 77, e Libaan 101, yeeso Kattaar e Tuunus 138ɓiiri. Ko ɗoon ndi wonnoo rawane. E nder leyɗe Aarab ko Muritani tan jogii sariyaaji juɓɓinooji jaayɗe elektoronik, woni jaayɗe internet, ɗum jiidaa e ballal ndi rokkata jaayɗe keeriiɗe, puɗɗingal e hitaande ɓennunde ndee.
Ɗum tawti rajooji e teleeji keeriiɗi udditɗi, hay so tawii noon ina teskaa ɗi teskaaki keewal pine leydi ndii ; yeru teleeji ɗii.
Ñiŋoore men to bannge wellitaare ndee, ko to oon bannge, sibu, ina fotnoo, ɓayri Muritani ko leydi leƴƴileƴƴinndi, tawa rajooji e teleeji ina ngoodi e ɗemɗe keddiiɗe ɗee (Pulaar, Sooninke e Wolof) walla kam tawa teleeji goodɗi ɗii ina ɗooftoo hay sinno ko laawol dotti koo (joyaɓe ɗiɗi), kañum fof e waasde nuunɗude. No wayaa jooni nii wayi tan, kono ko ɗemngal gootal tan rokkaa wellitaare tigi rigi. Eɗen teskoo noon to bannge jaayɗe binndaaɗe, hay so tawii eɗen njawi tawo geɗal Fooyre Ɓamtaare (heewaani heɓde abonmaaji), eɗen kamdinii ko nde jeyaa e jaayɗe keɓɗe ballal laamu hikke ɗee. Hare no foti fof, ɓuri yah mi ɗaldii ma e Alla! | https://pulaar.org/2013/03/30/wellitaare-jaay%c9%97e-nder-muritani-wellitaare-heertinnde/ |
Abuu Ac , gonnooɗo hooreejo catal Likseyba Gorgol tuggi 1980 haa 1994, hooreejo teddungal catal ngal gila ndeen haa jooni, ruttiima e joom mum e subaka hannde 3/10/12 ɗoo e Nuwaasoot. O wirnoytee ko Likseyba, Gorgol.
Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ina nduwanoo denndanngal banndiraaɓe haa arti noon e ɓesngu makko kam e terɗe Fedde ndee. Yo Alla lomtinan en ngalɗoo baasal mawngal. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo. Aamiin ! انا لله وانا اليه راجعون | https://pulaar.org/2012/10/03/abuu-ac-hooreejo-teedungal-catal-f%c9%93pm-likseyba-ruttiima-e-joom-mum/ |
E mawningol ñalngu jeytaare Muritani 2015, haala heewii. E nder kaan haala, jaaynde Le Calame winndii « Won ko feewaani e leydi men hee, sibu hay gooto woƴaaka laawol, woƴaaka sariya, woƴaaka doosɗe renndo. Hooreejo leydi oo dartinii fijo fuku bal caggal 63 hojom, sabu tan haaɓii. »
E mawningol ñalngu jeytaare Muritani 2015, haala heewii. E nder kaan haala, jaaynde Le Calame winndii « Won ko feewaani e leydi men hee, sibu hay gooto woƴaaka laawol, woƴaaka sariya, woƴaaka doosɗe renndo. Hooreejo leydi oo dartinii fijo fuku bal caggal 63 hojom, sabu tan haaɓii. »
Fijo fuku bal noon, ko famɗi fof ina foti wonde 90 hojom, tee doosɗe mum ko ganndaaɗe. Tee ko ñaawoowo oo tan (arbitre) hokkaa mbaawka ñaawde heen huunde.
Waɗde kabaaru oo alaa ɗo heddi e aduna hee, rajooji e teleeji winndere ndee e internet kala njalkitii en heen. Muritani ina anndiranoo wonde « leydi njiyaagu, leydi ɓurndi heewde meeɗnooɓe wonde persidaaji wuurɓe tawo» jooni noon ɓeyden heen « leydi ɗo hoorejo leydi yamirta fof, hay njuuteendi fijo fuku bal ».
Farayse fof e wonde e sunaare sabu njanguuji ownooɓe, haɗaani jaaynooɓe mum jalde e jalkitde en. E jaaynde Farayse Inter, gooto e maɓɓe wiyi « ko nii tan Abdel Asiis wayi, so o haaɓii tan, alaa e sago dille mbaɗa ; so wonaa ɗuum, hol ko ardaade leydi nafata so tawii a waawaa waɗde ko mbele-ɗaa ? … “So o halfinaama kawgel fuku winndere, ngel diwataa balɗe nay !” “Neɗɗo mo ɗooftaaki hay huunde, so lomtiima wuyɓe, mbar wonaa gootum ?”.
Ɗumɗoo jeyaa ko e kaawisaaji mawningol jeytaare (28 noowammbar) Muritani hikka.
Jaaynde ndee fawti heen wonde ko nii kadi « gardiiɗo men peertuɗo oo » sodorinoo laamu, nde sodortoo humpito men adanngo ngardiigu demokaraasi kuudetaa mum 6 ut 2008.
Fooyre | https://pulaar.org/2016/02/04/codotoo%c9%97o/ |
1. Introduction. Depuis quelques semaines, on assiste à une campagne médiatique sans précédent qui a fait et fait encore couler beaucoup d’encre et de salive au sujet du statut des langues dans notre pays. Tous les vecteurs ont été utilisés au service de cette ‘ question nationale ’ (articles de journaux ou sur le web, émissions à la radio et à la télé, conférences, communiqués, etc.)
1. Introduction. Depuis quelques semaines, on assiste à une campagne médiatique sans précédent qui a fait et fait encore couler beaucoup d’encre et de salive au sujet du statut des langues dans notre pays. Tous les vecteurs ont été utilisés au service de cette ‘ question nationale ’ (articles de journaux ou sur le web, émissions à la radio et à la télé, conférences, communiqués, etc.)
NB : cet article a été publié vers le 29 avril 2010
De même, plusieurs catégories socioprofessionnelles (hommes politiques, professeurs, juristes, étudiants) y ont pris part. Chacun s’est exprimé passionnément sur cette question en fonction de son appartenance à une ethnie ou à une idéologie laissant libre cours à ses émotions, perdant le sens de la mesure et s’écartant ainsi de toute objectivité.
En l’espace de quelques jours, une crise identitaire est née et a hélas culminé ‘ le jeudi noir ’ avec les affrontements sanglants entre étudiants sur le campus de l’ Université de Nouakchott .
Ces événements regrettables posent à nouveau le problème récurrent depuis près d’un demi-siècle de la politique linguistique dans notre pays.
Ainsi, autant il importe de trouver une solution rapide et définitive à ce problème autant il convient de privilégier les débats d’idées, les concertations plutôt que les invectives, les formules incendiaires et les jets de pierres.
C’est pourquoi il me semble que pour aborder publiquement un thème aussi sensible et si vital pour la coexistence pacifique de nos différentes communautés, il faut avant tout ‘ savoir raison garder ’, dépassionner le débat et traiter le problème sans parti pris, loin des surenchères et des intentions malveillantes.
C’est donc en guise de contribution au débat en cours sur cette question que je vous livre dans les pages qui suivent mes réflexions personnelles. Il ne s’agit pas pour moi de proposer un ‘ package de politique linguistique ’ qui à mon sens devrait être le fruit d’états généraux de l’éducation ou d’autres ‘forums de discussion’; il s’agit pour moi tout au plus de tracer les contours de cette politique linguistique à partir des données historiques, socioculturelles, géopolitiques et économiques de notre pays.
A ce sujet, je m’efforcerai dans ma démarche de mettre l’accent plus sur les données techniques aux dépens des considérations politiciennes afin que le lecteur se fasse une opinion sur une question si délicate mais cruciale pour l’avenir de notre pays.
2. Rétrospective
D’emblée, il est utile de préciser que le problème du rapport entre l’arabe et les trois autres langues nationales (pulaar, soninké et wolof) ne s’est jamais posé ni avant la colonisation ni pendant celle-ci. Toutes les données historiques tendent à démontrer qu’avant la colonisation française, les lettrés négro-africains musulmans de la Vallée , du Soudan français et du Sénégal utilisaient l’arabe dans leurs écrits (ouvrages, correspondances épistolaires). Il suffit de citer à ce sujet les écrits en arabe de Cheikh El Hadj Oumar Tall, Ousmane Dan Fodio et Cheikh Ahmedou Bamba , etc.
D’après Antoine Léon cette opinion est corroborée par le Commandant Supérieur du Soudan ( Mali actuel) qui, dans une lettre du 29 novembre 1892 a demandé au Ministre de la Guerre de lui faire parvenir des journaux imprimés en langue arabe par les autorités algériennes et l’a informé par la même occasion que toute sa correspondance avec les chefs investis était écrite en arabe, de telle sorte qu’elle était la seule employée et que cette langue était la langue diplomatique dans le pays des Noirs. Ces derniers vont d’ailleurs revendiquer ouvertement l’enseignement de l’arabe dans leurs écoles comme l’écrit Jean Capelle :
« S’agissant de l’arabe et de l’islam, c’est justement pour cette raison que l’opposition parlementaire naissante réclamera dès 1949-1950 la création de médersas en pays à majorité musulmane : Sénégal, Soudan, Niger, Tchad ; l’enseignement de l’arabe dans le 2e degré et à l’ institut supérieur de Dakar , l’octroi de bourses d’arabe pour l’ AFN et la métropole et enfin 1 heure d’arabe en école primaire pour les pays à forte minorité musulmane.
Les arguments sont que l’arabe est une langue liturgique que la France laïque mais non anti-religieuse, se doit de favoriser, que ce n’est pas dangereux politiquement puisque les séparatistes peuvent s’exprimer en français et n’ont pas besoin de l’arabe, que le citoyen de l’ Union française a droit au maintien de son statut personnel et au respect de sa culture ».
Pendant la colonisation, vu la place de choix qu’occupe l’arabe comme langue liturgique pour les musulmans africains, l’arabe fut donc introduit à côté du français dans toutes les régions où vivaient des communautés musulmanes (de la Mauritanie jusqu’au Tchad ). C’était une exigence des députés de l’ AOF .
En Mauritanie , l’enseignement du français était même facultatif notamment dans certaines médersas ( Atar , kiffa ). A ce sujet M. Ould Rouis écrit :
« A côté des cours d’arabe et en dehors du programme fonctionne depuis le mois de janvier 1938 un cours de français fait par le directeur aux élèves dont les parents en font la demande en 7 mois de scolarité et à raison d’une heure par jour. Les élèves ont terminé le 1er livret de Mamadou et Bineta et ont appris à compter de 1 jusqu’à 100 ».
Toujours en Mauritanie , à l’occasion des travaux de la commission spéciale pour la réforme de l’enseignement de l’arabe mise sur pied par l’administration coloniale en 1953, les membres de ladite commission ont rappelé l’attachement des deux communautés maure et noire à l’enseignement de l’arabe : l’un des membres de cette commission, feu Clédor Sall fait les observations suivantes :
« J’ai quelques dix ans de service sur le côté Sénégal-Mauritanie et je connais dans son ensemble les aspirations des populations du fleuve en ce qui concerne l’enseignement aussi bien de l’arabe que du français.
Il s’agit d’une question mauritanienne du moins c’est ce que pense l’administration. Je ne vous apprendrai rien en rappelant que les Toucouleurs, les Sarakollés aussi ben que les Maures aspirent les uns comme les autres à la même culture arabe (…)
Je ne sais pas le point de vue de l’administration pas plus que celui de l’assemblée, mais ne serait-ce que pour cette raison seulement, la langue arabe mérite d’être enseignée sur la vallée du fleuve dans les mêmes conditions que dans les autres régions de la Mauritanie ».
Toute le monde se souvient du rôle primordial joué par les vénérables cheikhs Abderrahamane Sakho et El Hadj Mahmoud Bâ (fondateur des écoles El Velah ) dans la propagation de l’arabe et de l’islam, en Afrique de l’Ouest et en Mauritanie , en particulier.
Au lendemain de l’indépendance, le français était la langue dominante au niveau de l’administration et de l’enseignement en vertu de son statut de langue officielle. L’arabe considéré comme langue nationale était quasi absent de l’administration (excepté la justice) mais était enseigné comme seconde langue dans les établissements scolaires. Les autres langues nationales (pulaar, soninké et wolof) étaient considérées comme des dialectes, (à la radio on parlait de ‘langues vernaculaires’) et n’avaient donc pas droit au chapitre.
Mais c’est du début des années soixante-dix que date le tournant avec la volonté affichée du régime en place de consacrer la suprématie de l’arabe sur le français; c’est ainsi que des initiatives ont été prises dans ce sens au niveau du système éducatif et de l’administration. Dans le premier temps, c’était le bilinguisme franco-arabe qui était instauré. Dans son Rapport sut l’état de la Nation, le Président de la République à l’époque feu Maître Moktar ould Daddah revient sur cette option :
« Dans le domaine de l’enseignement primaire, nous sommes à l’aube de la plus importante réforme intervenue dans notre système éducatif depuis l’indépendance. Cette réforme décidée parle BPN (Bureau Politique national) à la suite du rapport de la commission culturelle, instituée en 1966 par le congrès d’Aïoun , fait du bilinguisme la voie désormais à suivre en matière de développement culturel par tous les Mauritaniens ».
Toutefois, la réforme de 67, un an après son application n’a pas répondu aux espoirs placés en elle. En réalité, elle n’a pas modifié d’une façon significative les structures du système et elle a très peu amélioré le contenu de l’enseignement. Elle s’est limitée en fait à instaurer une année consacrée à l’initiation à l’arabe et à renforcer les horaires des enseignements dispensés en cette langue au cours du reste de la scolarité. Et comme c’est toujours le congrès du parti qui définit les orientations générales du pays et détermine sa politique éducative, au congrès de 68, un pas décisif fut franchi avec l’officialisation de la langue arabe.
Désormais la loi N° 68065 du 4 mai 68 met sur un pied d’égalité l’arabe et le français. L’option du bilinguisme comme étape transitoire a été proclamée. Ainsi, une nouvelle réforme adoptée par le Bureau Politique National du parti en 1972 fut mise en application en 1973. Elle se veut une réforme du système éducatif allant du primaire jusqu’au supérieur et non plus un simple réaménagement des horaires du français ou de l’arabe. L’extrait suivant du discours de Maître Moktar ould Daddah en fixe les objectifs :
« La concrétisation du renouveau culturel que le PPM s’est assigné est devenue une nécessité impérieuse et prioritaire. Le dernier Congrès du Parti a confirmé cette option en soulignant l’importance de la repersonnalisation de l’Homme mauritanien qui doit reposer sur l’indépendance culturelle, elle-même fondée sur la réhabilitation de la langue arabe qu’est la langue de culture et de religion de notre peuple ».
Cette orientation sera reprécisée en juillet 1971 par Ould Daddah lorsqu’il écrit dans son Rapport moral :
« Notre indépendance culturelle est un idéal qui n’a été que partiellement atteint ; on doit procéder surtout à une arabisation progressive de notre administration au niveau de la région et du département. En écrivant en arabe, en s’exprimant, en irradiant en quelque sorte la langue arabe autour de lui, l’administrateur arabisant obligera les autres à faire un effort dans le même sens ».
Mais il faudra attendre la réforme de 75 pour que l’arabisation comme option fondamentale, irréversible soit instituée. Dans son discours sur l’état de la Nation le 28 novembre 1974, le Président de la République déclare que ‘l’arabisation de tout notre système éducatif est désormais engagée d’une manière irréversible et sa progression qui conciliera le souhaitable et le possible inéluctable ’.
C’est dans cet esprit que se tiendra en juillet 1975 à Nouakchott le 4e congrès du Parti. Celui-ci confirme les options culturelles déjà prises tout en ‘ radicalisant l’indépendance culturelle ’ par une arabisation totale.
La réforme de 1975 est alors engagée grâce aux concours financiers de l’ IDA et à l’appui technique de l’ UNESCO .
Dans un discours prononcé à l’occasion de la rentrée scolaire 1975-1976, le Ministre de l’enseignement secondaire et de la formation des cadres-citant la commission culturelle-déclare :
« (…) On peut affirmer dès lors que le processus d’arabisation totale est engagé, qu’il s’accélérera rapidement et qu’il est inévitable, parce qu’après l’institution du bilinguisme qui n’était qu’une super-transition, la réhabilitation de la langue et de la culture arabes seront le début de la renaissance de nos valeurs nationales. » Toutefois, il est utile de souligner que malgré les principes proclamés, cette volonté n’a pu s’inscrire concrètement dans les faits, jusqu’à la chute du régime de la première République en 1978. Deux raisons majeures expliquent cet état de fait, l’une politique, l’autre technique.
Sur le plan politique, il est à souligner l’absence de toutes concertations préalables entre la Base et le Sommet, ce qui crée parfois des quiproquos et des incompréhensions voire des tensions. On sait qu’en février 1966, certains fonctionnaires négro-mauritaniens ont exprimé ouvertement leur hostilité à l’arabe. En effet, dans le communiqué qu’ils ont publié à ce sujet (Manifeste des 19), ils écrivent :
« – Déclarons être hostiles à la mesure rendant l’arabe obligatoire dans les enseignements primaires et secondaires.
– Engageons le combat pour détruire toute tentative d’oppression culturelle et pour barrer la route à l’arabisation à outrance.
– Exigeons l’abrogation pure et simple des dispositions des lois 65-025 et 65-026 du 30 janvier 1965 rendant l’arabe obligatoire dans les 1er et 2ème degré et qui ne tiennent aucunement compte des réalités mauritaniennes ».
Treize ans après, en 1979, les lycées négro-mauritaniens occupent la rue pour dénoncer l’augmentation du coefficient de la langue arabe et de l’introduction de l’ IMCR au Bac, à la suite de la circulaire N°2 du Ministre de l’Education à l’époque Seck Mame N’Diack .
C’est d’ailleurs sous la poussée de ces événements que le Comité Militaire de Salut National (CMSN) dut prendre dans la précipitation les ‘mesures d’octobre’ instaurant un enseignement bicéphal et consacrant la séparation entre élèves noirs et maures (filière arabe pour les Arabo-Berbères et filière française pour les Négro-Mauritaniens).
Pour ce qui est de l’aspect technique, il est utile de souligner que ni les moyens matériels et humains ni le temps n’ont été mis à profit pour la réussite des réformes éducatives engagées (1967, 1973, 1979). La dernière réforme (1999) dont les conséquences se révèlent déjà catastrophiques n’a pas échappé à la règle.
3. Le statut des langues en présence en Mauritanie
Il est utile de rappeler qu’en Mauritanie pays pluriethnique et multiculturel, quatre communautés disposent chacune de sa propre langue: le hassanya (dialecte dérivé de l’arabe), le pulaar, le soninké et le wolof. La constitution du 20 juillet1991, stipule en son article 6 : ‘ les langues nationales sont : l’arabe, le pulaar, le soninké et le wolof. La langue officielle est l’arabe ’.
En plus de ces quatre langues, il est à noter la forte présence du français tant au niveau de l’administration publique et privée qu’au niveau de l’enseignement scolaire. On remarque cependant que malgré cette position privilégiée, la Loi Fondamentale l’a tout simplement occulté.
Afin que le lecteur se fasse une opinion objective du statut des langues en présence dans notre pays, nous nous proposons de faire un aperçu général sur chacune de ces langues : statut, aire de diffusion, nombre de locuteurs, etc. S’agissant particulièrement, du nombre de locuteurs il y a lieu de prendre les chiffres avancés avec beaucoup de précautions dans la mesure où les statistiques sont souvent approximatives et contradictoires selon les sources ; la difficulté n’est-elle pas réelle dès qu’il s’agit de déterminer à partir de quel seuil peut-on considérer le locuteur d’une langue étrangère ?
3.1. Le hassanya/l’arabe
Comme déjà mentionné, le hassanya et l’arabe sont intimement liés dans la mesure où le premier est dérivé du second à l’instar des autres pays arabes qui disposent chacun de son propre dialecte. Le hassanya est parlé en Mauritanie au Sahara Occidental , au nord du Mali et du Niger .
La langue arabe est parlée par environ 530 millions dont 280 millions la parlent en tant que langue maternelle (source : Wikipedia.org). Elle est la langue officielle de 22 pays membres de la Ligue arabe ; elle est co-officielle au Tchad ; Elle a une forte présence en Afrique subsaharienne notamment dans les pays en majorité musulmane ( Sénégal, Niger, Mali , etc.) où elle est enseignée dans de nombreuses écoles (écoles franco-arabes, écoles arabes, écoles coraniques).
La langue arabe est une langue privilégiée dans la plupart des pays musulmans ( Iran, Pakistan, Afghanistan , etc.) que ce soit au niveau du contenu d’enseignement que de l’alphabet. Comme langue liturgique, plus d’un milliard de musulmans en récitent au moins une sourate (la Fatiha obligatoire) cinq fois par jour.
De même, elle est la langue de travail de plusieurs institutions internationales : ONU, UNESCO, OCI, Union Africaine , etc. Plusieurs organisations internationales ( ALECSO, ISESCO ) concourent à son développement et à sa diffusion.
Sur le plan médiatique, on peut noter des centaines de chaînes de télévision et de stations de radios publiques et privées émettant à partir des pays arabes ( Al Jazzera, El Arabiya , etc.).
De nombreuses radios et chaînes internationales diffusent leurs émissions en arabe en direction du monde arabe ( BBC, Radio Monte Carlo, El Hurra, France 24, DW , etc.). Malgré son rayonnement dans le passé grâce à ses penseurs ( Averroes, El Kindi, Ibn Khaldoun , etc.), la richesse de sa littérature ( Naguib Mahfoudh Prix Nobel ), et sa large diffusion à travers le monde notamment dans les pays islamiques, il est indéniable que l’arabe accuse aujourd’hui un certain retard sur le plan scientifique et technologique par rapport à l’anglais et au français.
En Mauritanie , l’arabe est présent au niveau scolaire, du primaire jusqu’à l’université. Depuis la dernière réforme (1999), on l’a confiné dans le rôle de véhicule des sciences humaines et religieuses. Le Bilad Chinghitt est réputé pour la pureté de la langue de ses habitants et l’érudition de ses savants. L’appellation ‘ le pays au million de poètes ’ serait-elle un hasard ?
L’arabe est également présent au niveau de l’administration même si le beau rôle est confié au français en tant que langue de travail. Pour pouvoir accéder à un emploi (établissements publics, banques, sociétés) des milliers de cadres doivent se résoudre à suivre une formation linguistique en français au CREL , dans les Alliances franco-Mauritaniennes ou dans d’autres structures privées.
3.2. Le pulaar
Le pulaar est parlé dans une vingtaine d’Etats d’ Afrique des rives du Sénégal à celles du Nil par les ethnies peuls, toucouleurs et laobés. On note quelques différences entre les parlers de ces ethnies. On estime ses locuteurs entre 10 et 20 millions (source (Wikipédia.org).
En Mauritanie , en dehors de Nouakchott , Nouadhibou et Zouérate , le pulaar est parlé principalement dans le sud, au Fouta Toro .
Les haalpulareens (littéralement ceux qui parlent pulaar) forment l’ethnie la plus importante numériquement de la communauté négro-africaine de Mauritanie . Cette langue emprunte à l’arabe dans le domaine du religieux, le système calendaire et la botanique.
3.3. Le soninké
Le soninké est parlé dans la plupart des pays de l’ Afrique de l’ouest mais se concentre essentiellement dans la région transfrontalière autour de la ville malienne de Kayes (Vallée du fleuve Niger et du Sénégal , ouest du Mali et est du Sénégal ). On note quelques différences entre les parlers des populations soninképhones selon les pays. On estime les locuteurs de cette langue au nombre d’un million (source : Wikipédia).
En Mauritanie , en dehors de Nouakchott , Nouadhibou et Zouérate , le soninké est parlé essentiellement au sud et au sud-est notamment dans la région du Guidimagha , Les Soninkés sont numériquement la deuxième ethnie de la communauté négro-africaine de Mauritanie .
3.4. Le wolof
Le wolof est parlé au Sénégal , en Gambie et en Mauritanie . Au Sénégal il est la langue véhiculaire. Bien que les Wolofs ne représentent qu’environ 45% de la population sénégalaise, la langue wolof est parlée par près de 95% de Sénégalais et on ne note pas de différences significatives au niveau de cet idiome.
On estime les locuteurs de cette langue au nombre de 11 millions. (source : Wikipédia. En Mauritanie , en dehors de Nouakchott , Nouadhibou et Zouérate , le Wolof est parlé presque exclusivement au Trarza .
Les wolofs sont numériquement la troisième ethnie de la communauté négro-africaine de Mauritanie .
3.5. Le français
Le français est parlé en tant que langue maternelle en France , en Wallonie ( Belgique ), en Suisse romande, au Luxembourg , au Québec , aux Etats-Unis d’Amérique ( Louisiane et Maine ). Il est langue officielle ou co-officielle dans 32 pays principalement africains. Les Etats francophones se regroupent dans l’ Organisation Internationale de la Francophonie (OIF). Cette organisation comprend 70 Etats et Gouvernements (56 membres et 14 observateurs) soit plus du tiers des Etats membres des Nations-Unies .
On estime à 200 millions le nombre de locuteurs francophones. C’est la 3e langue de la Toile et elle est la 9e langue la plus parlée dans le monde (Source : francophonie .org). La langue française est une langue officielle à l’ ONU , à l’ UNESCO et au CIO ; elle est une langue de travail dans de nombreuses institutions et organismes ( Union européenne, Union Africaine , etc.). Plusieurs institutions veillent aux normes de la langue française : l’ Académie française , la Délégation générale à la langue française et aux langues de France et l’ Office Québécois de la langue française , etc.
Le français dispose d’une presse écrite foisonnante à travers le monde. Sans vouloir minimiser la presse qui paraît dans les autres pays francophones, nous nous limiterons ici aux titres les plus connus en France : quotidiens ( Le Monde, Libération, Le Figaro, le canard enchaîné , etc.), hebdomadaires ( L’Express, le Point, le Nouvel Observateur , etc.). Au plan de l’audio-visuel, on peut citer les médias dont l’audience a franchi les frontières de l’Hexagone : RFI, France 24, TV5 , etc.
Des prix littéraires sont décernés chaque année aux lauréats en littérature: Goncourt, Renaudot, Médicis , etc.
Malgré sa large diffusion particulièrement en Afrique et son dynamisme dans tous les domaines, l’anglais est clairement préféré au français en matière de publications scientifiques et de discours à la tribune de l’ ONU .
En Mauritanie , le français occupe depuis l’époque coloniale une place de choix tant sur le plan scolaire que sur le plan administratif. En effet, le français est enseigné depuis l’école primaire jusqu’à l’Université. La dernière réforme de l’enseignement (1999) lui assigne le rôle de vecteur des disciplines scientifiques.
Au niveau de l’administration, de nombreux Départements ministériels notamment ceux à vocation économique ou technique (Ministère des Finances, des Affaires Economiques, de l’Energie, de l’Industrie, etc.) demeurent des bastions pour le français : les formulaires administratifs, les correspondances, les études sont rédigés en français.
Au cas où les documents seraient bilingues, la version originale est toujours le français, ce qui pose souvent des problèmes cocasses de traduction (contresens, non sens, etc.). Combien de fois les parlementaires s’en sont plaints auprès des membres du Gouvernement en rappelant le statut de l’arabe en tant que langue officielle donc langue source ?
Par ailleurs, le français est très présent sur la scène médiatique : journaux privés ( Le calame, la Tribune, le Quotidien de Nouakchott, L’Eveil-Hebdo ), le journal gouvernemental Horizons , les journaux d’information à la Radio et à la Télévision. On se demande si la radio française RFI n’est pas mieux écoutée ici que Radio- Mauritanie ? Dans la rue, les signaux routiers et les enseignes des magasins sont pour la plupart bilingues.
De même, le français est utilisé dans certaines situations de communication comme langue véhiculaire entre les différentes communautés mauritaniennes et entre les Mauritaniens et les ressortissants des pays voisins.
En somme, le français, héritage commun des différentes communautés est, qu’on le veuille ou non partie intégrante de notre patrimoine et il serait illusoire de le supprimer d’un revers de la main.
4. L’enseignement en langues nationales
D’emblée, il est utile de rappeler qu’on entend par ‘ enseignement en langues nationales ’, l’enseignement du pulaar, du soninké et du wolof.
Même si sous le régime de feu Moktar ould DADDAH , aucune étape n’a été franchie dans ce domaine, ce n’est nullement par mauvaise volonté politique, c’est plutôt –croyons-nous- en raison de la complexité du problème. En effet, dans son discours devant la Commission de la Réforme créée par le congrès de 1971, il déclare :
« la repersonnalisation de l’Homme mauritanien par le retour à l’authenticité, la réhabilitation de notre culture et de nos valeurs nationales exigent de nous-et ceci n’est que naturel dans le cadre d’une politique de renouveau culturel intégral-que nous reconsidérions la place qu’occupent nos langues populaires, langues que nous devons conserver comme un patrimoine culturel qui renferme mes sentiments, les modes d’expression techniques et scientifiques du génie authentique d’une partie de notre peuple. A ce titre, il importe que nous aidions non seulement à les conserver, mais aussi à en assurer l’épanouissement parla voie de l’enseignement et de la pratique.
Il appartient également à votre commission de proposer les moyens adéquats en vue de réaliser cet objectif. Nous devons suivre l’expérience de nos voisins en ce domaine, expérience qui n’en est qu’à ses débuts ; comme nous devons étudier l’expérience entreprise par des organisations et organismes spécialisés en la matière ».
Il n’est point besoin de démontrer qu’au début des années soixante-dix, les trois langues dont il est question sont au stade de l’oralité et que les expériences en cours dans la sous-région notamment en Guinée ( Conakry ) n’ont pas encore produit de résultats probants. On sait que l’expérience guinéenne a été stoppée net dès la disparition du Président Sékou Touré . Tel n’est pas le cas pour l’arabe qui est langue écrite depuis plus d’un millénaire.
Or, vouloir introduire l’arabe dans l’enseignement et les rouages de l’Etat et laisser à l’écart les autres langues nationales serait mal perçu par les locuteurs de ces langues. Parallèlement donc à la réhabilitation et à la revalorisation de la langue arabe, il fallait continuer à mener les recherches en vue de la promotion des langues nationales, même si les responsables concernés ne se font pas d’illusion à ce sujet et estiment que c’est là une œuvre de longue haleine. Mohameden Ould Babbah s’en explique :
« Il y a certains parmi nous qui s’entêtent pour des raisons diverses à vouloir faire croire qu’on peut faire instantanément une langue sur mesure. S’ils étaient suivis dans leurs désirs qui relèvent du syncrétisme pur, les auraient amené les communautés au nom desquelles ils parlent au suicide culturel. (…) Nos langues nationales, une fois normalisées c’est-à-dire quand nous en aurons fixé le s règles sémantiques, morphologiques, phonologiques, grammaticales mettent longtemps avant d’être des langues-outils, aptes à véhiculer une culture scientifique ».
Ainsi, devant le réalisme ou le calcul politique des autorités à l’époque, rien de concret n’a été entrepris en vue de la transcription et de l’enseignement des langues nationales. C’est donc avec l’avènement du régime militaire et sous la pression des événements que cette option fut envisagée sérieusement. A ce sujet le CMSN a arrêté les mesures suivantes :
– Officialisation de toutes les langues nationales,
– Transcription des langues nationales ( pulaar, soninké, wolof) en caractères latins,
– Création d’un Institut de transcription et de développement des langues nationales,
– Enseignement des langues nationales qui, à terme, doivent donner les mêmes débouchés que l’autre langue nationale, l’arabe,
Selon les recommandations du CMSN , ce ‘ système doit rentrer en vigueur dans un délai maximum de 6 ans ’.
Aussitôt, par décret N° 79 348, l’ Institut des Langues Nationales dont ‘ la mission est d’organiser, de coordonner et de promouvoir l’ensemble des recherches appliquées dans le domaine de toutes les langues nationales ’ est créé.
Le Ministre de l’Education nationale Hasni Ould Didi , dans un discours devant la Commission nationale de la réforme de l’enseignement justifie ces mesures en déclarant :
« Les options du CMSN sont claires : les langues nationales doivent prendre place dans le système éducatif et être utilisées comme véhicule du savoir, sous toutes ses formes au fur et à mesure que cela deviendra possible, suivant les progrès qui seront réalisés dans leur développement. Mais il est indispensable que vous compreniez tous que cette décision n’est pas une mesure ‘politicienne qui cache un calcul sordide et sans lendemain’. Toutes nos langues nationales font partie de notre patrimoine culturel et sont le moyen de communication d’une partie de notre peuple. Nous ne pouvons recouvrer notre identité nationale, si une partie de notre culture est négligée »
C’est en octobre 1982 que douze classes expérimentales furent ouvertes dans des régions du pays qui répondent aux critères d’implantation. En 1989, l’effectif des classes expérimentales pulaar, soninké et wolof était de 1720 élèves répartis entre 66 divisions pédagogiques pour 52 classes ayant comme langue première le pulaar, le soninké ou le wolof et 14 classes de filière arabe ayant ou le pulaar ou le soninké ou le wolof comme langue seconde avec pour un total de 125 enseignants : 80 francisants et 45 arabisants .
Pour l’année scolaire 1991-1992, les effectifs ont diminué passant à1192 élèves. Cette chute s’expliquerait peut-être par la réorientation intervenue en février 1988 qui arrête l’expérimentation au niveau du fondamental et demande aux parents de choisir pour leurs enfants entre l’arabe et le français comme langue d’enseignement au secondaire. Par la suite, suite à la réforme de l’éducation intervenue en avril 1999, l’enseignement en langues nationales a été arrêté et l’ Institut des Langues Nationales transformé en un Département des langues nationales à l’ Université de Nouakchott .
Cette expérience, à la lumière d’une évaluation interne et externe a donné des résultats encourageants. Mas elle aura permis de démontrer ses limites.
D’abord au niveau des parents qui craignent de voir leurs enfants servir de ‘ cobayes ’, ensuite sur le plan technique où quoiqu’en disent les fervents défenseurs de l’enseignement des langues nationales, au-delà du fondamental des problèmes sérieux risqueraient de se poser, à l’image de l’expérience guinéenne.
Afin de garantir son succès, l’enseignement en langues nationales devrait à notre avis s’inscrire dans une politique nationale qui s’inscrirait dans la durée et qui prendrait en compte les données politiques socioculturelles et économiques du pays.
5. Perspectives
Cinquante ans après son indépendance, la Mauritanie n’a pas encore réussi à définir une politique linguistique consensuelle.
En effet, ce qu’il est convenu d’appeler ‘ la question nationale ’ ne laisse personne indifférent (du moins chez les soi-disant intellectuels) et suscite encore des débats passionnés ; vu souvent sous l’angle de la politique et des intérêts partisans, le problème des langues déchaîne toujours les passions ; c’est pourquoi depuis l’indépendance jusqu’à nos jours, aucun gouvernement n’a osé l’attaquer de front.
Le problème de (s) langue (s) est donc récurrent depuis l’indépendance du pays. Et en raison de son caractère sensible et délicat personne n’a voulu ou pu le trancher. Déjà Bottier et Vézinet avaient écrit dans leurs conclusions sur le système éducatif mauritanien que’ l’arabisation est une question où les éléments passionnels, se mêlant de part et d’autre à des sentiments moins désintéressés… dans ces conditions, il ne sera pas possible de proposer au problème de l’arabisation de l’enseignement mauritanien une solution satisfaisante pour les deux parties ».
C’est à la même conclusion qu’à abouti quelques années plus tard, le Secrétaire général de la Présidence de la République (de l’époque), Mohamed Aly Chérif :
« En tout état de cause sans une politique culturelle qui dépasse les perspectives du rapport entre le français et l’arabe, il semble difficile d’envisager l’avenir avec optimisme. Il me paraît d’autant plus essentiel d’examiner le problème qu’il sensibilise tout le monde et polarise plus que toute autre question les générations montantes. Problème politique complexe, il appelle des études assurément sérieuses et plus approfondies et des décisions politiques qui s’inscrivent au-delà des données de la conjoncture ».
Cependant, il nous semble que malgré les appréhensions de toutes sortes et les difficultés, il est impérieux dans un pays plurilingue qu’une politique linguistique claire soit définie selon le sens attribué à cette expression par Louis-Jean Calvet :
« Nous considérons la politique linguistique comme l’ensemble des choix conscients effectués dans le domaine des rapports entre langue et vie nationale. (…) Mais la politique linguistique peut aussi intervenir sur les rapports, dans les situations plurilingues, lorsqu’il faut choisir une langue nationale parmi plusieurs langues en présence, aménager un plurilinguisme régional, décider des langues d’enseignement, de communication médiatique, etc. ».
A cet effet, il nous paraît nécessaire pour la mise en place de toute politique linguistique de concilier entre quatre exigences fondamentales : l’unité nationale, les droits de l’homme, les possibilités socioéconomiques du pays et l’environnement mondial.
– L’unité nationale
La consolidation de l’unité nationale est un principe sacro-saint et un acquis considérable qu’il faut préserver. C’est là à notre avis un impératif majeur ; car dans un pays encore fragile marqué par des ‘antagonismes’ de toutes sortes, liés à la race (les Arabo-berbères vs les Négro-Mauritaniens), à la condition sociale (les haratines, les forgerons, les griots, etc. vs les gens non castés ), au tribalisme (près de deux cents tribus, chacune prétendant être supérieure aux autres) et au régionalisme ( Echarg, Tagant, Essahel, El Guebla , etc.), il est impératif de trouver un consensus sur l’identité et le statut des langues du pays. Et pour y parvenir, qu’y a–t-il de mieux qu’une langue unitaire, une langue véhiculaire entre les différentes composantes de la population ?
L’histoire des systèmes éducatifs de nombreux pays plurilingues, à travers le monde nous fournit à ce sujet des exemples précieux. Le jacobinisme en France n’a–t-il pas imposé la langue française à des peuples dont ce n’était pas la langue maternelle (les Bretons, les Corses, etc.) dans le souci de construire un Etat centralisé ? A l’heure actuelle, la Martinique (l’île d’ Aimé Césair e), la Nouvelle Calédonie , la Guadeloupe , l’ île de Mayotte , n’ont-elles pas le français comme langue officielle unique, malgré les idiomes qui y sont parlés ? En ex- URSS , la langue véhiculaire des différentes républiques n’est-elle pas le russe ?
Nous ne parlons pas volontiers des pays de l’ Afrique noire où l’existence de dizaines voire de centaines de dialectes locaux n’a pas permis jusqu’à présent l’émergence d’une langue nationale et sa promotion au rang de langue officielle à l’échelle de chaque Etat. Tous ont donc au lendemain des indépendances, adopté la langue de l’ancien colonisateur.
Au Maghreb , notamment au Maroc et en Algérie où on parle l’arabe et le berbère, c’est la première langue qui a été choisie comme langue officielle.
En Mauritanie où l’arabe constitue la langue de la majorité des habitants du pays, la langue du Coran (le Livre Saint en qui croient tous les Mauritaniens), la langue des échanges commerciaux (à l’intérieur du pays) et de surcroît une langue internationale (parmi les six langues de travail de l’ ONU , ne devrait-elle pas légitimement être consacrée langue officielle et jouer le rôle de langue de ’ ciment ’ ?
Notre réponse est assurément oui, mais cette officialisation de la langue arabe ne signifie pas à nos yeux l’étouffement des autres langues et cultures nationales ou leur marginalisation. Au contraire, tout doit être mis en œuvre en vue de leur promotion et de leur opérationnalisation afin qu’elles contribuent à l’enrichissement de notre patrimoine culturel national et à l’épanouissement de leurs locuteurs.
En somme, toute politique linguistique conséquente devrait s’inscrire dans ‘l’unité dans la diversité ’ et reposer sur un consensus national comme le proclame dans sa conclusion le document élaboré par l’Institut des Langues Nationales :
« En tout état de cause, elle montre que toutes les politiques linguistiques décidées dans de situations de plurilinguisme ne devraient pas être imposées mais basées sur une reconnaissance des uns et des autres, pour conférer à l’école un rôle de formateur et de préservateur des identités culturelles ».
– Les droits de l’Homme
Le droit de chaque individu d’apprendre sa langue maternelle est un droit inaliénable ; il s’inscrit parfaitement dans le cadre de la Convention concernant la lutte contre la discrimination dans le domaine de l’enseignement et la Convention internationale sur la protection et la promotion de la diversité des expressions culturelles adoptées par l’ UNESCO , respectivement le14 décembre 1960 et le 20 octobre 2005.
Il est unanimement reconnu que la langue maternelle est le meilleur moyen pour l’enfant de s’épanouir. Ainsi, sur le plan psychopédagogique, il a été prouvé que le rendement scolaire de l’élève qui apprend dans sa langue maternelle est plus élevé que quand il apprend dans une langue étrangère. C’est pourquoi il est utile que les notions de base (en calcul, lecture, écriture) soient données dans la langue maternelle de l’apprenant.
L’expérimentation des langues nationales en Mauritanie et au Mali – pour ne donner que ces deux exemples- et dont les résultats étaient concluants, prouve la véracité des affirmations précédentes. D’ailleurs, au cours de la rentrée scolaire 94-95, le Mali a décidé de systématiser l’enseignement en langues nationales au niveau de son enseignement de base (les deux premières années).
Cependant, la généralisation d’un tel enseignement à l’heure actuelle pose plus de problèmes qu’elle n’en résout.
En effet, les analyses linguistiques et les études dialectologiques ne sont pas suffisamment avancées pour permettre la production du matériel didactique nécessaire à partir du primaire. On se souvient qu’en Guinée ( Conakry , il y avait blocage à partir du premier cycle secondaire, ce qui a conduit à une impasse ; Madagascar en a fait aussi l’amère expérience. C’est dire que dans le contexte mauritanien, vouloir généraliser l’enseignement en langues nationales sans avoir pris au préalable toutes les précautions nécessaires, conduirait inéluctablement à l’échec. Or, il ne sert à rien de tomber dans les mêmes erreurs déjà commises par d’autres et sacrifier ainsi l’avenir des générations d’enfants.
Jusqu’ici aucun pays de la sous-région n’a entrepris l’enseignement généralisé et systématique de l’une ou de plusieurs de ses langues nationales.
Dans un article paru dans Jeune Afrique, Jean Claude PERRIER , écrit à propos de la décision du gouvernement malien d’introduire l’enseignement des langues nationales au cours des deux premières années de l’enseignement primaire :
« (…) Cependant plusieurs de nos interlocuteurs, enseignants, intellectuels, fonctionnaires, confient les craintes qu’ils éprouvent, sur ces deux points fondamentaux. En premier lieu , le recours aux langues nationales ne représente-t-il pas une espèce de repli sur soi qui, à une époque de mondialisation des économies et des cultures, priverait les petits Africains d’un certain nombre de chances que peut leur offrir la maîtrise du français. En second lieu : le choix de la langue nationale enseignée dans une école est fonction de la région où elle se trouve. Ce qui supposerait que les élèves résident là où ils sont nés ».
Tout récemment, le Président Abdou Diouf , Secrétaire Général de l’ Organisation Internationale de la Francophonie , fervent défenseur de la diversité linguistique et culturelle, dans une interview sur TV5 , à l’occasion de la célébration de la journée internationale de la Francophonie n’a pas milité en faveur de l’officialisation des langues africaines. Toutefois, il s’est dit partisan de l’enseignement des langues nationales durant les premières années de la scolarité, malgré les réticences des parents. Il est vrai que devant cette question, les avis sont partagés, que ce soit en Mauritanie ou ailleurs.
Malgré cela, il nous paraît utile que les recherches relatives au développement et à la promotion des langues nationales soient poursuivies et même intensifiées dans les instituts spécialisés et dans les universités ; de même, les campagnes d’alphabétisation devraient être entreprises dans les différentes langues nationales pour élever le niveau de conscience des masses et répandre parmi elles les notions d’hygiène, de civisme mais aussi pour vulgariser les connaissances ayant trait à leur mode de vie : travaux des champs, élevage, pêche, etc.
Au niveau des médias publics, une plus grande place devrait être accordée à nos langues nationales pour mieux répondre aux besoins et attentes des populations. On se souvient de l’enthousiasme suscité par le démarrage des émissions ciblées de TVM plus et des programmes régionaux de Radio – Mauritanie .
– Les possibilités socioéconomiques
Toute politique linguistique quelle qu’elle soit est tributaire des conditions sociales et économiques. Elle doit être l’émanation de la société toute entière et le reflet de ses ressources matérielles.
Ainsi, actuellement en Mauritanie , en raison d’une administration centralisée et du caractère cosmopolite de la population, surtout des grandes villes et de la mobilité de la population (fonctionnaires, travailleurs), il serait difficile d’envisager un enseignement efficace dans les quatre langues nationales. On sait que la principale cause de l’échec de la réforme de 1999 est la faiblesse de la planification et de la gestion des personnels enseignants en plus du nombre insuffisant d’enseignants francophones.
Dans ce cadre, l’exemple de la Suisse serait intéressant à citer à ce sujet mais il diffère du cas de la Mauritanie par le fait que la Confédération helvétique est divisée en cantons selon la répartition linguistique de la population. Ainsi dans chaque canton, il y a l’une des quatre langues du pays qui est la langue de l’enseignement, de l’administration ; l’autre point de différence est qu’au moins deux de ces langues sont des langues internationales le français et l’allemand.
Mais la différence fondamentale entre les deux cas est évidemment d’ordre économique. La Mauritanie à l’heure actuelle, peut-elle se payer le luxe d’avoir un système éducatif où il s’agirait de former des enseignants, d’éditer des manuels dans les quatre langues nationales en plus de deux langues étrangères au moins ?
La réponse ne laisse aucun doute. Déjà avec une seule langue nationale et deux langues étrangères, depuis le primaire jusqu’à la fin du secondaire, les moyens tant matériels qu’humains font cruellement défaut. Dans une conjoncture économique, marquée par la croissance sans précédent des effectifs scolaires et la raréfaction des ressources correspondantes de l’Etat, l’heure ne devrait-elle pas être à la rationalisation des moyens?
De même, au moment où des milliers d’agents et de cadres, sortis des écoles nationales de formation ou de l’étranger, se retrouvent chaque année au chômage devant les lois implacables du marché, leur dispenser une formation en pulaar, en soninké ou en wolof, n’est-ce pas réduire leurs chances d’emploi ? Il est utile de souligner que les personnels exclusivement formés en arabe ont beaucoup de mal à trouver du travail sur le marché de l’emploi (en dehors de la Fonction publique), à fortiori pour les autres langues nationales.
– L’environnement mondial
Notre époque est, on le sait, marquée par la mondialisation des échanges dans tous les domaines : moyens de communication, de transport, internet; ceux-ci se sont intensifiés de façon considérable, ce qui a multiplié les besoins en langues. Pour survivre, les pays se sont regroupés en vastes ensembles régionaux ( Union Européenne, ASEAN, Union Africaine , etc.), ce qui fait que le marché des langues constitue aujourd’hui un enjeu majeur ; c’est pourquoi la maîtrise d’une ou de plusieurs langues est devenue une exigence dans la plupart des pays; le marché florissant des langues en témoigne.
Conscients de l’importance de ces enjeux, de nombreux pays ont introduit deux langues étrangères au niveau de l’enseignement primaire; c’est le cas par exemple des pays de l ’Union Européenne . Toutes les langues enseignées sont des langues internationales, instrument de communication et véhicule de savoirs scientifiques, économiques et technologiques, etc.
L’usage d’une langue locale permettrait-il de communiquer avec le monde extérieur et d’établir des échanges commerciaux, diplomatiques et scientifiques ?
6. Conclusion
Compte tenu de ce qui précède, il ressort clairement que notre pays n’a voulu ou pu jusqu’ici définir une politique linguistique consensuelle, juste et réaliste, émanation de la société mauritanienne dans son ensemble. Les quelques tentatives qui ont été menées l’ont été à coups de réformes éducatives jamais achevées et souvent décidées sous la pression des revendications nationalistes. C’est pourquoi, il nous semble que le moment est venu de convoquer des Etats Généraux de l’éducation ou d’autres cadres de concertation afin que les Mauritaniens de tous bords mettent cartes sur table et trouvent un compromis, en toute sérénité et objectivité.
En attendant, il me semble que toute politique linguistique future prenant comme point de départ une réforme de notre système éducatif devrait s’appuyer sur les grandes lignes suivantes :
– Le choix d’une langue véhiculaire : utilisée dans l’administration, à l’école dans les médias, elle sera un facteur d’unification et de cohésion nationale. A l’heure actuelle, pour des raisons institutionnelles, démographiques, géopolitiques et académiques, cette fonction devrait revenir à la langue arabe.
A cette fin, l’Etat devrait prendre les dispositions nécessaires afin que l’arabe soit effectivement une langue de travail, conformément à la Constitution ;
– La promotion et l’enseignement des autres langues nationales, particulièrement durant les premières années du cycle fondamental. Tous les moyens matériels et humains qui permettent à ces langues de se développer sur le plan académique doivent être dégagés (re-création de l’ Institut des Langues Nationales , coopération avec les pays voisins, etc.).
De même, ces langues devraient être utilisées dans les campagnes d’alphabétisation et dans les médias (presse écrite et audiovisuelle) ;
– Le maintien du français comme langue d’ouverture : outre qu’il est la langue de formation de nombreux cadres et agents, il est utile de rappeler que cette langue est utilisée encore pour l’intercompréhension entre Mauritaniens et entre Mauritaniens et ressortissants des pays voisins ;
Toutefois, toute mesure à prendre doit entrer dans le cadre d’un aménagement linguistique comportant un échéancier raisonnable pour l’application harmonieuse des nouvelles dispositions. Cet aménagement linguistique doit tenir compte de la situation actuelle marquée par l’existence de deux groupes, l’un formé en français et l’autre en arabe, victimes tous les deux de réformes éducatives improvisées.
Par ailleurs, il serait souhaitable qu’au cours du prochain recensement, il y ait une variable consacrée à la langue maternelle afin qu’on puisse déterminer le nombre de locuteurs de chaque langue (loin de moi le modèle libanais) ; les données recueillies permettront de réaliser les plans de développement et de mieux cibler les campagnes d’alphabétisation ainsi que l’implantation éventuelle des radios communautaires.
En définitive, afin de garantir le succès de la politique linguistique du pays, les Mauritaniens devraient être mus uniquement par l’intérêt supérieur du pays. Le temps n’est plus aux querelles byzantines, ni aux idéologies éculées ; il n’y a plus de place aux esprits étriqués et sectaires, ni aux marchands d’illusions (j’allais dire marchands de canons).
Un dialogue franc, sincère et constructif entre tous les acteurs concernés permettrait –j’en suis sûr-de briser les barrières psychologiques et de déjouer tous les pièges en vue de l’avènement d’une Mauritanie nouvelle, réconciliée avec elle-même. Ainsi, grâce à l’adoption d’une attitude éclectique, à la sérénité et à la confiance réciproque, nous pourrons bâtir la Mauritanie de demain, celle dont nous rêvons tous, à savoir une nation arc-en-ciel, juste et égalitaire; est-ce impossible ?
Mohamed Vall ould Cheikh
Docteur en didactologie des langues et des cultures
Bibliographie (sélective)
– OULD CHEIKH ( Mohamed Vall ), le français en Mauritanie : bilan et perspectives, éd. Septentrion (Fichier central des thèses), 1996, Lille, France ;
– OULD ZEIN ( Bah ) et QUEFFELEC ( Ambroise ), Le français en Mauritanie, Edicef, 1998;
– SOUNKALO ( Jiddou ), la situation linguistique en Mauritanie, in Notre Librairie, janvier-mars, 1995;
– Maître TOURE ( Moctar ), L’arabisation en Mauritanie, publié sur le site CRIDEM, le 30 mars 2010 ;
– DIA ( Alassane Ndiengoudi ), la gestion officielle du plurilinguisme ou l’histoire de la politique linguistique de la Mauritanie de l’indépendance à nos jours, article publié sur le site flamnet. | https://pulaar.org/2011/11/22/quelle-politique-linguistique-pour-la-mauritanie-2/ |
Alasan Mammadu Daawuuda Baro fiilaama Ceerno Barooɓe noogaas e tataɓo (23ɓo), kikiiɗe 3 desaambar 2017 to Tulel Barooɓe , nokku keedɗo bannge hirnaange worgo Sahre Ndoogu ɗo geɗe ɗee kala keblaa ɗoo. Jofnde mum waaldaa ko Mawluud to Sahre Ndoogu, beetaawe oo ko kewu daartol. Hoohooɓe heewɓe tawtoraama kewu nguu ummoriiɓe e jookli winndere ndee kala ( Mali, Niiseer, Senegaal, Farayse, Amerik ). E ɓeen hoohooɓe, eɗen mbaawi limtude Siidi wul Sheex Abdallaahi gonnooɗo hooreejo leydi Muritani, ummoraade Lemden.
Eɗen ciftina tan wonde Alasan Mammadu Dawuuda Baro yiyi aduna ko e hitaande 1930 to wuro Sahre-Ndoogu. Jibnaaɗo makko gorko wiyatee ko Alfaa Mammadu Daawuda Baro. Jibnaaɗo makko debbo ko Hajjaa Raki Aali Ceerno Wan to Mbummba. O inniri mo baaba makko, ndeke Alasan Mammadu ina wiyee kadi Aali Ceerno Baro. Ko o neɗɗo denndinɗo ɓure keewɗe. O jeyaa ko e jagge gadane leydi ndii, ko o neɗɗo dimo, ganndo, ceedtanaaɗo moƴƴere, mo junngo meeɗaa luuteede baɗe moƴƴe.
Ceerno makko gadano, ko jibnaaɗo makko gorko oo. Ɓe nguurdii ko juuti ko adii nde o yahata Mbummba jokkoyde jaŋde makko to Ceerno Baylaa Koroyel, laatinooɗo e oon tuma Almaami Jumaa Mbummba. Caggal ɗuum, o feewi Kanel to Ceerno Alhajji Mamma Selli Caam. O arti kadi Mbummba, o ummanii Wenndiŋ to Ceerno Haaruuna. O ummii Wenndiŋ tawi o dañii duuɓi sappo e jeenay (1949), o fayi to Tooro to Ceerno Haamiidu mo Jaataar. O wonii ɗoon duuɓi joy.
Omo yahra e duuɓi 24 (1954), kanko e musiɗɗo makko Ceerno Maamuudu Jah, ɓe ɗannanii Maruk ngam ɓeydoyde ganndal. Hitaande fawii heen o heɓi seedantaagal « berwe » to Duɗal Diinewal wuro Tanjaa.
O arti Ndakaaru e hitaande 1956. O dañii duuɓi 26. Ko ndeen Alasan Baro ummanii ɗanngal goɗɗungal, so fayde leydi Misra. O yahdi e musiɗɗo makko Aadama Aali Abdullaay Wat mo Cubalel. Ɓe mbaɗii duuɓi ɗiɗi e laawol ngati ɓe naati Misira ko e hitaande 1958 e yonta laamu Jemal Abd Naseer. Hawri ko Misira e Farayse ina taƴondiri sabu iiñcuru Caaɗngol Suwees. Alasan Baro tiindii Duɗal Toowngal El Azhaar. Ndeen naatde ngal Duɗal Toowngal wonaa ko weeɓi, ngati ngal waɗi ko tolnooji ɗi njappondiraani.
Nde o yeewtidi e gardiiɗo Duɗal El Azhaar, o holliti yiɗde makko fuɗɗoraade tolno tataɓo ngati omo ardi e « berwe » makko. Kono mawɗo Duɗal El Azhaar ngal wiyi ko maa o waɗa kawgel, anndee ɗo tolno makko yettii. Ɓe mbaɗi mo kawgel, ɓe mbiyi o ɓurii tolno tati, o foti fayde ko tolno nayaɓo sabu teskaade baawal makko. Ko ɗoon o janngi haa o heɓi « bakkaa ».
Ko ndeen o naati duɗal toowngal biyeteengal Daarul uluum, woni « Galle Gannde ». Alasan Baro wonii ɗoon duuɓi jeetati haa njahdi e naange. O heɓi ɗoon seedantaagal « lijaasa » e coñce Arab e daartol e jogarafi e hitaande 1964. O heɓtinaa ɗoon e ngaal duɗal. Ko ɗum tagi joɗaninooɗo toon Ndenndaani Lislameeri Muritani teddiniri mo hiraande e tawtoregol muritaninaaɓe janngatnooɓe toon.
O arti Muritani ko e hitaande 1965. Sabu makko wonde gooto e adiiɓe heɓde « lijaasa » ummoraade e ngaal duɗal keɓtinaangal, Muttaar wul Daddaa, hooreejo Muritani e oon sahaa, bismii mo, yeewtidi e makko haa ɓe ittondiri kumpa, ɓe nganndondiri. Nde o arti, tawi ko leydi ndii ina wondi e ŋakkeende mawnde jannginooɓe. Ko ndeen o nuldaa jannginoowo Arab to « Liisee » ngenndiijo mo Nuwaasoot. Nde o woni ɗoon, o teskii tippudi jaŋde ndii ina foti wayleede, ngati tolno janngooɓe ɓee fotaani. Ko kanko jolni peccugol janngooɓe e tolnooji. Miijo ngoo hawrani Eli wul Allaaf, gonnooɗo Kalifu jaŋde ngenndiire. Ngoo waylo nder peeje jaŋde ko e junngo Alasan Mammadu Baro. Ngo addi nafoore nder jaŋde leydi ndii sanne haa Muritani dañi taaɓal mawngal nder jaŋde sukaaɓe. Ɗum addani laamu sosde goomu keeriingu, ardini mo, ngam tabitinde ndii tippudi jaŋde kesiri. Ina jeyanoo e goomu nguu Muhamed wul Bah, Babaha wul Hamduun, wul Mawluud. Ɓe lelni peeje, ɓe mballifii defte janngirɗe ɗemngal Arab.
To bannge « senndikaa », nde o arti Muritani o daranii kadi wootiɗinde « senndikaaji » ɗiɗi jannginooɓe goodnooɗi e oon tuma. O waɗti ɗum en « senndikaa » gooto. O waɗaa Kalfinaaɗo ngalu nder oon « senndikaa ». Ko ndeen « senndikaa » oo neli mo Alaseri ngam jokkondirde e jannginooɓe toon, ngam wostondirde humpito « senndikaagal ».
E hitaande 1969, dowla Muritani hokki mo « bursi » ngam o janngoya ɗemngal Farayse. Nde o arti e hitaande 1971, tawi « Liisee karallaagal » udditii, kadi alaa jannginooɓe, o fayraa toon. O woni toon haa e hitaande 1975.
Tawi Kalifu Geɗe tumarankooje ina yiyloo yimɓe humpitiiɓe ɗemngal Arab ngam ngolloo e jokkondire Muritani e leyɗe keddiiɗe. E hitaande 1976, o waɗaa Diisneteeɗo to Jooɗorde Muritani nder Leydi Libiyaa. O wonii ɗoon duuɓi joy haa e hitaande 1980. O fayraa Iraan, o woni toon Jooɗaniiɗo timmuɗo leydi Muritani duuɓi jeeɗiɗi. Ɗum tagi Iraannaaɓe toɗɗaade mo Mawɗo jooɗanniiɓe leyɗe mum en nder leydi Iiraan e yonta Ayotallah Kumeyni.
Nde o arti Muritani, o toɗɗaa Diisneteeɗo to Kalifu Geɗe tumaronkeeje e jokkindiral hakkunde leyɗeele. O woni ɗoon haa e hitaande 1992, nde o ƴefti fooftere caggal ɗii duuɓi ligganaaɗi diine mum e leydi mum e renndo mum.
Ko ndee hoore ganndal e humpito, kumpitiiɗo Diine Lislaam, nangtiiɗo e iwdi mum e pinal mum e renndo mum, woni piileteeɗo Ceerno Barooɓe…
Holi potɗo fiileede Ceerno Barooɓe ?
Ko adii nde neɗɗo fiiletee Ceerno Barooɓe, maa huuɓna won ɗiin sarɗiyeeji. Ɗiin ngoni :
Kala piilaaɗo Ceerno Barooɓe ina huɓindoo kala ko foti waɗde, yo won ko e nder galle (maa galleeji) Barooɓe, yoo won ko e boowal mum. Ina heen ɗee geɗe: jotondiral hakkunde lefol Ceerno Barooɓe e Leppi keddiiɗi ɗii : ko kanko noototoo leppi keddiiɗi ɗi e innde Barooɓe kala ; feewde e Galleeji Barooɓe : kanko ñawndata kala caɗeele maa iiñce jolooje hakkunde Barooɓe, kanko yuɓɓinta jamirooje jowitiiɗe e ndema : jolal, aawo, kurne, coñal… e duwawuuji ɗaɓɓaande toɓo e tuma yooro maa kala caɗeele aduna. To bannge renndo Galleeji Barooɓe, ko kanko woni kaɓɓol hakkunde maɓɓe e kala kewu mo ɓe ngummanii nder nguurndam maɓɓe, ko wayi no yannge, innde, sunu… maa kala kuulal potngal ƴefteede nder Barooɓe e jotondiral e leƴƴi keddiɗi ɗii. Alaa-e-sago Ceerno Barooɓe jogoo satiiɓe wallooɓe ɗum yuɓɓinde golle mum renndo. Ndeke ma o jogoo booñ mo Barooɓe fof ndenndi. Ndeen, renndo Barooɓe ina ittana Ceerno Barooɓe ngesa tawa ko kanko heerorii, gila e demal haa e coñal e naattinde. Yanti heen kadi, Bareejo fof ina itta e gerngal mum geɗal Ceerno Barooɓe.
Aamadu Malal Gey | https://pulaar.org/2018/01/22/piilngal-alasan-mammadu-baro-ceerno-baroo%c9%93e/ |
Ko ina wona jooni duuɓi 15, taƴooɓe wiyeteeɓe Saraginas en ko ko owni beeli yimɓe to rewo Santarafrik. Fulɓe aynaaɓe wuurɓe e ooɗo nokku ko ina ɓura jooni 100 hitaande, njeyaa ko e ɓurɓe tampude heen, nde tawnoo aɓe ngalɗi sibu aɓe njogii jawdi ndariindi.
Ko ina wona jooni duuɓi 15, taƴooɓe wiyeteeɓe Saraginas en ko ko owni beeli yimɓe to rewo Santarafrik. Fulɓe aynaaɓe wuurɓe e ooɗo nokku ko ina ɓura jooni 100 hitaande, njeyaa ko e ɓurɓe tampude heen, nde tawnoo aɓe ngalɗi sibu aɓe njogii jawdi ndariindi.
Taƴooɓe ɓe ceerataa e yande e maɓɓe e honde na’i maɓɓe e dahde sukaaɓe maɓɓe. Heen sahaaji ma ɓe njoɓa kaalis keewɗo nde ɓe mbaawa heɓtude sukaaɓe maɓɓe. Ɗum ɗoon alaa e sago ɓe njeeya jawdi keewndi (fotde miliyoŋaaji keewɗi CFA). Nde tawnoo konu leydi ndi ko ko roŋkani ɓee taƴooɓe wonɓe nder dunli, alaa e sago gooto kala sakka feere no dartorii ɓe. Nii woni ɓee fulɓe aynaaɓe cosi njuɓɓudi mum en ngam reende koye mum en. Meeruuji kominaaji ɗo jawdi nehetee cosi goomuuji dartagol, tawi woni njogitaaje mum en ko cette tookaaɗe kam e laañe ngam reende jawdi ndi e ɓee taƴooɓe. Hannde o, komin kala ina jogii « konuuji mum » jom laañe en, deenooje nokkuuji durngo. Kamɓe kala ko ɓe ñawndiiɓe : ɗum ɓeydi jaambaraagal maɓɓe. Ina hasii nde ɓe nanngondiri e taƴooɓe ɓee kala, ɓe keewi ko riiwde ɗum en.
Taƴooɓe ina e leydi he gila e kitaale 1990, ko ɓe ɓeydiima jartodinnde ko leydi ndi naati jiiɓru ko. Ko heewi e maɓɓe ko rebel en ummoriiɓe to Caad, kono ina e maɓɓe kadi ko yimɓe wallatnooɓe hooreejo leydi hono François Bozizé nde waɗi kuudetaa ñalnde 15 mars 2003. Sabu waasde oon ɗooftaade konngol mum, ɓe pelliti kamɓe ne ndaartande koye maɓɓe : ɓe ngonti banndiiji. Laamu nguu noon heptinaani konuuji jom en laañe ɓe, ko ɗum tagi ɓe njowitii tan ko e balle aynaaɓe ɓe e kominaaji ɗi ndokkata ɓe. Kamɓe fof ko ɓe juulɓe.
Alaa galle fulɓe mo ɓee taƴooɓe njanaani, teeti jawdi, mbari yimɓe … Yeru, ɗo galle arɗo Abdu ɗo, miñiiko Daawuuda gardinooɗo konu Ndaasima, sankii ko e hitaande 2004 e nder hare ngam ɓiltude sukaaɓe 9 fulɓe dahanooɓe.
Ɓeeɗoo fulɓe fof ko juulɓe, tee aɓe mbaɗti hakkille no feewi e ballal Allah addanta ɓe kala nde ɓe nanngondiri e taƴooɓe ɓe.
Ko kamɓe peewnanta koye maɓɓe laañe e cette. Aynaaɓe ɓe ina keewi warande ɓe gayi. Ɓe keewi waɗtude teewu ngu ko ceeli, ɓe njooɓoroo. Hade maɓɓe loowtude laawol, ɓe ndokkondirtu duwaawu. Sahaa e sahaa kala ɓe mbaɗa ekko hakkunde kompaañiiji maɓɓe, yeru hakkunde kompaañi Maalum e kompaañi Ndaasima. E hitaande 2004, won ɗo njaggondirnoo e taƴooɓe, ɓe ngartiri hoore gooto e mum en ngam hollude laamu ngu, aɓe kattani haɓtaade.
Sosiyatee biyeteeɗo Aurafrique to Ndaasima ko kamɓe ƴetti mbele aɓe ndeenana ɗum mahaaɗe mum e kaɓirɗe mum. Taƴooɓe ɓe njogitii ko mataryoosuuji, kamɓe alaa ko ɓe njogii so wonaa laañe e peewal juuɗe.
Hokki ɓe doole ko kuutoragol laañe tookaaɗe. Laañe ɗe cuuwetee ko e ndiyam mbaɗɗam tooke laadooje, penndooje ƴiiƴam ɗoon e ɗoon, e nder hojomaaji seeɗa, so ɗe piɗii neɗɗo, hay so gaañannde, maayat. Haa hannde laamu Santarafrik heptinaani ɓe. Kono ngam wallitde ɓe, aɓe njokkondiri e ardiiɓe konu leydi ndi, perfee Waka rokkii ɓe karte ngam heptinde ɓe njeyaa ko e dartotooɓe taƴooɓe.
Ndenndaandi Santarafrik ko leydi Afrik ndi heedaani e geec. Ina taarii nde : Kamaruun bannge hirnaange, Caad bannge rewo, Sudaan bannge fuɗnaange, Rippoobilik Demokaraatik Konngo kam e Konngo bannge worgo.
Winndi ngooɗoo wiɗto ko biyeteeɗo Teddy Seguin
Teddy Seguin jibinaa ko e hitaande 1975 to Rouen leydi Farayse. Ko o portiloowo. Ko neɗɗo korsinɗo maaje e yimɓe. O waɗii duuɓi ɗiɗi to Santarafrik, cagaal ɗuum o fayti Marseille. Tuggude 2006 haa 2008, o seedtiima nguurndam mbonɗam wiyeteeɓe Pygmées en (dooɓaaɓe) wiyeteeɓe Aka, sabu mum en waasde jaggireede no yimɓe timmuɓe kam e caɗeele goɗɗe, bonɗe, ɗe fulɓe hoɗɓe Santarafrik nguuri, nde tawnoo alaa e sago njuɓɓa, mbaɗana koye mum en konuuji, tawi alaa ko njogitii so wonaa cette e laañe ngam dartaade taƴooɓe jogitiiɓe petelaaji e materyoosuuji. Teddy Seguin ina anndaa no feewi e jaayɗe Farayse : o liggiima e jaayɗe : Le Monde, Libération, Le Figaro Magazine, Le Spectacle du Monde, Ushuaïa Magazine, VSD, Sciences et vie, Geo, National Geographic.
[email protected]
mob +33 (0)6 80 36 16 74
Fulo : Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2009/10/22/santarafrik-ha%c9%93tortoo%c9%93e-laane/ |
To Keer, leydi Misra, ñalawma aljumaa 28 saawiyee 2011 oo, ko gulɗo no feewi : ko ɗum addani persidaa Hosni Mubaarak yamirde ndeenka konu wonande jammaaji ɗi. Ina wiyee, walla nii yimɓe aduna oo kala mbaawii seedaade ɗum e tele Jasiira, soldateeɓe ɓe e seppooɓe ɓe ina kollita cehilaagal hakkunde mum en. Mbele jogoraani ɓurde ɗoon ?
To Keer, leydi Misra, ñalawma aljumaa 28 saawiyee 2011 oo, ko gulɗo no feewi : ko ɗum addani persidaa Hosni Mubaarak yamirde ndeenka konu wonande jammaaji ɗi. Ina wiyee, walla nii yimɓe aduna oo kala mbaawii seedaade ɗum e tele Jasiira, soldateeɓe ɓe e seppooɓe ɓe ina kollita cehilaagal hakkunde mum en. Mbele jogoraani ɓurde ɗoon ?
Hol ko konu leydi ndi jogori waɗde ?
28 saawiyee woni ñalawma nayaɓo seppooji e nder gure Keer e Aleksanndiri e Suyees kam e gure goɗɗe, mawɗe leydi ndi. Seppooɓe ɓe njaggondirii e polis, laamu nguu kadi ƴetti kuule diwtuɗe aada ngam taƴondirde leydi ndi e winndere nde, ko wayi no kuppude internet (go’o e winndere nde), hay so tawii ɗum haɗataa Misranaaɓe anndude ko yahata e winndere nde, sabu goodaangal teleeji satelit e telefoŋ cinndel.
E oon sahaa gooto, seppooji mbaɗii to Jordaani, to Yemen, ujunnaaje ujunnaaje neɗɗo tellii e mbedda ngam ƴettude yeru e Tuunus. Heen leydi kala e jogaade caɗeele keeriiɗe, ko wayi no luure hakkunde rewo e worgo to Yemen, walla hakkunde Jordaninaaɓe lasli e Palestiinnaaɓe to Jordaani, walla gagga leñol biyeteengol kopte to Misra …, ɗuum fof mbiy-ɗen haɗaataa en wiyde wonde saabii ndee ɗoo filñitere ko pawondirgol mette e caɗeele e muuyaaɗe ɗe ɓesnguuji ɗee leyɗe kala ndenndi.
Ko ɓuri teeŋtude heen, ko goodaangal laamuuji hoyrameeji, ɗi kormaaki ɓesnguuji mum en, tee alaa ko kumpitta ɗum en. Ko leyɗe Arab tan ndaɗnoo e mbayliigaaji compugol demokaraasi to Orop fuɗnaange, to Afrik, to Amerik Latin. Mubaarak inan woni hooreejo Misra gila 1982 (duuɓi 20), Aali Abdalla Saleh ina ardii Yemen gila 1978 (duuɓi 33), to Jordaani ɓiyɗo (Abdalla Ɗiɗmo) lomtiima baaba mum e gardagol leydi ndi e hitaande 1999, oon donnooɗo laamu e baaba mum kadi e hitaande 1952; en kaalaani haala Siiri ɗo Bashaar Al Asad lomtii baaba mum keɓnooɗo laamu e hitaande 1970, walla Maruk, ɗo Muhammed VI roni laamu e baaba mum (Hassan II) e hitaande 1999, Hasan II laaminooɗo gila 1961, en kaalaani Libi mo Kaddaafi fawi junngo gila 1969, tee ina hebla ronnude ɓiyum. Ben Aali noon ko gila 1989 laamii Tuunus, kam tan gooto.
Yanti heen, e nder ɗee leyɗe kala, hakkeeji keeriiɗi to bannge politik e wellitaare, ko jaɓɓaaɗi, tarñaa. Sarwisaaji «Mukhaabaraat» (haaltooɓe) walla polis ñukkintooɗo, ko ownuɗi beeli yimɓe kala, hay gooto hoolaaki hay mbeelu mum. Yo won e Misra e walla e leyɗe goɗɗe ɗe, ina heewi ko yimɓe nanngaa, dummbaa, leeptaa, maa mbaraa.
… henndu ndimaagu wuttii
Bayyingol jaaynde wiyeteende WikiLeaks telegaramuuji ummoriiɗi e ammbasaad Dental Amerik to Keer, ceedtii tan ko ko yimɓe fof nganndunoo. Kamɓe fof noon e anndunoode ɗuum, haɗaano ardiiɓe leyɗe hirnaange (haa arti e laamu Sarkoosi) mantude «oo musiɗɗo jaɓanɗo hirnaange », tawi noon alaa fof ko ɓe ndesanta golle bayɗe noon to Iraan. Ndeeɗoo fenaande fuŋŋiniinde ina jeyaa e ko addani ɓesnguuji leyɗe Aarabeeɓe, ɓesnguuji kiiɗaaɗi, jaɓɓaaɗi, nuskaaɗi, filñitaade e teeɗanaade haŋkadi taƴde ɓoggi kalifaandi e heɓtude ndimaagu mum en. Ɗiiɗoo laamuuji kala jondikinaaki tan e hirɓaade nguurndam politik ɗam no woorunoo, alaa, kono ɗi kirɓiima kadi faggudu e ngaluuji leyɗe majji, ha ɗi laatii e won heen e nokkuuji, no baɓatti nii, yeru to Tuunus.
Hay ko laamuuji donanooɗi e kalifaandi mbaɗatnoo, ɗii laamuuji mbiiciima ladde, alaa ko woƴi ɗum en so wonaa feeraade e nder ngaluuji leyɗe mum en, tawi ɓesnguuji ɗeen leyɗe ina kakka e baasal ɓalewal kurum. Ɗiin laamuuji donanooɗi e kalifaandi kam ina toppitinoo jaŋde no fotiri fof, ina ndeenatnoo ɓesngu no foti fof … Ndeen, e nder Misra, kala jaltuɗo uniwersitee heɓat golle. Hannde, sukaaɓe heewɓe joofnooɓe jaŋde mum en toownde njenanaaka heɓde golle, nguuri ko mette yiyde ñalnde kala «alɗuɓe hesɓe» ina peeroo e ngaluuji leydi.
E nder kitaale 1970, petroŋ addaniino yoga e maɓɓe uujde feewde leyɗe Golf, nde tawnoo golle ina ndañotonoo toon, hannde ɗum nattii. Ko juɓɓule kaalis adunankooje ngullata e ƴellitaare ɗeen leyɗe koo fof (Misra, Tuunus, Jordaani …) ina suddi baasal mawngal. Duuɓi keewɗi jooni, dille renndo kollitooje mettere ceeraani e ƴellitaade to Misra (geddo ubriyeeji, kareeli remooɓe, seppooji e nder leeɗe catiiɗe cahe mawɗe) walla to Tuunus (Gafsa) walla to Jordaani walla kadi to Yemen. Kono ko ngol woni go’o ko mette ɗe ina ceedtinira nii, ina kuftodinira nii, ina ndoolnira nii, wondude kadi e yiɗde mbayliigu politik. Tuunus ferii laawol.
Ina teskini kadi, kuutoragol hare luulndiinde Israayiil ngam haɗde ko heedii koo fof haaleede, nattii nafde. Ɗuum ina addantunoo laamuuji fuɗnaange (leyɗe Aarabeeɓe) ɗaɓɓude ngootaagu ɓesngu ngam yejjitinde ɗum en ngonka nderndera leyɗe mum en ; hannde ɗum nattii nafde. Yanti heen, Misra e Jordaani ciifondirii e Israayiil nanondire jam, tee, denndaangal leyɗe Aarabeeɓe ko woppidɓe Palestiinnaaɓe e koye mum en.
Hono no jaaynoowo gooto Ameriknaajo winndirnoo e jaaynde The New York Times (24 saawiyee) wonde «wonaa demokaraat en, kono ko laamɓe hoyrameeɓe wayɓe no Saadaat walla Huseyn laamɗo Jordaani, njiylotoo jam Israayiil. Laamɗo hoyrameejo, ñiɓiiɗo e laamu, ɓuri yawde yolbinande gaño e laamɗo mo tiiɗaani tawi ko toɗɗaaɗo (…)». Nder noddaango yo ardiiɓe Amerik mballit laamuuji hoyrameeji aarabeeɓe, o naamninooma: “mbele eɗen njiɗi seppooji mbedda doolnuɗi njerɓina laamuuji peeleeli bayɗi no laamu Abdalla mo Jordaani?”
Hannde, alaa fof gannduɗo ko jogori kewde Misra. Hol ko Wanndiraaɓe Juulɓe salinooɓe felɓondirde e laamu ngu njogori waɗde? Mbele Muhammad El Baradee maa waaw wootiɗinde luulndooji Misra ɗii kala ? Ko waawi heen wonde fof, waklitere Tuunus udditii laawol, wuttii henndu, hono no Jean Ferrat yimratnoo : «baar wellitaare taccuɗo keeri, haa ɓesnguuji goɗɗi ngaraa jiilol».
Alain Gresh, Le Monde
Fulo : Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2011/02/12/tuunus-haa-misra-henndu-ndimaagu-wuttii/ |
Haala dorog deƴƴaaka, ko ɓurka ɗum mawnude timpiima e Muritaninaaɓe : haala njeenaari ndi muulirde feewnoore karte e ɗereeji woote rokki hoohooɓe won ɗiin laamuuji e nder Afrik, haa arti noon e Muritani.
Haala dorog deƴƴaaka, ko ɓurka ɗum mawnude timpiima e Muritaninaaɓe : haala njeenaari ndi muulirde feewnoore karte e ɗereeji woote rokki hoohooɓe won ɗiin laamuuji e nder Afrik, haa arti noon e Muritani.
Ɗuum tinaa ɗoo e leydi hee tan ko nde koolaaɗo Kuuɓal ministeer geɗe nder leydi, hono Muhammed Haadii Maasiina nanngaa ñalnde aljumaa 12/02/2016. O nanngiraa ko wiyeede wonde muulirde wiyeteende Smith & Ouzman, wonnde to Angalteer, yeenii mo, kanko e jagge laamu goɗɗe, mbele ina halfinee muulngo karte e ɗereeji woote e hitaande 2009. Ina wiyee wonde o fuɗɗiima rokkude inɗe ɗeen jagge laamu goɗɗe keɓɗe e njeenaari hee, so ardiiɓe (directeurs) nokkuuji e nder minister mo o wonnoo oo, kam e jagge 4 jeyanooɗe e CENI. Ina sikkaa ɓeen keɓii gooto fof hakkunde 65 000 £ e 50 000 £ (miliyoŋaaji 25 e miliyoŋaaji 32 ugiyya).
Nanaama wonde laamu Muritani neldanooma doosiyee oo ko ina lewru. Nde Maasina noddaa, wuli. Ɓe mbiyi ko ɗuum addani ñaawooɓe ɓee neldude seedanteeje juppugol kaalis oo e konte ɗe o rokkunoo, gonɗe Farayse. Ko fawaade e ɗuum o nanngaa. Nanaama kadi wonde ñaawoowo oo ɗaɓɓiino nde Maasina neldatee toon mbele ɓe mbaawa heɗaade ɗum, kono ndeen ɗaɓɓaande yettaaki tawo laamu Muritani.
Nganndon tan, gila 2006, ko ooɗoo sosiyatee biyeteɗo Smith & Ouzman ministeer geɗe nder leydi mo Muritani kam e Goomu Ngenndiiwu Njaambureewu toppitiingu Woote (CENI) kalfinta peewnugol ɗereeji woote. Oo sosiyatee noon ɓooyii sikkiteede, sibu ñalnde 24/10/2006, lowre internet Cridem yaltinii kabaaru ( http://cridem.org/C_Info.php?article=5500 ), kollitoowo wonde AMI ( Agence Mauritanienne d’information) wiyii wonde njaru nanondiral ngal Smith & Ouzman e Muritani ko 700 000 $ Amerik (210 miliyoŋ ugiyya). Kono hade ɗuum, ñalnde 20/10/2006 PANA habrii wonde nanii wonde « gollodiiɓe ƴellitaare fotnooɓe yoɓde peewnugol miliyoŋaaji 4 ɗerewol woote minisipaal e depiteeji ñalnde 19 noowammbar 2016, mbinndii laamu Muritani ngam hawrude ɗum wonde kaaytii difaade ɗum. Kamɓe ɓeeɗoo gollodiiɓe wonɓe e les njiimaandi PNUD aɓe potnoo tottude fotde miliyoŋ e feccere dolaar (450 000 miliyoŋ ugiyya). Ina wiyaa e oon kabaaru wonde ina sikkaa saabii kaaytugol ngol ko sabu sosiyatee oo, no rokkiraa golle ɗee nii rewaani laawol, sibu ɗooftaaki laabi kalfingol golle, ɓe cuɓta tan ɓe ndokkaa…” Sikkitaare ndee ndeke ko gila ndeen fuɗɗii.
E hitaande 2009, ko adii nde Angalteer ummantoo sunnaade ɗum, jaaynde wiyeteende Mauritanies1 winndii « hol ko addani kadi halfinaaɓe woote Muritani kam e huunde e foksineeri ministeer nder leydi suɓaade kadi Smith & Ouzman ngam muulde ɗereeji woote ? … wiyaama aɓe njogii heen ndaamordi 25%… » ( http://cridem.org/C_Info.php?article=33863 ).
E lewru oktoobar e noowammbar 2013, Biro kalfinaaɗo haɓde e njeenaari to Angalteer takki yimɓe 4 sosiyatee oo ( Chris Smith ( duuɓi 70), meeɗnooɗo ardaade sosiyatee oo) e Nick Smith ( duuɓi 42), toppitiiɗo njeeygu, e Tim Forester (duuɓi 45), kalfinaaɗo njeeygu caggal leydi e Abdirahman Omar (duuɓi 37) . Ñaawoore leydi Angalteer takki ɓeeɗoo yimɓe, wiyi ɓe ndokkii 413 552 £ (hedde 160 miliyoŋ ugiyya) . Ñaawoore maɓɓe udditi ko ñalnde 24 saawiyee 2014. E oon sahaa, luulndo Muritani alaa fof no waɗaani mbele ɗee geɗe ina laɓɓitinee, sibu gila woote 2009, ango yenananoo wonde ɗereeji woote kuutoranooɗi e woote gardagol leydi 2009, ko « ñenngaaɗi ». Hankadi aɓe na ndañana jaakre maɓɓe 2009, dalillaaji. Kono, ɗuum addanaani laamu Muritani toppitaade geɗe ɗee, hay sinno kam ko waɗde feere hoto bone majjum nduttaade e mum. Ko ɗuum woni ko kewi hannde, caggal nde ñaawoore caggal leydi, to Angalteer fawi e Smith & Ouzman kuugal. Laaɓii tan, ardiiɓe leydi men ko kaalata e laaɓal e nuunɗal koo fof wonaa goonga e mum en. Ɓe ɗum woni goonga e mum en ɓee, ɓeen tuubakooɓe ɓe njuulataa, mbaɗii ko foti waɗeede koo, so ñaawde yeenɓe ɓee e fawde e mum en kuugal, e neldude laamu Muritani doggol yeenaaɓe ɓee, sibu kamɓe, ko waawi wonde e maɓɓe fof, ɓe njaɓataa naafigaagal, ɓe njaɓataa fenaande e nguyka, huunde wontunde ɓurɗi yooɗde e yaajde jikkuuji renndo men…
Wiyaama wonde muulirde ndee tottii mo fotde 15% njoɓdi ɓurtundi yoɓaa ndii, ɗuum noon, ina gasa tawa ko kaalis keewɗo no feewi. Wiyaama wonde o heɓi ko 413 552 £ (160 miliyoŋ ugiyya) , hay so tawii kanko o ɗaɓɓunoo ko 900 000 $. Won wiyɓe nii, muulirde ndee yuppi kaalis oo ko e konte ɓiyiiko debbo gonɗo to Farayse. Wonaa kanko tan noon, sibu wiyaama won woɗɓe keɓi heen, gooto fof 60 000 £ (23 miliyoŋ ugiyya) , tawi won heen njeyaa ko CENI.
Ko laaɓi tan, ko heɓtii Maasina koo, wonaa hannde walla e makko tan fuɗɗii, tee yah-gartaa fof, ko aada e njuɓɓudi laamu leydi ndii, tee seeɗa e njeenaari mbaawndi heɓeede e gollondire « marchés » dokketeeɗe e nokkuuji oogirɗe walla e awo walla e petroŋ (ciftoree hafeere Seyn wul Weydaan e Woodside, ekn ) ? Wayi tan ko no Farayse wiyata nii « l’arbre qui cache la forêt » , woni « lekki wirni dunndu » sonngooɓe e yeenaaɓe « poids lourds » en ɓee, gufñotooɓe njeenaaje ɓutte ɗe pelle mawɗe hakkunde leyɗe e pelle ngenndiije njeenata ɗum en rewrude e konte banke laaɓɓinirɗe kaalisaaji tunwuɗi udditaaɗe e leyɗe winndere ndee. Hannde laaɓtanii yimɓe fof wonde denndaangal wooteeji juɓɓinanooɗi tuggi 2006 ko famɗi fof, faade hannde, laaɓtaani.
“So Maasina nanngiraama ko nanngiraa koo ne, hay gooto majjaani wonde nguyka jawdi laamu e njeenaari njeyaa ko e geɗe ɓurɗe horsineede e yaajde e nder Muritani. Ko ɗum ñawu e nder Afrik nii, ngu ɗaccaani hay hooreeɓe leyɗe.”
So a yilliima huunde e leeɗe Nuwaasoot walla Nuwaadibu tan a faamat ngalu leydi ndii ñaayaama tigi.
Foksineeruuji ɗi njoɓdi mum en waawaa hay wuurnude ɗum en no moƴƴi, inan peeroo e dañal kulɓiniingal, ina mahi wilaaji moolanaaɗi moolee, ina ndoga e otooji ñilkooji jaltuɗi jooni jooni isin, coodaaɗi ko tiiɗi, ina njogii cogge cogge gelooɗi e na’i, ina ɗannoo ko gasataa e nder winndere ndee, ina ngaaynoo miliyaaruuji miliyaaruuji ugiyya e geɗe puuyɗe, yimɓe fof ina kucciti e mum en.”
Ɗoo e nde laamu Muritani jaɓata furtinde ɓuji mawɗi goɗɗi njeenaari corniiɗi e mum ɗii, Maasina kañum hurtoyiima ñalnde 19/02/2016 to kasoo mawɗo Nuwaasoot oo, haa “mobbooru yawta” haa “tuubakooɓe njejjita” , wayta no hay huunde meeɗaano kewde nii. Sibu, eɗen njenanaa sakkii ndii njeenaari ndi wonaani hay dara so ƴeewdaama e ngaluuji baatirteeɗi jeese men, walla e ngaluuji “Snim” gaaynaaɗi, mbiy-ɗen sakkii ndee ajaande bonnde ko baylugol ɗereeji woote e hitaande 2009, tee, “hoohooɓe jiimnooɓe Maasina ɓee kala (Ministeer nder leydi, kalfinaaɗo kaayitaaji etaa-siwil, ardinooɓe CENI, kanndidaa joginooɗo laamu e oon sahaa) ina cikkaa mbaasaani tinde ɗum, walla nii wonde hoore ko kewi koo”. Heddii ko eɗen mbaɗda e koye men suuɗo-suuɗoondu, kono Alla kam hay huunde suuɗaaki ɗum, hay huunde daɗaani ɗum. No o weejniri hannde woote 2009 ɗee nii, maa o weejnir noon penaale goɗɗe baɗanooɗe walla coomaaɗe.
Aamiin
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2016/03/09/nguyka-woote-hol-ko-maasina-wa%c9%97i/ |
Horirde Falndiire Nehdi Ngenndiiri ElMiina walla mbiyen IDEN ElMiina, nde ardii Mohammedu Paate Jallo, yanaama jamma hanki, jofɗo talaata hannde 10 lewru colte 2015, helaa, wujjaa nguyka kaawniika. Wuyɓe ɓee nawii :
– Ngaandiije ɗiɗi timmuɗi e yahdiiɓe mumen. Heen ngaandiire wootere wonnoo ko e nder gollordu mawɗo nokku oo.
Horirde Falndiire Nehdi Ngenndiiri ElMiina walla mbiyen IDEN ElMiina, nde ardii Mohammedu Paate Jallo, yanaama jamma hanki, jofɗo talaata hannde 10 lewru colte 2015, helaa, wujjaa nguyka kaawniika. Wuyɓe ɓee nawii :
– Ngaandiije ɗiɗi timmuɗi e yahdiiɓe mumen. Heen ngaandiire wootere wonnoo ko e nder gollordu mawɗo nokku oo.
Ɗiɗaɓere ndee wonnoo ko to hoolirde nokku oo (secretariat). Ko kannje mooftunoo denndaangal duttorɗe paytunooɗe e jaŋde falnde ElMiina ndee, tuggude e hitaande 2010 fayde e ñalawma hannde ñalluɗo 10 lewru colte 2015, e ko wattindiiko koo :
– Denndaangal kaayitaaji almuɓɓe waɗooɓe kawgel hikka 2015 ngam naatoyde hitaande adannde e rogere ɗimmere wonande duɗe falnde ndee kala, dennaaɗe e teelɗuɗe. Ɗiin kaayitaaji ngasiino yuɓɓineede kadi ɗi njogornoo naweede to DREN Worgo ko e ooɗoo subaka hannde.
– Ngonka gollooɓe e duɗe ɗee gila e ɗowooɓe ɗe, jannginooɓe haa e mineebaraaɓe gollooɓe e majje. – Tolnooji njanngu gonɗi e nder duɗe ɗee. - Etaaseer leggal dimal.
– Coktirɗe USB tati
E kaawisi Alla, wuyɓe ɓee nawaani masiŋ-funo(photocopieuse) mawɗo ena ɗoon wonnoo, ena wondi e ɓarakooji ɗiɗi (2 imprimantes), onndileeruuji ɗiɗi e faandu gaas. Tesko-ɗen tan ɓe naatiri e nokku oo ko e wootere e kenorɗe caggal ɗee, caggal nde ɓe ngitti heɗɗaawo mum. Polis arii teskaade no nguyka kaa yahri, wiiño fuɗɗiima ngam yiytude baɗ-boniijo walla waɗ-boniiɓe ɓee.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2015/04/02/nguyka-ndoondiika-sabaabu/ |
Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee : Daande ko wootere
Caggal konngol hooreejo leydi ndi gadanol gila ƴetti laamu ñalnde 16 abriil 2007, pelle keewɗe daraniiɗe jojjanɗe aadee, kollitii weltaare mum en.
Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee : Daande ko wootere
Caggal konngol hooreejo leydi ndi gadanol gila ƴetti laamu ñalnde 16 abriil 2007, pelle keewɗe daraniiɗe jojjanɗe aadee, kollitii weltaare mum en.
AVOMM : Fedde wiyeteende AVOMM kam ne luutaaka ɗiiɗoo njettoraaji, sibu ɓe kollitii wonde haala mawɗo leydi ndi jeyaa ko e geɗe daarteteeɗe sibu makko heptinde bonanndeeji baɗnooɗi ɗo e leydi ndi. Ɓe mbiyi eɓe ngondi e mawɗo leydi ndi e ko haali ko, tee ma ɓe mballit. E nder ɗiiɗoo sahaaji noon miijooji maɓɓe ndurii e waranooɓe Daande maayo Senegaal e kaŋuuji Inal, Jereyda, Waalata, Eeleega … Miijooji maɓɓe kadi ndurii e baayeeji e rewɓe waranaaɓe, e ɓoccitiiɓe e warngooji, e mooliiɓe e taccinaaɓe, ɓe ceeraani e naamnaade jooltugol hujjaaji mum en. E nder ɗum aɓe nodda denndaangal gollodiiɓe leydi ndi, nder e boowal mayri, nde mballondirta ngam addude ballal mum e mahtagol ngenndi ndi ngol mawɗo leydi ndi noddi yimɓe ɓe.
FONADH : Dental pelle ngenndiyankooje jojjanɗe aadee e Muritani (Forum des Organisations Nationales des Droits Humains en Mauritanie). 29 suwee 2007 ko ñalawma mo yejjittaake e Muritani, sibu ko ñalnde heen Muritaninaaɓe fof poofi caggal nde mawɗo leydi ndi hono Siidi wul Seek Abdallaahi haali haala warngooji baɗnooɗi kam e macungaagu. “Keptingol ɗeeɗoo geɗe, haa teeŋti noon kadi e kunagol wallitde gartugol taccinanooɓe juɓɓinangol e dow ballal HCR ko taaɓal teeŋtungal potngal semmbineede “. “Diskuur hooreejo leydi ndi jibinii ɗamaawu mawɗo wonande terɗe e ardiiɓe pelle jojjanɗe aadee kam e Muritaninaaɓe muuyaaɓe jam e nuunɗal. Denndaangal pelle jeyaaɗe e FONADH ina kunoo daraade no doole mum en potirnoo ngam wallitde ñawndugol geɗe kaalaaɗe ɗe.”
Siifi bayyinaango ngo ko pelle 15 daraniiɗe jojjanɗe aadee jeyaaɗe e FONADH
Renndini, fuli ko Bookara A. Bah
Saar Mammadu Kuuɓal ciynowal FONADH : 29 suwee ko daawal ceedtinngal wonande leydi ndi
“Min ɓooyii naamnaade ardiiɓe leydi ndi nde keptinta bonanndeeji baɗaaɗi e ɗiiɗoo duuɓi cakkitti ɗi. Min mbaawaata tan ko weltaade e haala mawɗo ka, sibu o heptinii ko waɗanoo ko tee o naamniima loraaɓe ɓe yaafuya “. So artii noon e juɓɓingol ghartugol ngol foti ” fuɗɗoreede ko binnditagol mooliiɓe ɓe. Ina moƴƴi kadi ballinoro-ɗen ko nanndi e HCR kam e leydi Senegaal e Maali, renndo men kam e loraaɓe ɓe e koye mum en. Taccinaaɓe ɓe kadi ko waasnooɓe jawdi mum en fof, alaa e sago ɓe ndokkitee jawɗeele maɓɓe, ɓe keɓta kaayitaaji maɓɓe kala. Yanti heen, ujunnaaje keewɗe moolinooɓe ngartii ɗo ko ɓooyi kono keɓtaani tawo kaayitaaji mum en. FONADH noon ina heɓii e addude ballal mum ngam ñawndugol caɗeele ɗe.” | https://pulaar.org/2011/07/08/pelle-daranii%c9%97e-jojjan%c9%97e-aadee-daande-ko-wootere/ |
Fuutankooɓe keewi wiyde jatti mumen ko « Fuuta Kummba Yummen ». Waɗde ma a taw, ko ɗum saabii Usmaan Hammadi Joob yimiri doŋre men « Afrik Neenam, ummo koy yontii ». Ko ɗoon hannde njiɗ-ɗen arde. En ɓooyii nande e jime e jimɗi pelle pine, konnguɗi bayɗi no « Tuubakooɓe ciiɓiima ngaluuji men, caggal nde ndahi ɓesnguuji ََAfrik, kuutorii ɗumen ngam alɗinde leyɗeele mumen ». Ellee, e ɗii duuɓi cakkitiiɗi, ɗum ene jeyaa e ko addani miijiyankooɓe men heewɓe woytaade, e wiyde « yonii hankadi !»
Fuutankooɓe keewi wiyde jatti mumen ko «Fuuta Kummba Yummen». Waɗde ma a taw, ko ɗum saabii Usmaan Hammadi Joob yimiri doŋre men «Afrik Neenam, ummo koy yontii». Ko ɗoon hannde njiɗ ɗen arde. En ɓooyii nande e jime e jimɗi pelle pine, konnguɗi bayɗi no «Tuubakooɓe ciiɓiima ngaluuji men, caggal nde ndahi ɓesnguuji afrik, kuutorii ɗumen ngam alɗinde leyɗeele mumen». Ellee, e ɗii duuɓi cakkitiiɗi, ɗum ene jeyaa e ko addani miijiyankooɓe men heewɓe woytaade, e wiyde « yonii hankadi ».
E ngoon miijo, eɗen teskoo « Farayse ko ko halfunoo en. Huutorii ngaluuji men. Jooni nattii halfude en. Kono nana joƴƴini ɗoon ko ɗeɓata siforeede no sokkiñeeji, ɗuum woni laamiiɓe ummiiɓe e men soko jooɗaniiɓe ɗoo laamuuji leyɗeele doolnuɗe ». Ko noon ɗeɓi wayde. En paamii e ngoon miijo, wonde, ndeke, haa jooni Afrik ummaaki e kalifaandi tuubakiri. Heddii noon, ene wiyee « moƴƴuru alaa e baaɗi, so wonaa ndu bonnaani gese». Njejjit ɗen, waɗi en waasde teskaade bonannde nduun tan ko haala mum mbelka e golloragol mum no «doomburu ŋatirta ene wutta, haa hooltoo peɗeeli ɗaaniiɗo tawa tinaani muuseeki ». Ko ɗum saabii, kala nde suɓngooji hoyreeɓe leyɗeele doolnuɗe ɗee ene mbaɗa, hakkillaaji fof keedta e « holi no jogorɗo laamaade oo jogiri jotondirirde e Afrik ».
So en ƴeftii yeru e Farayse, eɗen nganndi njuɓɓudi dawrugol mum feccii ko e baalaaje ɗiɗi ɓurɗe maantinde, haa nii tati. Woni wiyateeɓe ko bannge nano miijortoo, woɗɓe mbiyee ko ñaamo. Wiyateeɓe ko nano ɓee, ko kanum en ngoni wiyooɓe Farayse waawaa ɓamtaade so liggodaaki e woɗɓe, e so tawii wallaani leyɗeele doofolle ɗee no ɓamtorii. Wonɓe e waalaare wiyateende ñaamo ɓee, kanum en, mbiyi ko « jeyi Farayse ko Faraysenaaɓe. Yoo Farayse tan ɓamte, heddiiɓe yoo ɓamtu koye mumen ». Ko wonɓe e ndee waalaare ɓee mbiyata « njiɗaa hoɓɓe ngara, njiɗaa pine ɗe ngonaa pinal mumen, njiɗaa haalee ko wonaa ɗemngal mumen ».
Ɗee baalaaje ɗiɗi ɗe cifi ɗen kadi ene peccitii e pecce keewɗe, fawaade e wootere heen fof no doliri miijo ngoo. Ene e ɗeen pecce, ɗeɓooɓe wonde ɗo hakkunde ɗoo, ɓe miijo mumen ɗeɓata renndinde miijooji ɗiɗi ɗii fof. Ɓeen ngoni wiyooɓe : « ko faraysenaaɓe njeyi Farayse, so ene liggoo yoo liggano Farayse, kono woto ɗaw heen woɗɓe ». Ngam yeru oo ɓura laaɓde, biyateeɗo Miteraa haa heɓi Hollannde (meeɗnooɓe laamaade Farayse) njeyaa ko e waalaare nano ndee. Ɓeen mbiyi ko yoo Farayse udditano leyɗeele goɗɗe e pine goɗɗe, haa teeŋti e leyɗeele doofolle ɗee. Wayɓe no Jak Chirak, haa heɓi Sarkosi e Marin Le Pen, kanum en njeyaa ko e waalaare ñaamre ndee. Heddoo noon, ene waɗi kadi ɓurɓe seɓɓitaade yeru: Le Pen. Ko ɓeen mbiyata « woto mo ari banndum hiirde ».
Ɗum fof e wayde noon, kala heen laamiiɗo, hay sinno ammbaani leyɗeele keddiiɗe ne, ñammintaa ɗumen so haaraani haa heddi. Afriknaaɓe noon, goram ene keewi wiyde «min njiɗaa oya too laamoo, min njiɗi ko oo gaa». Haaɓnii heen noon ko en ngalaa e suɓotooɓe. Ellee ko ɗum heɓtinoo en nde mbiy ɗen jiɗ ɗen ko Obama laamoo Amerik. En njiyii arti tan ko e ko Ibiraahiima Sar wiynoo e yimre mum « Laamu rewii ɗoo reftii ɗoo kono waylaani gonal men e dunyaa ».
Feere ndee tan, ko yoo Afriknaaɓe ndarnu koyɗe, janngina ɓesngu mum haa waawa huutoraade ko jogii e ngalu, haaɗna dihal mum e ceŋlon mum, waasa waɗtude yaakaare mum e leyɗeele doolnuɗe, ɗe kiilnaaki so wonaa ko nafata ɓesnguuji mumen. Gila noon to pinal, jaŋde, faggudu haa e ko wonaa ɗuum.
Malal Sammba Gise | https://pulaar.org/2022/05/19/le-pen-macron-hol-e-ma%c9%93%c9%93e-mo-afriknaa%c9%93e-cu%c9%93ii/ |
Woote depiteeji e meeriiji e diiwaniije njoofii. Ko yimɓe fof njaakorinoo koo, ko ɗuum tigi woni ko laatii, so UPR ɓaaftude ko ɓuri heewde, so heɓde diisooji diiwaan 13 ɗii kala, fotde 89 depitee (nder 157 ɗii) yantude 162 komin (nder 219 ɗii). Luulndo heɓii 29 depitee (tawi heen 14 ko Tawaasul). Tawaasul dañii kadi kominaaji 5 (heen ɗiɗi e Nuwaasoot, hono Arafaat e Toujuniin).
Woote depiteeji e meeriiji e diiwaniije njoofii. Ko yimɓe fof njaakorinoo koo, ko ɗuum tigi woni ko laatii, so UPR ɓaaftude ko ɓuri heewde, so heɓde diisooji diiwaan 13 ɗii kala, fotde 89 depitee (nder 157 ɗii) yantude 162 komin (nder 219 ɗii). Luulndo heɓii 29 depitee (tawi heen 14 ko Tawaasul). Tawaasul dañii kadi kominaaji 5 (heen ɗiɗi e Nuwaasoot, hono Arafaat e Toujuniin).
Kesum kadi ɗum meeɗaa yiyeede, ko woote waɗteede laawol tataɓol. Ɗe mbaɗtaama to Arafaat e El Miina ñalnde 27/10/2018, kono alaa ko waylii heen e kuuɓal, hay so tawii luulndo ɓeydiima tiiɗtude to Arafaat. Huunde haawnde hay hooreejo CENI e hoore mum, kollitɗo mettere e ko woote ɗee mbaɗtaa to Arafaat.
Hol binndanɗe pooɗtaten e ɗee woote ?
Winndannde adannde, ko mbaaddaagu UPR. Sibu eɗen nganndi, ko UPR fewjiri woote ɗee no weliraa, gila e dottugol lajal ñoosingal, haa e toɗɗagol CENI mo heerorii. Ko jiidaa e doggol woote ngol hay gooto anndaa binnditaaɗo heen (ngol horaaka). Ko UPR tami golle ɗee kañum tan gooto, kañum tiimi e ngalu leydi ndii kañum tan gooto ina waɗa heen ko weli ɗum, kañum tami njuɓɓudi laamu nguu e konu nguu, ina huutoriroo ɗum en no weliraa (jaagorɗe, jagge konu, guwerneeruuji, perfeeji…) kam tan gooto.
Ko UPR tan jeyi Hooreejo leydi oo, alaa mo renndi, tee oon ngemmbiima, waɗi kampaañ, kañum e jaagorɗe laamu nguu, e ofiseeji mawɗi konu nguu. E nder oon kampaañ, heewɓe njooɓtiriima ɓe huutoraade ngalu buur kam e njuɓɓudi mum. Ina wiyee kala ɗo o arnoo kanko mawɗo leydi oo, o fuuptiima jagge UPR, o wiyi ɗum en alaa parti potɗo wootaneede so wonaa UPR. Kono ɗuum fof kadi yonaani, geɗe keewɗe ɗe ndewaani laawol teskaama (nguyka, gootgol koninkooɓe ɓe inɗe mum en ngalaa e doggol, birooji ɓeydaaɗi ekn.)
Hay hooreejo CENI oo seedtiima ŋakke, yeru « baasgol ɗooftaade sariya jowitiiɗo e baasgol won ɗeen golle konuyeeje e siwil yahdude e gollal politik walla woote ». Walla ɓurtugol kaalis baɗaaɗo e kampaañ. Eɗen nganndi « ɗeen ŋakke » ina mbaawi waylude no feewi mbaadi woote, tee waawi waɗde ɗe tan ko UPR walla partiiji ɓalliiɗi laamu.
Ko ɗuum addani luulndo wiyde « waɗdaani woote e UPR, waɗdi woote ko e laamu ». Ina feeñi kadi ko UPR wiynoo ina jogii 1 115 000 tergal (miliyoŋ e teemedere e sappo e joy) koo laataaki, sibu ko wootani ɗum e woote ɗee (yeru e doggol ngenndiwol depiteeji) ko 136 809 fat.
Deestagol partiiji keewɗi
Eɗen teskii, wonande partiiji luulndo gaadoraaɗi ɗii, hisni heen doole mum tan ko Tawaasul, mo meeɗaa geddude woote. Partiiji luulndo gaadoraaɗi ɗii, ko wayi no RFD, UFP ekn ndeestiima, ina gasa tawa ɓeydi saabaade ɗum ko waasde ɗum en tawtoreede woote ɓennuɗe. Partiiji innirooji koye mum en « luulndo hakindiingo » ko wayi no APP, WIAM… leeftii no feewi. Ko noon kadi wonande won ɗiin partiiji meeɗnooɗi laamaade, ko wayi no PRDR (PRDS ndeen) e ADIL. Partiiji innitortooɗi « partiiji ɓaleeɓe » ɗii kadi, ko wayi no AJD/MR, PLEJ, MPR, TIMTIMOL, FRUD keɓanni njeñtudi njaakoranoondi ndii (sababuuji ɗii ina mbaawi seertude fawaade e partiiji). Ko noon kadi wonande partiiji ɓurɗi abbitaade e « capataagu », sibu ko seeɗa ɗi keɓi, yoga heen keɓaani 1% katojinaaɗo ngam luttude woodde. E nder ɗiin, ko SAWAB tan dañi njeñtudi moƴƴiri, tolniindi e njeñtudi Biram Dah Abeid heɓnoo e woote gardagol leydi jawtuɗe ɗee.
Partiiji ɓalliiɗi laamu e daande maayo
Won teskiiɓe kadi wonde won ɗiin partiiji ɓalliiɗi laamu, ko wayi no UDP e KARAMA ekn. ɓuri hoonaade ko e gure daande maayo, tee ina leefi rewo (ɗo ardiiɓe mum en njeyaa ɗoo). Ina gasa tawa ko sabu majji jogaade kaalis.
Ko waawnoo heen wonde fof, eɗen nganndi kam UPR-naaɓe njogoraani fiytaade becce, sibu poolgu mum ko poolgu ngu aldaa e manoore !
————————————-
Haala Muhammed Abdel Asiis caggal woote
Ñalnde alkamiisa 20 settaambar Muhammed Abdel Asiis yeewtii e tele Muritani, no heewi waɗde caggal kewuuji maantinɗi e nder leydi ndii. Yimɓe fof ina panndinoo mo caggal nde parti makko, hono UPR ɓaafti ko ɓuri heewde e depiteeji e meeruuji. Yimɓe fof ina panndinoo mo ko faati e manndaa tataɓo, caggal nde o wiyi e nder kampaañ ɓennuɗo oo : « maa en mbaɗ manndaa tataɓo, nayaɓo, joyaɓo, jeegoɓo… ».
Kono, e yeewtere hee o wiyi o waylataa Doosgal leydi ndii ngam waɗde manndaa tataɓo, kono o jaɓataa woppude « yimɓe bonnunooɓe, koni ngalu leydi ndii, mbellitoo ».
Ko wonaa ɗuum koo, o naamnaama ko faati e ko o huutorii ngalu leydi ndii, kanko e jaagorɗe makko e nder kampaañ mo ɓe mbaɗani UPR oo, o jaabii « ɗum ko haala tan, yimɓe ina ndefta heen ». Kono yimɓe fof kam ceediima, hay sinno ko diwooje konu ɗe o ɗannorii e kampaañ makko ɗee.
Caggal ɗuum, won ɗo o ñiŋi « partiiji jiggotooɗi miijooji caggal leydi, ƴaañiiɗi e leyɗe goɗɗe». O joopii parti Tawaasul, o wiyi maa o fewjan ɗum. Kono Gootal e jagge Tawaasul jaabiima wiyi « yimɓe fof ina nganndi Tawaasul, wonaa ɗuum woni ngoƴa. Woni ngoƴa ko ko mawɗo leydi oo yiylotoo hujja no wayliri doosgal leydi koo ».
Nde o naamnaa miijo makko e ko mawɗo CENI oo heɓtini wonde won ŋakkere teskaa e woote ɗee, so baasgol won e yimɓe ɗooftaade sariya sibu « won e golle njahdataa e politik » (yeru koninke fotaani waɗde politik, kalfinaaɗo golle e laamu, fotaani huutoraade oon tiitar e nder politik, yeru jaagorgal, walla guwerneer ekn.), o jaabii wonde o « yiyaani mawɗo CENI oo gila nomaa ».
Njokkitiree hakkillaaji mon.
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2018/11/01/woote-meeriiji-depiteeji-e-diiso-diiwaan-2018-poolgu-ngu-aldaa-e-manoore/ |
Leñol Fulɓe waasii ngenndiyanke mawɗo : Mammadu Sammba Joop saŋkiima hannde, ɗo e Nuwaasoot hedde waktuuji 12 (midi). Saŋkaare Murtuɗo ko baasal mawngal wonande leñol fulɓe, haa arti noon e gollooɓe e ɓamtugol Pulaar/Fulfulde. Oɗon mbaawi heɗtaade daande makko e yimre makko wiyeteende “Maayde”, e joofirde ndeeɗoo winndannde
Heewii wiyooɓe ina njiɗi Pulaar, tawa ngollaataa e ɓamtude ɗum : Mammadu Sammba Joop yiɗiino Pulaar, ɓamti Pulaar. Yo Allaahu yurmo mo, yaafoo mo. Yo Allaahu haarnu mo Aljanna. Aamiin | https://pulaar.org/2009/06/11/muritani-waasii-ngenndiyanke-mammadu-sammba-joop-sankiima/ |
E nder duuɓi ɗiɗi tan, nayo he ardiiɓe hirnaange Afrik ngittaama he gannginorɗe mum en, e gooto daɗɗo he folleede.
To leydi Mali, ko folloji ɗiɗi deggondirɗi mbaɗii toon (follo e nder follo), he lewru ut 2020, e lewru mee 2021 caggal nde Ibraahiima Buubakar Keyta ittaa he gannginorde mum, laamu sabbordu waɗaa he gardagol Bah Ndaw. Fawtii heen ko lebbi jeenay, Bah Ndaw ittaa, tawi kadi ko ɓeen ittunooɓe IBK he laamu , ngitti mo kadi he gardagol Asimi Goyta. To Gine konaakiri, fawtii heen tan ko lewru, koninkooɓe ɓee ndergiti laamu Alfaa Konnde he mudda mum tataɓo, he gardagol Mammadi Dummbuyaa.
Ina reɓa haa e lewru Saawiyee, piyanɗe nanaa to wuro laamorgo Burkina Faso he waktuuji juutɗi, rewi heen ko wiyeede Rok Marka kiristiyan Kaboree, gardiiɗo leydi ndii ittaama he laamu mooftoyaama he nokku mo anndaaka he gardagol Damiba. Joofaa heen ko caɗeele dawrugol e buuñaari suɓngooji e ɓeydagol seɓɓitiiɓe he bonanndeeji mum en, renndooji mbayli cabbi bawɗi. To Gine Bisaaw, ko follo moccungo waɗii toon e sahaa nde hoyreejo leydi ndii e jaagorgal mum garwaniiwal ngonnoo he batu jaagorɗe.
Leƴƴannde seeɗa e hello daartol
Ngam paamen ɗiiɗoo follooji e nder Afrik Hirnaange, ko maa ndutto-ɗen he hello daartol he jokkondire hakkunde duunde Afrik e adunaaru nduu. Ko adii seeɗa keɓgol leyɗeele Afrik jeytaare mum en tuggi 1946 haa 1991 he pusgol Dental sowiyet, teskaama follooji limti- limtinɗi ɓaawo hare aduyankeere ɗimmere. Ko caggal ɗuum mooɓondire leyɗeele pelpolɓondiri haa teeŋti he Haɓɓere fuɗnaange (Bloc de l’Est ) e Haɓɓere hirnaange (Bloc de l’Ouest ).
Pooɗondiral ceŋɗe ɗee won ko firata so ƴeewaama. Ko kaan ngonka jibinoyta ceŋɗe ɗiɗi he ngardiigu duunde Afrik, hono senngo ɓadiingo leydi Ruusi e senngo woɗngo ruttitii yoga he leyɗeele tuubakooɓe jogiiɗe doole.
Follooji keewɗi mbaɗii caggal pusgol Dental Sowiyet, kono kam deeƴre waɗiino haa 2010 he gartugol noon leydi Ruusi he dingiral dawrugol Afrikiyankeewol, follooji ɗii koko ngummiti.
Ŋakkere dawrugol renndooji ɗii
Puccitagol follooji ɗii walla laygol mum walla nii mbiyen dabbundere hirnaange Afrik, ina famminaa en galɗugol duunde ndee. Kono eɗen paama won caɗeele keewɗe gooɗɗe haa teeŋti to bannge kisal maa mbiyen ndeenka, haa ɗuum wonanii follooji ɗii hujja. Ko ɓuri heen heewde he leyɗeele ɓadtinooɗe leyɗeele tuubakeeje jogiiɗe doole, yettiima he sahaa ɗeen leyɗeele nattii joganaade ɓe kisal renndooji majje, ko ɓuri heewde he majje ina ɗeɓi fooleede he hare mum en he pelle seɓɓitiiɓe. Leydi Farayse ko leydi ngarwaniiri he leyɗeele ballodiije he nder Afrik hirnaange, ngam artirde kisal e deeƴre, kono alaa golle maantinɗe memotooɗe jiyaaɗe gila ɓe ngaddi I koninkooɓe maɓɓe he nder ɗeen leyɗeele ko ina wonaa jooni duuɓi 10.
E ooɗoo sahaa, renndo ngoo koko natti jogaade njoorto he laamuuji ɗii, koninkooɓe teettii gannginorɗe ɗee he juuɗe siwil en fawaade he caɗeele ndeenka.
Ko goonga follo wonaa huunde yiɗaande, kono teskaama ɗiiɗoo follooji renndooji leyɗeele ina jahdi heen, ko gulaali e luukaali e kuljinaali e araarayuuji ngam hollitde weltaare mum en.
Hol ko teskaa he follooji ɗii ?
• Ina teska yoga he leyɗeele baɗɗe follooji ɗii yiɗde ɗe jotondiral hakkunde majje e leydi Ruusi, sabu sikkude ko e ngaal jotondiral ɗe mbaawata ñawndude caɗeele guuraaɗe to bannge kisal. Teskaama he follooji ɗii, pooɗondiral leyɗeele tuubakeeje he nder duunde Afrik, teskaama kadi ŋakkere dawrugol renndooji ɗii, gila to bannge lanndaaji dawrugol haa e laamuuji ɗii.
Soklaaji renndooji ɗii
he golle memotooɗe
Jolal follooji ɗii he nder Afrik hirnaange, to Mali e Gine e Burkina Faso ina hollita ŋakkere suɓngooji hoyreleydaagu, sabu faawaade he dow mbuuñaari e ardinde geɗe keeriiɗe ekn. Ɗiin soklaaji noon wonaa waɗde golle ngam heɓirde yimɓe he sahaa suɓngooji e gañamtumaagu. Leyɗeele Afrik hirnaange ganndiraaɗe follooji ina mbaawi mahteede ngonta leyɗeele demokaraasi ɗooftaaɗe, tuugnorteeɗe no yoga he leyɗeele nii. Ina wayi no demokaraasi mo tuubakooɓe njogii oo ronkii safrude saɗande ndeenka he nokkuuji keewɗi. So en ƴeewi leyɗeele aduyankeeje jogiiɗe doole ɗee, woni leyɗeele dentuɗe e leydi Farayse e Angalteer mbaɗtindii ko ɓoortude paaɗe mum en to Afganistaa. To leydi Siiri, ɗee ngoppidii heen leydi Ruusi e leyɗeele ballondiije ɗum. Ɗuum noon gartugol koninkooɓe he gannginorɗe foti wonde ko noddaango ngam huccitde he oon demokaraasi mo yahdaani he gonka leyɗeele Afrik, gadduɗo peccoor leƴƴi e leyɗeele.
Waɗde eɗen mbaawi wiyde ko mbaydi demokaraasi kesiri woni e hebleede, kadi maa taƴondire hakkunde leyɗeele aduyankeeje goɗɗe mbaɗ.
Abuu Kan, Goomu kumpital FƁPM | https://pulaar.org/2022/02/15/follooji-nder-hirnaange-afrik/ |
Al Hajji Umar Bonngoo, jibinaa ko e hitaande 1935, saŋkii ko ñalnde 8 suwee 2009. Kanko woni persidaa ɗiɗmo leydi Gabon. O heɓi laamu ko ñalnde 2 desammbar 1967. O wiyetenoo ko Albert Bernard Bonngoo hade makko tuubde e hitaande 1973. O jeyanoo ko e leñol biyeteengol Bateke e Obamba. O waɗi jaŋde makko leslesre e hakkundeere ko Konngo, hade makko waɗde sarwiis militeer. Nde o yalti heen o naati e sarwisaaji sekere Farayse, caggal ɗum o tawtoyi Leon Mba jogorɗo wonde persidaa Gabon.
Nde Gabon heɓi jeytaare mum o waɗaa cukko hooreejo leydi, junngo ñaamo Leon Mba, hade makko lomtaade ɗum nde saŋkii e hitaande 1967.
E duuɓi 42 ɗi o ardii ɗii fof, demokaraasi ƴellitaaki no feewi e leydi he, ina fullee heen tan, hay so tawii, e hitaande 1970, leydi ndi yuɓɓinii yeewtere ngenndiire ngam sompude heewpartiyaagu (multipartisme). E hitaande 2004, o ɓeydi innde baaba makko e innde makko, o waɗti wiyeede Umar Bonngo Odimmbaa. Ñalnde 27 noowammbar 2005 o toɗɗitaa e gardagol leydi ndi (79,18% daande).
Jom suudu makko biyeteeɗo Edit Sasu Ngeso, afo Denis Sasu Ngeso, saŋkii ko ñalnde 14 mars 2009, ina yahra e duuɓi 44.
Umar Bonngo sellaano gila 11 mee 2009, kono o safroyaa ko to Espaañ. Ina sikkaa haɗi mo naweede Farayse ko sabu yooɓtoreede mo jogaade toon jawdi ndi laaɓaani.
Nde biyeteeɗo Jacques Foccart waɗaa kuuɓal Elysée kalfinaangal kafeejo Afrik e Madagaskaar, hakkunde 1960 e 1974, Bonngoo jokkondiri e hoohooɓe Faryse heewɓo, ɓe ngoni sehilaaɓe no feewi, ko ɗum tagi mawɓe Farayse ɓee kala njaɓɓiima mo to Elysée, gila e Georges Pompidu, Valéry Giscard d’Esteing, François Mitterrand e Jacques Chirac, haa yettii Nicolas Sarkozi nde woni e kampaañ gardagol leydi, hay Jean-Marie Le Pen.
Sarkozi noon, nde toɗɗaa hooreejo leydi tan, ɗoon e ɗoon noddi mo, yetti mo sabu «wasiyaaji moƴƴi» ɗi o rokkunoo ɗum. O yamiri kadi guwarnama makko fof yo yetto Bonngoo, salmina ɗum, salmina mawɗo « yiɗɓe Farayse ». Lebbi ɗiɗi pawtii heen, ñalnde 27 mee 2007, Sarkosi ari Gabon, ina addori «kadoo» mawɗo, sibu yontere ko adii ɗum, Farayse yaafiima 15% (hedde jeegoɓal) ñamaande rewatnoo Gabon.
Gabon ina jogodii e Farayse kaɓɓondire, won heen ko caaktaaɗe, won heen ko cuuɗaaɗe, to bannge militeer. Bonngoo wiyi : «Afrik ɗo Farayse alaa, wayi ko no oto mo alaa sofeer nii. Farayse ɗo Afrik tawaaka, wayi ko no oto mo alaa isaas nii».
Senaa Amerik umminii wiɗto ngam anndude ngalu Bonngoo jogii to Amerik. Ngoon wiɗto millii nguun ngalu fotde 130 miliyoŋ dolaar (fotde 35 miliyaar ugiyya).
E saawiyee 2008, jaaynde wiyeteende Le Monde bayyini doggol ngaluuji tuumaaɗi waasde laaɓde ɗi Bonngoo jogii to Farayse : 33 galle e hotel (fotde 150 miliyoŋ oroo, woni hedde 60 miliyaar ugiyya). Hannde o, ko ñaawirɗe leydi Farayse ngoni e wiɗtude iwdi nguun ngalu, tee ɓe mbiyi ngoon wiɗto ko jokkungo.
Bonngoo ina ɗacci ɓesngu : omo jogii ɓiɗɗo ina wiyee Aali Bonngo, gonɗo kalifu konu Gabon e ɓiɗɗo debbo ina wiyee Pascaline, jom jaŋde toownde kam toppitii geɗe makko to persidaas to, resi ɗum ko Paul Toungui, kalifu jokkondiral leydi ndi.
Jooni noon, ɓayri Bonngoo saŋkiima, hol jogorɗo lomtaade mo ? Innde Aali Bonngoo ina haalee heen, innde esiiko (Paul Toungui) ina haalee heen, innde Jean Ping, gardiiɗo Goomu Kisal Dental Afrik, ina haalee heen … Heddii ko Gabonnaaɓe ngona e duwaade hoto ko heɓtinoo Koddiwaar ko, heɓtaade ɗum en. Yo Alla wallu ɓe e deeƴre, ha ɓe taƴta ngal daawal.
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2009/06/09/umar-bonngoo-wayniima-laamu/ |
Ngalɗoo naamnal dee ina gasa betta yimɓe heewɓe, kono pulaar wiyi « ko haala addata haala ». Haa hannde kadi, kala nde haala ɗemɗe haalaa, ɗemɗe yimɓe kala tonngitto, hay ñallinnooɗe ko ɓooyi e ɓuuɓri ɗemɗe goɗɗe ! Haa teeŋti noon kadi so haala Farayse haalaama heen ! Yo laaɓ gila e jooni, njeyaa-mi ko e wiyooɓe Farayse jeytaama e ngalu men pinal, ko ɗemngal gollorgal kadi ngal yoga e Muritaninaaɓe keblaa, ko ɗemngal gollorgal ngal katojin-ɗen e jokkude huutoraade hay nde ɗemɗe men laawɗinaa, mbaɗti janngineede ! Eɗen poti boom addoyde ɗemɗe mawɗe goɗɗe mbaɗten heen!
Nde wiyaa ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof mbaɗtii fireede e huutoreede nder Suudu sarɗi, miijooji keewɗi njaltii. Eɗen mbaawi nii wiyde wonde ɗemɗe ngenndiije ɗee mbaɗtii haaleede toon ko ɓooyi, gila nde Sih Sammba Kellel udditi damal ngal e hitaande 2011 ! Kono jooni ɗum laawɗi, caggal nde ɗum fellitaa waɗeede e hitaande 2018, nde Suudu nduu waylata sarɗiyeeji mum ndernderi ndee, fellitaa ɓeydeede heen, e damal « nantingol » hee « Njuɓɓudi suudu sarɗi ngenndiiru maa huuɓnu nantingol jeewte ɗee e nder ɗemɗe ngenndiije ɗee ». Alaa fof ɗo feeñi heen haala « ɗemɗe kuutorteeɗe », alaa fof ɗo wiyaa heen « Farayse haaletaake ». Ɗum noon, hooreejo suudu nduu so wiyii ina haɗa neɗɗo haalde e maggal, o tooñii. Ndaa boom, hay nde o « wasiyii » sariɗiyeejo (depitee) Kummba Kan yo haal e Pulaar ndee, ko ina wona sarɗiyeeɓe njoyo kaalii ñalnde heen e Farayse caggal ɗuum !
Hol no yimɓe ɓee njiyri ɗum ?
Yimɓe ɓee ina peccii e pecce ɗiɗi mawɗe :
Feccere adannde ndee, ɓuri maantinde e mum en ko mettere ko wiyaa Farayse haɗaama haaleede koo, fulɓe jannguɓe farayse ine keewi e mayre. Huunde e ndee feccere ko ɗoon tan kaaɗi heen, caytoraani nii kisa ɗemɗe ngenndiije ɗee ko naatnaa heen koo. Heen feccere kadi, e fawaade e « kaɗtugol » Farayse ngol, walla kadi fawaade e ŋakke teskaade e nantingol ngol (firo alaa hakkunde ɗemɗe ngenndiije ɓaleeɓe ɗee…) mbiyi ndeke won fuunti soomii e feere naatnude ɗemɗe ɗee e suudu sarɗi nduu. Ndee feccere, eɗen mbaawi wiyde añaani ɗemɗe ɗee naatnee e Suudu nduu, kono ine woƴaa no feewi ɗemngal Farayse ngal. Eɗen paami, so tawii ko kulol jaltingol Farayse leydi ndii tawi kadi ɗemɗe ngenndiije ɗee fof laawɗinaaka, ngool kulol ina dagii ɗo men. So tawii noon ko fawde fiyakuuji ɓaleeɓe e ɗemngal farayse tan, eɗen calii ngoon miijo. Ko ɗoon nii, leñamleñameeɓe safalɓe, añɓe ɗemɗe ɗee, kawriti e ngoo miijo, so gollaade mbele leƴƴi keddiiɗi ɗii ina keedana Farayse, mbele ɓe ndaña hujja wiyde « ɓaleeɓe ɓee ngondi ko añde Arab ». Ndaa leƴƴi Muritani fof poti e ɗemngal Farayse hee, ko ngal koɗal e maɓɓe kamɓe fof ! Ina e maɓɓe (tawi ko e leƴƴi ɓaleeji ɗii) kadi wiyooɓe « maa fof tan arda gootol » : ɗuum woni wiyde so ɗemɗe ɗee laawɗinaaka tan, hay huunde firtaani naatnude ɗe e Suudu nduu. Eɗen nganndi, e ɓeeɗoo, wiyooɓe noon tawi ine nuunɗi heen ; kono heewɓe kadi, saliiɓe ɗemɗe ngenndiije ɗee, ina kuutoroo kadi oo hujja : « fof walla hay huunde » !
Feccere ɗimmere ndee, e tonngol, ko feccere ɓe nganndu-ɗaa ko weltaare tawo e naatnugol ɗemɗe ɗee e Suudu nduu ɓuri teskinde e mum en. Ɓee ne kadi ina peccitoo e pecce ɗiɗi goɗɗe :
Won heen wonanɓe (goonga e mum en walla e fuunti…) feere ndee, tee ɓe ngañaani Farayse natta haaleede boom e suudu nduu. Eɗen tawa ɗoo leñamleñameeɓe safalɓe walla huunde e jannguɓe ɗemngal Arab.
Won heen kadi ina cemmbini feere Suudu nduu, kono ina njawi no ɗum waɗiraa nii, tee ina calii kaɗgol kuutoragol ɗemɗe goɗɗe, ko ɗe mbaawi wonde fof, yo won farayse, walla engele walla sinuwaa… E miijo maɓɓe ko yo ɗemɗe ɗee naatne kono sarɗiyeeɓe ina njogii hakke haalde, gooto fof, e ɗemngal welaa. Ko ɗumɗoo woni miijo pelle pine kaɓantooɗe ko ɓooyi ɓamtugol ɗemɗe ɗee, laawɗingol mum en, kam e naatnugol mum en e nder tippudi nehdi e jangde leydi ndii, ko wayi no Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM) walla Fedde Muritaninaare Ɓamtaare Pinal e Ɗemngal Sooninke he Muritani (AMPCLS) walla Fedde Ɓamtaare Ɗemngal Wolof he Muritani (APROLAWO). Ɗee pelle tati ina ngollodoo ko duumii. Ɗe njaltinii bayyinaango, Hooreejo Suudu sarɗi nduu noddii ɓe ngam « laaɓtinande ɓe huunde e geɗe ».
Ko hooreeɓe pelle tati ɗee njooɗodii e makko ñalnde 11 feebariyee 2020, tawi ko kanko e hoore makko noddi ɓe.
O wiyi o noddirnoo ɓe ko habrude ɓe o janngii bayyinaango pelle ɗee, omo yiɗi laɓɓitinande ɓe huunde e geɗe :
Go’o : addani ɓe ƴettude feere ndee ko mbele yimɓe leydi ndii, haa teeŋti e wonɓe e gure mum en nder leydi too, mbaawa humpitaade ko haaletee koo, ko yimɓe ɓe toɗɗii ɓee kaalata. Tee ɗuum ko hakke maɓɓe. E nder ɗuum ɓe eɓɓi tan tawo ko nantingol hakkunde ɗemɗe ngenndiije ɗee…
Ɗiɗi : Ko haɗi firo ngoo woodde hakkunde ɗemɗe sooninke, wolof e pulaar ? O wiyi e ooɗoo sahaa aɓe njogii tawa caɗeele to bannge karallaagal e ngalu. Ko ɗuum tagi ɓe puɗɗorii ko firo ɗeeɗoo tati feewde/ummaade e arab. Firo fof ina ɗaɓɓi kabin (cuurel kidingel e dille). E joɗnde maɓɓe sakkitiinde ndee, ko kabin pulaar e sooninke tan ndañi gollaade, hay so tawii e ooɗoo sahaa kabin wolof parii. Kabin fof ko yimɓe ɗiɗo pooftondirta heen, sibu joɗle Suudu sarɗi ina njuuta no feewi. Firo hakkunde ɗemɗe ngenndiije 3 ɗee ina ɗaɓɓi kadi kabinaaji tati goɗɗi : ɓe cuwaa heblanaade ɗum, kono ko maa waɗoy.
Tati : ko faati e jaltugol e tele parlemaa ne, o wiyi feere ɓe ndañani ɗum jooni ko yaltinde ɗemngal arab ngal ɗoon e ɗoon (e guurol), so gasii ɓe ceŋta ɓoggol hito ngol ɓe ceŋa ɗum e kabinaaji ɗemɗe ngenndiije tati keddiiɗe ɗee, gootal gootal, yaltoya ɓaawo ɗuum.
Nay : O wiyi « hay gooto haɗaaka haalde farayse e Suudu Sarɗi nduu », heddii tan ko firetaake. Sarɗiyeeɓe ɓee ine mbellitaa haalde ɗemngal mbelaa.
Hooreeɓe pelle pine tati ɗee kollitii mo :
Go’o : weltaare mum en e ko o bismii ɗum en ngam faccirande ɗum en ko ɓe njiɗi waɗde koo ;
Ɗiɗi : pelle ɗee ina mbeltii e ko waɗaa koo, tee ina keɓii e wallitde heen kala ko ɗaɓɓiraa ko mbaawi waɗde, sibu ɗe ndaranii ko yo ɗemɗe ɗee kuutore e denndaangal ceŋɗe nguurndam leydi ndii.
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2020/03/14/%c9%97em%c9%97e-ngenndiije-nder-suudu-sar%c9%97i-ja%c9%93%c9%93ee-walla-riiwtee%e2%80%88/ |
Dootgol golle, hol no yahrata ?
Hay gooto miijanooki TRUMP ina waawi foolde, so wonaa yimɓe ɗiɗo : heen gooto wiyetee ko Michael Moore wiyetee, ko jaaynoowo. Goɗɗo oo wiyetee ko Allan Lichtman, jannginoowo to duɗal jaaɓihaaɗtirde Washington DC . Ooɗoo ina feewni “ tiimrugal ” tuugingal e hiisa “toɓɓe 13 teeŋtuɗe” ngam anndude hol jogorɗo foolde e woote. Gila 1984 ngal meeɗaa juumde. Ngolɗoo kadi ngal juumaani, sibu ngal wiynoo ko TRUMP hawata, KONO TAN…
KONO TAN oo, ko so TRUMP foolii ne, ko jogorɗo “rooteede golle” (woni liɓeede). Kono ɗumɗoo, o tuugaaki e “ tiimrugal ” ngal, ko miijo makko tan. Addani mo wiyde noon, ko “Ripoobilikee en njiɗaa TRUMP wona persidaa sibu ɓe mbaawaa maɓde mo, hey gooto waawaa anndude ɗo o yaltirta…” O wiyi : “Miɗo yenanaa maa TRUMP rokku ɓe hujja no ɓe liɓiri ɗum, maa wonii o waɗii huunde bonnoore kisal leydi ndii walla yahoore e nafoore makko heeriinde”.
Liɓgol hooreejo leydi to Amerik (« impeachment » e Engele, “ destitution ” e Farayse) ina laawɗinaa e Doosɗe leydi Amerik, sibu ina wiyaa heen « hooreejo e cukko hooreejo e denndaangal foksineeruuji siwil en Dental Leyɗe Amerik ko rooteteeɓe doŋle mum en so tuumaama, pawaama kuugal sabu jamfa walla mooɗnegol walla warhoore walla bonannde mawnde » . Silsil dootgol ɓennata ko maa keeweendi « Senaa » ngooti ɗum. Oon sahaa ñaawoore udditee. Ɗoo noon Hooreejo leydi oo rootetee golle mum ko nde tataɓe ɗiɗi (2/3) Senaa ngooti ɗum.
Wonaa ngol wonata go’o so woodii waɗde sibu persidaa Andrew Johnson (1868) e Bill Clinton (1998) ndewdanooma ɗoon, hay so tawii senaa wattini ko laɓɓinde ɗum en. Richard Nixon noon kañum woppu laamu ko idii nde silsil oo ummintee e hitaande 1974 (hafeere Watergate ).
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2017/01/23/trump-ko-jogor%c9%97o-rooteede-golle/ |
Kudetaa) jolii to Ndenndaandi Mali ñalnde subaka 18 Juko (ut) 2020. Kikiiɗe mum Ibrahiima Bubakara Keyitaa (IBK) e Jaagorgal mum garwaniiwal njaggaa mooftoyaa to Tuddunde Konu, to wuro Kati. Oon jamma IBK waɗi haalannde nder tele ORTM mo Mali, o wiyi o woppii gannginorde hooreleydaagal. Soofaaji FAMA kollitii yiɗde mum en tabitinde « mudda dawrugol « siwil en » nder daawal ngal juutaani. Ɓe mbaɗti heen kadi oo mudda darantoo ko siynude wooteeji kuɓtodinɗi.
Ko IBK wonnoo hooreejo Mali gila hitaande 2013 nde o fiilaa gadanol. O toɗɗitaa kadi ɗiɗmol he 2018. O fotnoo gaynude makko ko he hitaande 2023. O meeɗiino wonde Hooreejo Suudu Jakkaa Ngenndi (he yonta Aamadu Tumaani Tuure –ATT-) ; o wonii jaggal laamu laabi keewɗi gila he yonta Alfaa Umar Konaare.
Gila seɓɓitiiɓe ngari he leydi Mali, ñalnde kala laamu ine roostoo he juuɗe IBK. Ko ɗum addani koninkooɓe nanngude mo, ɓe nawi mo to tuddunde maɓɓe Sunjata Keyitaa to wuro Kati, wonnde to kilooji 15 hirnaange Kulubaa (Galle laamorɗo gonɗo dow haayre toownde ɗo Bamako ɗoo wiyatee Kulubaa).
IBK yaltii he ORTM, o wiyi : « …mi fellitii woppude golle am, golle am tuggude ɗoo ɗo kaalat-mi ». O yaltiri he tele hee ko omo suumii ngam reentoraade COVID-19, hedde feccere jamma, jamma talaata 18 ut (juko). Nde haalata ndee o wonnoo ko nder tuddunde koninkooɓe, ina winndaa tiitoonde makko « Hooreejo Ndenndaandi jaltuɗo ». Ko ɗoon o habri wonde Suudu Jakkaa Ngenndiijo kam e guwarnama oo fof pusaama.
Hol no kuudetaa oo yahri
He wiyde koninkooɓe ɓee « So tawii ngonka wayii nih, alaa-e-sago koninkooɓe naata heen », addani IBK wiyde nde ɓe njaggi mo ndee « mi jaɓirii Allah ko kewi koo ngati mi yiɗaa ƴiiƴam Malinaaɓe rufa hay seeɗa. Ko ɗuum tagi… mbeɗe yiɗi yettude Ɓesngu Mali nde ɗofti mi ɗii duuɓi, giɗli maɓɓe he am, mbeɗe wiya on mi ɗekkii jooɗorde laamu nguu, mi woppii golle am fof tuggi ɗoo ɗo kaaldat-mi he mon ɗoo ». IBK wiyi kadi « kala batte jaltugol makko naatii heen » hay sinno ko o baawnaaɗo yo o woppu laamu nguu. Suudu Jakkaa nattii woodde, Jaggorde ne ko noon. IBK woppi laamu ko jamma 18 feewde 19, caggal nde koninkooɓe njaggi mo, payri mo to wuro Kati, nder deeƴorde koninkooɓe Sun Jaata Keyita.
Hoohooɓe laamu heewɓe njaggaama, mooftaama. Ina heen :
– Jaagorgal Garniwal, Buubu Siiseh,
– Gardiiɗo Kuuɓal koninkooɓe Mali;
– Gardiiɗo « gardeeɓe » kam e kalfinaaɗo ngalu mum ;
– Abdullaay Daafe, Jaagorgal Faggudu e Ngalu;
– Ceebele Daraame, Jaagorgal Geɗe boowaliije;
– Muusaa Timmbin, Hooreejo Jakkaa Ngenndiijo; e Jaagorɗe woɗɓe heeɓe.
Cosgol Goomu Ngenndiijo ngam Sowre Ɓesngu (Comité national pour le salut du peuple)
Nde koninkooɓe teetti laamu he juuɗe IBK, ɓe cosi goomu ngenndiijo ngam sowre Ɓesngu. Ɓe njangtii yiɗde maɓɓe tafde dumunna dawrugol « siwil en » nder « mudda kakolinɗo ». Ɓe kirjini kadi ma ɓe ɗofto kala ko leydi Mali siifondiranoo hakkunde leyɗeele. Ɗum fof ittataa leyɗeele keewɗe nder e boowal Afiriki ina njogii kulhuli.
Eɗen ciftina, gila Mali heɓi jeytaare koloñaal 22 settaamburu (siilto) 1960, ɗeeɗoo teette laamu nay mbaɗirii ndoolndoolaagu, kañje fof ɗe njoli ko mawbaare (talaata):
1. talaata 19 jolal (nowambar) 1968, Moodibo Keyta yandinaa.
2. talaata 26 Mbooy (marsa) 1991, laamu ittaa he juuɗe Muusaa Tarawele.
3. talaata 22 mbooy (marsa) 2012, ko ndeen Aamadu Tumaani Tuure ittaa.
4. talaata 18 juko (ut) yintaa ko IBK.
Holi ɓee koninkooɓe teettuɓe laamu Mali ?
Kolonel Asimi Goytaa, ko kam toɗɗaa yo ardo CNSP- « Comité National pour le Salut du Peuple » (Goomu Ngenndiiwu ngam Daɗndugol Ɓesngu). Ko kanko ardinoo Senngo Jeytiingo Doole Keeriiɗe Mali, woni « Bataillon autonome des forces spéciales du Mali (BAFS) » ngo tuddunde mum woni nehaande Mali, diiwaan gonɗo he pelɓondire hakkunde koninkooɓe e seɓɓitiiɓe. Wiyaa ko o gorko cuusɗo, deeƴɗo hakkille.
Ñalnde 18 ut ndee, ɓurnoo haaleede ardii filñitere koninkooɓe ndee ko Kolonel Maalik Jaw. Kono ñalnde 19, ko Kolonel Asimi Goytaa haali ko kam woni hooreejo CNSP, nde o hucciti he jaaynooɓe. Nde o haalata ndee, koninkooɓe toowɓe woɗɓe ina taarii mo. O wiyi : « Mali woni ko he ngonka iiñcuru gila to renndo e dawrugol haa to ndeenka e kisal… min potaani juggude ; nde min pelliti horɓitde laamu, min ngardini tawo ko Mali ». Kolonel Goytaa tawtoraama golwole koninkooɓe Mali keewɗe… O tawtoraama kadi filñitere ndee, gila he fuɗɗoode haa e wortorde jandingol IBK.
Kolonel Goytaa ina yahra he hedde duuɓi 40. O adii janngude koninkaagal ko to “Prytanée” mo Kati (duɗal koninkooɓe gila ko sukaaɓe), gonngal hedde 15 km Hirnaange Bamako. O janngii to “Ecole Inter-armes” mo Kulikoro (5 km Fuɗnaange Bamako). Heewɓe mbiyi ko kanko woni kurmbitɗo moojobere ndee haa « kudetaa » o laatii, wondude e yahdiiɓe makko ɓe o janngidi koninkaagal, hono Kolonel Maalik Jaw, e Kolonel-Majoor Ismayla Wage.
Kolonel Majoor Ismayla Wagee, ko kam jogii kumpital CNSP. O reentini Malinaaɓe he geɗe kaantare ko wayi no nguykaaji. O wiyi ñalnde Njeslaare nde « yo Malinaaɓe ndutto he golle mum en…kuuge tedduɗe maa pawe he kala jaggaaɗo ina wujja teeŋti so tawii ko o dadiiɗo ».
Kolonel Goytaa e wallidiiɓe mum ndañii haaju. Hoto ɓe ɗamino balle ina ummoroo ɓe caggal leydi. Ko ɓuri heewde mbiyi ko yo ɓe “ngoppu IBK arta he joɗnde mum”. CEDEAO, Ngootaagu Afriki, Ngenndiiji Dentuɗi, Dowlaaji Diiso Ndeenka NU… fof mbiyi ko yo IBK e wondiiɓe mum ngoppe.
Holi Kolonel Maalik Jaw ?
Ko Kolonel Maalik Jaw ardii Tuddunde Kati, ɗo fuɗɗiiɓe moojobere koninkooɓe ɓe ummii. Ina anndaa tan ɓooyaani ko o arti ummoraade Ruusi to o ɓeydoynoo jaŋde. Wiyaa kadi subaka 18 o, ko kanko yettini IBK yiɗde koninkooɓe « o woppa laamu ɗoon e tiisubaar (waktuuji 14 GMT) ».
Aamadu Malal Gey | https://pulaar.org/2020/09/13/mali-yahnoonde-artii/ |
Yimɓe fof ine kawri heen. E hol ɗuum ? Bonannde jawdi buur ko huunde huuɓtodinnde, woowaande e Muritani, ko famɗi fof e duuɓi noogaas cakkitiiɗi ɗii.
Maawiya wul Siidi Ahmed Taaya, e duuɓi noogaas pawɗi ɗi ardii Muritani ɗii, kañum ko muɓɓunooɗo gite mum, ine woppi halfinaaɓe kaalis leydi ine mbaɗa ko mbelaa, hilifaaɓe e halfinaaɓe golle laamu ina mbaɗa ko mbelaa, gooto fof ina waaroroo bannge mum. Kala mo o nomi e poosto, so ñaamaani, ko kañum haɗi hoore mum. Ine wiyee won meeɗnooɓe arde e makko, ina ngoytanoo neɗɗo gooto meeɗnooɗo wonde jaggal mawngal e laamu ko ina ɓura duuɓi 30, ine yaha altaret alaa ɗo hoɗi. O jaabii ɗum en : “nganndu-mi mi waɗii mo kalifu nokku maaniijo e nokku maaniijo… so o dañaani ko kanko haɗi hoore makko”. Muritaninaaɓe nii ine njogii konngol lollungol biyowol “kala mo dañaano e yonta laamu Maawiya, wontaa dañ !” Yiɗde wiyde tan, e yonta makko, kaalis ina heewnoo, ina yupporoo banngeeji fof, ine filtatnoo, ina yana e yimɓe fof, hay e miskineeɓe !
Eɗen nganndi noon gila 2008, ardiiɓe laamu nguu ina mbasoroo wonde hay gooto waawaa hankadi wujjude kaalis laamu. Konngol ko gootol, ko haɓde e ko ɓe mbiyata “ gabesi ”. Hol ko woni heen goonga ? Goonga oo, ko hay huunde waylaaki heen, so wonaa tan ummiima e juuɗe ɓeeɗoo, faatii e juuɗe woɗɓe. Ndeen ko heewɓe ƴettatnoo jawdi buur, jooni ko yimɓon seeɗa, cuɓtakon tan njiyata, keɓata kaalis…
Jaaynoowo gooto jaaynde Le Calame, rokkii en heen yeruuji tati, heen gooto e Ardiiɓe Diisooji Njuɓɓudi (Président Conseil d’Administration), ɗiɗmo oo ko njangu sosiyateeji mawɗi baaɗi no Snim, tataɓo oo ko waktuuji ɓeydaaɗi (heures supplémentaires). Hol no ardiiɓe diisooji njuɓɓudi (PCA) cuɓirteee e hol no njoɓɗeele maɓɓe e ndaamordi maɓɓe jaaknuɗe ɗee ndottirtee ? Ɗuum na anndaa, na woowtaa, alaa ɗo fawii so wonaa e mbatulaagu laamu. Tame ɗaatɗo, kono jaajɗo. Fof na tawee heen : hoohooɓe, rewɓe, worɓe, teritɓe, hoohooɓe aada, ardiiɓe partiiji… Gooto heen kala fawaade e faayiida mum, kono kamɓe fof ko ɓe mettotooɓe, fukketeeɓe e ardorde juɓɓule dowla fawaade e doole goomu mo o jokkondiri e nder laamu hee.
Yeru ɗiɗmo mo rokki ko njangu sosiyateeji laamu. Yeruuji ENER e SNIM teeŋtinooji. ENER woni ko e kallulahaa. SNIM ne wuuraani maayaani, ko e jooɗtinere tan wuurdi, e ñamaale e kaalisaaji ummortooɗi banngeeji goɗɗi, ɗi koolnaaki. Gila o waɗtaa e jeyi leydi ndii ñalnde 28 noowammbar 1974, hono caɗeele ɗe o wondi hannde ɗee meeɗaa heɓtaade mo.
Yeru tataɓo mo o rokki ko penaale kuutorteeɗe ngam ɓeydude won ɗiin foksineeruuji, ine e ɗeen, feere hersiniinde anndiraande waktuuji ɓeydaaɗi (heures supplémentaires) ɗo teemedde miliyoŋ ugiyya pirlittee lebbi ɗiɗi kala. Oon kaalis mo tamanngel jagge njuɓɓudi laamu (gardorɗe dowrowe ministeeruuji) e ɓadtiiɓe ɗum en e sehilaaɓe mum en mbaɗata e poosuuji mum en. Nguyka mawka porlirka kaalis denndaaɗo yimɓe fof ina ndaara.
Ko ɗee peeje njibini ɓurondiral mawngal njoɓɗeele. Gardiiɗo Diiso Njuɓɓudi tokosiri walla kakindiindi, ina heɓa keɓa ko famɗi fof teemedde ujunnaaji mbuuɗu, ko jiidaa e kuɓɓam oto mo njuɓɓudi ndii totti mum oo.
Gardiiɗo Diiso njuɓɓudi mbaandi no SONIMEX heɓataa ko jaasi miliyoŋ mbuuɗu lewru kala, ko jiidaa e ɓure goɗɗe. Ndeen noon hol ko Gardo Diiso Somelec, Snde, Snim keɓata ? Wonaa mehre addani mawɗo UPR suɓaade wonde PCA sosiyatee suukara : miliyoŋaaji ɗiɗi ɗoret ɗoret ! Ƴeewaa noon jaggal ɓurngal toowde, jettingal e yahde altered, gollotoongal e ministeer tolniiɗo e ministeer jaŋde walla cellal heɓata ko hedde teemedere e capanɗe jeegom ujunere, woni ko jaasi feccere ndaamordi kuɓɓam PCA Sonimex. Ɗum ko yeru tan.
Ɗum noon hol to kaɓagol bonannde jawdi woni ɗoo ?
Bookara Aamadu Bah
Ɓiɓɓe hilifaaɓe laamu e golle
Banke santaraal Muritani riiwii huunde e gollotooɓe mum siifondiranooɓe nanondire, ine e ɓeen ɓiɗɓe jagge maantinɗe leydi ndii.
Ine jeyaa e riiwaaɓe ɓee, ɓiy Mesauud wul Bulkayri debbo, ɓiy Hmeyda wul Bah diisneteeɗo keeriiɗo hooreejo leydi oo, e ɓiy Sagiir wul Mbaarek masloowo dowla.
Ma a taw no ɓe ƴettiranoo ko e ballal …
Ƴoogirde : http://www.mauripress.info/?p=34648 | https://pulaar.org/2017/06/02/ruggo-kaalis-buur/ |
Geno tagi yimɓe fecci ɗum en e leñi (leƴƴi) ngam ɓe mbaawa anndondirde e gollondirde. O rokki kala leñol ɗemngal keeringal, yimɓe maggol hina nanondira e maggal, kala muuyaaɗe e paanditaaɗe mum en. Ko ɗuum waɗi alaa fof ko wiyatee leñol so wonaa ɗemngal e pinal. Ɗemngal noon ko kañum woni saawdu mooftundu pinal. Kala jiiduɓe ɗemngal, njiidi pinal. waɗde kala jiiduɓe ɗemngal, njiidi leñol. Ngam ɗuum, leñol hina ɓamtoo e ɓamtagol ɗemngal maggol, hingol maayira kadi e maayde ɗemngal maggol. Waɗi noon, joomiraawo waɗi cuuɗiindi leñol fof ko e ɗemngal maggol. Ko ndiin cuuɗiindi woni wonki leñol ngol. Kadi, ko kanngal ɗemngal ngal woni fiɓnde jokkondirnde ɓiɓɓe leñol ngol fof. Ɗuum waɗi, ko njiyeten leƴƴi mawɗi ɗii hina ngadondira (mbadda adaa), hina njiirondira ngam saaktude e yaajnude ɗemɗe majji nder winndere ndee.
Ɓe ngudditana yiɗɓe janngude dame jaŋde, ɓe cemmbina, ɓe cuusna, ɓe mballa yiɗɓe janngude ɗemɗe maɓɓe ɗee, ɓe ndokka ɗum en jawdi, ɓe newnana ɗum en denndaangal laabi nguura. Mbele ɓeen mbaawa jeyeede e wallooɓe ɓamtude ɗemɗe maɓɓe ɗee e nder winndere ndee. Kala nde ɗemngal saaktii yaaji, leñol maggal ne ɓeydoo yaajde e saaktaade, mawna ɓamtoo ; kadi, kala nde ɗemngal maayi, joom en ɗemngal ngal koya, natta teddude e gite yimɓe woɗɓe, ɗuum woni so ɓooyii ɓiɓɓe leñol ngool naatta e leƴƴi goɗɗi, caaya nder majji, njejjitee, keddoo tan e jukunde daarti…
Ko ɗuum waɗi, kala paarnortooɗo huutoraade ɗemngal jananal e haala e binndol, ko ngal waawi wonde fof noon, a yiyii neɗɗo tinɗo ustaare, baroowo leñol mum, sabu ko o ustoowo ngol, o wonaa ɓeydoowo ngol. Alaa ko ɓuri haaɓnaade e mettude e hersinaade, yiyde yimɓe wiyooɓe ko leñol ngollantoo, tawa kuutortaako ɗemngal maggol hakkunde mum en, wonaa haala wonaa binndol, wonaa jeeyngal ! Ko ɗuum tigi woni “yahi awnoyde arti hina towaa”. Hay sinno kay ko en renndaaɓe, heɗen njiɗi yo hoɗdiiɓe men e hoɗɓe men paamu ko njahaten e dow mum, ɗuum fotaani haɗde men winndude ɗemngal men, pawen heen kala ɗemngal goɗngal mbaaw-ɗen, walla gittanoowal en kumpa hakkunde men e woɗɓe ɓee, so wonaa ɗuum tan en ɗawat yimɓe men heewɓe, ɓe nanataa ɗemɗe janane ɓee, kadi hay sinno heɓe nana ɗe nih, ma a tawu ko ɗemngal maɓɓe ngal ɓe ɓurata nande, etee ko ɗuum foti wonde tan nih.
Hay gooto waawaa yeddude ɗemngal Arab ngal, laamu Muritani koko waɗti ngal joñirgel ɓaleeɓe ɓe ngonaa safalɓe ɓee. Kono miin, ko ɗemngal Farayse ngal ɓuri hulɓinaade mi e ngal Arab ngal. Waɗi noon alaa fof to tawataa ɓaleeɓe ɗiɗo jiiduɓe ɗemngal, jannguɓe Arab hina kaalda Arab hakkunde mum en, kono, so on teskiima yimɓe men ɗiɗo jannguɓe faraysiire mbaawaa yeewtude hakkunde mum en tawa faraysiire naataani heen, heen sahaaji nih – ko ɓuri heewde koo - ko ɗemngal maɓɓe muynangal ngal waɗtata jilleede heen seeɗa. Mi teskiima ɗumɗoo e Muritani e baŋngeeji goɗɗi fof, e yeru tan nde ñalaande Nagge yuɓɓintee ɗoo ndee, so neɗɗo arii to goomu ɗowgu golle nguu wonnoo ɗoo, mo nanataa ɗemngal Farayse ko seeɗa faamata e ko ɓe ngoni e dow mum koo, ɗuum addi haa yimɓe heewɓe arnooɓe wallitde e njuɓɓudi ndeestii, yantude e geɗe goɗɗe.
Njiɗ-mi wiyde tan, hay sinno ɗemngal Arab ngal hina ñoƴƴiraa men, joñiraa men neh, ɓuri sikkeede hina jogori warde ɗemngal men walla ɗemɗe men (ngonka ɗemɗe ɗee hina seerti seeɗa), ko ngal Farayse ngal, waɗi noon ngaal ko nder iwri, wonaa boowal no ngala nih. Waɗde, ko ngaal ɓuri hulɓinaade. Ɓeydi ɗum hulɓinaade fof noon, ɗum iwri ko to baŋnge potnooɗo ɓurde tiiɗde oo, woni bannge jannguɓe, annduɓe too. Kadi, nde wonnoo ko nder maɓɓe woni, heewɓe e maɓɓe tinaani ɗuum tawo. Tiiɗno-ɗee tesko-ɗee ko kaal-mi koo, waasataa wooda ko teski-ɗon heen onon neh. Leñol noon so yeebiima ɗemngal mum, tan ngol yeebiima hoore maggol, sabu ko ɗemngal woni wonki leñol.
Abdullaay Yerel Soh, [email protected] | https://pulaar.org/2018/06/08/ko-%c9%97emngal-woni-lenol/ |
Ñalnde 10 desammbar 1948, tawi winndere tampii kareeli, tampii ndufu ƴiiƴam, muuyaama jam e kisal. Hankadi hakkillaaji yimɓe fof teeɗaniima nuunɗal, kaaɓii warhooreeji e bonanndeeji hakkunde ɓiɗɓe baaba Aadama. Ko ndeen muuyaande jam e nuunɗal e kisal addi miijo lelnude doosɗe juɓɓinooje jotondire hakkunde yimɓe, ɗum woni Bayyinaango huftodinngo jojjanɗe aadee.
Addani Fedde Ngenndiije Dentuɗe (ONU) lelnude ɗe, ko yiɗde haɓde e kiiɗal e paltoor, caggal hare adunankoore boomnde winndere nde, ɗo golle bonɗe tabitinaa e aadee en.
Anndude ndeeɗoo winndaande, humpitaade ɗum e faamde ina waɗɗii mo woni kala e men, haa arti noon e sahaa mo winndere woni e jiiɓru mawndu : ɗo leyɗe doolnuɗe e koye mum en njaɓɓata ɗee doosɗe, yonta ɗo doole ceɓɓitiiɗe kappani felɓondirde aadee en.
Ɗum waɗi, ngooɗoo bayyinaango, kam fof e dañde duuɓi 60, ittataa ko hannde fof ngo ɓuri yahdude e yonta he, hannde fof ngo sokli ɗoofteede.
E oon sahaa, e nder 58 dowla jeyaaɗo e Fedde nde, ina tawee heen denndaangal miijanteeɗi, denndaangal tippuɗe renndo e politik, dennndaangal diineeji e pine e aadaaji e neesuuji, leyɗe ƴellitiiɗe e pamare doole kala. Hay winnduɓe bayyinaango ngo ummorii ko e denndaangal jookli winndere nde, mbele denndaangal ngoƴaaji e miijooji ina teskee e mum. Ko ɗum tagi bayyinaango ngo wonnde winndaande huftodinnde, wonannde yimɓe kala.
Bayyinaango Huftodinngo jojjanɗe aadee waɗi ko 30 kuulal.
Heen kuulal kala won fannu ndimaagu e wellitaare e hakke joopii : | https://pulaar.org/2009/05/12/mawningol-nalngu-jojjan%c9%97e-aadee/ |
Kajjata Maalik Jallo (KMJ) : Fooyre Ɓamtaare jaaraama rokkude mi fartaŋŋe faccirde banndiraaɓe ɓee geɗe ɗee. Oɗon nganndi sarɗiiji ndernderi Suudu nduu ina ndokki dipiteeji ɗii mbaawka tafde e nder suudu hee goomuuji ɗi eddaaji tati ceertuɗi. Edda gadano oo jeyaa ko e njuɓɓudi suudu nduu, ko goomuuji tuugiiɗi e pelle dawrugol, ko ɗiin goomuuji peññinta mbaydi politik suudu nduu. Lannda fof njogiika ko ina tolnoo e dipiteeji jeeɗiɗi fayi dow, ina jogii hakke sosde nguun goomu sarɗooɓe (groupe parlementaire). Lanndaaji ɗi ngalaa ndeen limoore ina mbaawi rentinde sarɗooɓe mum en, mbaɗa goomu ngootu. Dipitee ina waawi waasde jeyeede e hay goomu ngootu ; oon sahaa o wiyetee ko o winnditaaki (non inscrit). Edda ɗimmo oo, noddi ko “diplomasii”, ko goomuuji cehilaagal hakkunde dowla men e dowlaaji goɗɗi, yeru goomu cehilaagal Muritani-Farayse, walla Muritani-Senegaal ekn. Edda tataɓo oo, ko goomuuji fannuyeeji, yeru goomu kisal weeyo, goomu kisal coodoowo-kuutortooɗo, goomu ndeenka cellal ekn.
Eddaaji ɗiɗi battindiiɗi ɗii, ɗeɓi waade ko no cinnde ɗee, tafɓe ɗiin goomuuji taƴanta koye mum golle ɗe njiɗi waɗde, kono ko maa ardorde suudu nduu jaɓa goodaangal maɓɓe. Goomu heen fof ina farlinaa e mum jogaade sarɗiiji njuɓɓudi mum, adda doggol dipiteeji ciifɗi ina njeyaa heen, lelna bayyinaago mum politik, toɗɗoo yiilirde mum. Ko fawaade he ɗii sarɗiiji goomu nguu waawata heɓtineede. Feere sosde hono ɗiin goomuuji heewi ummoraade ko e depitee gooto ; oon hollita miijo ngoo musiɗɓe woɗɓe ; jaɓɗo kala innde mum winndee heen, ɓe timmitina sarɗiiji daɓɓaaɗi ɗii. Ko oo fannu goomu dipiteeji ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije sosaa. Ko miin addi miijo ngoo, e nder beetawe gooto ndañ-mi siifooɓe ko ina rokka mi mbaawka tafde goomu nguu. Ɗuum waɗnoo ko ñalnde 31 saawiyee 2020, kono ko e ɗee balɗe min keɓi yamiroore ndee.FƁ : Holi faandaare walla paandaale taƴanɗon nguu goomu ?
2. FƁ : Holi faandaare walla paandaale taƴanɗon nguu goomu ?
KMJ : Paandaale goomu nguu ko ɗeeɗoo : 1. ƴellitgol e laawɗingol ɗemɗe ngenndiije ɗee ; 2. naattingol ɗemɗe ɗee he nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii ; 3. kuutoragol ɗemɗe ɗee he nder ceŋɗe nguurndam leydi ndii kala. Jamminorde (tiitoonde) goomu nguu ko “Naatnaatondiral - Ɓamtaare – Jam renndo”.FƁ : Holi mbaawka goomu nguu jogii e hol to golle maggu tuugnotoo ?
3. FƁ : Holi mbaawka goomu nguu jogii e hol to golle maggu tuugnotoo ?
KMJ : Ko adii fof, goomu nguu ina ƴooga semmbe mum e doole Suudu sarɗi nduu. Depiteeji ko hoolaaɓe ɓesngu, jooɗaniiɓe ɗum, ko ɓe joom en hurum en. A ɓe njogii mbaawka eɓɓude sariyaaji e ɓenninde ɗum en, so keewal suudu nduu jaɓii. So ɗum yawtii, golle goomu nguu gadane, ko hirjino feewde e depiteeji ɗii e koye mum en, ko hirjino feewde e gofornoma oo (laamu nguu). Ɗum noon, goomu nguu, heen bannge, ina sokli semmbineede to bannge ɓesngu nguu ; to bannge goɗɗo oo, maa ngu wallit pelle pine darinooɗe gila hanki e hecci hanki ɗee, ngam ƴellitde ɗemɗe ɗee. Goomu nguu maa waawu jokkondirde e sarɗooɓe afiriknaaɓe jogiiɓe ndeen yiɗde fof, ina waawi wallikinaade kala juɓɓule e kala geɗe ɗe luutondiraani e doosɗe leydi ndii.
Fooyre Ɓamtaare | https://pulaar.org/2020/07/05/goomu-sar%c9%97oo%c9%93e-naamne-tati-feewde-e-kajjata-maalik-jallo-hooreejo-goomu-nguu/ |
Kabaaru ɗiɗmo belɗo kadi ummoraade e Suudu Sarɗi ngenndi : so cosgol Goomu depiteeji daraniiɗi ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije. Ko ɗee paandaale Goomu depiteeji ɗii dotti :
– wallitde darnde pelle pine daraniiɗe ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije ɗee duuɓi capanɗe jooni ; – semmbinde kuutoragol ɗemɗe ɗee e nder denndaangal fannuuji nguurndam leydi ndii (kewuuji laamu, jaayɗe binndol e haala, caaktugol binndaaɗe ekn) ; – daranaade kuutoragol ɗemɗe ɗee ɓurngol moƴƴude e nuunɗude nder jaayɗe laamu e jaayɗe keeriiɗe ; – daranaade laawɗingol kam e naattingol ɗee ɗemɗe nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii, kam e naatnugol majje nder karallaagal kumpital (Google, Apple, Facebook, Amazon, Microsoft) ; – wallitde cosgol laylayti parlemaaniiji nder diiwanuuji Afrik ɗii, daraniiɗi ɓamtugol ɗemɗe Afrik.
Ɗeeɗoo paandaale dee ine njahdi e ko ɓuri heewde e paandaale pelle pinal Pulaar, Sooninke e Wolof ɗee ; ɗuum tan ina yona sabaabu cemmbingol pelle ɗee ndee feere cosgol Goomu parlemaan nguu.
Ko ɗii dalillaaji ngaddani Jokkorde Pelle pinal ɗee :
– hollitde weltaare mum e Suudu Sarɗi nduu, hollitndu laawol ɗiɗmol jooni, kaɓɓagol mum e ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije ɗee kam e kuutoragol mum en e denndaangal fannuuji nguurndam leydi ndii ; – yettude depiteeji puɗɗuɗi miijo cosgol nguuɗoo goomu, kam e denndaangal depiteeji ɗii sabu mum en jaɓde ɓenninde miijo ngoo ; – yettude ardorde suudu sarɗi nduu kam e juɓɓule mum fof sabu mum en jaɓde e heɓtinde nguu goomu cemmbinoowu kuccam kesam ƴettaɗam ngam kuutoragol ɗemɗe ngenndiije nder golle parlemaan oo ; – eeraade Muritaninaaɓe kala nde cemmbinta ndee feere naftoore Muritani; – Yanti heen, e oo sahaa caɗtuɗo wonande aduna oo, sabu ñawu kuuɓtodinngu Koronaa wiris, Jokkornde ndee ina : – duwanoo Muritani kam e winndere ndee e kuuɓal mum, nde poolata nguu ñawu ; – ina hesɗitina noddaango mum feewde e denndaangal terɗe mum, ɗo mbaawi wonde fof, mbele ina njokka pinndingol ɓensgu nguu mbele ina ɗooftoo kuule ɗe juɓɓule laamu jogiiɗe oon hattan cakkitta ɗee.
Nuwaasoot, ñalnde 16 mee 2020 Yiilirde Jokkorde ndee | https://pulaar.org/2020/06/14/bayyinaango-faatungo-e-goomu-sar%c9%97oo%c9%93e-daranii%c9%93e-%c9%93amtaare-%c9%97em%c9%97e-ngenndiije/ |
Duɗal ɗemɗe ngenndiije: Tonngoode yamiroore cosgol duɗal ngal, ko 79.348/PG/MEFS ñalnde 12/10/1979. Duɗal ngal ina foti yuɓɓinde e renndinde e ƴellitde denndaangal wiɗtooji ciyneteeɗi feewde e ɗemɗe ngenndiije fof. E ndii mbaydi, golle duɗal ngal ko heblude naatgol ɗemɗe Pulaar, Sooninke et Wolof e nder jaŋde leslesre e heblude jannginooɓe e wallifaade defte. Ƴeewde jaŋde nde ko naamni to bannge geɗe memotooɗe e to bannge ngalu. Anndude kadi nafooje potɗe wonde e kuutoragol ɗemɗe ɗe to bannge jaŋde leslesre, e kumpital e geɗe jokkondire e faggude e liggeey ekn…
Heblo : Duɗal Ɗemɗe ngenndiije heblii ko ɓuri 500 jannginoowo e diisneteeɓe e horooɓe e nder ñalɗi juɓɓinaaɗi to “ENI” e nder jiilirde diiwanuuji wonande
jaŋde leslesre nder nokku heblo duɗal ngal kadi ɗoo e Nuwaasot, hakkunde 1980 e 1999.
Ngal huufii 52 duɗal jarriborgal (66 jannginirdu) kuutoriiɗe Pulaar, Sooninke, e Wolof hono ɗemɗe gadane to Tararsa, Barakna, Gorgol, Gidimaka, Asaaba, Nuwaasoot, Nuwaadibu e Tiriis Semmur ; hakkunde 1982 e 1988 duɗe 14 arab ɗo e Nuwaasoot, to Rooso e Kayhayɗi mbaɗti janngude Pulaar, Sooninke e Wolof hono ɗemɗe ɗiɗaɓe. Kalifu nehdi ngenndi waɗii fotde 109 jannginoowo e les njiimaandi Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije. Caggal heblo juutngo, tuugiingo e humpitooji leyɗeele catiiɗe en, jarribagol ɗemɗe ɗe fuɗɗii ko e oktoobar 1982 e nder duɗe 12 wonande doge garwane. Limmoore duɗe ɗee yettiima 52. Ɗe tawetenoo ko e diiwanuuji Tararsa, Barakna, Gorgol, Gidimaka, Asaaba, Nuwaasoot, Daaklet Nuwadibu, Tiris Semmuur. Huufnoo ɗeen duɗe ko 109 jaggal, hakkunde jannginooɓe e Diisneteeɓe karallaagal jaŋde e goomuu rewind ekn … Jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗee tabitii e daawe garooje ɗee :
1982 – 1988 . Ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof jannginaama no ɗemɗe garwaniije nii, ɗe njanngiraama denndaangal fannuuji e nder duuɓi jeegom jaŋde lesre ɗii kala. Arab janngiraa no ɗemngal ɗiɗmal nii.
Tuggi 1984 haa 1985 : Pulaar e Sooninke e Wolof janngamaana no ɗemɗe ɗiɗme nii e nder duɗe amudɓe janngooɓe Arab (sukaaɓe aarabeeɓe) e nder huunde e janngirɗe, nder 14 duɗal e nder Nuwaasoot e Rooso e Kayhayɗi.
Hakkunde 1988 e 1999 : Nde almudɓe duɗe ɗemɗe ngenndiije njettii rogere kawgel e hitaande 1988, Kalifu Nehdi e Jaŋde felliti haaɗtinde jarribo ngoo e jaŋde lesre. Hujja dokkaaɗo oo, ko caɗeele kaalis, e karallaagal e laabi sariya ngam naatnude jaŋde ɗemɗe ɗee e jaŋde hakkundeere. Caggal ngolɗoo baklitagol, peewnitte garooje ɗee mbaɗaama :
Wonande duuɓi ɗiɗi gadani ɗii, jaŋde ndee fof waɗetee ko e ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof;
E hitaande ɗiɗmere ndee, ɗemngal ɗiɗmal ngal (Arab walla Farayse e fawaade e ko jinnaaɓe almudɓe ɓee cuɓii fawaade e jiilotoongol kalifu) naatnee tawa ko e jaŋtagol tan e lebbi tati cakkitiiɗi ɗii;
E hitaande tataɓere ndee, ɗemngal ɗiɗmal ngal (Arab walla Farayse) mbaɗta janngeede e binndol;
Tuggude hitaande 4ɓere, jaŋde ndee jaŋde ndee tuugii ko e eggugol gannde, ɗum woni ummaade e ɗemngal muuynangal hono Ɗ1 (Pulaar, Sooninke e Wolof) feewde e ɗemngal ɗiɗmal hono Ɗ2, ɗemngal jannginirgal e nder duɗe hakkundeeje (suɓotoo ɗemngal ɗiɗmal ngal, hono Arab walla Farayse, ko jinnaaɓe almudɓe ɓee, gila e hitaande ɗiɗmere). Hiisa (matematik) jokka e janngeede e ɗemɗe muuynaaɗe.
Ina foti teskeede wonde, tuggi hitaande 4ɓere ndee, ɗemɗe gadane ɗee ina ngonta fannuuji, ɗemɗe ɗiɗme ɗee (Arab/Farayse) ngonta ɗemɗe jannginirɗe mbele heblude jaŋde hakkundeere ndee.
Loowdi tuugnorɗe e kaɓirɗe jaŋde kuutorteeɗe e duɗe jarriborɗe ɗee ko ngootiri, ko kayri huutortee e jaŋde aadoraande ndee e nder duɗe leslese ɗee. Kono tan defte taro ɗee ɗacciraa ko Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije, tee ɓuri heewde e mum en ko tinndi e daari. Waktuuji jaŋde ɗii nanndi e waktuuji jaŋde aadoraande ndee.
Ɓeto : Biro diiwaniiwo UNESCO to Ndakaaru (BREIDA) e goomu karalleewu Kalifu Nehdi e Jaŋde Muritani ɓetii golle DƊNG laabi keewɗi.
Ɓeto BREIDA
Ɓeto BREIDA adano, tuggi 23 noowaamburu haa 3 deesaamburu 1981, yowitinoo ko golle peewtuɗe e heblo jarribo ngo. Ɓeto ɗiɗmo waɗi ko e marse e abiriil. Ngo yowitinoo ko e njeñtudi jarribo ngoo, caggal jaŋde duuɓi ɗiɗi. Ina jeyaa e geɗe ɗe jarribo ngoo teskii :
– “To bannge haala e binndol golle ɗe ina njuumti”;
– “Yiɗde sukaaɓe ɓe ɗemɗe mum en e jaŋde nde ina teskini”;
– “loowdi jaŋde ndee, e fawaade e tolnooji ɗii, alanaa sukaaɓe caɗeele e ooɗoo tolno”;
– “Jannginooɓe ɓe ina pelliti, tee e goonga ina njiɗi ƴellitaare jaŋde ndee e ɗemɗe ngenndiije ɗee”;
– “Jinnaaɓe sukaaɓe ɓe ina njogii softeende mawnde e jaŋde duɗe jarriborɗe ɗee”;
– “Hakindo garwugol e jaŋde hee tolniima e 82,10% nder nokkuuji dowri e 93,15% e nder nokkuuji hakkunde dowri e teeru, e 81,52% e nder nokkuuji teeru”
– “Ŋakkeende rewindo karallaagal jande nde, rokkude himme e sahtaade e kala sahaa defte jannginirɗe ɗe, ɓeydude jeeyngal feewde e renndo ngo, rokkude himme e keblitaagol jannginooɓe ina foti daraneede“;
– “Goomu BREIDA wasiyiima nde jaqde leslesre nde yuɓɓitintee, sabu teskaade ngonka leydi ndi to bannge politik e coftal e faamamuya renndo ngo jaɓde kuptidingol jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗe”.
Ɓeto goomu karalleewu kalifu Jaŋde e Nehdi. Nguuɗoo goomu toɗɗaa ko rewrude e ɗerewol sarwiis t°00668 /MEN/28/01/1988. Ngu golliima e kitaale 1988 e 1989 e jarribo e jaŋde ɗemɗe ngenndiije. Tonngol goomu ngu ko nii siforii : “So eɗen njaɓi fiɓnde e cenagol jaŋde walla kenogol njuɓɓudi jaŋde nde; eɗen mbaawi tonngude, e kuuɓal wonde humpito ɗemɗe pulaar, Sooninke, Wolof e kuuɓal e nder jannginirɗe ɗe e dow ɓeto goomu ngu, ina heewi faayiida sabu santaas peewal ngal tolniima e 61% wonande edda ɗemɗe gadane ɗe e 71% wonande edda Arab njuɓɓudi ngaadanteeri mbaɗi pulaar – Sooninke e Wolof ɗemɗe ɗimme”. E gaynirde goomu ngu ina wasiyoo to bannge laawɗingol “Ƴettugol sariyaaji laawɗinooji e juɓɓinooji jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗe”.
Wiɗto
Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije daraniima wiɗto feewtungo e ɓamtugol ɗemɗe ngenndiije ɗee. Golle ɗe Dudal ngal daraninoo mbaɗdaa ko e eɓɓooji dendaaɗi e leyɗeele hirnaange Afrirk kuutortooɗe ɗemɗe men ɗee (Mali – Senegaal – Gine Konaakiri, Gine Bisao – Burkina Faso).
Eddaaji ɗemngal (Calti) : wiɗtooji to bannge calti e nder ɗemngal baɗaaɗi tuggi 1983 haa 1984 e ballondiral e ɗemɗiyankooɓe Mali e Senegaal, ngaddanii duɗal ngal yaltinde deftere calsalti wonande ɗemɗe tati ɗee kala (Pulaar, Soninke, Wolof).
Firo kelmeeje : Defte kelmeendi muulama hakkunde 1981 e 1999. Ɗe njowitii ko e fannuuji garooji ɗii : Jaŋde, hiisa, siyaas yiyngo, celluka e ɗemɗiyankaagal, daartol e ganndal nokku, kelmeendi sato janngirɗe, politik e ñaawoore, njuɓɓudi laamu, cellal e senaare, nehngo ekn …
Firo winndaango (lexicographie)
Tuggi hitaande 1984 haa 1998 Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije daraniima heblude caggitorɗe wonande ɗemngal kala : Pulaar, Sooninke, Wolof. E hitaande 1999, nde golle Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije ndartinaa ndee, goomuuji caggirtorɗe ɗemɗe tati ɗii tawi ngoɗɗoyiino e golle.
Ɗee golle naftoraama e duɗe jarriborɗe hee, e nder sarwisaaji cellal, e nehngo, e ndema, e wiɗto jaaɓi haaɗtirde (jannginooɓe, wiɗtooɓe, sanɗaaji) e pelle pine ekn Ciftinen wonde golle Duɗal Ɗemɗe ngenndiije dartinanoo ko e hitaande 1999 caggal nde mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde Mauritani mbattanu (sariya 99.012 mo 26 abriil 1999). Duɗe jarriborɗe battindiiɗe uddi ko e hitaande 2005. Ina foti heɓtineede Duɗal ngal golliima golle ceedtinɗe keewɗe nafoore wonande jaŋde ɗeeɗoo ɗemɗe.
Wasiyaaji
Caggal nde pelle pine ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof kolliti yiyannde mum en e peeje mum kuftodinɗe wonande tippudi nehdi e jaŋde kesiri, caggal nde njuurnitii njeñtudi golle Duɗal Ɗemɗe ngenndiije, eɗe mbasiyoo :
Ciynugol mbayliigu nguu
Tabitingol mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde kala foti waɗireede ko daawe, ɗooftoo daawe jaŋde ndee. E nder ɗuum, ina moƴƴi tuugnorgal golle deɗɗingal lelnee, potngal rewde ɗee daawe :
Keblugol jannginooɓ e
– Binndugol loowdi binndanɗe
– Cuɓagol peeje e sifaa jaŋde
– Keblugol kaɓirɗe jaŋde e jannginirɗe
– Hoolkiso tolno arwano (jarribo adano) e nder duɗe seeɗa (5 haa 10)
-Jarribo huftodinngo walla mbiyen tabitingol (nder 40 haa 50 ekkol)
Kuftodingol mbayliigu nguu
Horo njeñtudi walla seedantaagal kuftodinngal kollitoowal ɗo jaŋde ndee yuumti, ɗo nde yuumtaani, ɗo waɗi kaɗooje ekn … Sababuuji majjum njuurnitee, ko foti e ɗo waawi ooñteede, ooñtee.
Gootal e ɗee daawe kala ina foti yahdude e ɓeto e cafrugol ŋakke teskaaɗe, hade daawal dewngal heen ummaneede.
Kuule jahdiije
Ngam yuumtude, nguu mbayliigu ina sokli yahdude e ngonka kuuftodinka keniika, ɗo ɗemɗe ngenndiije ɗee ndokkitaa faayiida mum en, haa ɗe mbaawa huuɓnude darnde majje tiri, so tammbaade pinal e waawde ƴellitde joom mum en to bannge renndo. Ɗum ɗoon noon ina ɗaɓɓi nde doosɗe leydi ndii mbaɗtata ɗemɗe ɗee kala ɗemɗe gollorɗe e njuɓɓudi laamu.
Lori mbayliigaaji ɓennuɗi ɗii kala ko ŋakkeende walla baasgol woodde sariya caabingol geɗe kaawniiɗe (kuftodinngol keñorangol, faamamuya mo moƴƴaani, ŋakkeende horo e seedantaagal ekn) potɗe safrireede sariya laɓɓitinoowo dennndaangal daawe ciynugol mbayliigu nguu, kam e korgol mum e rewindo mum.
Feere ƴettaande ngam sompude ndii Tippudi Nehdi e Jaŋde maa waɗdtu denndaangal ɗemɗe ngenndiije ɗee ɗemɗe laawɗinaaɗe, gollorɗe e njuɓɓudi laamu, ɗemɗe janngirɗe. To bannge firo, «ɗemngal ngenndiwal ko ɗemngal ngal leñol jeyangol e leydi ndii haalata, ɗemngal jongingal doosɗe, kuutorteengal e tippundi nehdi e jaŋde, e nder njuɓɓudi laamu».
Kuule tabitɗe ngaddanooje oon sariya tabitinee haa timma
Sabu yiɗde potal e nuunɗal, kala kaaloowo ɗemɗe ɗiɗi ngenndiije ina foti hiisoreede ɗiɗ-ɗemɗiijo.
– Farlinde e kala foksineer laamu teeɗaniiɗo golle laamu toowɗe mbaawka ɗemɗe ɗiɗi ngenndiije ko famɗi fof kam e ɗemngal koɗal gootal.
– Hirjinde heewɗemɗaagal : laamu ina foti ƴettude kuule tabitɗe mbele ɓiɗɓe leydi ndii kala ina mbaawa janngude ɗemɗe keewɗe.
– Naatnude ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof e nder jaŋde hakkundeere e toownde, ɗe njanngiree heen no fannuuji nii;
– Naatnugol ƴeewndo ɗemɗe ngenndiije e nder denndaangal kawgelaaji jaŋde huftodinnde e jaŋde fannuuji.
– Dokkitgol seedanteeje e ɗemɗe ngenndiije e joofnirde tolno jaŋde kala. Hakkeeji ɗeen seedanteeje ko gooti wonande ɗemɗe ngenndiije ɗee kala (Arab, Pulaar, Sooninke, Wolof).
– Udditgol doge jaŋde ɗemɗe ngenndiije e nder duɗe heblo (ENI ; ENS, ENA, ekn) kam e doge haralleeɓe firo to ENA e to duɗal jaaɓi haaɗtirde. Sarwisaaji firo e ɗemɗe ngenndiije cosee e tolnooji njuɓɓudi laamu kala.
– E nder duɗe gaggaaji huutoraade ɗemɗe muuynaaɗe tan ngam newnude heblo sukaaɓe.
Goomu mbayliigu jaŋde
Goomu mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde ina foti wonde goomu nduumiingu mbele e ngu waawa waɗde golle maggu no haanirta nii, ngu toppitoo :
– miijaade
– Ardinde miijo
– huufde
– ɓetde
– safrude
Terɗe maggu ina poti siggeede no moƴƴi, mbele e ngu wona goomu njuumtungu.
Kuule cariiɗe
denndaangal peeje cakkitanooɗe ngam wallitde jaŋde Arab ina poti ƴettiteede e ñaasteede ngam wallitde kuftodingol jaŋde ɗemɗe ngenndiije e nder tippudi nehdi e jaŋde.
Denndaangal duttorɗe njuɓɓudi laamu ina poti fireede e nder ɗemɗe ngenndiije ɗee kala mbele ɓiɗɓe leydi ndii ina mbaawa huutoraade ɗum en so coklii.
Denndaangal alluuje jamminooje laamu maa mbaɗe binndi e ɗemɗe ngenndiije ɗee kala.
Waɗaa ko Nuwaasoot ñalne 11 feebariyee 2011
Pelle Pine Ngenndiije
– Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, tonngoode yamiroore 000542/MINT/SAB,4 Suwe 1976.
– Fedde Ƴellitgol Ɗemngal e Pinal Sooninke e Muritani KK : 009/MINT, 3 Mars 1978.
– Fedde Ƴellitgol Ɗemngal Wolof e Muritani KK : 1482/MINT/DAP, 2 deesaamburu 1980
Firo : Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2011/12/25/humpito-muritani-e-jande-%c9%97em%c9%97e-ngenndiije-e-jande-maw%c9%93e/ |
“Ceerungal mawngal ina woodi hakkunde ko haaletee e ko wuuraa e tuddude artiraaɓe ɓe. Ɗum woni ko gardiiiɗo Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal (CRMS) haali.”
E miijo makko « nanondiral ngal Usmaan Ngom kam e Sakariyaa Yaal jaagorɗe leydi Senegaal e Muritani e Dijiyee Laay jonaaɗo HCR ciifnoo e hitaande 2007, ina foti ɗoofteede. Ina wiyaa e nder kuulal 4 ngaal nanondiral wonde
“Ceerungal mawngal ina woodi hakkunde ko haaletee e ko wuuraa e tuddude artiraaɓe ɓe. Ɗum woni ko gardiiiɗo Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal (CRMS) haali.”
E miijo makko « nanondiral ngal Usmaan Ngom kam e Sakariyaa Yaal jaagorɗe leydi Senegaal e Muritani e Dijiyee Laay jonaaɗo HCR ciifnoo e hitaande 2007, ina foti ɗoofteede. Ina wiyaa e nder kuulal 4 ngaal nanondiral wonde
«siifɓe ngal ɓe maa ndarano gartirgol juɓɓinangol e dow hormaade neɗɗaagu maɓɓe e kisal maɓɓe» .
Ɗum noon ina ɗaɓɓunoo e maɓɓe « tafde weeyo kisal, kisal ɓalli maɓɓe e kisal to bannge kaɓirɗe e dañal e deeƴnude hakkillaaji maɓɓe, mbele HCR e pelle aadeyankooje goɗɗe ɗe ina mbaawa waɗde golle mum en no haanirta nii. Ko heewi e artunooɓe ɓe haa hannde keɓaani karte mum en dentitee» .
Ina wiyanoo e nanondiral he wonde «so ɓe ngartii, ma ɓe keɓtu denndaangal hakkeeji maɓɓe ɓiyleydiyaagal. Kono noon ngaal ɓiyleydiyaagal artuɓe ɓe ina jokki e yaɓɓeede e waasde hormeede» .
E wiyde makko kanko Mammadu Wan, “ artiraaɓe ɓe cuwaa tawo heɓtude hakkeeji mum en. Huunde e foksineeruuji, ko ina wona jannginooɓe 70 noddanooma to Muritani ngam ƴettitde golle, kono njoɓdi maɓɓe tolninaa ko e njoɓɗeele 1989. Ɓe njaggiraaka no foksineeruuji laamu nii : ɓe liggortoo ko kasdi, tee ɓe njoɓetaake hakke maɓɓe.»
« Gaa gaa caɗeele jaŋde e cellal, hafeere leydi ina lutti tawo. E wiyde Wan, hafeere leydi nde ina jeyaa e ko addunoo taccingol. Hol no paaraten yimɓe ngartiree e gure mum en, ndonka no njooɗorii ? Ko ɗum woni ngonka artiraaɓe ɓe hannde. »
«Yeru to wuro Fada : joom en wuro ɓe ngartiraama, kono keɓtaani nokku mum en. Woɗɓe nana ɗoon njooɗii e leyɗe maɓɓe ».
Ardiiɓe pelle mooliiɓe ɓe to Senegaal, yuɓɓinɓe yeewtere jaaynde ñalnde 18 suwee to joɗnde Raddho (feede daraniinde jojjanɗe aadee to Senegaal, nde Aliyuun Tiin ardii), mberliima eeraango feewde e Muritaninaaɓe e winndere nde e pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee mbele eɓe mballa ɓe waawnude siifnooɓe nanondiral kootol maɓɓe ngam ɗooftoo ko ciifnoo ko.
E wiyde maɓɓe, fotde 12 000 mooliiɗo nani padi ko ɓooyi, tee Hcr ina pari artirde ɗum en : ɗoo noon ɓe ɓuri yooɓtoraade leeltugol (walla kaaytugol ?) ko laamu Abdel Asiis. Ɓe mbiyi sikkeeji puɗɗiima naatde mbele laamu Muritani yiɗaani dartinde gartugol ngol. Ɓe teeŋtiniri ɗum wiyde wonde batu 14ɓu hakkunde banngeeji tati ɗi ina fotnoo jooɗaade ko ɓooyi, kono roŋkaama yo jooɗo. Tee laamu Muritani dirtinii walla firtii batuuji potnooɗi jooɗaade kala. Ɓe ñiŋii no feewi ko laamu Muritani waasi ɗooftaade nanondire 2007 ɗee ko.
Ñalnde 18 suwee Rajo Farayse naamniima jooɗaniiɗo Hcr e diiwaan Afrik hirnaange o ko fayti e ɗuum. Oon ne ko ɗumɗoo haali : « ko ina wona duuɓi ɗiɗi hedde 20 000 neɗɗo mbaawii hootde cuuɗi mum en. E min ɗamininoo joofnude golle ɗe hikka, kono tan ɗe leeltinaama walla nii mbiyen ndartinaama. Kono tan miɗo waawi wiyde on wonde min kaaldii e laamu Muritani, mbele golle ɗe ina ɓamtee. Fotde 8 000 haa 10 000 ina njiɗi hootde.»
Nde o naamnaa hol ko saabii laamu Muritani ina woppa 20 000 ngarta, salanoo ɗum 8000 ɓe ? O jaabii : « A min kaawaa ɗum minen e koye amen, sibu golle ɗe ina njahatnoo no moƴƴi, min tinaani haa dartinaa teɓ, tee alaa fof hujja rokkaa.»
«Mooliiɓe to Mali ɓee ne ina tolnoo e 10 000 neɗɗo. Fotde 80% e maɓɓe (8 000) neɗɗo ina njiɗi hootde. Ɓeen noon haala mum e suwaa tawo boom, haale» . Mbar ina jogori ?
Eɗen ciftina tan, fellitnoo gartugol mooliiɓe ko laamu Siidi wul Seek Abdallaahi, lebbi ɗiɗi caggal nde laamii. Ko e laamu makko ɓe puɗɗii artireede. Tuugnorɗe keewɗe ina potnoo siyneede mbele artuɓe ɓe ina keɓta denndaangal hakkeeji mum en, tawi ko tuugnorɗe biɗtaaɗe, juumtuɗe, ɗe ngonaa peeje gumɗo. Kono e ooɗoo sahaa eɗen mbaawi wiyde wonde fof bonii, hay so tawii noon mooliiɓe ɓe njokkii e artireede caggal nde koninkooɓe ɓe mbaɗi kuudetaa. Kono hay ɗum ne dartiima.
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2010/07/01/hol-ko-dartini-gartugol-moolii%c9%93e/ |
Hol ko ɓuri welde e aduna ? Ngal naamnal ena heewi naamneede ! won heen njaaboroo ɓuri welde ko ganndal walla ngalu. Kono ko ɓuri teeŋtude e jaabawol hee “ko cellal ɓuri welde e aduna” nde gede limtaade dow ɗee ndewa heen. Waɗi noon ko neɗɗo waawi dañde e aduna fof, so cellal alaa heen, neɗɗo oo dakmittaako e ko dañi koo. Ko ɗuum tagi luural alaa, ko “cellal woni afo kala ngalu” ko cellal woni hoyre kala malu.
Hol ko ɓuri welde e aduna ? Ngal naamnal ena heewi naamneede ! won heen njaaboroo ɓuri welde ko ganndal walla ngalu. Kono ko ɓuri teeŋtude e jaabawol hee “ko cellal ɓuri welde e aduna” nde gede limtaade dow ɗee ndewa heen. Waɗi noon ko neɗɗo waawi dañde e aduna fof, so cellal alaa heen, neɗɗo oo dakmittaako e ko dañi koo. Ko ɗuum tagi luural alaa, ko “cellal woni afo kala ngalu” ko cellal woni hoyre kala malu.
Ko dow ɗuum ñalɗi safaara mo yoɓetaake njuɓɓinaama ɗoo e Likseyba ñalnde aset 6 e alet 7 ut 2016. Yuɓɓini ñalɗi ɗii ko Fedde Kawtal Pelle Ɗanniyankooɓe Likseyba wonɓe nder e caggal leydi Moritani. Lappol safroobe ummoriibe Nuwaasot e Kayhayɗi e huunde e ɗanniyankooɓe jofii ɗoo e Likseyba jamma aljumaa 5 ut 2016. Subaka aset 6 u 2016 finiraa ko safaara. 48 cafroowo peccaama e cuuɗi 8 e suudu waɗndu leɗɗe cafrorɗe. Afirmiyeeji 18 e saasfaam en 5 e medeseeji 17 yanti e haralleeɓe toowbe 8. Ena maɓɓe heedtuɓe e rewɓe sowiiɓe e annduɓe rafiiji sukaaɓe e ñabbuuli noppi e heertoriiɓe gite yahruɓe to bannge ñiiƴe e humpitiiɓe muusu ɓerɗe e caɗeele koyɗe, e safrooɓe rafiiji ɗii fof. Denndaangal wuro Likseyba e diiwaan mu rewɓe haa heɓi worɓe mawɓe e sukaaɓe kala, so a weddiima ñorgo hay so saggaani ne, yanata ko e neɗɗo. Fof waɗaa ko ekkol gadano mo Likseyba. Kala ñawɗo mo cafroowo winndani leɗɗe rokkete ko aldaa e soodde. Ko nii ñaldaa ñalawma aset e 6 e alet 6 ut 2016, haa feccere oon ñalawma ko ndeen golle ɗee njoofi. Ko fedde Kawtal Pelle Ɗanniyankooɓe Likseyba waɗi ngalu mbaɗiraangu ñalɗi ɗii e ballal nokkuuji bayɗi no Morifarme e Faser Labo e Danone e P. p.m e agence Sedirep. Ko ɓuri yooɗde e ñaldi hee ko keewal safrotooɓe e safrooɓe fof, alaa fof fitina feeñi heen, alaa paltoor leñol seedtaa, ko yimɓe fof poti heen so wonaa mo arsuku mum rokkaani ɗum. Ena yahdinaa e ñalɗi hee lorngo leɗɗe ɓesnooje e wuro hee.
200 lekki loraama e wuro hee, ena anniyaa galle fof ma dañ lekki ɓesnoowi ko wayi no manngo e limoŋ. E nder ñalɗi hee yuɓɓinaama heen yeewtere. Peeje ndaɗɗaama no jaŋde ndee heɓɓitoraa e ko fayi. Aafaama heen haayre mahngo ngam yaajtinde safrirde Liseyba e ballal ɗanniyankoobe Likseyba.
Ñaldi ɗii njoofi e weltaare tawi fayndaare mum ena dañaa, hay ko sikkanooka.
Ciimtol Abuu Umar Kan e Abuu Aamadu Joop to Likseyba | https://pulaar.org/2016/11/08/nal%c9%97i-safaara-to-likseyba/ |
Fayde e Fooyre Ɓamtaare. Caggal calminaali e koofnaali ngenndiyankooji feewde e ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e jaaynde mum Fooyre Ɓamtaare sabu darnde hiisnde daraande ngam wuurnude ɗemngal e humpitde leñol, ko yiɗde waɗande banndiraaɓe, ɓe ndañaano tawtoroyeede, ciimtol no ñalawma mawningol ñalawma Mammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo, yahrunoo e nder wuro Mbaañ, ñalnde 11 lewru korse hitaande 2010.
Ciftoren Mammadu Sammba Joop
Eɗen ciftora ko ñalnde alkamisa, 11 lewru korse (juin) hitaande 2009, Baaba Leñol, baaba mum leñol fof hono Mammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo Joopyaltunoo e men. Murtuɗo, sagata baɗɗo nguurndam mum fof e Leñol, yarlitanii Ɗemngal e Pinal ko aldaa e lohre, aldaa e ngowaari. Murtuɗo, mo Leñol ɓurani ɓesngu, Ɗemngal foolaani galle. Murtuɗo, mo Pinal ardanii golle, laatiiɗo lewru hakkunde koode ngenndiyankooje. Murtuɗo, mo Timmuɗo timmini, waɗaani Murtuɗo ɓurtuɗo. Murtuɗo,mo innde mum noddi ndimaagu, ƴiiƴam mum yarni lekki ngootaagu, mo warñeende mum laatii fittaandu ɓamtaare leñol.
Murtuɗo aranaama ngam tawtoyde Yero Dooro Jallo, jahnooɗo ñalnde alet 5 lewru mbooy (mars) hitaande 2006, Mustafa Booli Kan lollirɗo Saydu Kan, ñalnde alkamisa 28 lewru siilto (septembre) hitaande 2006 e Doktoor Umaar Kan, jahruɗo en e hitaande 2008, ɓeen e adinooɓe ɗum en, waɗnooɓe ñaam-golluuje tiiɗɗe, cuɗaari daartol leñol, wayɓe no Teen Yuusuf Gey, gittanooɗo e men ñalnde aljumaa 2 lewru siilto hitaande 1988, Elimaan Puri Tabsiiru Jiggo, ñalnde 28 lewru siilto 1988, Teen Aamadu Maalik Gay e hitaande 1989, Doktoor Umaar Bah, ñalnde 12 lewru colte hitaande 1998, Kodda Elimaan Sammbooru Barka lollirɗo Tijjaani Aan, ñalnde aset 14 lewru seeɗto hitaande 2001, Aamadu Muktaar Ndonngo e Seek Faadel Kan, ekn.
Ooɗoon kikiiɗe alkamisa mo Murtuɗo hirndi e Nuwaasot, ena yahdi e duusooɓe, duusooɓe suniiɓe, ɓe pittaali owɗi, ɓerɗe mettuɗe, waaltoyi ko Mbaañ, cile e leydi Hammadi. Yiɗɓe, sehilaaɓe e renndaaɓe nguurndam ena nduusa giɗo mo njawaani, njawaaki, Mbaañ ena teeɗanoo ɓiɗɗo mo hersiraani, ɓesngu Sammba Budel ena woya afo gorko mo dullaani. Goranam, Jasak naattaani wuro saka nannga mbeddaaji, feccita dingire, ñaaƴa e ngoowaandi. Jasak Dewo Takkonaaɓe geddi Mbaañ Hebbiya, geddi Mbaañ Siñtu, geddi Mbaañ Poongel, waali e poongel Gadeeji Dewo Kundo ena ndaara Mbayaar mo Yero Pennda, rewo Torja e barkeeje.
Alla waɗataa ko haani, waɗata ko ko haaji. Ko o haaji fof ko ɗum woni ko laatotoo.
So Ibraahiima Muktaar Saar ena wiyatnoo : aduna ko jamanuuji e sahaaji. Jamaanu maa feewnee, sahaa maa reenee. Ko waɗaa hanki, haaltetee hannde. Ko ko gollaa hannde, jaŋtoytee janngo
Mammadu Sammba Joop faamiino hanki ngam gollanaade hannde e janngo. O feewni sahaa makko haa timmi e nder jamaanu mo o hawri oo.
So kodda Elimaan Sammbooru Barka wiyiino : yonta fof e yontaaɓe mum. Yonta fof, leñol e payndaale mum. Njettinta leñol payndaale ɗe toɓɓunoo ko yontaaɓe hawrunooɓe e oon yonta.
Baaba Leñol wonii jontaaɗo e nder yonta mum, waɗii fotde timmunde. Leñol rewaani mo ñameende e bannge mo heedi oo.
So Abuu Aamadu Joop mo Lugge Saybooɓe ena wiyatnoo : mo waawi fof yo waɗ jam, daartol woppaani hay batte.
Murtuɗo winndirii innde mum alkule kaŋŋe e doggol jaambareeɓe leñol.
Gawlo miskineeɓe, bammbaaɗo waayeeɓe e roofolɓe, jahdigel majjuɓe e ɗawaaɓe waɗii fotde mum haa timmi. O tinndii, o tinndinii. O siftii, o siftinii, o softinii, o waajiima haa maayde joli, o rootaaki donngal.
Ngam teskitinde ñalawma oo nde arti e hitaande 2010 (hitaande caggal sankaare ndee), Fedde sukaaɓe Mbaañnaaɓe e gardagol Commbee Joop, darii laŋ, dadii haa tiiɗi gila to ɓulnaade miijooji haa to siynude e golle. Ɓe njooɗodii e ɓesngu Murtuɗo, enɗam mum, njonngu mum haa e giɗgol mum, debbo e gorko. Nde diisnii ngenndiyankooɓe rewo maayo e worgo maayo, ɓe Murtuɗo renndunoo nguurndam e yiɗde, nde duuɗaani hay gooto. Nde eewnii gure catiiɗe e sagataaɓe jaambareeɓe teelɗuɓe, nde faltaaki. Nde tonngi tuugnorgal ngal toɓɓe tati pattamlame :
1). Juuroyaade yanaande Mammadu Sammba Joop
2). Silkude deftere Quraana
3). Nguurndam Mammadu Sammba Joop
Nde hawri e haala, nde nanondiri e feere. Ñalawma nanondiraaɗo oo waɗaani luural saka puural. Ko ñalawma mo Murtuɗo ruttinoo joom mum oo. O hawrata ko ñalnde aljumaa 11 lewru korse(juin) hitaande 2010. Nii woni, fedde ndee ummii e joɗnde, nde yaaɓani golle. Nde winndi ɓatakeeji, nde sari. Nde yettii kala mo nde waawnoo yettaade. Nde holliti kadi wonde kala jogiiɗo miijo moƴƴo, ena bismaa. Ko ɗuum waɗi ko almuɓɓe rokkanooɓe silki quraana ɓee tan njawi geɗal mumen, ñaagii ɓeydaneede heen mowluud, ñalnde jamma alkamisa 10 ndee. Mowluud oo yahii haa wonoyi 2w30h. Ardii jamma oo ko Ceerno Mohammadu Maalik. Ko e yamiroore elimaan raatiib wuro ngoo, hono Aamdu Hammdi Joop. Kono jogii njuɓɓudi jamma oo ko Ibraahiima Woppaa Saar. Ko oon heedti e geɗe kala ko fayti e diine. Almuɓɓe duɗal Ceerno Aamadu Hammadi ganndiraaɗo Ceerno Kodda Joop njimi, njaari Nelaaɗo, njanngi quraana. Ceerno Mohammadu Maalik Bah ko ganndo kuɓɓuɗo. O
waajii e fannuuji keewɗi saɗne. O sakkitorii ñalnde heen ko e nehdi sukaaɓe teeŋti e sukaaɓe rewɓe ɓee. O wiyi so a dañii ɓiɗɗo ñammin, safru, holtin kono kadi neh. O ñiŋi koltuuji ɓe ɓoornotoo jooni ɗii. O seyfiti guri bayleteeɗi ɗii e moori jokketeeɗi, togondirteeɗi ɗii. O haali tanaa majji to bannge laaɓal e soɓe. O woppaani salmondirde junngo e junngo tawi ko debbo e gorko e rewam ndaarki ndakammeewi. O woytii no feewi no sukaaɓe ɓee ngoppiri hannde Pinal Fulɓe, ŋottilii e jananinkooje. O wiyi yahdude e jamaanu firtaani woppude geɗe moƴƴe e aadaaji moƴƴi ɗi leñol faarnortonoo, naŋtoo e ko maayi, wiya ena wuurtina. Ko e oon sahaa woni nde MuusaaMammadu Jallo e Gelongal Bah ngari ena ngummorii Nuwaasot, ena ngardi e seto heewngo doole e faayiida. Ɓe mbismaa, ɓe njooɗii. Jibi Bah rokkaa konngol, bajo haftii, darii. Gelongal Bah ko kaayanaaɗo konngol. Alla ena rokki mo ñeeñal haala, ngal baylo e njamndi
mboɗeeri coy. O yetti Alla, o duwanii Nelaaɗo. O sakkitorii kanko ne, ko jeertinde feewde e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje, ɗe o sikki ngoni ko e hoomtude renndo ngoo. E wiyde makko, won ko ɗe ngaddata e men, ko geɗe haɓotooɗe diine men e pinal men haa teeŋti e fannu jowitiiɗo e kaddingol sukaaɓe rewɓe. O wiyi no Demmba Hammee Gise heewi wiyde nii : ko cubballo waɗata tufdi walla ceŋdi e wannde mum koo, wonaa yiɗande liingu, kono haa bonna feere liingu.
Kamɓe arooɓe ɓee ne, kaalisaaji ɗi ɓe ngaddata ɗii ko haa ɓe ndaña feewnitaade e men. Jamaanu nguu foɓɓi haa ɗeɓi fantinde haa Ibraahiima Woppaa Saar, joginooɗo njuɓɓudi hiirde ndee, hartii yimɓe ɓee e faaydude hiirde diine e mooɓondiral dawrugol. Hiirde joofi e 2w30h, caggal duwaaw ceerno Mohammadu Maalk Bah.
Subaka janngo oo hawri ko e aljumaa 11 korse. Jammanu nguu fof ardaani e sahaa gooto. Won arɓe gila ñalnde alkamisa ndee, mbaali e Mbañ, won kadi arɓe e ñalnde aljumaa ndee, subaka haa kikiiɗe mum :
ØYimɓe mawɓe, gila e jaale pinal, ngenndiyankooɓe teskinɓe haa jagge njuɓɓudi laamu, mawɓe falnde ndee, ndokkii ñalawma oo faayiida e timmal : Ibraahiima Muktaar Daree Saar, Abdullaay Sih lollirɗo Saada Sih, meer falnde Mbaañ, Umaar Abdullaay Lih ganndiraaɗo Gobi Lih, koroowo jaŋde lesre e falnde Mbaañ, mawɓe ndeenka falnde ndee(sanndarmori e polis), Abdullaay Demmba Ñaŋ mo Jowol Sahre, Tabara Bah mo Ñaabina, Kaaliidu Ngayde mo Jowol Sahre, Gelongal Bah mo Fanay Ndooro Galle Alla, Qaalii Abdullaay Sal mo Lugge Saybooɓe e Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu.
ØGure catiiɗe, tuggude e Daawalel, Feere-Alla (Feeralla), Mbahe, Ñaabina, Njaawaldi Ɓulli e Mawngo, Garlol, Cilaa, Mbotto, Sorimalee, Wenndiŋ, Dabbaano haa addan maa e Dabbe to bannge rewo maayo, hay gooto heddaaki. To bannge Senegaal, en teskiimaa heen yimɓe ɗeeɗoo gure : Ganngel, Tufnde-ganɗe, Galoya, Cilambol, Lugge Toorodɓe, Mboolo Biraan, Mboolo Aali Siidi, Jaabaaji, Hoyre-foonde, Asnde Balla, Njaakiri, Wuro Moolo, Cilon, Caski, Jorbawol, jawgel e Baalaaji.
ØTo bannge setooji walla seteeji : Nuwaasot e gardagol Muusaa Mammadu jallo, Jowol Sahre e gardagol Ɗalhata Wele e Muktaar Mayna Jah, Sorimalee e gardagol Ceerno Aamadu Buuɗi Soh e Muusaa Boyya joop, Ndulumaaji Demɓe e gardagol Yaayaa Dem e Malal Dem.
ØTo bannge rajooji, jaayndeyankooɓe heewɓe, nantuɓe inɗe mumen nootitiima e ñalawma oo : Jallo Saydu Mammadu, Mammadu demmba Sih, Hammee Aamdu Lih, Abdullaay Saar e seto timmungo ummoriingo to Rajo Cilon e gardagol Aamdu Sih, maccuɗo Pulaar.
Nguuɗoo jamaanu fof, jaɓɓii ɗum Fedde sukaaɓe Mbaañnaaɓe e gardagol CommbeeJoop e Kayyaa Joop e ɓesngu mum.
E gardagol hilifaaɓe diine nokku oo, 9w00h, jamaanu ngarngu nguu fof iidi, fayi genaale Mbaañ ngam juuroyaade rawda Baaba Leñol. Cente-cente, gila e ndawaleeje haa joŋŋeeji, jamanu nguu tarii rawda oo, neldi mo duwaaw, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe. Duwaaw timmi, yimɓe ɓee ñoŋtii, payti galle to Abdullaay SammbaSaydu Buubooy. Galle oo heewi yimɓe, maa mbiyaa, haa ɓurti ñalnde wirwirnde makko. Ñalnde heen kattiɗen tan ko yahruɓe dawrugol mehol. En teskinooma ñalnde wirwirnde Murtuɗo, setooji dawrugol keewɗi naatiino e Mbaañ gila e jaagorɗe e haa mawɓe lanndaaji, kono hannde e ooɗoo aljumaa, huunde ndee ena famɗi walla tan mbiyen woodaani.
E cakkital Ceerno Aamadu Hammadi Joop, ganndiraaɗo Ceerno Kodda, elimaan raatib wuro Mbaañ, deftere Alla ndee seerndaa, waɗtaa tummbitte. Almuɓɓe waalnooɓe jaarde Nelaaɗo ɓee e woɗɓe arɓe nootitiiɓe, ɓe nanndaani e Sammba Ngoƴa Sih, njanngi nde, kayre fof, e nder dumunna daɓɓo. Ceerno Kodda sakkiti duwaaw, gooto fof moomi e yeeso, yimɓe ñallinoyi.
Ko e ooɗoo sahaa mo yimɓe ɓee ngoni e foofde e fooftaade, woni ɗo Rajo Fonndu, yeewti Leñol darii haa tiiɗi ngam rewindanaade banndiraaɓe denndaangal ko ñalli golleede e ñalawma oo. Ngo yarlitanii Murtuɗo, ngo waɗi jokkondiral duumingal, ngal taƴondiraani hay hojom gooto, duggude e13w00h haa e 21w00h. Ngo jokkondiri e yimɓe heewɓe. Njahnoo ngo to Mbaañ ko Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu e Elimaan Mbooyo Wahaa Kaɗndorgal Ceelooji hono Hammee Aamadu Lih.
Nguurndam Mammadu Sammba Joop lollirɗo Murtuɗo wonaa nguurndam mbeeɓɗam haalde. Ko ɗam njuutɗam, mbaɗɗam daawe, keewɗam kaawniiɗe e ñaam-golluuje caɗtuɗe, ɗe mbeeɓaani e nder nguurndam tagoore aadeyankoore. Kono tan resndaaɓe yeewtere ndee ko e ɓurɓe humpitaade mo, njeyaa. Ɓeen ngoni Kayyaa Joop e Jallo Muusaa Mammadu mo Tokomaaji. Gadano oo, ko miñi Murtuɗo, mo jiidi yumma e baaba, jahdiiɗo mum, joganiiɗo ɗum kuɗol. Hakkunde Kayya e Murtuɗo ko huunde mawnde saɗne. So a ƴeewii mbiyaa ko hakkunde neɗɗo e ɓiyi yumma mum. Kono kadi yimɓe ena leldoo e reedu wooturu tawa ngonaa sehilaaɓe. So a ƴeewii mbiyaa ko hakkunde almuudo e ceerno mum walla ceerno e almuudo mum. Kono kadi almuudo e ceerno won ɗo ndeentondirta. So a ƴeewii mbiyaa ko hakkunde sehilaaɓe ɗiɗo yahdiiɓe maa funeeɓe ɗiɗo ɓe eewoode wootere. Hay ɓeen ena njogoo ɗo luurondirta walla ɗo kawraani e geɗe aduna, ko wonaa hakkunde Murtuɗo e Kayyaa.
Ɗimmo oo ko, Muusaa Jallo wiyetee. O jeyaa ko Tokomaaji e nder diiwaan Ngenaar. Tuggude e nde Mammadu Sammba Joop naatti Muritani e hitaande 1991, MuusaaMammadu Jallo ko e njaatigeeɓe mum. Eɓe ndenndi ko feccotaako, ɓetotaako, so giɗgol tabitngol. Ko e nder galle Muusaa jallo, Baaba Leñol ruttii e joom mum, ñalnde alkamisa 11 lewru korse hitaande 2009. Ko wune mo Alla rokki mo, mo heewɓe keeɓaani.
Yeewtere ndee dañaani joofde sabu yeewnatnooɓe ɓee ngoytii sahaa dottanaaɗo nde oo. Maa en eto artude e mayre e jaaynde Fooyre Ɓamtaare aroore, so Geno newnii. Ko teskotoɗen tan ko Farba Jaak, ena jeyaa Jowol, waɗii ɗoon ko waɗi faayiida saɗne. O ɓamtii ɗoon jime Murtuɗo keewɗe ko adii nde Kayyaa ena fuɗɗoo.
Caggal yeewtere ndee, ko ɓeydi e seedanteeji paytuɗi e nguurndam Murtuɗo. Adii rokkeede konngol Ibraahiima Muktaar Saar. Ibraahiima Muktaar Saar , caggal nde salmini jamaanu nguu, adii haalde ko no wayde e Murtuɗo, ko Murtuɗo woni ɗo mum e no fotiri e mum. O heɓii wiyde so Murtuɗo e Saydu kan ngittaama e nguurndam makko, hay batte heddotaako. E dalilaaji mum, oo lannda mo o ardi ko Murtuɗo waawni mo, caggal nde o hookri joom geɗe en heewɓe. O sakkitorii, kanko Ibraahiima Moktaar Saar ko waɗde eeraango feewde e Fedde sukaaɓe Mbaañnaaɓe, Pelle Pine( pelle ɓamtooje Pulaar, pelle tabital pulaagu e pelle magoyankooje Senegaal e Muritani) e hatanteeɓe teelɗuɓe, nde mbaɗanta Mbaañ maande pinal maantiniinde. Mbaañ ena haandi e waɗaneede hajjirde ngenndiyankooɓe laaɓtunde sabu Baaba Leñol ko ɗoon jeyaa e ko refti heen kadi alkule Pulaar ngadii soseede e ko Mbaañ e hitaande 1962.
Heewɓe kaalii caggal makko, kaalii cehilaagal mumen e giɗgol mumen e ɗo ndewdunoo e Murtuɗo kono miijo ɓurngo jaalɗaade ngoo ko miijo ngo Ibraahiima rokki ngoo wonde yo Mbaañ waɗane ko aduna fof ena teskoroo wonde ko ɗoon Murtuɗo e alkule Pulaar njibinaa.
En mbaawa tonngidde ɗoo denndaangal ko haalaa koo, kono tan ɓeeɗoo teddiniranooma konnguɗi: Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu, Jibi Bah lollirɗo Gelongal Bah, Umaar Abdullaay Lih, Tabara Bah, Mboh Huley, Jallo SayduMammadu, Hammee Aamadu Lih, Abdullaay Saar, Abdullaay Demmba Ñaŋ, Jeynaba Sih, Abuu Banngali Ñas, Ifraa Ñas, Maccuɗo Pulaar ɓurɗo anndireede Aamadu Sih, Raamata Abdullaay Toboy Saar e Demmba Joop, miñi mum Murtuɗo.
Yeewtere ndee ngasoyi ko heedde 20w30h. Uddi nde ko ɓeydol e duwaaw ceerno Aamadu Tijjani Gise mo Dabbe, caggal nde Commbee Joop e Kayyaa ndutti teddungal feewde e denndaangal banndiraaɓe arnooɓe.
Ciimtol Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2010/06/24/ciimtol-nalngu-ciftorgol-mammadu-sammbajoop-to-mbaan/ |
Bayyinaama ñalnde talaata 20 abril wonde « Idiriis Deebi Itnoo, gonnooɗo hooreejo leydi Caad sankiima caggal nde gaañii e hare nde ardinoo feewde e murtuɓe ummoriiɓe to leydi Libi ». Nde wonde Idiriis Debi Itnoo (IDI) ina aadorii kala nde leydi mum yanaa (Caad ina heewi buklet baklet) o dadoo haa tiiɗa, o ardoo konu, o faloyoo añɓe, sabu e ko o heewi wiyde « tawde ko o soofa e nder konu, ko o deennaaɗo leydi, so tawii woodi ko jeemii ndi, woodani mo ko falaade ɗum ». Kono ngol laawol ko heen o heddii.
Jubbande seeɗa e daartol politik Caad.
Leydi Caad, no yoga e leyɗeele men, jeyanoo ko e tiimaandi koloñaal Farayse gila e hitaande 1900 caggal pelɓondiral hakkunde koloñaal Farayse e harbiyanke Sudaannaajo daraninooɗo tiimde leydi ndii e nokku biyeteeɗo Kuseeri sara wuro Njamenaa hannde ngoo. Eɗen poti teskaade noon e oon yonta ko wiyetee hannde Caad koo, feccitinoo ko e laamuyon njonkon e gardagol lawakooɓe, ma a taw nii ko ɗum saabii caɗeele ɗe leydi ndii hawri e pooɗondire politik yontaaɓe nokku oo e pollugol laamuuji. Leydi ndii heɓi jeytaare mum ko ñalnde 11 ut 1960, caggal nde nanondiri ɗum e leydi Farayse. Adii ardaade leydi ndii ko Faransuwaa TOMBALBAYE haa hitaande 1975.
Ko e maayirɗe 1965 caɗeele Caad puɗɗii, sabu ko ndeen hare ɓesngu fuɗɗii e cosgol fedde wiyeteende FROLINAT siforteende no murto leƴƴi rewankooji aarabeeɓe (sabu hiisaade ɓe wonde ko leƴƴi worgankooji ɗii njooɗii e jappeere laamu nguu e ballal leydi Farayse). Law Tommbalbaay hawri e caɗeele ummoraade e murtooji leƴƴi rewo ɗii, teeŋti noon e leñol Tubu en e gardagol Hisen Haabere, ko e nder nduun iñcuru woodi pelɓondiral joli e nder konu Caad, laamu Tommbabaay follaa, o waraa e hitaande 1975, lomtiimo ko Seneraal FELIX MAALUM, oon ne ɓooyaani heen, sabu e hitaande 1979 o woppiri Hisseyni Habre laamu, gollodiiɗo Gukkunii Wedey hay so wonaa e belaaɗe makko, murto rewankooɓe doolnii no feewi, ɗum ko e wolde adannde e nder Njamenaa.
E ballal leydi Libi e yarahmu Muammaar Kaddaafi, e hitaande 1980, e nder wolde ɗimmere e nder Njamenaa Gukkuni Wedey, folli laamu Hisen Haabere, fooli jaadiiɗo mum, lomtii kono e hitaande 1982 maa Hisen Haabere rutto e laamu caggal nde riddi Gukkuni e ballal konu Farayse. Caggal nde laamu Libi ronki dentingol leydi Libi e Caad, ngu etiima jiimde Caad, kono ɗum laataaki sabu ƴaañgol konu Farayse haa addani konu Caad riiwtude konu Kaddaafi haa e lefol lollirngol AOUZOU, ɓe laŋki ɓe calii yaltude.
Ko e hitaande 1990 Idiris Debi ne lomi yolnde caggal nde ummini wolde, riddi Hisen Haabere. Laamu Habre e dumunna mum woyaama no feewi sabu ceddugol mum, daraniiɓe hakkeeji aadee limtanii mo bonanndeeji keewɗi : leɓte ; warkoyeeji, porlugol jawdi ɓesngu, kasooji teeŋti noon wonande luulndiiɓe laamu makko. O wattindi ko dogde (o nawori dimle jawdi, kaalis e cibooji) o mooloyii Kameruun caggal ɗuum to Senegaal. Ko toon ñaawirde bonaandeeji adunankoore (C.P.I.) rullini mo, o ñaawaa, o taƴanaa kaso kaaɗdi nguurndam.
Idiriis Debii e laamu mum
Duuɓi capanɗe tati hikka ko o laamii ma a taw ko manndaa jeegoɓo mo o hebornoo fiileede oo, woni mo jigaani mo, sabu ko caggal balɗe ɗiɗi laawɗingol poolgu makko e woote hooreleydaagu ɓennuɗo oo, o hawri e lajal to o yahnoo faloyaade murto woɗngo. Laamu Idiriis Debii seertaani no feewi e laamu Hisen Haabere, ngu maantorii ko lankugol e laamu, leɓtugol luulndiiɓe e boomde ɗum en, wuuranaade leñol mum e ɓesngu mum e mooɓde jawdi ko aldaa e happu. E ngu joofaa no feewi e baasgol hormaade jojjanɗi aadee.
Martaba IDI ɓuri mawnude ko e nder leyɗeele Afrik, teeŋti noon eɗe Saahel ɗee, sabu o hiisaa hannde ko o kanndal wonande ɗeen leyɗeele, baawɗo falaade musibbaaji beeyooji e mum en : o daɗndii Mali e bonannde jihadiyaŋkooɓe, o helii gerñe Bokku Haraam to Niijeriyaa, o faddiima jihadiyaŋkooɓe to Niseer, jiidaani noon o eeraama e leyɗeele keewɗe (Santarafrik, Konngo ekn) yo o ar o walla laamuuji mum en no ndaɗiri. So tawii ko goonga, Caad ina jogii konu tigi rigi, yimɓe suusɓe, harbiyaŋkooɓe, jogitiiɓe. Ina walliti ɗum iwdi leƴƴi ɗii e golwole ɗe ɓe nguuri gila leydi ndii heɓi jeytaare mum, ina rokki ɓe tigi rigi humpito hare e karallaagal njogitaaje. Leydi Farayse kañum woni ƴaañgal tiiɗngal wonande laamu IDI walla nii mbiyen ndi meeɗaa ittude junngo mayri e fiyakuuji leydi Caad gila ndi heɓi « jeytaare » mayri sabu teski-ɗen ko kala dille ummii toon, maa en nan heen Farayse so tawi nii wonaa kayri sakkii. Eɗen teskii kadi leyɗeele keedɗe ndi rewo ɗee (Libi e Sudaan) ina mbaɗti e mayri hakkille, teeŋti noon e Libi e jamaanu laamu Kaddaafi, tawde endi etoo nii diwde keerol ngam fawde e mayri junngo (lefol Aouzou).
Pooɗondiral hakkunde ɗee leyɗeele ɗiɗi battinii tigi rigi e nguurndam Caad, haɗii ndi deeƴre etee saabii ɗum fof ko ngaluuji peeñɗi, maa ɗaminaaɗe ina kebori aggiteede e nder leydi. So tawii Farayse ina faami ɗum gila nde tiimi nokku oo, Kaddaafi ina tiimi nii leydi ngalɗundi, kono sabu mum yiɗde hoonaade e nokku hee e nder Afrik kala, mawmawu mum ina diwti aadi. Ko ɗum waɗi en teskaade laaminooɓe Caad kala ndeftii ko gooto e laamɓe maa Libi walla Farayse teeŋti noon e Farayse haa yettani maa battindiiɗo oo, hono IDI.
Saahal, Caad e Farayse
Sahaal ko nokku mo leydi Farayse waɗti hakkille mum tigi rigi, gaagaa wonde ɗum ƴaŋorgol daɓɓol hakkunde tiimaale mum leyɗe Magreb e leyɗe Afrik bannge worgo, ko nokku oogirɗe mooftuɗe oogaaɗe katojinaaɗe hannde e aduna oo teeŋti, kala pawɗo heen junngo mum maa hoono e nder aduna oo, teeŋti noon e nder leyɗe hirnaange ɗee. Ko ɗum waɗi deeyre ko e ngoƴa dowrowa hannde leydi Farayse e nder nokku hee sabu faggudu ƴellitaako ɗo deeyre alaa, kono kadi dawrugol leydi Farayse e kitaale 2011 feewde e Libi e warngo Kaddaafi addii pusgu Libi gonnooɗo « saare korndolli » jihadiyaŋkooɓe walla mbiyaa terorist en, ɓe ndañaano ƴuuñde koye e laamu makko. Nguun pusgu sari kaɓirɗe bonɗe e yoga e leyɗeele sawndooji nokku oo haa yettoyii e won nokkuuji poocciiɗi e nder Afrik bannge worgo (Libi ko leydi ɓurnoondi faggaade kaɓirɗe toosɗe), ƴaañgol leydi Farayse IDI e Caad ko jooɗtoraade ko nguun konu tan waawi falaade ownooɓe, daɗnda Saahal.
Maayde IDI e kapanɗe Caad
Wiya wonde « IDI saŋkii ko caggal gaañanɗe ɗe heɓnoo e hare nde dañdunoo e murto ummorinoongo libi (FACT : Maalde ngam lomlomtondiral e Kawral to Caad) e nder diwaan Kanem ». Ngoon murto noon ngo Mahamat Mahdi Ali ardii (jeyaa ko e leñol Hisen Haabere en) ina tuumaa ko Khalifa Haftaar (mo leydi Farayse ngemmbi) gardiiɗo murto to leydi Libi ƴaañi ngo, en tawii ɗoo kadi ɓarakke Farayse no aadorinoo e luure e nder leydi Caad, so ngemmbude kala mo ɗaminii ɓuri waawde heedannde ɗum e nafooje mum e nokku hee.
So tawii ɗum laatiima, hol ko aldi Farayse e IDI ? Hollitaama gila e hitaande 2017, IDI ko caltiiɗo wonde kuutorgal maɓɓe e nder dawruɗi mayri e nokku hee, ko ɗum waɗi o jaɓaani wallitde pollugol laamu Justin Tuedra to Santarafrik (ngu laamu Farayse itodtaako) haa oon nii fiiltanaa lefol goɗngol e manndaa mum ɗimmo. IDI ñiŋii no feewi fedde OTAN (leyɗeele Erop kuufɗe geec atlantik) nde o tuumi ko kam “fusi leydi libi, wari Muammaar Kaddaafi” (so malol sañtii jubol tiinde…) etee e miijo makko, ko ɗuum saabii iñcuru hannde e nder sahaal e koonagol jihadiyaŋkooɓe. Ɗum addani heewɓe wiyde wonde ko waɗi Caad koo, ko kuudetaa. Ine nanndi heen tawde doosgal leydi yowaama, mo doosgal ngal rokkunoo mbaawka so hooreejo leydi nattii heɓaade, ko hooreejo Asammbele lomtotoo ɗum haa wooteeji njuɓɓinee, kono oon joñaama, sukkuɓe mo miijaaka, militeer en tafii goomu mum en “yo ardo laamu nguu e cabbagol wooteeji potɗi yuɓɓineede ɗoo e lebbi 18”, ɓe ngardini nguun goomu ko ɓiyum IDI, Seneraal Mahamat Debi. Ko haawnii koo kay, ko Farayse e woƴeede yo “Doosgal leydi horme, kuudetaaji karmine” dillaani, diwii ɗoon nii wii “ina teskii wonde laamu sabbordu ndu no fuɗɗorii ina feewi” ina ɗaminii “ɓooyataa siwil en keɓta laamu e juuɗe militeer en”. “feewɓe juuɗe” ina mbiya IDI waraaka e nder wolde, ko soldateeɓe mum mbari ɗum etee Farayse humpaaka ɗum, so tawii kay ɓe cakkaaki les (ɗum ko miijo am). Ɗum ina ɗeɓa siftinde en warngo Kabila to Konngo, ɓiyum lomtii ɗum e jappeere.
Maayde IDI jibinii faayre e nder Caad e diwaan Saahal kala sabu amo waɗanoo yaakaare mawnde ngam falaade jihaadiyaŋkooɓe reɓooɓe ina telloo ɓee, murto Mahamat Mahdi wiinooɓe ina ɓuuɓna seeɗa, ina keblanii haaldeede njaltii e ɗuum tawde ɓe mbii “ko Debi goɗɗo ari”, luulndo leydi ndii inan haɓoo ko ɓe kiisii ko “kuudetaa” koo, ɗuum fof firti tan ko leydi Caad ina hulanaa nde ruttotoo e aadaaji mum pelɓondiral ɓesngu mum e iñcuru mawndu e duuɓi paaɗi.
Maamuudu H. Joob | https://pulaar.org/2021/05/07/caad-hanndorde-sahel-fel%c9%93ii/ |
Jamma 30 jofi 31 ut 2021, hay koninke Amerik gooto waalaani Afganistan. Nii woni, wolde Amerik woɗnde, wolde duuɓi noogaas, joofirii kadi poolgu ɓe Amerik kaɓatnoo, hono talibaa en. Konu Amerik naatnoo Afganistaan ko ñalnde 7 oktoobar 2001, ngam yandinde laamu taliban en, calinoongu rokkitde mawɗo Al Kaydaa, hono Usaama Ben Laden, caggal nde yeeytii waɗde gunndere 11 settaambar 2001. Hay so tawii noon Amerik waawii warde Ben Laaden caggal ɗuum, ñalnde 2 mee 2011, Amerik yaltaani leydi ndii, konu mum jooɗi toon ngam, e wiyde maɓɓe, heblude konu leydi ndii, konu ngu nganndu-ɗaa, ɗo yahanoo artaa fof, talibaa en ndiddii ɗum law, haa dogi woppi leydi ndi alaa deenoowo. Ɗoo e balɗe sappo, Amerik ine jogori maanditaade duuɓi 20 njangu 11 settaambar…
Hade lewru ut feccinde tawi Ashraf Gaani, hooreejo leydi ndii dogii, kulol mawngol naati Kabul, laamorgo ngoo. Ujunnaaje ujunnaaje Afgannaaɓe ndogani boowal diwooje Kabul ngam dogde, won heen jarani ɗum en nangtaade e diwooje konu gonɗe e diwde, hade mum en ɓoccitaade njana he leydi hojomaaji seeɗa caggal ɗuum.
Ko noon, keɓtugol islamiyankooɓe laamu, waawnii tuubakooɓe hirnaange etaade dognude leydi ndii afganistaannaaɓe hulanaaɓe njoftiigu taliban, sabu mum yooɓtoreede gollananoode konuuji jananinkooji. Ɗum ko gaa gaa jaltingol toon e heñaare koninkooɓe Amerik heewɓe.
Hujja mo Biden rokki ngam dallinde heñaare jaltingol koninkooɓe Amerik Afganistaan, ko wiyde yiɗaa ɓeydaade juutnude ndee wolde. Heɗen ciftana ƴettunoo feere yaltinde Amerik wolde ndee, ko Trump.
Ine jeyaa he dalillaaji majjum, njaru ɓurtungo wolde ndee, gila to bannge jawdi haa e yimɓe maayɓe toon. Amerik waranaama toon fotde 2 500 koninke, feriima heen fotde 2 313 miliyaar dolaar, e tuugnaade e won ɗiin hiisaaji. Hannde kadi baɗte wolde ndee ɓeydiima soofde, sibu baasgol konu Amerik betteede to bannge baasgol jooɗtoraade poolgu taliban en baangu nii yaawde, kam e juɓɓingol jaltingol toon konu nguu.
Amerik ko leydi keewndi doole, konu ko leydi maldaandi gacce. Ko ɓuri teeŋtude he golwole ndi ummini, alaa heen yuumtannde ɗum, wonaa wolde Wietnaam, wonaa wolde Irak, wonaa ndeeɗoo sakkitiinde. Hannde taliban en fof e riiwaneede he laamu e hitaande 2001, ko kamɓe ngoni he welkude. Heddii noon ko mbele maa ɓe mbaaw waylude mbaadi ɓe lolliniri ndii, so wonde hiiɗooɓe, haa teeŋti hiiɗooɓe rewɓe. Ine wiyee he daawal gadanal laamu maɓɓe, hakkunde 1996 e 2001, ɓe tabitiniino toon ciynugol caɗtungol sariya Lislaam (ko goonga walla ko ɓe takkaaɓe ?), yeru, rewɓe mbaawaano gollaade walla janngude, wuyɓe e warkoyeeɓe kadi ine leeptetenoo leepte caɗtuɗe.
Wolde Afganistaan (2001-2021)
Wolde Afganistaan, tuggi oktoobar e noowammbar 2001, ko hakkunde Dental Dowlaaji Amerik (DDA) e ballal konuyankeewal Haɓɓere Rewo (Alliance du Nord) e leyɗe hirnaange goɗɗe (Laamaandi Ndentundi, Farayse, Kanadaa ekn), bannge, e laamu talibaan en bannge goɗɗo oo. Ko wolde luulndiinde « ownugol » nde laamu Bush ummini caggal gunndo 11 settaambar 2001 to New York e Washington. E wiyde DDA e wallidiiɓe mum, faandaare ndee ko jaggude Usama Ben Laden, e firtude njuɓɓudi Al Kaydaa njoginoondi tuddule he nder leydi hee e ballal talibaan en, kam e liɓde laamu talibaan en.
He oorngal gadanal hee, talibaan en ndiiwaa he laamu, laamu Hamid Karsai lomtinaa ɗoon e mudda. Talibaan en ndartorii hare bettel. Laamu Karsai toɗɗitaa he woote e hitaande 2004, kono ngu alaano semmbe no feewi sibu mbaawka maggu haaɗi ko he saraaji Kabul. He lewru ut 2008, ko 71 000 soldaat jananiŋke ngonnoo toon ; he hitaande 2009, ɓe njettiima 113 000, he ut 2013 87 207, he 15 saawiyee 2014 ko ɓe 58 129 fat.
Ñalnde 31 desaambar 2014, OTAN sortii he wolde hee caggal duuɓi 13 hare, weeɗti mbaawka mum konu ngenndiiwu afganistaan kono haɗaani wolde jokkude haa 2021, nde Joe Biden habri deestagol konu Amerik. Ñalnde 30 abril 2021, koninkooɓe Amerik njalti leydi ndii haa laaɓi, talibaan keɓti leydi ndii. Wolde Afganistaan woni wolde ɓurnde juutde nde konu DDA haɓaa gila e holde Wiet Naam (1959-1975) ?
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2021/09/09/wolde-afganistaan-amerik-ine-woowti-%c9%97um/ |
Ñalnde sappo-e-joy lewru oktobar 1987, yaakaare Afirik telɓinaama. Yasenta (Yacinthe) Kafando huuɓnii nelal Kompawore e Jendere e halifaaɓe mum en nder leydi Burkina Faso e boowal mum. Thomas Sankara tawaa ina woni he batu, o fiyaa kure jeeɗiɗi, heen gootal ko e keeci, ɗeya jeegom ko he becce. E wiyde “Komiseer” Muusaa Millogo, Sankara fiyaa ko kure pettooje kuɓɓooje, tawaama comci o ɓoorninoo ina heen cumɗi haa ndoyti. Tawi omo yahra he duuɓi 37 tan, mbunndi-mbunndi cagataagal.
Thomas Sankara loppitnoo laamu ko he 1983. Yiɗde makko wonnoo ko « wellitde hakkillaaji ɓesngu », e salaade tippudi ngonka Burkinaa, e ka Afirik, e ka winndere.
Kanko e sappo-e-ɗiɗo yahdiiɓe makko pellidaa tawi aɓe ngoni e batu. Kompawore neli sete koninkooɓe e gardagol Hyacinthe Kafando tawoyi ɓe to Diisnordu Ngenndiwu Filñitere (CNR/Conseil National de la Révolution).
Lebbi jeegom ñaawoore. Lebbi jeegom caggal nde ñaawoore nde fuɗɗii, lebbi jeegom losko, alaa ko fadanoo so wonaa tonngol haralleeɓe ñaawooje. Ɗum waɗi ko ñalnde njeslaare 6 seeɗto (alarba 6 abiril) 2022, ñaawooɓe njoɗii he ñaawoore lebbi jeegopm, gila yarkomaa 2021 haa seeɗto 2022.
Fotnoo ñaaweede ko sappo e ɗiɗo tuumaaɓe juuɗe mum en ina moddi he warngo Tomas Sankara. Ina jeyaa heen Belees Kompawre e Yasenta Kafando gardinooɗo ndeenka Kompawre, e Seneral Jenndere bees suudu laamordu.
Ciftoren Sankara waranoo ko 15 Yarkomaa 1987. Lomtii oo gorko ngenndiyanke Burkina e Afirik fof (mo wonaa ngenndiyanke gaɓɓule) e jappeere laamu ko musiɗɗo mum, ɓiy-yumma mum, jahdiiɗo mum Beles Kompawre. Oo ne, nde ɓesngu Burkina laawii, o dogi o mooloyii to leydi Kodduwaar he hitaande 2014. O rewri he gonaangal debbo makko Chantal Kompawre Kodduwaarnaajo, kanko ne o rokkaa kaayit ngenndiijo Kodduwaar. O nattii wonde hankadi Burkinaajo, laamu Kodduwaar jaɓataa tottitde mo Burkina mbele ina ñaawa mo. Ko nih o tawtoraaka ñaawoore makko. Hujjitantooɓe mo njiɗii hollitde ñaawoore nde rewaani laawol, ko “ ñaawoore dawrugol ”, ɓe mbaɗti heen “ koninkooɓe suɓaaɓe ñaawooɓe ” njonaani ɓe. Kono ɗii hujjaaji fof ko haa nanee tan boyi laawii nayi.
Jaagordu Ñaawooje Burkina (dowla Burkina) yiɗnoo ko yo ɓe taƴane ko famɗi fof duuɓi 30 nder dummbirdu tawa ɓe njiyataa naange. Fawaa e maɓɓe ko tuumayre “ ndeenka Dowla ”, e “ suuɗde maayɗo ”, e “ moojobere warhoore ”.
Hay sinno o wulii, ko Blaise Kompawre tuumaa wonde gardiiɗo moojobere yooɓiiɓe Sankara, jahdiiɗo mum gila ko adii loppito lammu ɓe mbaɗdunoo he 1983. Dowla Burkina ɗaɓɓi yo o dummbe duuɓi 30, kanko e neɗɗo maako mo o suuɗodii to Kodduwaar Yasinte Kafando dogɗo kam ne ñar-ñar gila 2016. Sappo e ɗiɗo woɗɓe, ina heen Jilbeer Jendere, gooto e ardinooɓe konu Burkina tuma nde ɓe loppitta laamu he 1987. Dowla ɗaɓɓi ko kanko yo o dummbe ko famɗi fof duuɓi 20. O tuumaa ko ko ɓeya tuumaa koo, waɗtaa heen o etiima buuñde seedeeji mbele ina pena so naamnaama. Ciftinen Jendere wonnoo ko he dummbirdu gila 2015 nde o enndi lopptide laamu haa o waawa artirde Kompawre e jappeere.
Gooto e hujjitantooɓe ɓesngu waraaɓe ɓee, Prosper Farama mettinii ko hay gooto e tuumaaɓe ɓe jaɓaani ina tunwi e warngooji ɗii, hay sinno ko yiylaade yaafeede. O jokki noon o wiyi “ min njiɗi ko yo won ñaawoore goonga, wonaa njoftoor min cokili, min njiɗi ko goonga”.
Alaa ɓurnooɗo Blaise Kompawre yiɗde e haɓɓaade he laamu. Ina jeyaa ko luurdini mo e Sankara nde oo arɗo waklitere Burkina yiɗi sompude heerto dawrugol gootol. Kompawre “yiɗaano gootiɗingol goomuuji ngenndiiji ngam waklitere” gardinooɗi dillere waklitere Sankara. Wiyi nih ko Waleer Somee, dawriyanke ŋanaa, tellinɗo hale mum he ñaawoore ndee, ngam seedtaade. Gooto e hoohooɓe konu Burkina ina wiyee Blaise Saanu wiyi : “ ɓurnoo nangtaade e laamu fof ko Blaise Kompawre, ko ɗuum addannoo mo etaade waylude Doosɗe Burkina caggal nde o laamii duuɓi 27 ”. Ɗum jibini njangu makko he 2014.
Holi gonnooɗo Jilbeer Jenndere ?
Nde Jilbeer Jendere naamnaa ko fayti he ko o tuumaa koo, o wiyi ko juuɗe makko ina laaɓi heen. Kono holi kanko ? Hannde ko o « seneraal » hay sinno oo “galaŋ” makko firtaama haa laaɓi. O jeyanoo ko he ardiiɓe konu Burkina. Ɗo battirdu Sankara e yimɓe mum jooɗinoo ina mbata, ko kanko halfinanoo ndeenka nokku oo. E wiyde gooto e hujjitantooɓe Mayram Sankara e wondiiɓe mum, sikke alaa ko Jendere tekki roondii warngo Sankara e sappo e ɗiɗo woɗɓe. Hay nih Blaise Kompawre nde naamnaa miijo mum he ñaawoore ndee, o wiyi “sete koninkooɓe he gardagol mawɗo mum en Jilbeer Jenndere, ko kam en pelliti arditaade yimɓe Sankara yiɗnooɓe nanngude mo”.
Ko nde Jilbeer Jenndere yooɓii Sankara, o tiiɗtini Kompawre dow jappeere laamu Burkina Faso. Yaama tawo wonaa kanko e hoore makko fooɗi rawaandu fetel o fawi e becce Sankara, kono waɗɓe ɗum ɓee ko e yamiroore makko. To batirdu Sankara, ko kanko kadi halfinanoo ndeenka saraaji mum e kala ko ina dilla ɗoon.
Gardiiɗo sete koninkooɓe janoyɗo e Sankara en ko Yacinthe Kafando (adjudent-chef). Nde Jilbeer Jenndere yiɗi kam ne ardaade loppito laamu “sabbordu” caggal dogdu Kompawre, ko e ballal gardinooɗo jaagorɗe, oon woni kolonel Yakuuba Isaaga Zidaa, naatɗo hannde he cukkiri, mooloyii Canada gila he 2016 o artaani.
Loppito laamu 24 siilo taaɗnii ñaawoore ndee
Ñalnde aaɓnde 24 siilo 2022, cukko-bees Paul-Henri Sandaogo Damiba, kam ne loppiti laamu he juuɗe Roch Marc Christian Kabore, cuɓtanooɗo he daawel ɗiɗmal he Saawiyee 2022. Koninkooɓe njowi doosɗe dowla Burkinaa hade maɓɓe artirde ɗe he Colte 2022. Hujjitantooɓe tuumaaɓe ɓee njolni feere nde weeɓaani riiwtude. Ɓe mbiyi Kompawre e yahdiiɓe mum takkaa ko “ yerɓinde ndeenka Dowla ” sabi ɓe enndii loppitde laamu; etee Damiba ko loppitɗo laamu he juuɗe Hooreejo mo ɓesngu suɓii, ndeke ko o “jerɓinɗo ndeenka dowla”. Ɓayri Diiso Doosɗe jaɓii ko o Hooreejo caggal woondoore makko, ɗum foti firtude ko ñaawateeɓe ɓee potaani ñaaweede. Kono diiso doosɗe rewaani he miijo maɓɓe.
Ñaawoore yanii, goonga heɓtiima fenaande
Meeɗnooɗo wonde Hooreejo Burkina, caabinooɗo warngo Sankara, janfinooɗo sehil mum, ñaawaama. O taƴanaama kaaɗdi nguurndam makko nder « kasoo ». Nde yani ko ñalnde 6 seeɗto 2022. Kompawre e yahdiiɓe mum Hyacinthe Kafando, e Gilber Diendere taƴaanaama dummbirdu haa abada.
Eɗen teskoo ñaawooɓe ɓee ɓurtiima ko dowla yiɗnoo koo so dummbude ɓe duuɓi 30 tan. He nder ñaawetenooɓe ɓee, heen njeetato taƴanaa ko kitaale tati haa noogaas nder dummbirdu. Tato heen ngoppitaama.
Nde ɗum haalaa, tawtoranooɓe ngoni ko e foɓɓude e hellude sabu mum en weltaade. Haa arti noon e ko fawaa e dow daaɗe ƴiiƴiiɓe tato ɓe : Blaise Kompawre, e Hyacinthe Kafando, e Gilbert Diendere. Ñaawooɓe ɓee mbaɗti heen ko kala njeenaaje e « galŋauuji » ɗi ɓe ndokkanoo, teettaama, artii e booñ e faawru dowla Burkinaa. Hay gonnooɗo « seneraal » wonti tan « gobi ». Yo deftere janngire banndi mum.
Haamtaare e weltaare Mayram Sankara
Kujjinantooɓe Gilbert Diendere biyeteeɗo Mathieu Somee, huccinii konngol e jaayndiyankooɓe yiɗde hollirde ko fawaa e neɗɗo mum oo koo hanaani, ɓurtii. Daliilu makko ko oon tawtoraama ñaawoore ndee, o dogaani no heddiiɓe mbaɗi nih ; o mallata ɗoo ko Kompawre e Kafando. Mayram Sankara noon jaabtii mo wiyi, tawaaɗo e mo tawaaka fof ko warɓe koye tan. Nde Sankara e yahdiiɓe mum pelletee e amdu ndee, omo tawaa, kanko e Kafando, alaa mo neli ɓe so wonaa Kompawre. Ndee ñaawoore ko huunde mawnde wonande Mayram Sankara, jom-suudu Thomas. Nde anndaa ko warɓe jom-galle makko taƴanaa he dummbirdu, o haali ko konnguɗi laaɓɗi o wiyi : « …yimɓe nganndii hankadi holi gonnooɗo Hooreejo Thomas Sankara, holi neɗɗaagal makko, holi dawruyaagal makko, e holi ko o yiɗnoo. Kono kadi holi ko warɓe ɓee njiylotonoo. Alaa fof ko boni ko haalaaka e makko nder kaalanɗe e jeewte laaminooɓe ».
Duuɓi capanɗe tati e nay
Duuɓi capanɗe tati e nay dee ñaawoore ina fadaa. Ko ɗuum ɓuri fof teeŋtude, huccidde e aduna fof ñaawoore warnooɓe ɓiy-ngenndiijo Burkinaajo e yahdiiɓe mum. Ko noon kujjitantooɗo ɓesnguuji waraaɓe ɓee wiyi : « Ɓesnguuji waraaɓe ɓee kaɓɓaaki e ko ɓe taƴantee he dubbirndu ; ɓe ɓurnoo soklude ko yo goonga yaltu. Mudda ɓe taƴantee he dubbirdu fawii ko he mbaawka haralleeɓe ñaawooje. Ɓe pawii kadi ko e dalillaaji e yurmeende fotnde teskeede so ina woodi. Yurmeende noon alanaa barɗo hoore e dow amdu. Ɓurnoo tiiɗde ko laawol rewee haa ndee ñaawoore joofa dow goonga, tuumaaɓe ndokkee fartaŋŋe hujjikinaade, so wonaa ɓe mbakkaaki jaambaraagal e cuusal arde kucccita e ɓesngu leydi mum en ”.
Ɗum haalii fof. Ko ndeen biyeteeɗo Aliw Tarawele, cowɗo he moobaare ndee weltaade haa wiyi : “ Kompawre e cibooji mum njiɗnoo ko helde hay koyɗi amen, kono duuɓi 35 amin padi ndee ñalaande, duuɓi 35 min pini min tawi koyɗol ɓesngu Burkinaa e gardagol Sankara ndewi ko laawol pooccingol. Ko weltaare amen, ko welemma doŋre Afirik muum. Thomas Sankara gollii seeɗa tiimtateeɗo, o ferii laawol ngol ɓesnguuji Afirik ngoni he rewde. Weltaare amen ko sukaaɓe Afirik (Sankara ko he maɓɓe jeyanoo) e yontaaji garooji yoo ndew laawol Sankara fernoo ngam darnde mum en laatoo, ngam waylude gonal leyɗe men baasnaaɗe, ɗe ngonta leyɗe dañal e nguurndam moƴƴam…”.
Ko jooni hare ndimaagu fuɗɗii
Haala warngo Sankara joofaani. Mbiyen ko jooni fuɗɗii. Dille ɗee ina mbaawi ummitaade he kala sahaa. Gaagaa wullitaango ngo hujjitantooɓe Kompawre en mbaawi waɗde, ina heddii senngo baɗe jaltuɗe leydi Burkina maa nih jaltuɗe Afirik. Ngam ɗuum ko enen fof eɗen nganndi won hoohooɓe caggal Burkina moddi he warngo ngoo gila Kodduwaar e Libiya haa Farayse e Amerik (US). Ñaawooɓe winndereeɓe ina poti toɗɗeede, ƴeewtoo ngoo senngo, sete moojobere hakkunde-leyɗeele ngam tan yooɓaade nguurndam yaakaare Burkina, yaakaare Afirik, yaakaare winndere; mbele hono ɗum ina waasa waɗtude nder kala leydi. Ɗum ko hare kala daraniiɓe goonga e laawol, wonaa tan hujjinantooɓe, ko nde ɓesnguuji kiɗaaɗi fof, ɓesnguuji Afirik e winndere ndee kala.
E wiyde Muusaa Jallo deenatnooɗo Thomas Sankara “ warngo Sankara e yahdiiɓe mum ko moojobere fewjaande… Hooreejo Kodduwaar Hufuwet Boñi, jagodin Farayse, wonnoo ko he nehaande moojobere ndee ”. Dalillaaji mum ina keewi kono tesko-ɗen Hufuwet meeɗii huccitde e Sankara o wiyi ɗum “ alaa e sago mbaylo-ɗaa, so a waylaaki maa min mbayle ”. Holi ɓeen kamɓe so wonaa jagodineeɓe Farayse hono makko he oon tuma, kanko e Senngoor e Muusaa Tarawele… ɓee fof lomtooji mum ina njooɗii e dow jappeeje laamu.
Aamadu Malal Gey | https://pulaar.org/2022/06/03/naawoore-warngo-tomaa-sankara/ |
Ndee dewo-hoore-biir yawtunde, 15 duujal (mee) 2022, ardiiɓe laamu Mali habrii ɓe njaltii G5-Saahal. Ɓe kolliti ko G5-Sahel ko « kuutorgal doole jananiije ».
Daliilu maɓɓe ko Mali fotnoo ardaade fedde ndee, nde wonnoo gardagol ngol ko gorle hakkunde leyɗe terɗe G5-Saahal. E wiyde maɓɓe, doole jananiije Afiriki ina « kuutoroo G5-Sahel ». Ɗeen doole kaɗi Mali ardineede fedde ndee, mbele leydi ndii ina ɓeydoo seegeede. So Mali yaltii, heddotoo he fedde ndee ko leyɗe nay : Muritani, e Caad, e Burkinaa e Niijeer. So tawii kay ɗum firtaani fedder ndee.
So Mali reenaaki, seegaare mum maa jokku ngati CEDEAO (fedde faggudu leyɗe Afiriki Hirnaange) fawii e Mali kuuge leɓtooji faggudu e dawrugol gila 9 siilo (saawiyee) 2022. Ɗum joli ko nde loppitɓe laamu laabi ɗiɗi (juko (ut) 2020 e duujal (mee) 2021) pelliti jooɗaade e jappeere ɗoo e duuɓi joy.. Ɗum joli kadi ko nde Laamu Mali luurdi e laamu Farayse : ɓe ngultii ciifondiral jotondiral baɗdanoongal e Farayse he 2014 ; ɓe pirti nanondiral he 2013 e 2020 laawɗinnooɗe gonal konu Barkaan mo Farayse nde daranii haɓde e seɓɓitiiɓe, kam e njuɓɓudi doole konu keriiɗe Takuba he ɗowngo Farayse.
Ndimaagu ɓelsaama
Nde Mali hucciti e Riisi, lesɗe Hirnaange puɗɗii woɗɗitaade leydi ndii. Ɓe takki Mali yiɗde jotondirde e koninkooɓe Riisi anndiraaɓe Wagner. Farayse e maaldiiɓe mum ndaraani haɓde e koninkooɓe Mali, ɓeen ne kolliti njaltii njiimaandi Farayse. Wagner ko koninkooɓe daraniiɓe haɓeede ina njoɓee. Ɓe kollii mbaawka maɓɓe e neegre maɓɓe to Iraak, e to Siriya, e to Santar Afiriki. Farayse e yahdiiɓe mum tuubakooɓe e Afirikinaaɓe hono leyɗe CEDEAO e leyɗe G5-Saahal ina njogii heen mettere, haa ɓe pawi e Mali kuuge muusɗe.
Gardagol G5-Saahal ko gorle waɗetee hakkunde Caad e Niijeer e Burkina e Mali e Muritani. Mali fotnoo ardaade G5-Saahal ko gila Feebiriyee 2022. Lebbi tati caggal ɗuum, joɗnde nde jooɗaaki sabi añde Mali ardoo fedde nde. Bamako « riiwtii oo daliilu mo gooto e leyɗe Saahal nde wiyi sabaabu oo ko ngonka dawrugol e ndeenka leydi ndi, ɗum fof ko yiɗde salaade Mali ardoo ».
Gorle ngartii e Mali, kono laamu Farayse yerƴii leyɗeele Saahal yo calo Mali ardoo, sabi e wiyde maɓɓe Riisi e Wagner inan nder Mali, Farayse nattii jogaade mbaawka, ɗum yahdaani e dawrugol maɓɓe.
Bamako yiyraani noon. Gardiiɗo Jaagorɗe Mali wiyi “ laamu Mali taƴii yaltude juɓɓule G5-Saahal, ina heen denndal doole kaɓooje e seɓɓitiiɓe ”. Kabrol ngol jokki wiyi “ jotondiral e leyɗeele Sahaal ina jokki ” e wiyde Jaagorgal Njuɓɓudi ndernderi, Kolonel Abdullaay Maygaa.
G5- Saahal ine mari ujune joy kooninke
Kabrol leydi Mali wiyi « leyɗe luulndiiɗe yo Mali ardo G5-Saahal njahdi ko e naafigeere dawrugol leydi ndi jeyaaka he Saahal, anniyiindi teelɗinde Mali ». Ina sikkaa ko Muhamad Bazum mo Niijeer waar e Makoroŋ mo Farayse. Bamako tuumii G5-Saahal ɓelsude jeytaare mum, leyɗe baɗtaaɗe kuutorɗe e jogaade njuɓɓudi ndi laaɓaani.
Leyɗe G5-Saahal ina moofti koninkooɓe ujune 5. Teskaama noon loppite laamu jolɗe Mali e Burkina ustii doole G5-Saahal. Wiynoo nih ko Jogiiɗo kuuɓal Ngenndiije Dentuɗe Antoño Guteres (Antonio Guterres), nder ciimtol ngol o waɗani Diiso Ndeenka ñalnde 11 duujal (mee) 2022.
Guteres jokki wiyi «…mbeɗe wondi e sokla no ngonka ndeenka e kisal nder Saahal siforii nih, yanti e ngonka dawrugol Mali e Burkina, ngol wallittaa doole G5-Saahal ». Leyɗe joy G5-Saahal jibinaa ko 2014, fuɗɗii golle mum 2017 tawi seɓɓitiiɓe ina nguddini leyɗe Saahal, haa nih nder luŋke Beneŋ hono leyɗe Beneŋ e Togo e Kodduwaar…
Gila 2012, Leyɗe Saahal teeŋti e Mali e Burkina e Niijeer ngoni ko he ƴiiƴe ɗe seɓɓitiiɓe caabii. Seɓɓitiiɓe innitirtooɓe Al-Qaïda e Dowla Lislaam, yanti e warkoye ñalnde kala wiyooɓe ko haɓooɓe e seɓɓitiiɓe… haa ɗuum jibini warngooji e geɗe añamleñameeje, haa arti he leñol Fulɓe. Waraaɓe heen njettiima ujune-ujune e uujɓe. Doole Ngenndiije Dentuɗe e ɗe Farayse e ɗe Afiriki.
Tefoore Caad e Muritani
Nde laamiiɓe Mali kolliti yiɗde mum en yaltude G5-Sahel, Caad e Muritani neldii jaagorɗe ngam tefde Malinaaɓe nde ngartata. Abdaramaani Kulamallah mo Caad e Muhamad wul Mersug mo Muritani kawrii Bamako. Ɓe njiyondirii e ardiiɓe laamu Mali, kono ellee alaa ko gasi tawo. Kulamallah teeŋtini darnde Caad wiyi “ Caad ina nangtii juuɗe sappo e Mali, o laaɓtini alaa ko metti hakkunde leyɗe ɗee ɗiɗi, wonaa Caad saabii jaltugol Mali G5-Saahal. Alaa fof caɗeele ngoodi hakkunde ɗee leyɗe ”.
Ko ɗuum addani Muhamad Bazum mo Niijeer wiyde “ G5-Saahal maayii ” caggal nde Mali uddi baafe mum. O ruttii o ñiŋi ardiiɓe Mali sabu “ aɓe njokki jaañnaade, huunde hebornde ɓeydude teelɗinde Mali nder Afiriki ”, kadi “ maa ɗum haɗ doŋre ndee renndude peeje e peccorɗe ngam haɓde e seɓɓitiiɓe ”. Jaagorgal Caad Kumallah jaabii Muhamad Bazum wiyi “ G5-Saahal sosaa ko e gardagol Mali. Eɗen ɗaminii moƴƴere nde Mali artata. G5-Saahal maayaani tawo ”.
Ndeke eɗen teskoo he kaa haala Bazum e Kumallah kirondiral gardagol dille Saahal ina woodi hakkunde Caad e Niijeer. Leyɗe ɗee ɗiɗi fof ko Farayse wammbi ɗum en. Seerndi ɓe ko Caadnaaɓe ko loppitɓe laamu, wonaa no Niijeer nih. Bazum ina añi gañgu ngu suuɗaaki loppitooɓe laamu hono Caad e Gine e Burkina wonande jeyaaɗe he Afiriki Hirnaange.
Aamadu Malal Gey | https://pulaar.org/2022/06/08/mali-yaltii-yu%c9%93%c9%93o-g5-sahel/ |
Hare mawnde leñƴiire inan laya nder Ecopia, hakkunde laamu Ecopia e diiwaan mum inniraaɗo Tigere. Ciftinen njuɓɓudi laamu Ecopia ko dental dowlaaji, dowla fof ina jogii won ndeen wellitaare, ɗi nduttii ɗi ndeenti he laamu ngootu. Gardiiɗo Jaagorɗe ko Abiy Ahmed, ko oon jogii hattan golle laamu ɗee fof. Aɓe njogii hooreejo leydi kono ko to teddungal tan. Woni hannde Hooreejo Ecopiaa ko Debbo biyeteeɗo Sahle-Work Zewde gila 25 Yarkoma (oktoobar) 2018.
Tigere noon ko gootal he diiwe leydi ndi, heedi ko bannge rewo Ecopia, heerondiri e Eriterea. Laamorgo Tigere ko Mekele. Ciftinen Eriterea e hoore mum jeyanoo ko he Ecopia, ɓe ceegii ɓe keɓi jeytaare maɓɓe timmunde gila 1993. Diiwe goɗɗe dummbuɗe ina toon, ina heen leñol Oromo’en (won wiyooɓe ɓee ko Fulɓe kono ɗum jaalaaki), ina heen leñol Afaar e Iisaa (ɓuri ɓadaade ko leñol Somaali’en to leydi Somaalia). Ɗii leñƴi fof kaɓii cili keewɗi e Ecopia gila he yonta Menelik II, dadde mum Haayle Selaase, Laamɗo laamɓe. Ko oo Menelik II faddinoo Italia haɗi ɗum halfude Ecopia. Ko ɗuum tagi nder Afiriki ko Ecopia e Liberia ngoni leyɗe ɗe meeɗaa halfeede. Ciftoren Liberiyanaaɓe ko Ɓaleeɓe Amerik ngartiaa Afirik.
Diiwaan Addis-Ababa (laamorgo Ecopia) moofti ko leñol Amhaara, ɓurɓe ɗoon heewde, ɓurɓe kadi jogaade ɗowngu laamu. Ko ɗemngal maɓɓe Amhariki ɓuri ɗoon waawde haaleede.
Hare huɓɓunde toon nde ko hakkunde laamu Ecopia e heen bannge Tigerenaaɓe tafɓe Maalde Wellitaare Ɓesngu Tigere (LFTP – Liberation Front of Tigre People), oya bannge Konu Wellitaare Oromo (ALO – Army Liberation of Oromo). Hare nde fuɗɗiima gila 4 (Jolal) Nowambar 2020. Adorii ko Tigere layi haa yettii diiwal Oromo. Ɗee diiwe ɗiɗi fof njaakorii ko heɓde jeytaare mum en, no Eriterea heɓiri hoore mum gila 27 Abiril (Seeɗto) 1993. Hare wertii haa yettii diiwe Amhaara e Afaar.
DALLILLAAJI HARE NDEE
LFTP haɓata ko e laamu Abiy Ahmed, Gardiiɗo Jaagorɗe Ecopia. Ina jeyaa he ko addi ɗum nde Abiy Ahmed cetti kuule he 2019 ngam waylude ngonka laamu ngu, ngonka lelnanooka gila 1994 : jerondiral e tawtoragol diiwe e leñƴi ɗii fof nder laamu. Abiy wiyi ɓurata teddinde ko mbaawka e hattan, wonaa jeyeede he leñol maa diiwal. O sosi Heerto dawrugol o inniri ɗum Party of Prosperity (Heerto Ɓamtaare). LFTP salii naatde heen, Tigerenaaɓe ngooti yoo LFTP yaltu he “njiimaandi” Addis Ababa he Jolal 2020.
Doosgal leydi Ecopia ngal 1994, waɗi Ecopia ko leydi « Federal » denndingal dowlaaji pawiiɗi he leñƴi. Ɗowngu laamu laatii tiisngu, ngu yiylata ɗum heerto Maalde Demokaraasi Filñitere Ɓesngu Ecopia (FDRPE : Front démocratique révolutionnaire du peuple éthiopien). Tigere fof e famɗude hoɗɓe (6% Ɓesngu Ecopia fof), aɓe tawtoranoo tigi he laamu ngu. Ɗum ɓurnoo teeŋtude ko he yonta Meles Zenawi, laatinooɗo Gardiiɗo Jaagorɗe gila 1995 haa maayde mum he 2012.
Ngonka fuɗɗii waylaade ko he 2018 nde « wooteeji » ngalluuje paɓɓitaa, e deestagol Gardinooɗo Jaagorɗe ndeen Haile Mariam Dessalegn. Ko ndeen heerto FDRPE toɗɗii Abiy Ahmed yoo won Gardiiɗo Jaagorɗe ñalnde 2 Abiriil (Seeɗto) 2018. O ummanii tabitino laabi mbaylaandi ngonka dawrugol, o yaltini dawriyankooɓe sokanooɓe, o fuɗni demokaraasi, o welditini Ecopia e Eriterea. Ɗuum addani mo darjeende haa Dowlaaji Dentuɗi (UN) piili mo lefol Nobel. O ummanii taftaade FDRPE mbele ina wonta yuɓɓo tiiɗngo, natta jogaade mbaydi ndenndinndi heertooji nay ɓurɗi doolnude : Oromo’en, e Amhaara’en, e Tegere’en, e Ɓesnguuji Worgo. Fof he njiimaandi heerto ɓamtaare (Party of Proserity). Salii naatde he ngoo herrto heso tan ko LFTP.
Ciftinen kadi beldital Ecopia e Eriterea jibinii caɗeele nder Tigere. Sabi ko Tigerenaaɓe keedi e Eriterea, ko ɗoon yoga he kareele hakkunde maɓɓe mbaɗatnoo; ko LFTP gooto ardinoo dawrugol nder Tigere. Ɓe tuumii Abiy Ahmed yiɗde ustude doole LFTP mo Tigerenaaɓe nder maalde laamu. Abiy Ahmed jeyaa ko he leñol Oromo’en, ɓurɓe heewde nder Ecopia. Ko nih LFTP naatti he luulndiiɓe.
NO HARE NDE YAHRI GILA 2020
LFTP waɗti haɓaanaade jeytaare Tigere gila nde « wooteeji » ɗii paɓɓitaa he 2021. Ɓe njani he konu Ecopia wonnooɓe nder laamorgo maɓɓe Mekele, kam e wuro Dansha, bannge worgo Tigere.
Nder konu Ecopia fof, ko ina ɓura feƴtere ko he leñol Tigerenaaɓe, teeŋti tuddinɓe rewo ɓee, ɗuum ko gila he hare hakkunde Ecopia e Eriterea. Haali ɗum ko Dental Iiñturu Winnderewal (ICG – International Crisis Group) nder ciimtol mum bayyinangol he 2020. Yoga he soofaaji Tigerenaaɓe ɗekkii konu Ecopia, njantoyi he konu LFPT. He wiyde ICG, konu Tigere ina renndini ko ina tolnoo he koninkooɓe 250 000, yanti he ballal Miliyoŋaaji 6 hoɗɓe he Tigere.
Ñalnde 5 Jolal (Nofambar), Hooreejo LFPT, Debretsion Gebremichael wiyi ɓe keɓtii tuddunde konu Ecopia bannge Rewo, ɓe marii yoga he kaɓirɗe mum. Woodii nih e wiyde makko kadi, soofaaji Ecopia yantuɓe he LFPT.
Abiy Ahmed itti Seneraal Adem Mohammed mawɗo konu Ecopia, o waɗti cukko makko biyeteeɗo Seneral Berhanu Jula. Gila ndeen, hakkunde Ecopia e LFPT mo Tigere ko njan’guuji, “bommbooje” ina mberlee e “siwil” en, maayɓe keewii baŋ-yoo-baŋ.
Nder kareeli ɗi, LFPT naworii heen Eriterea sabi mum en jinngande Ecopia. E wiyde maɓɓe konu Ecopia ina huutoroo Boowal-Piirooje Asmara, laamorgo Eriterea, ngam werlaade « bommbooje » nder gure Tigere.
« Siwil » en Tigerenaaɓe e Ecopianaaɓe mbaɗtii dogde ina mooloyoo nder leydi Suudaan, kam e Suudaan Worgo. He nder lewru Jolal ndu, ko ina ɓura yimɓe 36 000 mooloyiima Suudaan, ñalawma kala ko yimɓe 4 000 taƴtata keerol. Mawɗo LFPT wiyi “so Ecopianaaɓe ina njokki huuraade e Tigere, hare nde dartotaako”.
Ko ñalnde 26 Jolal 2021, laamu Ecopia wiyi heɓtii laamorgo Tigere, Mekele. Ko he Bowte 2020 weeyo Tigere udditaa, piirooje mbaɗti diwde e juuraade. Ko ndeen konu Oromo naati he hare nde.
Anthoñ Blinken, Jaagorgal Dowla Amerik ñiŋi Ecopia, takki ɗum daranaade « mumto leñol » Tigerenaaɓe. Ko ndeen Demeke Mekonnen jaabii mo wiyi kaa haala wonaa goonga. Kono, nde Kalfinaaɗo Hakkeeji Aadee mo UN nebbisii toon, o tawi ko Tigerenaaɓe ina tampinaa, heewɓe mbaraama, rewɓe njanaama. Ko hono noon daraniiɓe hakkeeji aadee Ecopinaaɓe mbiyri.
He lewru Abiriil ɓennundu ndu, ICG hollitii hare naatii he « suudu ndu alaa damal ». Jaltugol mum weeɓataa, kadi hare maa juut « alaa kawɗo alaa kawaaɗo ». He wiyde maɓɓe, ko konu Ecopia jogii gure mawɗe ɗe, kono ko LFPT reeni dowri ndi, kadi ko e maɓɓe ɓesngu Tigere wondi.
Konu Tigere ko ko yaltunoo gure teeru ɗe, konu Ecopia jooɗii heen. Gila he lewru Korse (suwee) 2021, konu Tigere TDF (Tigray Denfense Forces) heɓti laamorgo mum Mekele. Ko ndeen Abiy Ahmed wiyi ko kamɓe mbelaa yaltude wuro mbele “remooɓe ina mbaawa yahde gese, mbele addooɓe balle ñaamdu ina kattana naatde wuro ngo, mbele kadi LFPT ina yahɓana deeƴre”. Ɓecerindii ɓe ndartini conndi bannge maɓɓe, kono LFPT jaɓaani.
LFPT wiyi nanngii ko ina tolnoo he soofaaji 6.000. Ko he lewru Morso (juillet) 2021 senngooji ɗiɗi ɗi puɗɗii haaldude. Ɓe ndonki hawrude he haala hay sinno ko yiɗnoode deƴƴinde conndi tawo. Ko ndeen Abiy Ahmed werlii noddaango feewde e Ecopianaaɓe hattanɓe fof nde nganndata “yontii aɓe kollita ngenndiyankaagal maɓɓe”. He darorɗe lewru Jolal, filñitiiɓe maaldondiri, njahɓani liɓde Abiy Ahmed.
KO HEEWI FUƊƊAAMA ƁELSEEDE HE NDEE HARE
Ɗo yahretee ɗo, cewle konunkooɓe kollitii ko ina abboo he 500 konunke Tigerenaajo waraama, fotde 100 koninke Ecopianaaɓe caŋkiima.
Heege fuɗɗiima saraade nder Tigere, Kononawirus ina yooɓoo piɗtaali, diwooji cariima he gese. Ko ina tolnoo he 950 000 ferɓe sabi hare nde, heen 50 000 mooloyii ko Suudaan. Heege ina tampini ɓeen mooliiɓe.
Ngenndiiji Dentuɗi (UN) ɗaɓɓii yo nebbiso rimɗanngo hoore mum waɗee nder Ecopia e Tiggere fof. Mbele maa anndee waraaɓe no poti, no ɓe mbardaa, holi warɓe ɓe… He nder winndere hee, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje puɗɗiima dillude, dawriyankooɓe e haralleeɓe renndiyankooɓe, yimɓe ñaagii dartinde conndi e kure to Ecopia e to Tigere, yoo balle ñamiri yetto mooliiɓe ɓe heege e ñabbuuli njillii.
Darorɗe lewru Jolal hollitii kadi ɗo Ecopianaaɓe diiwe mum fof mbaɗti seppude caggal nde leyɗeele Amerik e Orop njamiri yoo yimɓe mum en njaltu Ecopia fes. Tigerenaaɓe e Ecopianaaɓe e Eritereanaaɓe njaggondiri kolliri njiɗaa hare fawaande e mum en nde. Ɓe lelni tuugnorgal seppooji nder gure mawɗe Amerik e Orop :
To USA, 9 Jolal to Washington D.C.
To USA kadi, 12 Jolal to wuro Denver, Colorado
To Holannda, 14 Jolal
18 Jolal to Las-Vegas
21 Jolal to Stavanger, ko he leydi Norway
25 Jolal to Afirik-Worgo
Go’o Bowte ko Bruxelles, he dingiral Dental Orop.
Ɗii seppooji fof ko salaade hare ñiɓiinde nder “Allaadu Afirik”, hare leñƴiire nder leydi Haaylee Selaase, leydi Menelik diiwɗo Italinaaɓe nde miijinoo halfude leydi Ecopia, Habasha ngenndi Bilaal ɓiy Rabbah, leydi ɗo sete Juulɓe Lislaam moolinoo ngam dogde boneeli Abuu Lahab e Abuu Jahli. Ko he dabi Lislaam wonanoo.
Aamadu Malal Gey | https://pulaar.org/2021/12/12/holi-ko-kewi-to-ecopia-mo-hayle-selaase%e2%80%88/ |
Wolde mawnde ummiima hakkunde Riisi, bannge, e leyɗe Hirnaange (Orop e Dental Dowlaaji Amerik), bannge goɗɗo oo. Njaafo-ɗee, ko hakkunde leydi ine wiyee Ikren e Riisi. Ikren ko leydi ɓiliinde hakkunde Riisi e leyɗe jeyaaɗe e haɓɓere konu Hirnaange anndiraande OTAN, keɓndi jeytaare mum caggal pusgu URSS (Dental leyɗeeɗe sosiyaalist sowiyet).
Duuɓi 30 caggal wolde ɓuuɓnde, Riisi naattii wolde kadi, kono ngolɗoo, ko to Ikren (Ukraine). Hakkunde 2014 e 2019 ko famɗi 1 300 neɗɗo maayii to bannge fuɗnaange leydi too, tee Kirime (Crimée) jeyaaka he Ikren, jeyaa ko he Riisi.
Gila wolde ɓuuɓnde joofi, ngaska hakkunde Riisi e Hirnaange meeɗaa fotde nii yaajde. Hol ɗo rewaa haa yettii ɗoo ?
Ikren …
Ikren ine himmani Riiri no feewi, sibu ko ɗoon woni mbootu « Rus’ de Kiev », woni « muuɗaandi Kiew ». Wayi tan ko no « Gaulois en » mbayi he Faraysenaaɓe nii. Wonande Riisinaaɓe heewɓe, Riisi e Ikren ko gootum. Duuɓi 200 hannde, leyɗe Riisi e Ukren meeɗaa seertude, so wonaa hannde.
Nokku gooto ine woodi to Ikren, mo Riisinaaɓe ɓuri fof haɓɓaade, oon woni Kirime (Crimée). Kirimee ko ndee ɗeɓi-duunde heednde rewo geec Ɓaleejo. He nder wolde adunaare ɗimmere, Kirimee e tufnde mum, hono Sebastopol ndariima darnde teeŋtunde nder hare hakkunde Riisi e Almaañ. Haa e kitaale 1950 Kirime fof jeyanoo ko he Riisi. Ko maa Mikitaa Kurutshef ari e hitaande 1954, felliti rokkunde nokku oo Ikren. Ɗumɗoon waanoo ko no njeenaari nii ngam mawninde duuɓi 300 nanondiral Pereislaf baɗtunungal Riisi e Ikren leydi ngootiri. Kono ɗuum alaa ko waylunoo e geɗe ɗee, nde tawnoo e oon sahaa, Ikren e hoore mum jeyaa ko he Dental Dowlaaji Sowiyet (URSS), ɗum noon keeri hakkunde majji ko to bannge njuɓɓudi tan ngoodi. Waɗde haa hannde Kirime jeyaa ko he Sowiyet, tufnde Sebastopol kadi ine jokki haa hannde yowitaade e Mosku.
Kono, e hitaande 1991, Riisi fusi. Ko Ikren jeynoo Kirime. Kono, wonande Kirimenaaɓe heewɓe, leydi mum en jeyaa ko he Riisi. Yimɓe njeetato he nder sappo fof (80%), mbiyat maa woni ɗemngal mum en neeniwal ko Riis. He nder ɓeeyno waɗanoongo e hitaande 2013, ko 15% fat njaggiri koye mum en Ikrenaaɓe, tawi 40% njaggiri koye mum en ko Riisnaaɓe. Kadi, he referaandoom paatuɗo e gartugol Ikren nder Riisi, jaɓɓe ɗum ɓee (EEY oo) tolniima e 97%. Ko goonga noon no referaandoom oo yuɓɓiniraa nii laaɓtaani no feewi, kono ko waawnoo heen wonde fof, ine anndaa EEY oo arata dow.
Dalillaaji ɗiɗi goɗɗi ine ngoodi, teeŋtinooji faayiida Ikren wonande Riisi.
Ko idii fof, jettagol maayo wulngo. Riisi ine jaangi no feewi. So jaangol arii, geec horngilto. Yeru tufɗe Saint Petesbuur, Wladiwostok, e Kaliningrad, korngilto so dabbunde arii. Laaɗe kelooji galaas ine ngoodi, kono golle mum njaawaani, tee ko mosol tan mbaawi rokkude laaɗe seeɗa waawde wefaade. So wolde kewii, ɗuum wonaa feere moƴƴere no feewi. Ndeke Riisi waawi heɓirde diƴƴe gulɗe ɗee tan ko he nokkuuji seeɗa : rewrude he geec Ɓaleejo, faade geec Mediteraane, haa yettoo Piiltiiɗe (Océans). Ndaa tufnde Riisi ɓurnde anndeede, wonnde he geec Ɓaleejo ko Sebastopol, caggal ɗuum ko Ikren fof. Tufnde ndee ina heewi nafoore wonande Riisi, kono ko nde farwunde. Ko bannge mayre hirnaange ko ɓuri heewde e njanguuji iwratnoo Riisi (jangu Napoleyon 1812, njangu Almaañ Hitler. Kadi, ngam hisnude keeri hirnaange ɗii (kuccitɗi e Orop), Mosku daraniima mahde nokku hakkundeejo keedanoowo ɗum e leyɗe hirnaange. Kono, he duuɓi cakkitiiɗi ɗii, ɗuum nattii woodde.
E hitaande 1989 njiimaandi Riisi yahii haa Almaañ fuɗnaange, e hitaande 2019 ine woɗɗi ɗoon no feewi, sibu nde naattoyii no feewi faade fuɗnaange.
Ɗuum naatni en he daliilu ɗimmo oo : Pinal. Riisi tawii wonaa ko sikkatnoo koo woodi.
Ndutto-ɗen caggal seeɗa. E feccere ɗimmere teeminannde 20, Riisi ko leydi doolnundi wonnoo : gila 1917 caggal waklitere Lenin ; caggal ɗum Yuri Gagarin mo leydi ndii fof foofirtunoo, hono aadee gidiiɗo yahde e weeyo, caggal kadi nde Riisi kalitini bommbo mum nikleyeer gadano. E oon sahaa, gaa gaa Dental Dowlaaji Amerik, ko Riisi fawi junngo he winndere ndee. Ko noon woori haa nde ɓesnguuji Orop caltii tippudi politik Riisi rewi ndii : ɓalal Berlin yandinaa, refti heen ko gonnooɗo hooreejo leydi oo, hono Maaykel Gorbacef woppi laamu, Riisi fusi ñalnde 25 desaambar 1991. Ko ɗoo kadi joofi peccagol winndere ndee e tanndalle ɗiɗi he nder duuɓi 45 ɓennuɗi ɗii, hankadi aduna oo dañii no mahtorii ngootaagu mum. Ko adii ɗuum Gorbacef wasiyinooma ngootaagu Orop fof. Duuɓi seeɗa caggal ɗuum, Kuuɓal Dowla Amerik, hono James Baker noddi he mahgol tippudi kisndi hakkunde Dental Dowlaaji Amerik, Orop e Riisi, tippudi ngootiɗinoori winndere ndee tuggi Wankuwer haa Waladiwostok. E miijo Riisi noon, ɗuum waawi wonde ko he sarɗi gooto : Riisi waawa jokkude njiimaandi mum he Orop fuɗnaange. E darorɗe kitaale 90, Riisi sosi Dental leyɗe dimɗuɗe ngam hisnude jokkondiral mum e leyɗe jeyanooɗe he Dental leyɗe Sowiyet. E nder ɗuum, Dental Dowlaaji Amerik hunanii Riisi lomtinirde dentingol Almaañuuji ɗiɗi ɗii, ɗee geɗe : Otan yaajtirtaa bannge fuɗnaange, woni yettotaako leyɗe jeyanooɗe he haɓɓere fuɗnaange (bloc de l’Est), sibu Otan ko dental konuyankeewal ngal Dental Dowlaaji Amerik e leyɗe Orop keewɗe cosnoo he hitaande 1949 ngam dartaade Riisi. Yimɓe kawraani hannde e ko hunanoo koo ko woni e sifaa laaɓtuɗo, hol ko haalanoo e hol no haaldiraa…
Eɗen njenanaa tan Riis en ine nangtii he kaan haala kunanooka, tee, ɗo adan ɗoo, ka ɗooftanooma. OTAN jooɗiima duuɓi keewɗi ine woɗɗitii haɓɓere Sowiyet ndee, haa 1999. Ndeen hitaande OTAN noddi Poloñ, Cekslowaki e Hongiri yo tawta ɗum. Eɗen mbaawi wiyde noon, gaa gaa fatere Riisi jookiinde wiyeteende Kalilingarad ndee, ɗee leyɗe keerondiraani e Riisi. Ngam suusnude Mosku, OTAN hunii waasde woppude konuuji mum e sifaa duumiiɗo he nder ɗee leyɗe. OTAN wiyi alaa anniya gooto, alaa faandaare wootere, alaa hujja gooto sompude njogitaaje nikleyeer he nder leyɗe naatɗe kese ɗee. E oon sahaa, jotondire hakkunde Dental Dowlaaji Amerik e Riisi ine moƴƴi. Nii woni ñalnde 11 settaambar 2001, Putin woni hooreejo leydi gidiiɗo noddude Geoges Bush ngam duwanaade ɗum e semmbinde ɗum. E hitaande 2004, leyɗe jeeɗiɗi jeyanooɗe he senngo fuɗnaange, hono : Bulgari, Estoni, Lettoni, Lituwani e Rumaani e Slowaki, Sloweni, haa teeŋti noon e Lettoni, e Estoni e Lituani, naati OTAN. Wonande Riisi ɗumɗoo ko jamfa, kollitoowo peeje Dental Dowlaaji Amerik, so yiɗde teelɗinde Riisi e jookde ɗum nder winndere hee. Nii woni jikkuuji Riisi ngarti : luulndagol mum hirnaange.
He kitaale 2000 dille ɓalliiɗe leyɗe hirnaange peeñi he nder huunde e leyɗe jeyanooɗe e Sowiyet, ko wayi no Ikren walla Jeorji : Riisi nootii heen. Riisi e Orop ine pooɗondira naatgol Ikren he pelle mum en keeriiɗe, dillere ɓadiinde Orop feeñi to Kief, anndiraande filñitere Maydan, haa hooreejo leydi ndii Wiktoor Iyanukowic woppi laamu, Ikren ɓeydii ɓadtaade Hirnaange. Ko heewi kala rufat, wonande Mosku ɗum haaɗii lamɗam. Gila ndeen, banngeeji ɗiɗi ɗii kala, Hirnaange bannge, Riisi bannge goɗɗo oo, njejjitii miijooji deeƴre. E ɗii duuɓi cakkitiiɗi OTAN mahii to Orop Hirnaange warwarde faddorde misilaaji, hono misilaaji baawɗi faddaade misilaaji, to Rumaani, to Poloñ. E wiyde Dental Dowlaaji Amerik ɗum ko ngam faddaade Iraan. Kono Riisi goongɗinaani kaa haala, tee Putin e hoore mum naamniima “ Hol to bonannde Iraan ummortoo ɗoon ? Hay nokku, mi yiyaani ! Miɗo anndi tan eɗen poti dartaade ! ”
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2022/03/04/riisi-ikren-walla-riisi-otan/ |
Ñalnde goo noowammburu 2021 « konu Maruk bommbii otooji tati mawɗi jolnunooɗi marsandiis ina ngummorii Alaseri, wuro Wargalaa, feewde Nuwaasoot ». E wiyde hoohooɓe Alaseri, yimɓe tato maayii heen, doknatnooɓe otooji ɗii. Otooji ummotooɗi Alaseri ɗii takkotoo ko keerol hakkunde leydi Muritani e leydi Saharaa hirnaange gonɗo tawo e tiimaandi kaanaŋkaagu Maruk, hay so tawii Dowla Arab mo Saharaa Demokaratik (RASD) hiisi ko e tiimaandi mum jeyaa. Alaseri, rewrude e konngol gooto e hoohooɓe mum wiyi « ngeeɗoo tooñannge ɗaldetaake nii ». Alaa ko ummorii tawo e konngol hoohooɓe Maruk, kono won e jaayndeeji kumpitiiɗi e nder leydi hee mbiyi wonde Maruk wiyi « So Alaseri yiɗi ko hare, kañum kam yiɗaa ».
Nduuɗoo jiiɓru tawti ko luure peeñnooɗe oo dumunna fof hakkunde Alaseri e Maruk, ko ina abboo e hitaande : Alaseri ina feldiri Maruk « siifondirde e Israayiil nanndiral » caggal nde leydi Amerik heɓtinani Maruk wonde leydi Sahara Hirnaange ko jeyi mum. E yiyannde Alaseri, ɗum ko moojobere waɗiraande yo « yerɓin leydi mum ». E lewru suliyee 2021, Alaseri fellitii taƴde jotondiral mum e leydi Maruk caggal nde nodditi jooɗaniiɗo ɗum to Rabaa; woytoraandu mum ko koohoowo maruknaajo won ɗo wiyi « ina wondii e keɓgol jeytaare mum diwaan berbeer en keedɗo fuɗɗaange worgo alaseri », alaseri reftini heen ko haɗde abiyoŋaaji Maruk rewde e weeyo mum. Yanti e ɗuum fof, e lewru oktoobar, cumu mawngu waɗii e fuɗɗaange rewo leydi Alaseri, fotde yimɓe 90 mboomiima heen, ko jiidaani e bonannde pooɗe e koɗorɗe. Alaseri tuumi ko pelle ɗiɗi leñol berbeer en ɗaɓɓooje jeytaare, kono, e wiide alaseri, ko e ballal Maruk e israayiil. Ndee ɗoon takkere noon, yimɓe heewɓe njaɓaani ɗum, sabu ɗum nannaaki no feewi.
So tawii goonga ina haalee, luural gorworal hakkunde Alaseri e Maruk ɓooyii sabu ɗum fuɗɗii teeŋtude ko e hitaande 1975 caggal nde Espaañ, leydi tiimnoondi Sahara Hirnaange (S.H.), felliti yaltude leydi ndii weeɗa ɗum Maruk e Muritani yo peccu, ko lolliri « Accords de Madrid » (Nanondiral Madrid). Hare ummii hakkunde leyɗeele ɗiɗi ɗee e fedde wiyeteende POLISARIO daraninoonde jeytaare S.H. Ɗum fof joofoyi ko Muritani hortaade, siifondiri e Polisario maa yaltu leydi ndii, Maruk meerotonooɗo Muritani e hoore mum (taaniraaɓe laamɗo jooni oo mbiyatnoo ko tinaani leydi ina heedi hakkunde mum en e Senegaal), pawi junngo mum en e geɗal Muritani heɓnoo ngal. Alaseri e oon sahaa ƴaañii no doole mum potirnoo S.H. tawde daranii ko heɓde ndimaagu e jeytaare leydi mum ina faamnii, Alaseri daroo darnde nde darii ndee, sabu rewiino ɗoon, e oon sahaa, yoga e leyɗeele Afirik ƴaañii Polisario haa addani ɗum jaɓaneede yo naat e fedde U.A. (Dental Afirik), ɗum fof noon saabii ɗum ko dipolomaasi Alaseri. Oon kusumma ina ɗoon hakkunde Maruk e Alaseri, gooto fof ina joganii goɗɗoo oo guut : Maruk ina yiyra ɓe wonde ɓe njiɗii haɗde ɗumen ko pooɗantonoo gila ko ɓooyi (yaajnude leydi mum en, ɓeydoraade oogirɗe fosfaat e liɗɗi taweteeɗi e fonngo maayo S.H.), Alaseri, gaa gaa wallude kala « daraniiɗo ndimaagu e jeytaare » ittataa ina yiɗi udditaneede laawol feewdee geec Atalantik oo, sabu maa ɗum heewan ɗum ngartam to bannge faggudu.
Ko goonga nii silooɓe politigi heewɓe miiji ko hare ɓilotaako hakkunde Alaseri e Maruk sabu enɗam keewɗam ina ɗoon, yeru leƴƴi takkondirɗi e keerol hakkunde leyɗeele ɗiɗi ɗee (ellee leƴƴi daande maayo Senegaal), jiidaani e nafooje goɗɗe keewɗe gonɗe ɗoon ko wayi no gaas e geɗe kuɓɓam ekn. Kono, Pulaar ina keewi wiyde « bone piltat » sabu kulan-ɗen nii ko koye men, sabu pelɓondiral ɗiin gay ɗiɗi, nafataa sawndiiɓe ɗum. Faayre ndee njogani-ɗen keerol men fuɗɗaange ngol, sabu buuytagol laamu Mali e deɓgol « jihaadist en » e nder saahal, to rewo too ne kay, ina foti faaynude en so Alaseri e Maruk ndikkondirii.
Maamuudu H. Joob | https://pulaar.org/2021/12/14/alaseri-e-maruk-bone-dee-piltat/ |
Muritani tuumii FAMA (konu Mali) warngooji ɓiɓɓe muritaninaaɓe. Ñalnde 8 mbooy (marsa), laamu Muritani yaltini bayyinaango hollitoowo konu Mali yooɓiima ɓiɓɓe muritaninaaɓe nder wertaango leydi Mali.
Ko ndeen laamu Muritani holli mettere mum. Jaagorgal Geɗe Tumaronkooje noddi Jooɗaniiɗo Mali he Muritani, Muhamed Dibaasi, o hollaa Muritani weltaaki e ɗii warngooji, ko « bolle kaantare ».
Ɗo adan ɗoo, ardiiɓe Muritani kollitaani tigi-rigi no warngooji ɗii ciforii, no waraaɓe ɓee poti, holi to ɓe mbaraa. Sarɗiyanke Muritaninaajo wiyi waraaɓe ɓee ko sappo e njeegomo (16). Ɗum kewi ko worgo wuro Abdel-Baguru. Waraaɓe ɓee tolnoyiima e capanɗe tato. E wiyde maɓɓe « Konu Mali ummanii ko bolle sawru gumɗo ngam haɓde e seɓɓitiiɓe. Konu Mali ko konu ngu alaa huñtito hoore mum, kadi konunkooɓe Mali njiɗi ko hollirde keɓtii nokkuuji seɓɓitiiɓe njoginoo tawi ko e ballal Riisnaaɓe. Kono so ɗii warngooji Muritaninaaɓe nattaani, jotondiral Mali e Muritani bonat. Teeŋti noon so laamu Bamako waawaani hartaade konu mum he ɗee golle kaantare kuccinaaɗe he muritaninaaɓe wuurɓe nder Mali ».
Koɗdigal moƴƴal
Kolonel Abdullaay Mayga, kalfinaaɗo konngol laamu Mali jaɓii muritaninaaɓe mbaraama nder Mali. O wiyi kadi « Kolonel Asimi Goyta yeewtindii e Seneral Mohamed wul Sheex El-Gaswaani. Goyta yamirii yo konu uddit nebbiso ɗii warngooji. O felliti neldude sete toowɗo yettoyoo Nuwaasoot e ko ɓuri yaaƴtaade. Laamu Mali maa waɗ feere fof haa saabiiɓe warngooji ɓee njiytee. E oo yonta alaa daliilu mo konu Mali waɗiri ɗee golle, fawiiɓe e hakkeeji aadee ».
E wiyde dawriyanke Kaliilu Sidibe, ɗee kewkewe pirtataa jotondiral e koɗdigal leyɗe ɗiɗi ɗee. O jokki o wiyi « nokku keeri leyɗe ɗee ina heewi seɓɓitiiiɓe e jihaadiyankooɓe. Ina woodi toon kadi haɓtotooɓe e “banndiiji” jogitiiɓe wujjooɓe jawdi, wujjooɓe hay yimɓe mbaɗa jukunɗe. Nebbiso luggo ina foti waɗeede ngam anndude wonɓe caggal ɗii warngooji. E oon tuma ɗum bonnataa koɗdigal leyɗe ɗee ɗiɗi »
Seppo Muritaninaaɓe
Ko adii ko kewi he lewru Mbooy koo, hono ɗuum waɗi he lewru silto. Ñalnde goo mbooy, Muritaninaaɓe ceppii Nuwaasot haa ɓe njettii damal galle jooɗaniiɗo leydi Mali. Sete seppooɓe woɗɓe payi galle laamorɗo leydi Muritani ngam hollitde mette banndiraaɓe muritaninaaɓe waraaɓe. Seppooɓe ɓee noon tuumi ko konu Mali yooɓii pittaali jaambureeɓe. Ɓe mbeeyni raayuuji ina mbinndaa “Ɓiɓɓe Muritaninaaɓe mbaraama e dow amdu, eɗen poti dartaade ndee bonande”.
Ciftinen Muritaninaaɓe heewɓe ina nguuri nder Mali ɗo ɓe ngollotoo haa teeŋti e ngaynaaka. Ko worgo wuro Abdel-Baguru, ngo woɗɗaani keerol. Hono ɗuum noon meeɗii waɗde he lewru siilo ɓennundu, muritaninaaɓe mbaraa sara wuro Naara. He oon tuma, laamu Mali wiyiino maa losko waɗe haa warhoreeɓe ɓee njiytee.
Al-Qaïda e Dowla Islaam e Jihaadiyankooɓe
Gila jihaadiyankooɓe naati Mali caggal firtaare leydi Libi nde Kaddaafi waraa. Kono taƴooɓe e wuyɓe njanti heen haa addi pelɓondire leƴƴi: fulɓe e wambarankooɓe e Dogon en, ekn. Konu Mali naati heen waɗti jinngande kala haɓooɓe e fulɓe sabi gooto e mawɓe jihaadiyankooɓe ɓee ko pullo, oon woni Aamadu Kuufa. Kono laamɓe Muritani ndañii deeƴde gila 2011. Mbele ko ɓe nanondirɓe e jihaadiyankooɓe? En nganndaa. | https://pulaar.org/2022/04/19/muritaninaa%c9%93e-waraa%c9%93e-to-mali/ |
Kala mo dañi belaa weltoo. So hawri kadi ko e belaa mo Alla welaa, joom mum summba, sajoo, leewoo. Ñalnde 03 e ñalnde 04 lewru korse 2006, Fulɓe Muritani ndañii belaa mo njiɗnoo tawi kadi ko belaa mo Alla welaa, annebi Alla
horsini. Waɗde ndeen ɓe poɓɓii, ɓe ndiwii, ɓe ngamii, ɓe kubii kadi ɓe kuljinorii.
Rokki ɓe oon belaa ko Fedde Ɓamtaare Pulaar e ardorde mum. Ñalnde heen yitere yiyii, nofru nanii, ɓernde jaɓɓiima weltaare. Fulɓe nootitiima e keewal, njaltidii e peewal, ndarodiima e caasal. Ɓe cinkii, ɓe cuɗii, ɓe peeñnini ŋariiji, ɓe ngubbiti ngaluuji Pinal ubbinooɗi haa Pulaagu jali haa serkiti sabu faamde ndeke wekkaano mehru. Hay so ena woodi ɓamtortooɓe Leñol, hay so ena woodi ngenndiyankooɓe “saloŋaaji” ɓuuɓɗi, hay so ena woodi leliiɓe, luliiɓe no janaale, ndeke ena woodi dadiiɓe, dariiɓe no jullaaje.
Leñol Fulɓe wayi ko no lekki nii. Kinɗe ɗe ko cate, Ɗemngal ngal ko fooɓre, Pinal ko ɗaɗi. Kala ko ummii e ɗaɗi, rewrata ko e fooɓre nde yettoyoo cate. Kala kadi ko ɓiraa e cate, reftata ko e fooɓre, nde wontoya fedannde ɗaɗi. Ɗum firti ko kala heen bannge walla tergal ŋakkungal, lekki ki wuurdataa no foti wuurdude, saka ki daña ko ki foti dañde.
Ñalnde belaa Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, cate Nuwaasot fof ndillii, ndillidii e sahaa gooto. Pulaagu nootiima ñalnde heen, nootodiima e ñeeñal mawngal, ngal faayiida mum waɗtetee coccorgal haa e yontaaji garooji. Catal heen fof darnii yimɓe mum, tawi ko suɓaaɓe, labaaɓe, labaaɓe e nder keele ŋariiji. Catal heen fof hollirii geɗe mum maantiniiɗe, paayodinɗe to bannge pinal gila e moorol haa heɓi kadduki haa adan maa e kuutorɗe ganni Renndo Fulɓe. Catal heen fof kadi seppii haa aduna fof weltii e jaati.
Remooɓe ngardii, ngardini:
– sagata dadiiɗo, joom fetel, joom ooli, joom kufa e jemmbeŋ, joom newre niilaande. Ɗuum ko maandinde no leyɗeele men waalo keɓiranoo walla ndeeniranoo hanki. Ko ɗum addunoo: “ko ɓannde reeni ngesa Ceɗɗo”.
Joom jammbere: lewoowo. Ko joom jammbere adotoo e dunndu, lewa, waɗa ñakkeeje, duppa, fitta haa boowal dañee, rutto waɗana boowal ngal galle. Leɗɗe maamaaje heen fof keewaani soppeede. Ɗe keewi ko hoƴeede maa mbiyen duppeede.
Lewre ngesa waalo waɗetee ko gila nder ceeɗu walla demminaare, ko adii nde ilam naatata. So kawle mbeetoyii, yarkomaa duñii, ilam wonii e bippitde ko ɗoon woni ɗo golle joom njinndaangu e yahdiiɓe ngarata.
-Joom njinndaangu: jabboowo
-joom luwgal: luwoowo
-joom aawdi: gaawoowo
-joom mbekkudi : bekkoowo
-joom jalo: demoowo
-joom sakaade: coppittooɗo.
Sakkaade nafata ko soppitaade coɓoƴƴi ko adii nde ena remee walla caggal demal.
– joom lottundu, joom karba, joom ŋoŋaa e beywal : kiwoowo
-joom ngoobaan, joom laɓi, joom wafdu: coñoowo
– joom cengalal: doɓtoowo.
Roɓtetee ko doɓaale (roɓaande). Ɗo doɓaale ɗe ndenndintee ɗo, wiyetee ko gerngal.
– joom gaccungol e ɓoggol: dimndoowo. Ko e gerngal, gawri (cammeeje walla butaali) nokketee, waɗee e gacculi, tiree. So gaccungol gawri tiraama, wontata ko lujol. Kala ko wonaa gawri so tiraama, wiyetee tan ko dimngal. Luji ɗi kadi ndimndee e bamɗi walla e gayi coweeji maa walla njolnee e laaɗe, nawtee wuro. So gawri ndi yettiima, ndi waɗee e sakeeji walla e paabi. So ɗum alaa ndi lappee haa ndi wonta ceeri, ndi waɗee e nder basi, kanaaje, bootuuji, beembe, paali, saakuuji walla e boloŋaaji.
Aynaaɓe
– gaynaako nayi, joom hudusuru, joom sumalle boloŋ walla bidoŋ
– aga baali, joom karta, tuuba caaya, paɗe taƴee-hulee, joom paftol dadol, joom jammbere:agagɓe ɓe ngari ko ena nafii ngafeeji, ena ndewnii dawnaaji.
– joom koloƴ: koloƴ noon heewi waɗireede ko baagal horde, loocol juutngol e ɓoggol. Ɓoggol ngol kadi heewaani diwde meetereeje tati, nde tawnoo koloƴ waɗanaaka ɓunndu, waɗanaa ko aabru walla hawal.
-joom ɓirdugal, karaŋ, joom daɗol, ɓiroowo
-jaɓɓorgal, -penndirgal ( hay so kaggu alaa ɗoon), – sumalle, -boloŋ, -burgal, -mbeɗu, – tummbude sippirde, – horde kosam, -taasa, -butel nebam sirme
Awooɓe : -Saakit, cambal, mbaal, -doolinnge, -denngere, -awƴal, -coorgal, -duyru, -jawlol, -gelme.
Maabuɓe : mahngo : -mbanndu, -fehre cuuraawi, -fehre lootorde, -guttu, – bulkel, -fayannde, -yulnde ( meltirde )
cañu : -wudere goro, -leppi, -ɓurtungal
Wayluɓe worɓe :
Ɓaleeri : -fetel, -kural, -gaawal, -denngere, -yeeɓru, -silaama, -jaasi, -laɓi, -ngoobaan, -tufirdi, -cañal, -gitte, -buyaade, -jammbere, -sakaade, -serem, -sowta, -jalo, -labangal, -alkabeere
Ndaneeri : -cakka, -ceen, -medda, -kootone: diiɓe e ŋeñemaaji, -jawe: kalkal e tunte
Rewɓe : moorol : -cettal, -korbu, -ƴiyal, -seedere, cokdi : -allaadu, -pempudi, -jaalumbeeje (giye walla meselle )
Lawɓe : Labbo labaaɗo, peƴƴuɗo wowru, furtini fowru
Maalaw (labbo gorworo )
kaɓirɗe: jammbere lawlawre, serem, sawta, ngorba
Geɗe ñeeñaaɗe : wowru, unugal, luwgal, lahal, tuntuleere, karaŋ, jooɗorde, bereteewal, golirgal.
Kalmbaan (labbo laana)
Kaɓirɗe : jammbere lawlawre, serem, sawta
Geɗe ñeeñaaɗe : laana, awƴal
Debbo labbo : -cakka uurka, ndowla, koɗi uurɗi, gowe, baata, cuuraawi, ɗaɗi uurɗi (ɗaɗi uurɗi ɓuri waawde huutoraade ɗum ko ɓesɗo walla jombaajo.
Sakkeeɓe : ñobba guri, ñoofta guri, wonaa foosiri ko arɗo
Gorko Sakke
Kaɓirɗe: alluwal, waata, laɓi, meselal, tufirdi, ɓaatane, gawde, lakunte, cekkiri, cawgu, muul, loocol muul, karlemme(naafige), buyaade, kafa, naakaade, kelloori.
Geɗe ñeeñaaɗe: mukke, bot, taƴee-hulee, deymaat, balluuje, sikaare, makatuumru, wana, kufa, jemmbeŋ, ɓerɓerol, daɓɓungol, fannuuji gaalo, sasa, dannga, kalbe, jaaɓirɗe.
Debbo Sakke
moorol: cettal, allaadu lella
cokdi: haɓɓere jaalumbeeje walla haɓɓere meselle, pempudi
tuppo: giye, meselle, pempudi.
Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2008/05/11/hitaande-30%c9%93iire-f%c9%93pm-belaa/ |
Mawninten ko FƁPM, duuɓi mum 30. Fedde nde so tawiino ko neɗɗo wiyetee ko sagata. Hersintonoo ko hanki nde njooɗi-ɗen ɗoo nde tawen fedde nde ina lada, kono en nganndii nde ladaani, ko sagata timmuɗo njogi-ɗen ɗo. Banndiraaɓe, geɗe keewɗe kaalaama ɗo, haa arti ko wayi no Duɗal Ɗemɗe Ngendiije, kono paamen fotde rokkirtaake, teettete. Paamen kadi ko dental rookata yimɓe kala ko ina heɓee.
On ndentii alaa ko ndonku-ɗen waɗde, alaa ko ndonku-ɗen dañde, kono so en carondirii, mo woni kala fayii bannge mun mi sikkaani so tawii ma en mbaaw lijjitde ko heewi. Miin kalfinaa-mi ko faggudu. Paamen yarlitare mehre waawaa gasde hannde, alaa e sago faggudu wona heen.
Eɗen nganndi hannde njentudi ɓurndi yaawde ko e mikrookeredi, ko banndiraaɓe men rewɓe ɓe ɓuri jogaade ɗum, nde tawnoo hoolaare ko toon ɓuri heedtude, wonaa noon waaweede kono ko noon ɗum yahri. En mbaɗii mikrookeredi e nder FƁPM, eɗen nodda yimɓe ɓe yo ngar, tammboo ɗum, en mbiyaani ko Ɓamtaare Pulaar tan jeyi. | https://pulaar.org/2008/05/12/maalik-saar-%e2%80%88hakke-rokketaake-he%c9%93tete/ |
Miriam Makeba, ganndiraaɗo « Mama Afrika », oo debbo kaɓinooɗo Apartaayd e nguurndam mum, jimoowo ŋanaa mo hono mum weeɓaani, hootii e joom mum ñalnde jofnde altine 10 noowammbar 2008 ina yahra e duuɓi 76. Oon jamma tan omo ummii hiirde to wuro ina wiyee Naples, to Itaali. Sabaabu maayde makko ko taƴam ɓeram.
Kanko yimnoo jimol lollungol biyeteengol « pata-pata » ngol oolel mum alaa ɗo yettaaki e duunde baaba Aadama he.
Oon jemma mbiy-ɗen o yimii fotde feccere waktu e hiirde yuɓɓinanoonde to Naples, leydi Itaali ngam wallitde biyeteeɗo Roberto Saviano ballifiiɗo filma biyeteeɗo Gomorra, mo maafiyaa Itaali woondi yooɓaade fittaandu mum.
Kanko wattindinoo naatde dingiral ñalnde oon jamma. Yeeɓooɓe ina padi mo ha o tawaa omo faɗɗii. O nawaa opitaal ɗoon e ɗoon kono o ɗum danndaani mo.
Miriyam Makeba ina anndaa e winndere he kala. O ɓuri anndireede noon ko jimol makko biyeteengol Pata pata, pentangol e hitaande 1956, fiilaa e hitaande 1962. Ko o gaño apartaayd mawɗo o wonnoo.
O jibinaa ko 4 marse 1932 to Jahanesburg (Afrik worgo). Baaba makko ko jannginoowo wonnoo, yumma makko winndotono. Baaba makko sankii omo yahra e duuɓi 5, yumma o sankii ko e hitaande 1963 tawi laamu Afrik worgo ina riiwi mo e leydi he.
Omo yahra e duuɓi 16 o haɗaa arde ekkol, sabu paltoor.
O yiyii caɗeele law no feewi, sibu o naati kasoo gadanol ko tawi omo woni tiggu kecco jahroowo e balɗe seeɗa. Ɗum ko tawi yumma makko ina sokaa lebbi jeegom, ina yooɓtoraa peewnugol Biyeer ngam wuurnude ɓesngu mum. E hitaande 1947 wiyeteeɓe Afrikaaneer en (tuubakooɓe jiimnooɓe leydi ndi) kawi e woote, ummanii leeptude e tooñde ɓaleeɓe worgo Afrik, ɗo Apartaayd (woni paltoor) fuɗɗii.
Kanko ooɗoo Miriyam Makeba, kanko woni debbo Afriknaajo, tawi ko naalanke, gidiiɗo haɓaade laamu paltoor Afrik worgo. O wallitii no feewi cargol gaaci afriknaaji e nder winndere nde, gila e kitaale 60, rewrude e ko ɓuri teeŋtude e jimol makko biyeteengol pata-pata.
O fuɗɗi yimde ko omo yahra e duuɓi 20, tawi omo winndoo, omo woni ƴettowel sukaaɓe, omo wuurdi e yumma makko e ɓiyiiko biyeteeɗo Bonngi.
E duuɓi makko 31 dowla leñamleñamo Afrik worgo, dowla Aprataayd teetti nasiyonaalitee makko sabu tan o jeytoraama e filma biyeteeɗo « Come back to Afrika » (hootde Afrik), filma ñiŋoowo Apartaayd ; Ɗum haɗi mo hay arde toon tawtoreede wirwirnde yumma makko. Ɓe kaɗi hay jimɗi makko yimeede e leydi he. Nii woni o daayi ko ina wona duuɓi 31.
E hitaande 1962 o resondiri e biyeteeɗo Stokely Karmikael, gooto e hoohooɓe « black panters ameriknaaɓe », ganndiraaɗo daranaade hujjaaji ɓaleeɓe e ndiin leydi. Ɗum ɗoon ɓeydani mo caɗeele kadi, haa teeŋti noon e ñaawirɗe Amerik. Nii woni o mooloyii to Gine. Duuɓi nay caggal ɗum o seeri e oon.
E hitaande 1985, Farayse rokki mo tiitara mawɗo ko fayti coñce e ñeeñal. Ɓiyiiko bajjo, hono Bonngi, sankii e ndeen hitaande e baame, ina yahra e duuɓi 36. Ɗeen mette, yantude e caɗeele kaalis nanngi mo meseer no feewi. Kono hoodere makko ƴellitii kadi to Belsik tawi omo yimdi e biyeteeɗo Paul Simon.
E hitaande 1990, Nelson Manndelaa waawni mo artude Afrik Worgo, tawi omo heɓi nasiyonaalitee Farayse.
Miriyam Makeba meeɗaa seerde e haalde e suurtude laamu apartaayd e noddude winndere nde, nde geddata Afrik worgo, gila e dingire haa yettii Fedde Ngenndiije Dentuɗe. O ɓurnoo waawde yimde ko e ɗemngal Suluu. O heewnoo wasiyaade heen ko muñondiral e kisal e deeƴre. Alaa fof ɗo o yahaani, dogde laamu paltoor : to Amerik, to Gine, to Orop, haa o wonti maande kaɓagol apartaayd.
O meeɗaa seerde kadi e duwaade Dental Afrik. Omo wasiytonoo ɓiɗɓe yummiraaɓe makko ɓaleeɓe nde mbaawata yaafaade, yo ɓaleeɓe e raneeɓe nganndondir, nguurda e nanondiral e deeƴre.
E hitaande 1992 o jeytoraa e filma biyeteeɗo Safarina, jaŋtotooɗo warngooji Sowetoo 1976.
E hitaande 2000 o fiili lefol kesol ɗo o hollitta weltaare makko e gartugol makko e leydi makko : « mi hisnii pinal am, mi hisnii jimi am e lasli am. Ko ɗiiɗoo jimɗi ngaddani mi wonde ndeeɗoo daande e ngooɗoo ayaawo Afrik e ɓesgu mum, hay sinno tawii mi teyaani ».
FAO yettii Miriam Makeba
Miriam Makeba ina anndiranoo kadi daranaade wallitde Fedde Adunankoore Nguura e Ndema (FAO). Ko ɗum addani Jak Juuf, gardiiɗo Fedde nde wiyde « ko ina wona duuɓi 10, … Miriam Makebaa daraniima no feewi haɓaade baasal e ustude baasal e wallitde moƴƴitinde nguurndam waasɓe, e nder winndere de ».
« Maama Afrika haɓiima fitinaaji e ndoolndoolaagu, o haɓiima ɓurondiral, o haɓiima ñawu, haa arti noon wonande rewɓe e sukaaɓe, wuurɓe e nder baasal mawngal. Ma en katto mo no feewi e nder ndeeɗoo hare ».
Miriyam Makeba joginoo ko tiitara Ammbasadeer katante wonande FAO, gila hitaande hitaande 1999. E nder ɗii duuɓi o heɓii tawtoreede kewuuji keewɗi e pijirlooji keewɗi ɗi FAO yuuɓɓinnoo,haa arti noon e nder Afrik Worgo e to Jamayke e to Espaañ, ngam renndinande FAO ngalu.
Omo tawtortenoo e denndaangal kewuuji jeeyngal ngam haɓaade heege, ɗi FAO yuɓɓintunoo. Ɗum ɗoon ko rewrude e jeewte e kewuuji kumpital goɗɗi.
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2008/11/12/miriyam-makeba-gano-apartaayd-sankiima/ |
Woote ngasii, heddii ko liggey potɗo yahdude e nuunɗal e nanondiral. Sikke alaa, njeñtudi wooteeji ɗii jibinii duko e pooɗee-nduuree, sabu wooto e ceŋɗe pooɗondiratnooɗe ɗee fof hollude ko kañum woni e goonga. Kono tan, baɗtande fof, won gardiiɗo leydi ndii hannde. Mbiyen tan yo o ardoro jam, kono kadi yo o ardoro nuunɗal haa mo woni fof yiytoo hoyre mum e nder njeñtudi ngalu leydi mum ndi tawri taaniraaɓe mum, tawruɓe taaniraaɓe mumen.
Caggal oo duwaawu, eɗen mbaawi rokkude wasiyaaji caggal nde ciftin-ɗen won e teskuyaaji ɗi en ceeraani e waɗde. Wasiyaaji jowitiiɗi e ko kaalaten walla ko ngollaten ñalnde kala. En meeɗii siftinde ɗoo yoga e haalullaaji ɗi nanaten banndiraaɓe ene kaala. So en ndokkii yeru, heewii ɗo ko wiyatee e farayse nominasiyoŋ waɗaa, woni toɗɗaade won e yimɓe e golle laamu, tan nduken, caɓɓito-ɗen, ehno-ɗen.
Ko nii ɗum siforii : Batu jaagorɗe jooɗoto, caggal nde ko haaletenoo fof haalaa, ɓe kuccana toɗɗaade won e yimɓe e gardagol won e gollorɗe laamu. Ene heewi, so tawii safalɓe nayo toɗɗaama, ɓaleejo gooto toɗɗaama, mbiyen ɓe njinngii. Nduken kadi caɓɓito-ɗen, kolliren mette men, mbiyen ko en ɗawaaɓe e nder leydi men. Kono kadi, so tawii jaagorɗe njooɗiima toɗɗiima ɓaleeɓe nayo e capaato gooto, keew-ɗen wiyde ko « ɓee ko soodaaɓe ». Mbele en cikkaani ɗuum ko juumre ? Eɗen poti naamnitaade koye men, mbele katojin-ɗen ko e yo ɓaleejo toɗɗe, walla ko yo nafoowo toɗɗe ?
E ko cikku-ɗen, huunde e konngi Pulaar ene poti yuurniteede, sabu ene gasa tawa nde ɗi kaalaa ndee ko jamaanu mo nanndaani e jamaanu mo ngon-ɗen hannde oo. Eɗen mbaawi rokkude yeru e konngol biyngol : « ko bannde ñaami tuuti, ɓuri ko goɗɗo ñaami doli ». So bannde ñaamat tuuta kay, yo goɗɗo ñaam naftoroo, waasataa naftor maa ! Eɗen keewi kadi nande e leydi hee naamne ɗe njojjaani naamnaade. Ndokken yeru e toɗɗagol jaagorɗe laamu walla hoolaaɓe kuuɓal jaagorɗe.
So woodii e ɓee toɗɗaaɗo, naamnal gadotoongal naamneede ko « Holi to o jeyaa » ? Alaa naamnotooɗo « holi ko o waawi waɗe e ko o halfinaa koo, walla mbele omo nuunɗi, mbele omo jaɓɓoo, mbele omo nuunɗi e ko o jogori gollaade koo, walla mbele omo anndi wonaa koreeji makko tan walla diiwaan makko tan walla falnde makko tan walla wuro makko tan walla nii ɓesngu makko tan o laamanii ».
Sikke alaa, waɗi en haalde ɗum ko yiyde heen yeruuji keewɗi, sahaaji goynooji sabu mumen waasde haande. Njoofnirten tan ko siftinde anndunooɓe e anndinde ɓe nganndaano, ko heewi saabaade neɗɗo waɗeede jaagorgal walla rokkeede gollal laamu toowngal. Ko geɗe tati tan caabotoo. Ndokken yeru e miin kaaloowo ɗoo oo. Saabotoo mi toɗɗee e ɗee golle laamu toowɗe tan ko ɗee geɗe tati:
1. Ko mi ganndo, karallo, baawɗo gollal mum mo gardiiɗo leydi waawi tuugnaade e mum ngam golle mum peewa
2. Mi wonaa ganndo, mi wonaa karallo, kono ko mi ganndaaɗo, keɗanaaɗo e diiwaan mo njeyaa-mi oo. Waɗde so hoyreejo leydi waɗii kam ɗoon, maa mi naf yimɓe diiwaan oo haa mbeltanoo mi, mbele janngo so mi ɗaɓɓirii ɗumen wootande mawɗo leydi oo mbaasa gantinde
3. Mi alaa ganndal, mi alaa karallaagal, mi wonaa ganndaaɗo e diiwaan njeyaa-mi oo, kono ko mi gaddanoowo hoyeejo leydi oo kabaruuji, hay sinno ko boomooji. Kaalt-mi tan koko weli mo, hay sinno nafataa ɓesngu leydi ndii. Tawi woƴi mi tan ko « yo barme am neyɓu ».
Tonngiren naamnal: Holi e ɓee mo ɓur-ɗen yiɗde wonana en e sara mawɗo leydi ?
Malal Sammba GISE | https://pulaar.org/2019/08/10/kaalden-goonga-woote-ngasii-heddii-ko-golle/ |
Ceerno Ahmadu Tijjaani Bah Mbammbiloor yillinooma Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani ñalnde naasaande 4 lewru seeɗto 2019 ngam wuurtinde enɗam e tiiɗtinde giɗgol hakkunde Senegaal e Muritani. Omo ardi e lappol testinngol. Ena e maggol, haaliyaŋkooɓe dowluɓe, nantuɓe inɗe mumen wayɓe no Ibraahiima Umaar lollirɗo Katante Leñol Kan mo Aañam Yeroyaaɓe e Mahmuud Soomaa Jah jeyaaɗo to Daara Halayɓe. Omo ardi kadi e Elimaan Saane, Sheriif Ibraahiima Haydara, Usmaan Faal, Saydu Njaay (wonaa Gelongal Fuuta), Ibraahiima Saane, Aliiw Joop e Aamadu Bah.
Ceerno Aamadu Tijjaani Bah Mbammbiloor e lappol mum njaɓɓaama, jaɓɓungal teskinngal ummoraade e catal Nuwaasot e gardagol Ceerno Usmaan Bah jeyaaɗo to Duye. Fedde yiɗɓe Ceerno Aamadu Tijjaani Mbammbiloor mawnde ndee, sosi nde ko debbo duyenaajo ena wiyee Ummu Jeŋ. Ndeen jooɗii ko Ndakaaru lamorgo Senegaal kono cate mayre puɗɗiima heewde: Muritani, Farayse, Holannde, Kodduwaar, Amerik, Gaboo, RDC Konngo, Espaañ e Geres. Terɗe mayre, jogii karte njahrata hannde oo ko e 179 neɗɗo.
Ceerno Aamadu Tijjaani teddinaama teddungal pattamlamal e nder Nuwaasot gila to galle Lih Busiree to Santar Emeteer (Centre Emetteur) to o jippii too haa to galle Aamadu Raasin Bah mo Baabaaɓe e wondiiɓe mum ko jiidaa e darnde Faatimata Umaar Joop mo Njaawaldi haa e leƴƴi koɗduɗi e Fulɓe e nder Nuwaasot..
Huunde e ayaawo Ceerno Aamadu Tijjaani Bah
Ko adii fof Ceerno Aamadu Tijjaani Bah mo Mbammbiloor jeyaa ko to wiyetee Mbammbiloor sara Ndakaaru kono iwdi makko to bannge gorol dawi ko Tulel Calle sara Aañam Yeroyaaɓe walla Cilon. Baaba makko wiyetee ko Ceerno Jibi, ko ɓiyi Usmaan Daawda Bah to Tulel Calle. Baabiraaɗo oo ena jogii koyngal to Aañam Wuro Siree. Yumma mum wiyetee ko Aysata Sheex Aamel, ko ɓiyi Sheex Aamel, gooto e annduɓe tuugnorteeɓe Aañam wuro Siree.
Ceerno Aamadu Tijjaani Mbammbiloor janngi ko e baaba mum jibinɗo ɗum haa ɓaari quraana. Kala ko o dañi e ganndal ko e jinnaaɗo makko o janngi. O waɗii fannuuji keewɗi to bannge gannde lugge. O tuggidii e innde Alla gila omo yahra e duuɓi 12.
Kaŋko fof e jibineede e mawnude e galle quraana, galle annduɓe quraana, galle baɗɗo fooyre mawnde gila e jamanuuji ɓooyɗi, haɗaani mo nawdude heen jaŋde ɗemngal farayse. O yahanii ɗum haa to dowla Farayse e waɗde toon heblooji limtinɗi. O jooɗtii e galle maɓɓe ngam wontude kilifa ko caggal saŋkaare jinnaaɗo gorko hono Ceerno Jibi Usmaan Daawda Bah walla Ceerno Jibi Aysata Sheex Aamel.
Ceerno Aamadu Tijjaani Mbammbiloor ko neɗɗo jiɗɗo pulaagu, jiɗɗo wallude fulɓe, jogiiɗo ngoƴa no ɗemngal Pulaar e pinal Fulɓe keptortoo ngenndiiji dowrowi ɗii. Nii woni e lewru kawle 2010, o sosi rajo Mbammbiloor. E lewru siilto hitaande 2011, o sosi fedde nde wonaa laamuyaŋkoore( ONG) ngam wallude ɓiɓɓe fulɓe. E hitaande 2017 o waɗi tele, o inniri ɗe TV Mbammbiloor, ɓiɓɓe fulɓe ena naftoroo.
Ceerno Aamadu Tijjaani Mbammbiloor ɗanniima e nder leyɗeele keewɗe, yettiima e duuɗe keewɗe, waɗdaama golwole keewɗe gartiranɗe leñol Fulɓe faayidaaji keewɗi.
Hay e nder dumunna mo o yillii Nuwaasot oo, o dañii yiyondirde e jagge laamu Muritani toowɗe keewɗe e haaldude e majje ko tiiɗi. Njillu nguu joofii ko subaka hoore biir 6 seeɗto 2019 e dow weltaare.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2019/09/21/njillu-ceerno-aamadu-tijjaani-mbammbiloor/ |
Aamadu Abdullaay Jallo dowlirɗo Tomaa Sankara Tokosel yuɓɓinii balɗe ɗiɗi pattamlame e nder wuro Baabaaɓe Looti, laamorgo Laaw hanki e nder diiwaan Baraknaa. Ñalɗi ɗii mbaɗi ko ñalnde 19 e ñalnde 20
Aamadu Abdullaay Jallo dowlirɗo Tomaa Sankara Tokosel yuɓɓinii balɗe ɗiɗi pattamlame e nder wuro Baabaaɓe Looti, laamorgo Laaw hanki e nder diiwaan Baraknaa. Ñalɗi ɗii mbaɗi ko ñalnde 19 e ñalnde 20
lewru kawle (oktoobar) ndu ngon-ɗen nduu e nder ndeeɗoo hitaande 2013 nde ngon-ɗen. Faandaare ndee ko ngam mawninde hitaande waɗtunde 26 ɓiire ko Tomaa Sankara mawɗo, gardinooɗo leydi Burkina Faso, jamfanoo waraa, ñalnde 15 lewru kawle e hitaande 1987.
Diɗɗe jabbaaji ko wayi heen no Raasin Jah (R.J) e diɗɗal Haɓooɓe e Baasal njantondirii e jabbaaji nokku oo ngam jirwinde jammaaji ɗiɗi ɗii, gila e waktu 21ɓo haa ngoriije njogga. Yimɓe pinaliyankooɓe mawɓe e haaliyankooɓe nantuɓe inɗe heewɓe tawtoraama kewu nguu. Ena waɗi heen ummoriiɓe gila Nuwaasot, Ɓoggee, Kayhayɗi, Bagodin haa Pete to bannge Senegaal, ko jiidaa e ko nootitii e gure gonɗe e saraaji Baabaaɓe Looti.
Ñalnde 19 ndee e ballal Armiyaa Dem e Hamiis Jallo, seppo ganni waɗngo faayiida yuɓɓinaama ngam hurmbitde golle ɗee. Comci gaaɓɗi, puuɗdi e moori ganni ngittii won e mawɓe e sikki mo ngonnoo e dow mum oo so yahrunoode ko waɗetee koo ko fijirde sukaaɓe tan mehre.
Ñalnde 20 ndee ko yeewtere Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu. Tiitoonde ndee ko : Tomaa Sankara, nguurndam e maayde . Yeewtere ndee ƴettii waktuuji tati e feccere ɗi taƴondiraani hay leƴƴannde. O tuggidi e yeewtere ndee ko gila e jamanuuji hade jeytaare tawi leydi ndii wiyetenoo ko Hot Woltaa e oon sahaa, o rewi e pille maantiniiɗe e nder laamuuji deggondirnooɗi caggal jeytaare haa o yettii e garal Sankara e wondiiɓe mum ko wayi no Beles Kompawoore, Linngani e Haari Sonngo e laamu. Gelongal Fuuta duuɗaani ko addani leydi ndii innitireede Burkina Faso (leydi rimɓe), dawrugol ngol Tomaa rewnoo, luure nderndere e caggal leydiije ɗe felɓondirnoo gila e sehilaaɓe mum haa leyɗeele jotondiraaɗe ko wayi no Kudduwaar, Togo e Farayse, caabiiɗe warngo mum, ñalnde 15 lewru kawle 1987. O sakkitorii ko siftin wonde Tomaa Sankara ena jooɗtorinoo ko jogorɗo jamfeede, waree, sabu haaliino ɗiiɗoo konnguɗi teskinɗi, jeertinɗi :
“Ena laaɓi won ɓe min kaɗi feewnitaade. Min nganndaa ko ɓurɓe heewde ɓee walla ko ɓurɓe famɗude ɓee. O heɓtii kadi, o jaabtii hoore makko, o wiyi : ” Min paaynata ko kala mo yiɗaa leñol ngol ɗowi ngol walla ngol ardii ngol, faama maa annda ɗo ɓural maggol woniri. Min laawata ko koon kullon ciiɓotokon ƴiiƴam leñol mumen, waɗi noon min tabitinta golwole amen ko e dow dingire makkon, min mbeejnata ko penaale makkon”.
“Jamfaaji meeɗaani dartineede gila nde min njooɗii e jappeere laamu nguu. Ko haaɓnii heen koo, wonaa luure hakkunde burkinaanaaɓe e koye mumen. Sinno tan ko tiifaaɗe nderndere ngonnoo, mi sikkaani so emin ndañatnoo caɗeele ɓurtuɗe no feewi. Sabu haawnaaki, aduna e juutde koyngal, min cafra ɗe kannje fof e newunde. Kono caɗeele ɗee kebletee ko caggal leydi ko wayi no Kodduwaar e Togo, ngartiree e nder Burkinaa ngam siyneede. Woni kadi caggal majje, sikke alaa, ko dowla Farayse” .
“Mboɗo anndi won ɓe tampin mi, ɓittu mi. Mboɗo anndi kadi holi ɓeen. Kono so ɓe mbarii kam ne, noogaas woɗɓe, jogiiɓe hono miijo am ngoo, maa peeñoy janngo».
Ko ndeeɗoo yiyannde fattamlamre addani Tomaa Sankara mo Baabaaɓe renndinde yimɓe gila e naalankooɓe haa e haaliyankooɓe e yuɓɓinde ɗiiɗoo ñalɗi ngam salaade golle Tomaa Sankara mawɗo maaya walla kumpa sukaaɓe Muritani.
Hol ooɗoo Tomaa Sankara mo Baabaaɓe Looti?
Tomaa Sankara mo Baabaaɓe ko jabba mawɗo (grand rappeur), mo hakkillaaji ɓuri nanngude hannde e nder diiwaan Baabaaɓe Looti. E ballal Alla, huufo jinnaaɓe e ballal sehilaaɓe e hoɗdiiɓe, njoorto mawɗo ena sooynaa e makko to bannge mo o yahri oo.
O jibinaa ko ñalnde 15 lewru kawle hitaande 1987, ñalawma mo Tomaa Sankara mawɗo waranoo oo. Ko ɗuum addani yumma makko Kummba Hammadi Jeliyaa Joop innirde mo Tomaa. Ko ndeen innde kadi o mawnidi. Baaba makko Abdullaay Jallo lollirɗo Sammba Jallo walla Cewngel noon wiyi mo ko Aamadu Abdullaay. Kono nde wonnoo innde Tomaa ndee mettaani ɗum ko kañum nii ɓuri jaalɗinde nde.
Nde Tomaa Baabaaɓe mawni haa hankadi waɗti hakkille adii daranaade ko wiɗtude ngam anndude ko saabii jinnaaɓe mum ena nginnira ɗum ooɗoo gorko. Ko ɗuum rewi haa jibini ɗiiɗoo ñalɗi hannde.
Ñalɗi Tomaa Sankara e Baabaaɓe Looti mbaɗii faayiida saɗnde. Pellital ngal suka oo joginoo e anniya mum fof laaɓtii. Toɓɓaaɗe fof ɗe o joofinoo njettodiima no haaniri nii. E dow ɗum ganndal e ganndondiral ndañaama heen
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2013/11/15/tomaa-sankara-burkina-haa-baabaa%c9%93e/ |
E nder njimri Baabooy Gellaay, gorko Aram Sahre ɓuri Goorumma (yo Alla yurmo mo kadi yaafoo mo), won ɗo o yimata heen jimol Balla Jeerel : ceɗɗo waawaa ndiyam. O yimii no Ceɗɗo ummorinoo gila Jolof, no ardi e wuro subalɓe, jippii e galle Jaaltaaɓe, Sammba-ngaari-maayo, daddo mo ñaamaa saayna haa e neemaaji ɗi tawnoo ɗoon. O haali heen hakkunde Balla e Faatimata, diwo joom wonngeela, gila e giɗli haa ɗo debbo cubballo oo felliti rokkude Balla sirluuji maayo.
O daari heen hakkunde ɓiɓɓe jaaltaɓeeɓe nokku oo e Balla haa ɗo Ceɗɗo jeeri waroynoo ngabu. O wattindorii hare hakkunde Jaaltaaɓe e Balla haa ɗo ceɗɗo jeeri hooti rimndaani ɗoo. E nder hare ndee, jaaltaaɓe mooltii ko e ngabu, nagge ngabu mbonnatnoongu falo makko nguu. O wiyi yo ngu nanngan mo Balla Jeerel barannooɗo mo ngari ngabu mbonnatnoondi falo makko ndii, caggal nde ɓiɓɓe jaaltaɓeeɓe ndonki, coggaa no sefre baali………
E ko ɓooyaani koo, e darorɗe nduuɗoo lewru colte, hitaande 2012 nde ngonɗen ndee, gabi ndiddii subalɓe ɗiɗo ɗo diiwaan Sorimalee ɗoo. Gadano oo wonnoo ko e awde haa nani takkusaan ena eeree, joofi laana mum woni e juulde. Ɗoo o habri ɗoo tan haa ngabu suppitii e yeeso makko, ɗo woɗɗaani, fari. O rewni ngu gite haa o yananaa ko e makko ngu fayi , o wawlirii noon : «feere am bonii, mi ɗaccii ɗo boni !»
Ngabu ndiddunoongu cuballo gawatnooɗo oo e cuballo taƴtinatnooɗo yimɓe hakkunde Sorimalee e Barooɓe Jakel Sahre Hammee Yero.
Ko ɗoon o woppi laana makko e saakitaaji makko. Ko goɗɗo artiranoyi mo kaɓirɗe makko subaka janngo e mum.
Cuballo goɗɗo oo wonnoo ko e taƴtinde yimɓe yahatnooɓe wirwirnde hakkunde Sorimalee e Barooɓe Jakel haa ngabu falii laana mum. Ɗo o fayi fof, ngu faloo mo haa ɓooyi tan kanko ne o wulli. Ko gulaali rewɓe e sukaaɓe wonnooɓe ɗoon e tufnde hee, paabii mo. O hootiri galle makko ko e weftere e paawngal.
Ena gasa tawa Balla jeerel dañiino caɗeele sabu jinngeede e ɓureede doole kono tan saalitaano. Feere am bonii walla mi ɗaccii ɗo boni wonaa e kunuko cubballo yooɗi, alaa ko haali e Cuballo jeynooɗo maayo, noddatnooɗo gabi ena hustina e seɓɓe. Oon kay so ngabu haɗi ɗum awde walla joofde laana mum, maa a taw tan ɗum haalotaako kono kadi deƴƴotaako.
Sinno hannde Baabooy Gellaay artatno, pekaan dañatno tufnde hesere pul kono tan Hammadi Ayse Jool, Hammoo Joop, Ngaari Ŋawle, Aadama Demmba Sih e Sammba Nduungel yo peewnito no moƴƴi.
Njaay Saydu Aamadu / Gelongal Fuuta | https://pulaar.org/2012/03/24/haalotaako-de%c6%b4%c6%b4otaako/ |
Ñalnde 11 feebariyee 1990, caggal duuɓi 27 kasoo, Manndelaa, cokanooɗo kaaɗdi nguurndam sabu mum haɓanoode laamu añamngureewu Afrik worgo, heɓtii ndimaagu mum. Ɗum ko caggal hare juutnde, yamyamre ɗo idan ɗo, ƴiiƴiire caggal ɗuum, nde ɓesngu ɓaleeɓe worgo Afrik kaɓaa e gardagol ANC.
Ñalnde 11 feebariyee 1990, caggal duuɓi 27 kasoo, Manndelaa, cokanooɗo kaaɗdi nguurndam sabu mum haɓanoode laamu añamngureewu Afrik worgo, heɓtii ndimaagu mum. Ɗum ko caggal hare juutnde, yamyamre ɗo idan ɗo, ƴiiƴiire caggal ɗuum, nde ɓesngu ɓaleeɓe worgo Afrik kaɓaa e gardagol ANC.
Ina jeyaa heen, e kitaale 1980 dille luulndiiɗe apartaayd pellitiino haɗde laamaandi e nder leeɗe ɓaleeɓe (Township) ngam ƴooñde laamu paltoor mbele ina wayloo. Hankadi wonti ñalnde kala ko pelɓondire e maayɓe … Ferederik Deklerk, sabu mum hulde hoto ɗum yuumtude e pusgu leydi ndi, yahtiri caggal.
Ñalnde 2 feebariyee 2010 wonnoo. Ñalnde heen, hooreejo leydi ndi, hono Federik Deklerk, waɗnoo diskuur lolluɗo, jogorɗo waylude ngonka e kuccam Afrik worgo. Lebbi joy caggal toɗɗegol makko yo o ardo leydi ndi, o habri goppitgol Manndelaa e njoyo woɗɓe dummbanooɓe sabu geɗe politik. ANC kadi heptinaa, kam e partiiji politik ɓaleeɓe goɗɗi. Laaɓii wonaa hankadi ko e ciltirɗi laamu paltoor (Apartaayd).
Ngam mawninde nguun ñalngu, Ferederik Deklerk yuɓɓinii kewu to wuro Le Cap (Le Kap) ngam siftinde faayiida coomiiɗo e ndee feere politik nde o ƴettunoo, feere waylunde, wakli, daartol Afrik worgo. Ina laaɓi tan Diskuur De Klerk waɗnoo o, yahdi ko e anniya mo raneeɓe leydi ndi njoginoo ngam yiɗde dartinde koyeera e peccooru mo ɓe tabitini e leydi ndi ko ina ɓura duuɓi 300, ɓe ngoppa teeɗanaade jiimaandi. Wonande ɓaleeɓe Afrik worgo, kewuuji feebariyee 1990 kam e diskuur De Klerk o, kam e goppitigol Manndelaa, ko yonta keso, yonta keɓtugol ndimaagu, yonta potal e keɓtugol hakkeeji politik.
Goppitgol Manndelaa ñalnde 11 feebariyee 1990, bettii yimɓe heewɓe. Hay Desmond Tutu, kaɓinooɗo laamu paltoor haa ɗoon waawi haaɗde, goongɗinaano haala De Klerk : «Mi meɗaa sikkitaade wonde Manndelaa maa heɓtu ndimaagu mum, kono mi meeɗaa miijaade ma mi tawtore oon ñalawma» . Won ɗo o wiyi kadi «ɗum waynoo yimɓe ko no koyɗol nii, sahaa e saahaa mum ŋuccitoo ngam ƴeewndaade so wonaa e hoyɗude min ngoni».
Tuma nde Manndelaa e De Klerk njeewtidta nde, tawi leydi ndi ina woni e hawngo wolde ɓesngu. Manndelaa yaawii faamde wonde feere alaa so wonaa kaaldigal. Ko Deklerk e hoore mum seedtii ɗum : «Darnde makko (Manndelaa), mbele ɓiɗɓe leydi ina mbeldita, ina maantini ». Ko e lewru suwee 1991 guwarnama leydi ndi itti kuule apartaayd keddinooɗe, naatani mudda baylugol doosɗe leydi ndi, ko anndiraa Codesa, jogorɗo yuumtude e wooteeji garwaniiji e leydi ndi, woote ɗe leƴƴi ɗii kala tawtoraa, ɗi ANC fooli, ɗo Manndelaa toɗɗaa yo won hooreejo leydi ndi, woni ɓaleejo gidiiɗo ardaade leydi ndi.
Ko mbaaw-ɗen haalde e Manndelaa :
– Wonde pellitɗo e jarlitiiɗo, tiiɗɗo e fiɓnde mum, hare mum kala ko e nder leydi he, e wondude e ɓesngu Afrik worgo. Manndelaa ina waawnoo wareede ñalnde kala. Kono ɗum addanaani mo yaltude leydi. Winndannde : kaɓantooɗo ɓesngu, ardoto ɗum, wuurda e mum. Ko ndeen anndata caɗeele mum, kam ne hoolo ma.
– Wonnoo Afrik worgo ko paltoor laaɓtuɗo : ɓaleeɓe ngalaa hakke, njoldataa e raneeɓe e otooji, sukaaɓe mum en njanngittaa e sukaaɓe raneeɓe ɓe, njoɓdi mum jiydaa e njoɓdi raneeɓe ɓe ngollodtoo, ñalnde kala ko waraaɓe, ɓe ngalaa hay hakke wootde … kono ɗum fof addanaani Manndelaa jogaade ngañgu feewde e raneeɓe. O waawii seerndude Laamu Apartaayd e raneeɓe worgo Afrik, o salii naatde e miijooji añamnguraagu. Finnde mum ko ANC ina waɗnoo raneeɓe haa heewi, won heen nii ko e ardinooɓe hare luulndiinde aprtaayd, ko wayi no « Joo Eslowo » gardinooɗo senngo ANC jogitiingo. Ko wayi no Bereyten Bereyten Bak, winndiyanke, mo kuɗol mum jeyaa e ɓurɗi bonnitde Laamu Paltoor. Manndelaa ko demokaraat wonnoo, omo salii miijooji añamnguraagu (racisme), omo salii seɓɓitaare, o ɓurnoo goongɗinde ko kaaldigal.
– Manndelaa ko ngenndiyanke jom fiɓnde : haalii hoore mum, sibu duuɓi 27 e kasoo, tawa ɓosaani e fiɓnde mum, ina heddodii e hakkilantaagal mum, ɓernde mum faggaagi heen ngañgu ngu nganndu-ɗaa alaa ko nafata so wonaa ñaamde ɓernde joomum, ko huunde saɗtunde, ma a taw, ko Manndelaa tan waawi ɗum nii.
– Manndelaa ko neɗɗo laaɓɗo ɓernde, muñɗo, newiiɗo, nehiiɗo : hay nde o woni e kasoo nde, ina heewi yimɓe ɓe o wakliti miijooji mum en : kala dañnooɗo fartaŋŋe toppitaade ndeenka makko, wattindii ko horsinde mo. Kala mo o wondunoo e kasoo seedtiima e makko ko moƴƴi e ko yooɗi.
– Manndelaa ko peeleelo, ko neɗɗo kaaldigal e beldital : No laamu paltoor ngu wayi neegde nii kala, warngooji ɗi ngu saabii ɗii kala (Sowetoo 1976 ko yeru, Hektoor Peterson e yontannde mum) haɗaani mo faamde alaa e sago ma o haalda e « añɓe makko». O wiyi : «So aɗa yiɗi welditde e gaño ma, alaa e sago kaaldaa e makko, nii woni o wontat gollodiiɗo ma» . E miijo makko kadi, ndimaagu kiiɗanooɗo, fotaani lorde ndimaagu kiiɗnooɗo : « Mi wonataa dimo – bellitiiɗo – so woodii mo keed-mi e ndimaagu mum : Kiiɗaaɗo e kiiɗɗo kala ngalaa ɓerɗe » . O wiyi kadi «So goonga, en ndimɗaani. Keɓ-ɗen tan ko wellitare wonde wellitiiɓe, woni hakke waasde hiiɗeede (…). Sibu, wonde dimo wonaa tan seertude e geƴƴelle mum, alaa, rimɗude ko wuurde e mbaydi kormotoondi e tiiɗtinoori ndimaagu e wellitaare heddiiɓe ɓe » . Ko ɗiiɗoo konnguɗi ngaddani ɓerɗe raneeɓe Afrik worgo hoolaade e yenaneede wonde ngontoytaa hiiɗaaɓe so ɓaleeɓe keɓtii laamu, ngaddani kaaldigal ngal yuumtude. Manndelaa waawii deeƴnude ɓerɗe raneeɓe leydi mum, haa koolii, njogoraani lepteede so laamu ɓoccitii ma ɗum en.
– Ko ngooɗoo miijo ɗowi Mandelaa haa sosi « goomu goonga e beldital » . Ardinoo nguun goomu ko Desmond Tutu. Ngu sosraa ko heɗaade bonanndeeji e warkoye baɗanooɗe e njiimaandi Apartaayd (laamu apartaayd e doole kisal e dille ndimaagu bayɗe no ANC) : miijo ngo ko ruttaade e ko ɓenni ngam sellinde ñawanɗe, rewrude e peeñningol goonga, rokka waɗnooɓe bonannde fartaŋŋe heptinde bonannde mum en e yaafnaade. So tawii tuumaaɗo bonannde yaafnaaki walla dogii, oon sahaa ina foti ñaaweede so dalillaaji ina ngoodi. Ko e ɗuum kalifu gardinooɗo sariya e nehdi, hono biyeteeɗo Adrian Vlok jaɓi heptinde bonanndeeji mum e yaafnaade. Botaa (Botha) e Tabo Mbeki kam en calii. Caggal ɗum maa Manndelaa heptin wonde, e nder hare mum, hay ANC yaɓɓii jojjanɗe aadee, o ñiŋi yimɓe parti makko wiyatnooɓe ina caloo ɗum winndee e ciimtol goomu ngu. Ɗum ina seerti e peeje saaysayeeje biyooje ina cafrira warngooji e bonanndeeji coodgu e ubbugol goonga e calagol ruttanaade ko waɗnoo, e bammbugol warkoyeeɓe.
Ko ɗum woni ko o waɗi, ko ɗum woni ko yaltini Afrik worgo e caɗeele, haa yettii ɗo yettii ɗo yettii hannde ɗo. So o rewiino feere woɗnde, ardinde pelɓondiral, ɗum wonantunoo Apartaayd ko hujja jokkude hiiɗde ɓaleeɓe worgo Afrik.
– Manndelaa yejjittaa moƴƴere : E tuma nde o haaldata e laamu paltoor nde, caggal ɗum nde o heɓti ndimaagu makko, o toɗɗaa hooreejo leydi nde, o yejjitaani yimɓe wallitnooɓe ɓe mo nde o woni e caɗeele nde, o ŋeŋƴaaki yillaade ɗum en walla jaɓɓaade ɗum en, hay so tawii noon ko siicanooɓe e winndere nde. Ko ɗum addani mo siftinde Bill Clinton wonde « nde Amerik wallittaa laamu paltoor nde, leyɗeele goɗɗe ngonoo ko e hallitde haɓaade paltoor leƴƴi.» O wiyi mo « gooto e hooreeɓe leyɗe mo idii mi jaɓɓaade ɗo, ko Fidel Castro (Fidel Kastroo), mi jaɓɓiima kadi Muammaar Kaddaafi. Ko ɓernde am e hakilantaagal am tinndini mi wonde neɗɗo fotaani yejjitde wallunooɓe ɗum nde wondi e caɗeele ɓurɗe bonde e nder nguurndam mum » .
Won jaayndiyanke gooto, tawi ina woya sabu musiiba janɗo e Hayiti o, wiyi : «Oo musiiba no wayi mawnude nii, nguu ɓesngu no wayi yurminaade nii, hay gooto waawaa nanngude gonɗi mum. Ko ndeen ciftor-mi neɗɗo gooto, mo ɓernde yaajnde, mawnde, ngoy-mi nde njiy-mi persidaa Manndelaa ina ari kam e hoore mum, e innde beldital ngenndi, haɗde Aduna o ƴettude kuule kaɗooje kippu Afrik worgo Rigbii tawtoreede pottitte, oon kippu ciftinoowo Paltoor Apartaayd. Ngoy-mi nde njimoo-mi omo waɗi kasket Springboks (kippu rigbii Afrik worgo), omo ari tawtoreede kup Aduna (1995), omo tummbii hakkunde mbeefeegu raneeɓe e ɓaleeɓe, ina ndenndi ɓoggi e jaleeɗe, ina njimda jimol leydi mum en».
O jokki : « mbele neɗɗo keewɗo doole ko jogiiɗo paaka ina waagoo añɓe mum, walla ko neɗɗo bayɗo no Manndelaa nii, baawɗo eeltude ɓernde mum?» .
– Ko Manndelaa ko, ko dokke Alla : haɓeede ko foti nii juutde, daña wune mo o dañi o, laamoo manndaa gooto, woppa : ɗuum, e daartol winndere nde no diidorinoo, ko Manndelaa tan waawi waɗde ɗuum, yeru goɗɗo woodaani ! Omo joginoo ɗo denndaangal hujjaaji heddaade e laamu haa bada.
Ɗee geɗe kala cifaaɗe e Manndelaa, ina kaani dowlineede, mbaɗee e defte daartol, sukaaɓe ekkolaaji winndere ndee kala njannginee ɗum, haa teeŋti noon Afriknaaɓe, haa teeŋti noon e Muritaninaaɓe. Sibu hannde Afrik ina heewi artuɓe e kommbol maayde, nangtiiɓe e laamu, ina calii woppude, haa ko ina adda jiiɓru e kareeli e nder leyɗeele mum en, tawi alaa fof ko mbaɗani ɓesngu leyɗe mum en. Heewɓe heen nangtoo e laamu haa kaaɓanee, haa ko so maayii alaa goyoowo ɗum en (Mobutu, Seeku, Laasana Konte, Bonngoo, Maawiyya, Muusaa Tarawore ekn …). Heewɓe heen, ina ɓoƴoo doosɗe leyɗe mum ngam heddaade e laamu (Niiseer, Senegaal, …). Ɗo bonanndeeji mbaɗnoo, Afrik worgo ko yeru potɗo reweede ngam sellinde ñawanɗe, ɗum woni «Goomu goonga e beldital», wonaa kay sakkude peeje « saaysayeeje » jahooje e wammbude warkoyeeɓe.
Yo Alla hebbin hono Manndelaa en e winndere nde ! Aamiin.
Bookara Aamadu Bah | https://pulaar.org/2010/02/12/manndelaa-wonde-dimo-ko-wuurde-e-mbaydi-kormotoondi-e-tii%c9%97tinoori-ndimaagu-e-wellitaare-heddii%c9%93e-%c9%93e/ |
Ko adii hitaande 1979 ƴiiwoonde jam-yamre feŋiino e nder nganndi Muritani. Ɗamaawu heewi, yaakaare mawni. Tinaaka maataaka, haa kenal mbooy wutti nde ɗaminanooka, nde haanaani, duule carii. Ko e ngaan sahnga kadi ɓiraɗam fenndanoo, ɗaaniima ɗaanaaki haa mo yiɗaa ɓamtaare Leydi filtini kaggu. Ko ndee kadi tuuge ɓiɗanoo haa ciimtini nebam njalbojam. Ɗam siiwtaa, ɗam siiwtitaa haa ɗam weli yiyde. Eɗam ɗaminaa liyoyeede e hakkunde lahal ñiiri e bunaa ndiyamiri ndakmundi cuurkoori ndi ñaamoowo tinataa nguleeki mum sabu jogornoode arde e beetawe dabbunde nde fowru wiyatnoo « ko henndu woni jaangol ».
En tinaani en maataani haa ƴiiwonnde saaynaa, fedannde ɗeɓnoonde waggiɗde rufaa ene yahra e leele, ngaari kadi ferii faandu nebam, ngakmuɗam deelii. Ko ɗoon kadi yaakaare gasi, ɓerɗe taayi. Kono holi ndee ƴiiwoonde saaynde, holi ndee fedannde rufaande, holi ɗam nebam ɗam ngaari ferii faandu waɗnoondu ɗum ?
Sikke alaa ko tippude lelnanoondi ngam naatnude ɗemɗe ngenndiije fof e nder nehdi e jaŋde leydi Muritani. Sabu humpitooji puɗɗinooɗi dañeede heen kollirii tigi, wonde kala cukalel gadoringel janngude e ɗemngal mum neeniwal, alaa e gannde ko ronkata huɓindaade. Gila ndeen noon jooɗaaka, deƴƴaaka, saka ɗaanee. Wiɗtooɓe ene njokki golle, miijotooɓe ene njokki ɓulnaade.
Ɓee ene kooynii haa gite keewi loji, ɓeya gite mumene ene mbaɗi beeli Alla e lemaade e sooynaade, mbele won ɗo naange pinal e jaŋde fuɗata, tawa leñol fof ene yiytoo hoyre mum. Sabu fof rewrude e ɗemɗe men ngenndiiji, coomɗe gannde cuuɗiiɗe e peeñɗe, baawɗe tigi loowde gannde kese e kiiɗɗe fof.
Ene wiyee noon, ɗaminiiɗo maayata ko e damal suudu penoowo. Kono ɗuum ko so tawii ɗaminaaɗo oo ko neɗɗo no ɗaminiiɗo e mum oo nii. Sikke alaa kay, ɗaminaade e Alla kam, ko moƴinde njoorto. Te annduɓe kawrii, moƴƴinde njoorto ene juutna balɗe. Sabu kala ko ummii to Alla ko goonga wonata. Sahaaji noon e ka hiira, kono ka waalataa ladde dee. Ka heewi nii ko heɓtaade fenaande roƴnoonde walla mbiyen huudinoonde, ka ɗacca ɗum kadi caggal, e yolnde conngooji e taƴooɓe, haa ka fiya bawɗi ka leewoo, ka feewna, ka moƴƴina, ko junngo tagaaɗo waawaa bonnude. Mbele kaan goonga wonaani e fuɗɗaade feeñde no jamma njettiika ɗo hejjotonooɓe ndartinta ñaamde e yarde ngam fuɗɗaade Koorka?
Ko ɗuum walla wonaa ɗuum, en keɓii kabaaru kam e jaaynirde wiyateende Alakhbar, wonde Lannda dawrugol kuufka laamu Muritani hannde kaa, mbiyeteeka UPR wagginii yoo ɗemɗe ngenndiije ɗee naatne e tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii.Ciftinen Doosgal Dowrowal leydi Muritani wiyi e kuulal mum 6 ko « ɗemɗe ngenndiiji Muritani ko Arab, Pulaar, Sooninke e Wolof, ɗemngal laamu ko Arab ». E wiyde jaaynirde ndee, ardiiɓe lannda kaa kaali ɗum ko nde payi e uddude ñalɗi gostondiral miijooji ɗi njuɓɓinnoo e laamorgo leydi ndii, woni Nuwaasooɗ. Naamne mbaaw ɗen werlaade noon ko ɗeeɗoo
Ko nganndu ɗen tan kam, ko pewjuɗo feññini waawnaaka, ruɗtii haali yeenaaka, mbaawten tan ko feertude gite cakken noppi haa nanen te kadi njiyen golle tabitɗe ɗe njilɓaani. Mi anndaa so e ɓe ciftora «konngol ko ndiyam, so rufii ɓoftotaako», kono ko woni e lahal fof kam, maa juuɗe njiytu.
Malal Sammba Gise | https://pulaar.org/2018/07/01/kaalden-goonga-dimo-dee-ko-kaaloowo-konngol-gollal-laatoo/ |
Jaraale. Ɗoo, ɗo mbayni-ɗen duɗal njanngu Alhajji Muktaar Sammba lollirɗo Kaaw Hajji, ngoomi-ɗen galle Jiyaaɗo Alla, telli-ɗen les, bannge funnaange-rewo wuro ngoo, les Tulde Njabaldi, njooɗi-ɗen ko e dow ɗaɗi, eɗen ɓaarii e fooɓre Jammi Jakel, eɗen kucciti e Weendu Jakel. Rewo Weendu Jakel nduu ko maayo Senegaal woni toon. So gite njawtii bannge rewo maayo ngoo, ko sahre tawoyta toon.
Sahre ndee kadi, ko sahre Satigi Demmba Atumaani Jah. Ngoon wiyetee Sorimalee, Jammal e Ndenndoori. Koɗdi e maggo ko toorodɓe Petenaaɓe e subalɓe Sahre Buubunaaɓe. Laamotoo ngo ko Aan-aanɓe Pete, kono njeyi leydi ndii ko Jahjahɓe Jaawɓe Dinndi. Eɗen cooynoo ɗoo e niiwre Tufngel ladde, funnaange Tufngel Jamaa, Tufngel Gawdel e Koylel, piindi, njoori, mbonnaani maayo saka metta ƴoogooɓe. Miijo artii e Falo laamorgo e lummbirde, lummbirde Tufnde Jaawɓe Dinndi, funnaange Tufnde Haaraw.
E oon sahaa, ɗo naange arti e waynaade, ena sura walla ena forla caafe mum cakkitte, punndi njofoori e kaɗooje mutoowo ena mbaɗdi iirtilloo. E oon sahaa, ɗo niɓɓere muñtori, ena fuɗɗii tellinde ridooji mum e nder jooli kaaƴe walla e nder dunuuli mawɗi, walla haa hannde, ena fuɗɗii halfude won e nokkuuji, laaɓii ngon-ɗen ko e falnde Pete e nder diiwaan Yirlaaɓe, e nder wuro mum wiyeteengo Barooɓe Jakel :
« Barooɓe Jakel, wuro duɗe e defte e alluuje, cikkaaje e makatuumi. Barooɓe Jakel wuro seeremɓe e waliyaaɓe duworteeɓe, duwotooɓe Alla jaaboo. Diiniyankooɓe, aadiyankooɓe, hulɓe Alla, ɓe luutndaaki sunna Mohammadu, rasuul bil haqqi.
Barooɓe Jakel, sahre Hammee Yero, ɗo jaɓɓe toowi, ngubii, njiimti e soorooji, Tulde Barooɓe saɗtunde toɓe rega, diira, waama e Beelal Jakel. Gural Njabaldinaaɓe e Muuseyaaɓe, taaniraaɓe Eli Baro e Hammee Baro e Dewuut Baro, diiri Hebbeeɓe woɗeeɓe e ɓaleeɓe, jatti Talla e Taal, Gasamme, Dem, Dukkee e Koreera, aljanna wayluɓe waylooɓe jamɗe, ɓe mbaylaani diine Alla “.
Ganndal leydi. Barooɓe Jakel jiimi ko e maayo Senegaal, bannge mum worgo, hakkunde wuro Waasetaake e Salnde Tebegut. Ngo ɓuri ɓadtaade ko Waasetaake. Ko mbedda seerndi gure ɗee kono hay genaale ko kannje ndenndi. Barooɓe adii Pete hoɗde kono hankadi ngo lommbitiima, falnde ndee moɗii ngo, ngo jeytaama e nder Pete.
Daartol Barooɓe Jakel. To bannge daartol, e wiyde Seek Muusaa Kamara mo Ganngel, Barooɓe mbaɗi ngummorii ko bannge funnaange, e nokku biyeteeɗo Bornu. Nde ɓe ndaayi toon, ɓe payi ko to wiyetee Wagadu e nder leydi Mali. E laawol maɓɓe, kala ɗo ɓe ndaaklii, ɓe ƴettii yettoode ɓurnoonde yaajde e oonɗoon nokku. Ko ɗuum jeyi sabaabu keewgol jettooɗe maɓɓe: Kebbee, Dukkuree walla Dukkee, Koreera, Gasamma e Sumaare. Haa hannde, e wiyde Muusaa Kamara, won e maɓɓe kadi yetteteeɓe Baro. Ɓeen, ko ngam waasde yejjitde innde nokku ɗo ɓe koɗnoo (Bornu) ko adii nde ɓe perata. Ko e yettoode Baro ndee, lawakooɓe Barooɓe njaltata haa e ñallunge hee. Ena e jettooɗe Barooɓe kadi yettoode Talla. Ɓeen ko Tallakoronaaɓe gila e asli. E nder Barooɓe, haa hannde, ena woodi heen Caamɓe. Ɓeen ngummorii ko Halwaar to diiwaan Tooro. Caamɓe ɓee ena mbaawi waɗeede elimaneeɓe jumaaji e jamaaji kono ɓe ngardintaake gure. E toɗɗeteeɓe elimaneeɓe jamaaji e nder Barooɓe, yettoode Kebbee ena jeyaa heen.
E nder Fuuta Tooro, Barooɓe ngadii hoɗde ko ɗo wiyetee Tulel Barooɓe. Oon nokku woni ko sara wuro Ndormbos e nder diiwaan Mboon Halayɓe, bannge Muritani. Ko ɗoon ɓe taƴtiri ngam hoɗtoyde Jakel, hakkunde Waasetaake e Salnde Tebegut, hoɗorde ndee wiyaa Barooɓe Jakel, hono no kollir-ɗen to dow too. Caggal ɗuum, ɓe carii e nder Fuuta. Woodi e maɓɓe fayɓe Haayre Laaw. Woodi e maɓɓe kadi, haa hannde, yahɓe Jaaba to diiwaan Hebbiyaaɓe, koɗoyi toon. Won wiyɓe, wonande yahnooɓe Jaaba ɓee, ko ɓeen ndokki Jaaba innde mum ndee. Ko sabu maɓɓe jaabaneede duwaawu e ñaagule Alla, addi innde Jaaba ndee. E sahaa nde ɓe koɗatnoo e wuro ngoo hawri ko e Satigi Dekle ena woni e caɗeele mawɗe. Satigi ñaagii ɓe ballal to bannge duwaawu. Ɓe nduwii, Alla jaabii, ɓe mbaɗti wiyeede Jaabanaaɓe. Won woɗɓe kadi mbaɗi tagi nokku oo wiyeede Jaaba ko sabu gadinooɗo hoɗde ɗoon oo wiyetee ko Jaaba Waali.
Ɓesngu Barooɓe yalti ko e worɓe tato: Hammee Baro, Eli Baro e Dawuut walla Dewuut Baro. Ko ɓeeɗoo pernoo Bornu, payi Wagadu e wiyde Ceerno Muusaa Kamara. E laawol, Hammee jippii e galle Hebbeeɓe, waɗti yetteede Kebbee. Dewuut jippii e galle Dukkureenaaɓe walla Dukkeenaaɓe, kañum ne ƴetti yettoode mumen. Eli, kañum salii waylude yettoode mum, heddodii e Baro. Ɓe peri kadi Wagadu, eɓe ngondi e yimɓe Jaafunu, ɓe payi to wiyetee Leyyeen walla Layyeen. Oon nokku woni ko hakkunde diiwaan Tagante e Affoole e nder leydi Muritani. Caggal ɗum, ɓe ceerti e jaafununaaɓe ɓee. Kamɓe, ɓe ɓaarii bannge hirnaange, ɓe ndewi e nokkuuji kaalaaɗi dow ɗii, ɓe taƴti maayo haa ɓe ngari Barooɓe Jakel. Ko ɗoon, Eli e Dewuut maayi, Hammee heddodii e ɓesnguuji maɓɓe.
Wiyaama Hammee ko ganndo, joom ganndal mawngal, dewoowo Alla tabitɗo. Sahaa gooto, e yonta Koli Tengella walla e ɓesngu mum, nanngi mo, haɓɓidi mo e wahre huɗo yoorko haa o ɓiici, weddii mo e oƴu noorngal jeynge boɗewal coy. Huɗo koo e kaɓɓi ɗii cumi haa ndoyti, kanko Hammee o yalti, o warñaani. Satigi piilanooɗo, e oon sahaa, ndeen yiyii ɗum, fooɗti mo, takki mo e sara mum, jooɗɗi mo e nokku ɓurnooɗo ɓadtaade jooɗorde mum. Oon nokku wiyetee ko Tummbere Gumde e nder diiwaan Gorgol Muritani. Nii woni Hammee yahi woppi ɓesnguuji miñiraaɓe mum ɗo Barooɓe Jakel ɗoo, fayi Tummbere Gumde. Won wiyɓe kadi wonde Barooɓe peri ko to wiyetee Baajaar walla Bajar to nder leydi Gine. Nde ɓe ngarata ndee, ɓe ngardii e Mboonnaaɓe haa e Tulel Barooɓe, sara Ndormbos.
Mowluuda Barooɓe Jakel. Barooɓe Jakel ko wuro diineyankoowo, ɓooydungo e diine. E wiyde Seek Anta Joop, jamaa dariima ɗoon gila duuɓi sappo ko adii garal Koli Tengella e nder reedu FuutaTooro. So en koddirii, Koli naati Fuuta ko heedde hitaande 1559. Ɗum firti ko jamaa dariima e nder wuro ngoo gila e hitaande 1569, duuɓi capanɗe jeenay ko adii garal tuubaak e Ndar e hitaande 1659.
Ngo jeyaa kadi ko e gure gadiiɗe waɗde mowluuda e nder reedu Fuuta. Fuɗɗi mowluuda e nder Barooɓe Jakel ko Ceerno Muktaar Sammba lollirɗo Ceerno Yero Kudeeje. Ceerno Muktaar Sammba jeyaa kadi ko e almuɓɓe ɓurɓe seedtinde e nder almuɓɓe Alhajji Maalik Sih mo Tiwaawoon (yo yurmeende Alla won e makko). Alhajji Maalik Sih jeyaa kadi ko e adiiɓe waɗde mowluuda e nder leyɗeele Hirnaange Afrik. O fuɗɗii waɗde mowluuda ko e hitaande 1902, e wiyde jinnaaɗo men Alhajji Abuu Kebbee lollirɗo Abuu Diiye. Oon sahaa noon ko kanko tan e almuɓɓe makko mbaɗatnoo. Caggal mum, o yamiri walla o sakkiti njoyo e almuɓɓe makko nde mbaɗtata waɗde mowludaaji e nder gure mumen. Ɓeen ngoni:
– Ceerno Muktaar Sammba lollirɗo Ceerno Yero Kudeeje mo Barooɓe Jakel; – Alhajji Baabakar Njoŋ ena jeyaa Podoor; – Alhajji Mammadu Seyni, mo Haayre Laaw; – Alhajji Aamadu Bookar Aan to Ngijilon walla Daara wuro koliyaaɓe – Rawaan Ngom(jolfo) ena jeyaa to wiyetee Paal.
Ɓeeɗoo njoyo, ɓe limtu-ɗen mbaɗii mowludaaji e nder gure mumen duuɓi limtinɗi ko adii kuuɓtidingol mowludaaji e nder reedu Fuuta e hitaande 1927. Ko ndeeɗoo hitaande, fuutankooɓe mbiyata hitaande mowluuda, nde tawnoo ko ndeen ɓe mbaɗti waɗde mowluuda. Haa hannde, e ndiin mbaydi, en nanirii gooto e sukaaɓe dowlirɓe njimri e nder wuro ngoo, ena wiyee Aamadu Saydu Baro ena wiya wonde nanirii Ceerno Maamuudu Jah mo Salnde Tebegut (yo yurmeende Alla won e mum) ena haala e nder hiirde mum wonde Barooɓe Jakel fuɗɗodiima e mowludaaji gila mawɓe mum ena kippa boɓi, kuɓɓa jeynge, taaroo, njooɗoo, ngona e yimde.
Kono tan, so tawii ko nde jibinannde wuro ngoo waɗti ummitaade Ndakaaru walla e nokkuuji goɗɗi ngam arde yuɓɓinde mowluuda e nder Barooɓe Jakel, fuɗɗii ko e hitaande 1975. Tuggude e ndeen hitaande, fayde ɗoo, ɗo wonaa hannde ɗoo, so wonaa ko ɓeydii e fiɓnde maɓɓe walla e njuɓɓudi maɓɓe, alaa ko yahtiri heen caggal.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2014/04/26/daartol-baroo%c9%93e-jakel/ |
Umaar Bah! Umaar Mboyna Bah ! Aali Mayram, ko nii tan njahru-ɗaa? A yahii, a haaltidaa, etee kadi ko a bayniiɗo mo artataa! Eskey, aduna dey ndeke wonaa giɗo, wonaa kadi jahdiiɗo duumotooɗo!
– Kono hol to ngoppu-ɗaa jinnaaɓe e ɓesngu ? Baaba Mboyna e neene Mayram, Baaba Ceerno, Baaba Alasan, Faati, Usmaan, Aliiw, Hapsatu, Mayram Bah, Yuusuf e heddiiɓe !
– Hol ko kaaldu-ɗaa e Takko Abuu Takko, gooto teelɗo e nder yeewnde sunaare e Abuu Takko Abuu Takko, njabeeri ndi diwaani, gootel ngel Geno yeɗno maa dono, gootel ngel Alla yeɗnoo fartaŋŋe hawrude e mbayniigu maa ?
– Hol ɓataake cakkitto mo ɗaccir-ɗaa Sifaa Hanki Pinal Hannde, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije ngam yettinde payndaale mumen e Leñol, cukka peƴƴi, melsita gebbi, kaɗa bojji?
– Hol wasiya battindiiɗo mo cakkit-ɗaa gila e jaayndeyankooɓe e jirwinooɓe jeewte Rajo Muritani, jaayndeyankooɓe jaambureeɓe haa e dadiiɓe dadaniiɓe siftinde e softinde, mbele Leñol ngol ena sujja e ɓamtaare nde luurdaani ?
– Hol ko ndaaran-ɗaa ɓee naalankooɓe joginooɓe pinal, dookɓe hannde caɗeele ɓurtuɗe, ɓe yontannde leñol mumen woni e riddirde jeereende e sooynde kesam-hesamaagu?
– Hol ko tinndan-ɗaa ɓee, ɓe geɗe leñol njoofetee, njoofoyoo woɗɓe, no ɓe njeyaaka e maggol?
Umaar, a yahii, a haaltidaa, etee kadi ko a bayniiɗo mo artataa! Eskey, aduna dey ndeke wonaa giɗo, wonaa kadi jahdiiɗo duumotooɗo!
– A yejjitii en mbaɗdiino aadi, mbiy-ɗen : « kala gadiiɗo e men maayde, firtii aadi ? » Aadi e Beelinaaɓe Majmajol, wuro Muuminiina, teddungo, ngo jaɓɓaani hoyneede, eɗen ngondi e toñaa Jaayre Fori, Joobel yelle Faati, miñi mum Haabiibu.
– A siftoraani duuso men e Aamadu Faalel Sih, lawake joom falo, banndu Jeynaba e Habii e Abdul Kadeer Aan, yaakaare nde luutnaani jikke haa Rinnjaw Beeli Moodi ?
– Alaa ko kaalduno-ɗen jammaaji e Sillaa Kare boowe, kare pittaaka laaɓi, mbaɗi ko nayi ñaami, baali kaalaaka, beetawe men e Foonde Kelle, ƴiiƴam-sagataaɓe.
– En njahdaano haa Lugge Saybooɓe, gural Abuu Aamadu Joop, Jaayre Fori e Yurmeende Geno, diiri Habiibu, Baru Bah e Haamiidu Caam, jatti Momunel miñi am e Ɓiinaare seydi Kan?
– Mboɗo sikki, a yejjitaani ñalɗi e ñalaaɗe men e Bamma Koole, gural diirdi jamma, saaƴiri wenndoogo, diiri Aamadu Tumaani Tuure, Umaar e Aadama Bah Konaare, gila to galle konngereeji haa to Duɗal Aamadu Hampaate Bah ?
– Aɗa siftora Zulzul Muta Zullaa walla a yejjitii hay ɗuum ne?
Umaar, a yahii, a haaltidaa, etee kadi ko a bayniiɗo mo artataa! Eskey, aduna dey ndeke wonaa giɗo, wonaa kadi jahdiiɗo duumotooɗo!
– Ɗum ɗoo fof, ko a jejjitɗo walla ko fodoore firti aadi, jooɗii e dawol, ñolni peeje e nder deedi?
Mi tuubanii joom am, mi juulii e ɓurnaaɗo winndere, sabu mi siftorii ko nawnoo nulaaɓe e annabaaɓe, ko nawnoo sahabaaɓe e waliyaaɓe woppataa hay tagoore. Ndeke ko nawnoonde Baaba mum winndere, ruttanii Ɓurɗo winndere ko ndeen artan maa seydi Bah, gorko Neere e Woolum Neere, gorko Aamos, busel buso beeli, gorko Soree-ladee e suudu baawe, sabbundu ŋaakoote, gorko Faram e farlaade, gorko Caltol e Hamadooru, gorko Ruus, mawndu beeli.
Hol gonnooɗo Umaar Mboyna Bah?
Yumma makko wiyi mo ko Aali. Baaba makko inniri mo ko Umaar.
Yumma makko wiyetee ko Mayram Sammba Bah, ɓurɗo lollirde noon Mayram Bah. Baaba makko wiyetee ko Aamadu Hammaat ganndiraaɗo Mboyna Bah.
Jinnaaɗo men Aamadu Hammaat Bah ari e aduna ko e hitaande 1926, e nder wuro Woolum Neere. O wonii konunke e konunkaagu tuubakiri, gila ko adii eɗen keɓa jeytaare. O naati konunkaagu ko ñalnde 4 colte( février) hitaande 1952. O nanngaa ko e nder Kayhayɗi, ɗo sinemaa Abdul Ajiiju, gonnooɗo to leegal Moderna too.
Ko e konunkaagal, o janngi doktoraagal kono o janngaani ɗemngal farayse.
O ari e Nuwaadibu, e oon sahaa, wuro ngoo wiyetenoo ko Porceen (Port-Etienne) ko e hitaande 1956 fayde 1957. O ummii e Porceen ko e hitaande 1962, o fayi to wiyetee Attaar. O heɓi alateret makko ko ɗoon e wuro Attaar ngoo e hitaande 1964, o fayti Woolum Neere.
E hitaande 1965, o ɓamtaa e doktoraagal, o fektaa Opitaal Kayhayɗi. O woni ɗoon e ndeen safrirde diiwaniire ko hitaande e lebbi3. Caggal ɗuum, o nawaa wuro Ɗalhaya e hitaande 1966. O waɗii e nder ndee ɗoo sahre duuɓi 19. Caggal ɗum, Fulɓe mbiyi :”kala ko ndiyam ɓooyi e weendu walla e caanngal, fayti ko maayo”. E hitaande 1985, o ardi e wuro makko Woolum Neere. Ko kanko udditi safrirde wuro ngoo. Ko ɗoon o heɓi “ alateret ” makko ɗiɗaɓo e hitaande 1991. Ko o ɓami safrude koo, e wiyde makko, o meeɗaani heen rafeede haa ko ena haɗa mo dawde e golle makko. O meeɗaani kadi dañde heen tanaa ceedtinɗo, e yettere Alla…..
Aali Mayram lollirɗo Umaar Mboyna Bah jibinaa ko ñalnde alkamisa 26 lewru jolal (novembre) hitaande 1957, heedde 8w00h subaka e nder wuro Nuwaadibu, daande-maayo. Umaar Bah waɗi cukaaku mum ko e nder wuro wiyeteengo Ɗalhaya. O ari ɗoon ko omo yahra e duuɓi 9. Ko ɗoon o woni haa o dañi duuɓi 25, nde o fuɗɗii yaltude. Omo woowi dingire e mbeddaaji leegal Ganki, no o anndiri leeɗe Cilon, Gaawol e Aañam.
Umaar wonaano nuggaro e cukaaku mum kono kadi o sifortenooka bonɗo nehdi walla kaɓeteeɗo. O fijii e dingiral, omo anndi pijirlooji. Omo anndi liitii, tuko-mukooru, fooɗo-fooɗoondu, cer, tawtawel, muumel-karli walla muumel-dorli e kool. Umaar waɗɗiima bamɗi, dognii pucci, yahii geewuuji e sarooji jamma hakkunde gure. Umaar waɗii heeroo-gummboo, cuutel, taato-moromoro, del, saftiima e caanngol Butukaawol. Umaar raddii bojel e jihe, waɗii bile, tuufiima colli e pooli. Umaar ittoyii celi, waɗirii katti. O fijirii bayti e buggal, o sañii maageeji. Umaar ena anndi koɗungu, suro e duuso, payka e pulareeje e caɗeele gonɗe hakkunde pelle gonɗe e joljole.
Umaar ena anndi Caski Siley Boli, Beelel Ɗaahiiru, Tufnde Jibi Jaaƴe, majjaani Foonde Siree Binta, sur-ɓoti, Agriis e Siwonndu, sabu teenii, remii, addoyii jaaɓnde e hiraande puccu.
Kono Umaar teelaano e nder Ɗalhaya. O waɗdunoo nguurndam makko fof ko e Aamadu Aliiw Leele Bookar Taal, yelle Saqinatu e Rayhaana, Aamadu Alhajji Sammba Paate Jah, Sammba Hawolih Tuure, mawni mum Raabi, Seeku Jallo e Mohammadu Alfaa Jaako.
Umaar Mboyna naati jaŋde ko e Ɗalhaya. Kono o janngoyii kadi to Ligisayba. E hitaande 1972, o ari e wuro Kayhayɗi, o woni e janngude “kuura”, ɗo Sonolec ɗoo. O wondunoo ko e fanniyanke mawɗo, ena wiyee Bah Sammba e goɗɗo ena noddiree Deegool, ena jeyaa to diiwaan Hirnaange Boosoya too. E oon sahaa, woni ɗoon “konntaabal” ko biyeteeɗo Aamadu Sal, ena jeyaa Haayre Mbaara e Simeraaji. Aamadu Sal ena wondunoo e miñi mum ena wiyee Sal Siidi Demmba.
Umaar woni e Kayhayɗi ko Alla haaji, fayti Nuwaasot e hitaande 1976. Nde o ari e Nuwaasot, tawi ko o fuɗɗiima heptinde hoore makko no moƴƴi to bannge golle kuuraa, ɗe o gollatnoo, gila Kayhayɗi ɗee. Ko e Nuwaasot, laamorgo dowla Muritani, o nanata haala wonde“ Santar Mammadu Tuure” ena hebla fanniyankooɓe ko fayti e kuuraa. Nii woni, o yawti Nuwaadibu, o woni e ngaal keblorgal haa o seedtanaa mbaawka, o rokkaa seedantaagal, o arti e Nuwaasot. Ko ɗoon o anndori e sehilaaɓe tiiɗɓe giɗgol, ɓe nganndu-ɗaa, alaa ko seerndi ɓe so wonaa ndee maayde. Ena ɓeen biyeteeɗo Baru Jallo mo Jowol Sahre, Abuu Kume, ena jeyaa Ligisayba, Mallee to Maqaama, Mboyriik to Foonde, Ifraa Kome e baaba makko tokooso ena wiyee Alasan Yero Umaar Bah ena jeyaa Woluum Neere.
Ko Umaar woni e kuuraa koo fof, ena jaribaa e jaŋde Pulaar ndee. Oon sahaa, hawri ko e keyniiko, njatigi makko, jogiiɗo mawniiko debbo biyeteeɗo Faati Mboyna oo, ena daranii ɗum darnde saɗtunde. Oon woni Alasan Borti Jallo mo Jowol e Yowi-looɗe.
E hitaande 1984, Umaar yiytondiri e Maas Jaak, ena jeyaa to wiyetee Juuwde Guuriiki, to diiwaan Damga Senegaal. Oon wonnoo ko Duɗal Ɗemɗe ngenndiije , ko kañum winndanatnoo duɗal ngal “binndi reegal”(normographe), ko adii nde ngal dañata masiŋaaji binndooji. Ko oon fooɗti mo, woni kadi Ceerno makko e ngool binndol. Nde Maas Jaak fayti Senegaal, duɗal ngal waɗti ɗoon Umaar Bah, caggal nde Suleymaani Kan (hooreejo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije e oon sahaa) teskii tiiɗnaare makko, neɗɗaagal makko e coftal makko. Arɓe caggal ɓee ne, gila e Usmaan Muusaa Jagana haa heɓi Duudu Wan, alaa e mumen ustuɗo ndeen hoolaare.
Nde duɗal ngal dañi masiŋaaji binndooji e winndooɓe humpitiiɓe wayɓe no Kajjata Caam, Faama Baro, Raamata Jallo, Mayram Jaawara e Kadiija Kan( hade mum wontude jannginoowo), Umaar fayti to catal toppitingal muulngo defte. Kanko e Sammba Ndaw Kan, ɓe ngondoyi e Asan Gay, mawɗo catal ngal.
Gila e ndeen hitaande, nde o ari, kanko Umaar, e Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije ndee, haa e hitaande 1999, nde duɗal ngal uddaa, waɗtaa Catal jaaɓi-haaɗtirde, haa ñalnde alkamisa 8 lewru mbooy hitaande 2012, nde o ruttii e joomiiko ndee ko ɗoon o gollotoo.
E hitaande 1986, o naati e fedde Sifaa Hanki Pinal Hannde . O woni heen tergal guurngal, jaalal kerngal, gila to ɓulno, to yuɓɓo haa to tabitingol e nder dingiral. O daranii nde, o addi ballal makko haa timmi ko aldaa e ngowaari. O darodii e mayre kala ɗo nde darinoo, o toŋti nde kala ɗo nde jaccunoo. Finnde mum ko ñalnde o ruttotoo e joomiiko ndee, o ñaldunoo ko e hirjino ñalawma Wuutere Debbo
Ñalnde 15 lewru kawle hitaande 1987, Umaar Bah, naati hoɗannde, resi denɗum, ɓiy gorgol mum ena wiyee Takko Abuu Takko Sih, ena jeyaa Beelinaaɓe walla Ganki. Ɓe leelii dañdude. Caggal duuɓi 20, bajjo gooto feeñi hakkunde maɓɓe, ñalnde alkamisa 14 lewru bowte hitaande 2007 e nder Nuwaasot, wiyaa Abuu Bakri Umaar Aamadu Hammaat Bah.
Umaar ari e Rajo Muritani ko e lewru korse(juin) hitaande 2011. Ko mawɗo catal pulaar Jallo Saydu Mammadu waɗti mo e Mammadu Demmba Sih, caggal nde oon heptini ko o waɗata koo, kanko Umaar. Woni mawɗo jeewte ko fayti e ɗemngal Pulaar ko Mbooc Abuu Maariyeta mo Sahre Ndoogu kono adii waɗde jokkodiral hakkunde Mammadu Demmba Sih e Umaar Bah ko Xalaqa Jimmeera. Ko ɗuum jibini yeewtere maɓɓe wiyeteende “ Tufnde ganndal” ndee.
Umaar ko neɗɗo baawɗo giɗgol saɗne. Kala nde ngarɗaa e nokku mo o meeɗnoo wonde walla arde, hay so ko hojom gooto, cikkataa ko ɗoon o jeyaa. Tuggude e Jowol, Jiinge, Maafoondu, Ɗalhaya, ɗo o wonnoo ɗoo, Ligisayba, Kayhayɗi haa arti e gure Hirnaange Boosoya, ɗo o wattindii ɗoo, teskuya oo ko gooto. Oo kikiiɗe alkamisa ne, 8 lewru maarse hitaande 2012, so Alla hollii ma nguu jamaanu ngarngu duusde mo to Opitaal Nasiyonaal, a anndat Umaar kay wuuraano nguurndam Sammba Ngoƴa. Hay jaagorɗe e jagge toowɗe to bannge laamu, ngarii hawritde heen. Jaayndeyankooɓe rajo( ɓe o wondunoo, fulɓe mum, sooninkooɓe mum haa e jolfuɓe mum), alaa keddiiɗo. Terɗe Sifaa Hanki e ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, hay gooto e mumen hattaaka. So wonaano Ceerno Hammee e Alasan Yero, Umaar jogornoo hebleede ko e Nuwaasot, juulee e Nuwaasot, wirnee kadi e Nuwaasot. Ɓee ɗoo ɗiɗo ko baabiraaɓe Umaar tokosɓe. Ko kamɓe njogii alhaali maayde ndee e jamirooje mum. Ko kamɓe ƴetti pellital nawtude gooski kii mbele jinnaaɓe makko e banndiraaɓe ɓadtiiɓe fof ena ngodditoo e makko.
Ñalnde aljumaa, 9 lewru mbooy woni wirwirnde ndee. Ñalawma oo fof e gantinde, Kayhayɗi, Ari-funnda, Giray, Jowol, Ɗalhaya e Ligisayba, so wonaa mo alaano e ɗiin ɗoon nokkuuji walla gonduɗo e ngantu, alaa mo araani. Gure Hirnaange Boosoya e Hebbiya no ndiidorinoo, alaa heen ŋakkungo. Won ummoriiɓe haa to Ɓoggee. No genaale ɗee keewiri yimɓe nii tan, neɗɗo ena gasa faamde wonde Umaar ko joom geɗal to Alla sabu ubbooɓe ko limaaɓe. Wirwirnde ndee daroyiima e gori 11. Gorol ɓurngol famɗude ngol waɗi ko yimɓe 96, ko jiidaa e arɓe sakket. Jamaanu nguu tolnoyiima e 1200 neɗɗo fawɓe.
Umaar ko moƴƴo, muñɗo, muññitoowo, diiniyanke, aadiyanke mo firtataa aadi, luutnataa jikke, bonnataa hoolaare. Umaar ko ngenndiyanke, tiiɗaaɗo leñol. Yiɗde makko fof tonngii ko e geɗe tati:
1- Yo leñol ngol ɓur leƴƴi fof. So ngol dañaani ne, oto ngol heed caggal leƴƴi
2- Yo pinal ngal daɗ pine fof. So ngal daɗaani ne, oto ngal farko punndi pine.
3- Yo ɗemngal ngal fool ɗemɗe fof. So ngal dañaani ɗuum ne, yo ngal limtide e ɗemɗe doolnuɗe winndere ndee.
Banndiraaɓe, ɗuum ɗoo ko jubbannde e nguurndam giɗo men, musiɗɗo men, jahdiiɗo men mo ndennduno-ɗen nguurndam gila e cuuɗiɗam haa e peeñɗam kono sellataa tonngen binndol ngol tawa en mbaɗaani eeraango feewde e Leñol ngol e feewde e ngenndiyankooɓe Leñol ngol. Eeraango ngoo ne, ko eeraango ngo mbaɗno-ɗen e maayde Tijjaani Aan, Yero Dooro Jallo, Mustafa Booli Kan e Mammadu Sammba Joop, ɓamtaten ɗoo sabu deftere janngirtee ko deftere banndum.
“No Doktoor Umaar Bah mawɗo, Aamadu Maalik Gay, Tijjaani Aan, Yero Dooro Jallo, Mustafa Booli Kan e no Mammadu Sammba Joop nii, mayde Umaar Bah Mboyna ko baasal mawngal wonande leñol ngol. Nde tawnoo hono maɓɓe mbeeɓaani-en, en ngoyii ɓe haa saɗti. Kono paamen noon, aduna oo dartotaako e ɗee ɗoo maayɗeele, ko o jokkoowo. Nguurndam leñol ngol ne kay ne dartotaako, ko ko jokkata. Ɗum firti ko leñol ngol ena hatojini e sagataaɓe yarlitiiɓe. Engol sokla ngenndiyankooɓe saasɓe e kala sahaa e kala nokku. Haade noon ngenndiyankaagal ko huunde tiiɗnde, nde weɓaani, etee wonaa mo woni kala rokketee ɗum, so en ndañii ngenndiyanke, tiiɗnoɗen e mum gila e nguurndam mum. Woto ɗalen haa maayde jola, heddoo eɗen ngoya ɗum, eɗen cunoo e maayde mum, eɗen kolla wonde eɗen njiɗnoo ɗum walla eɗen njotondirnoo e mum jotondiral tiiɗngal.
Enen hannde, foti wonde woondu men Umaar Bah ko daranaade ko o daraninoo koo. Woondu men e makko, ko haɗde miijo makko ngoo maayde. Woondu men e makko ko salaade anniyaaji ɗi o joginoo ɗii mbaasa joofde.
Wuurde e woodde ko geɗe ɗiɗi ceertuɗe. Neɗɗo ena wuura tawa woodaani. Neɗɗo ena wooda kadi tawa wuuraani. Wuurde noon kadi wooda, weeɓaani.
So tawii goodal ko ñaam-golluuje tiiɗɗe ɗe leñol sokli ngam suɗirde Daartol mum, mbiyen golle Aali Mayram ɗee ko pattamlame, ko dowrowe e nder cuɗaaje ɗe leñol foti suɗirde Taariik mum. Yo Geno waɗ toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.
Gelongal Fuuta lollir ɗ o
Njaay Saydu Aamadu | https://pulaar.org/2012/03/14/umar-mboyna-bah-ko-nii-tan-njahru-%c9%97aa/ |
Ko e maayirɗe hitaande 1980 « Fooyre Ɓamtaare » fuɗɗii winndeede caggal batu mooɓondiral ngadanu FƁPM. Ko ngaal ɗoon mooɓondiral jibini waylo waylo keewɗo e nder fedde hee, ɓeydi luggiɗingol karallaagal jaŋde nde, jaaƴcingol mayre e cosgol fannuuji kesi, ina jeyaa heen jaaynde winndeteende hono Fooyre Ɓamtaare. Jibineede Yiilirde jibinanoonde e batu mooɓondiral ngadanu e gardagol Mammadu Siley Bah, ko kanyum halfini e oon sahaa Goomu Jeeyngal e Jokkondiral e gardagol Maamuudu Haaruuna Joop nde loowata e tuugnorgal golle mum cosgol jaaynde winndaande
tawta jaaynde haaleteende ndee, fuɗɗanoonde gila e cosgol fedde e hitaande 1976 e jirwingol Jibi Hammee Lih en, Aamadu Umar Jah e Mohammadul Habib Soh.
E fuɗɗoode, goomu oo etiima yiilaade hol no foti innirde jaaynde ndee, inɗe keewɗe cakkita
ama, yo nde wiye « Tabalde », ɓee mbiyi « Lewlewal », ɓee mbiyi « duɗal » e inɗe goɗɗe keewɗe ɗe njejjit-ɗen kono, caggal ɗuum kala, goomu o hawri e « FOOYRE ƁAMTAARE » . Faanditaa heen ko jaaynde ndee foti wonande fedde ndee e lenyol ngol kala ko « jomngol ko ina hollita ɗum laawol ɓamtaare » . E oon sahaa noon, nde wonde karallaagal e doole fedde ndee won ɗo kaaɗi, ko ɓuri saɗtude e jaltingol jaaynde nde ko binndol masiŋ ngol, kebbitingol ɗereeji ɗi edenndingol kaayitaaji ɗi teppa ɗum, saka e oon sahaa min pooɗaninoo ko yaltinde e tonngoode kala ujunere(1000) tummbitere. Kono ɗeen caɗeele fof e heewde yarlitaare sagataaɓe waawi ɗum : Bookara Aamadu, Aamadu Malal Gey keedi e binndol masiŋ e ŋarɗugol jaaynde nde yantude Mammadu Siley Bah e Aamadu Umar Jah en; Muhammadul Habiib Soh en, Abuu Tuumi Bah en e ballal Duɗal Ɗemɗe Ngenndi ƴaanyii fedde ko juuti to bannge karallaagal kebbitingol jaaynde ndee, jiidaani e Abdullaay Siidi Soh liggotonooɗe to Ministeer Finaas.
Denndingol kelle jaaynde nde e teppugol mum ruttoo e goomu o, kono nde wonde golle ɗe ko keewɗe, ɗum heewi waɗeede kono ɗoftal nii (doggere) mbele ina joofnee ko yaaƴtii sabu so lewru maayii maayaani tawata ko cate e janngooɓe nde ɓee mbaɗtii eeraade. E ɗeen ɗofte, alaa ŋakkatnooɗo heen : Kajjata Maalik en (dipitee hannde to Asammbele nasiyonaal), Sileymaani Kan en (gonnooɗo Hooreejo Duɗal Ɗemɗe), Yaaya Mammadu Bah, Aamadu Tijjaani Kan (consul to kap weer hannde), Aysata Jaari en (conseillère municipale to Baabaaɓe), Lelle Kan duttiɗo e joomum hannde (yoo yurmeende Alla won e makko), Abdullaay Sal en (tergal yiilirde ngenndi hannde) e yoga woɗɓe ɓe limtaaka tawi wonaa yawde golle mum en e liggeey oo. So ngaal daawal ɓennii, rewata heen ko cargol jaaynde ndee e njeeygu mum, catal Nuwadiibu e gardagol Aamadu Saydu Kan jeyanoo ko e cate ɓurɗe waawde yeeyde Fooyre e yaawde neltirde kaalis, kono kadi en njejjitaani catal Kayhayɗi e gardagol Sammba Gata Bah e goɗɗe e goɗɗe…. Jaaynde ndee, e oon sahaa ko heɓetee e njeeygu mum hee, ina difoo fere jaltingol mum haa fawa nganyaari.
Batuuji mooɓondire ɗiɗi ndeggondirii (1984 e 1986), Umar Idiriisa Saawo arditiima FƁPM, Fooyre Ɓamtaare ina jokki golle mum tawi halfinaande ko Goomu Jaaynde, tawi seerndaama e goomu jeeyngal tawi goomu nguu huufi ko yeewtere rajo e Fooyre Ɓamtaare e gardagol haa hannde Maamuudu H. Joop, gardiiɗo tummbudu yeewtere Rajo, tummbudu F.Ɓ. woni ko e gardagol Aamadu Malal Gey hade mum fekteede Nuwaadiibu. Teskini e ngalɗoo daawal ko naat-naatondiral teeŋtungal hakkunde yeewtere Rajo ndee e jaaynde winndaande sabu ko heewi ko waɗetee e rajo hee, ina ɓamtee e F.Ɓ. kono kadi loowdi jaaynde ndee ɓeydiima yaajnaade e fannuuji kala : taariik, cellal, jaŋde, gannde limit-limtinɗe, coftal ɓalli ekn….Kono kadi nde saabiima jibingol jaayɗe goɗɗe, keewɗe e ɗemngal pulaar e nder cate fedde hee walla pelle gure yeru : Lewlewal Catal Nuwaadibu, e Ƴellitaare catal Suwoyraat e goɗɗe.
Ko maantini kadi e ngalɗoo daawal, F.Ɓ. fuɗɗiima danyde won ndeen wellitaare sabu nde danyanii hoore mayre Masiŋ” Ronéo” kebbitinoowo ɗereeji e ballal tuubaako faraysenaajo biyeteeɗo PHILIPPE Marchesin janngintunooɗo to duɗal ENA, janngintunooɗo Maamuudu H. Joop en : ɗumɗoon newnii no feewi golle jaaynde ndee.
Ko e maayirɗe hitaande 1986 henndu bonndu fuɗɗii wuttude feewde e lenyol haalpulaar en caggal ngarmi-ngaraa mo laamu Maawiya waɗdunoo e fedde lollirnde FLAM. Bookara Aamadu gonnooɗo jaalal F.B. sabu ko kam heerorinoo e kuuɓal binndugol jaaynde ndee, laamu nanngi ɗum, nanngidi ɗum e masiŋ binndoowo oo, sabu tuumde ɗum wonde yoga e kaayitaaji careteeɗi (tarakuuji) e wuro ngoo, ko ɗo makko ɗoo peewnetee. Hay so tawii ɗum ɗoon kam wonaa goonga, dille masiŋ e nder “gaabi leyla” o e dow hoɗorde (5e bloc) ina nanetenoo to woɗɗi. Kummba Kaaliidu (jom suudu Bookara), waɗtiino, dille masiŋ oo fof e heewde, so o nanaani ɗum o yaawataa danyde ɗoyngol.
Henndu bonndu fuɗɗinoondu e hitaande 1986 jokki dartaaki haa joofoyi e kitaale bonɗe 1990-1991, e ɗiin sahaaji FƁPM suɓtii ko nuɗɗinaade mbele ina ruppoo henndu nduu, haa ɓenna tawa fedde ndee ina hisi, kono ɗum haɗaani Hooreejo fedde ndee, hono Umar Idiriisa SAAW, e koolaaɗo kuuɓal Abdullaay Haaruuna Sih e Yaaya Mammadu Bah nanngeede ina loskee.
Jaaynde ndee (F.Ɓ. e yeewtere rajo) hay so etiima laƴde haa e hitaande 1988 sabu tiiɗnaare Bookara Aamadu e Kajjata Maalik JALLO, kono e hitaande 1989, nde wonde bone kuftidini, ɗum tolsinii kala liggey jaaynde e nder fedde ndee. Ko caggal compugol demokarasii e Moritani e hitaande 1991 sabu baawnugol leydi farayse e lelnugol sariyaaji laawɗinooji partiiji politigi e jaayɗeele, nde fedde nde etii ɓamtude golle e wuurtinde F.Ɓ., ɗum kam ina wayno danyaama etee ɗum waɗi ko e mbaadi kesiri no jaayɗe aduna oo e leydi ndii fof peenyirta nii.
So en ƴeewii taariik mo ciimtu-ɗen ɗoo o fof, ko ina tolno e duu ɓi 32, innde musiɗɗo men Bookara Aamadu Bah ko ko artata heen tan, sabu denndaangal tippudi geese canyoowo F.Ɓ. oo, darnde makko so ŋakkii heen tan woodat ko telɓi gila to bannge loowdi binndanɗe jaaynde nde haa e karallaagal peewnowal ɗum. Haŋki gila e binndol masiŋ, kebbitingol, denndingol kelle e cargol so o ardaaki, amo tawaa, hannde ne ko noon walla mbiyen fof artii e juuɗe makko kaŋko gooto (wallidiiɓe makko heen keewaani) o yantini heen fannu goɗɗo woni lowre pulaar : www.pulaar.org. So tawii eɗen keewi wiyde ɓamtugol ɗemngal pulaar ko baalaaje, B.A.B. suutii waalaare mum haa toowi, heddii enen ne ko keɓɓito-ɗen keddiiɗe ɗee, mbele dimngal ngal ina jaaƴoyoo.
YOO ALLA rokku mo semmbe, cellal e juutde balɗe ko amo waawa jokkude darnde makko!
Maamuudu H. Joop | https://pulaar.org/2012/07/10/f-%c9%93-tn-fooyre-ndee-nifaani/ |