Fula
stringlengths 16
256
|
|---|
Tunngan am moolo daɓɓel boolo mi miijoo hanki mo mi hawraani e hannde mo ɗawaa mi dartin moolo oolo daɓɓel boolo nanngan am leele leele gorko ndaga weendu koyle e nammaade mutan am e dummbuli sooraawo aawono mi giɗli gorko tiggere haalan am ko woni yiɗde. |
O ƴakki o yari o yartii o hamdinii o fokkiti o yahi lefol aamadu koli mammadu jaaltaaɓe fawaa gorko jontaaɗo ñaantiiɗo ñaantoriiɗo mukke maraakiis makatuumru silmbaandu e tengaade feeñi e dingiral ngal woni e ñaaƴde ena yahdina e duƴƴe moolo wul koli. |
Karl bernard carl bernhard wadstrom miliyonaaji humaniste neɗɗiyanke jeyaaɗo to suweed maayɗo to pari kiññotooɗo ko fayti he geɗe afrik kadi gonnduɗo he miijo wonde afrik ina moti seerta he ɓoggi kalifaandi oon ne kañum wiyi ceerno sileymaani baal ko . |
Caggal konngol hooreejo catal ngam hollitde weltaare musiɗɗo daawuuda sammba ndonngo kalfinaaɗo jaŋde hollitii darnde sukaaɓe beelinaaɓe o hollitii mbaawka jannginooɓe yarlitaare maɓɓe njuɓɓudi maɓɓe ɗiggingol maɓɓe gollal jaŋde e jogaade almuɓɓe nehiiɓe. |
Ɗee golle bonɗe puɗɗorii ko raddo e warngooji senegaalnaaɓe e lewru abriil ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeenayi gontuɗi e nder balɗe seeɗa dewɗe heen politik mumtugol ɓaleeɓe cuurtuɗi payndaale lugge luural hakkunde senegaal e muritani . |
seyn el abidin wul mohammed mahmuud ɓooyaani o toppitinoo ko yeeyirdu njaram nder rajo muritani hade makko sompude gollirde sosiyetee kaɓirɗe enformatik anndiraande cdi caggal ɗuum golloowo e geɗe mahngo bistp e halfineede golle keewɗe e nder leydi ndii. |
Gaatuleeje ñalnde o jibinaa ndee kadi won gaatuleeje njiyaa ñalnde heen ngam won e geɗe teddugal njiyaama njani e ñalnde heen yiyaama kadi to ɓeen ndewatnoo allaaji mum en jeynge duppitii heen won e nokkuuji maɓɓe dewirɗi geno maɓɓe kelii ñanlde heen. |
Caggal ɗuum o addanaa muumanteewel ɓuri mbabba mawnude etee wonaa mbabba puccu ina wiyee buraak woni e ñeeŋtaade haa takkii sara makko o waɗɗinaa e dow heen wonndude e jibiriil mo kisal woni e mum oo ɓe ngari haa ɓe tolnii bayti elmakdas ɓe njippii ɗoon. |
To bannge lorɓe e kewkewe ɗee kamɓe fof ɓe tafii jokkorgal lollirngal ccrm cadre de concertation des rfugis mauritaniens europeusa tawi ina renndini rewɓe maayraaɓe alyatimaaɓe soldateeɓe e poliseeji lornooɗi taccinanooɓe senegaal e mooloyinooɓe mali ekn. |
Nde o rowi yeewtere ndee ko cukalon dewon e ngoron duɗal ngal ƴetti konngi ngam hollude jiyanɗe mumen e ngonkaaji ɗii e yeeso janngidiiɓe mumen haa teeŋti no ɓe poti reentoraade e no ɓe poti waɗde ngam daɗde e boneeji tommbotooɓe ɓe ngalaa njurum e hurum. |
Ɗoo ne kadi o sooynaani jikke sibu nde o yalti kasoo tan ko ndeen hare o huccani ñalnde noogaas e jeegom feebariyee ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi o wiyi yimɓe makko mberloɗee fetelaaji mon paakaaji mon e silameeje mon e jammbe mon e geec . |
Rokki mo ndeen waccoore ko alhajji baaba maal naalanke mawɗo to leydi men senegaal caggal nde o ƴetti pellital ittude nguuɗoo ngabu e sago mum e yaltinde ngu diiwaan maɓɓe rewrude e gannde ganni donaaɗi e taaniraaɓe caabinooɗi teddungal e hurum cubalaagu. |
Pour la scurit de os donnes certaines parties du site sont cryptes par un certificat de scurit ssl https de teemedde ɗiɗi e capande joyi e jeegombits les parties scurises sont otre compte os informations de compte la page de conneion la page dinscription. |
Woote eɓɓaaɗe hannde ɗee naworaani luulndo ngoo tee ina kollita ŋatgol laamu nguu e jokkude e politik mum wonnoo oo wondude e ballal huunde e leyɗe goɗɗe ko wayi no laamu farayse nde sarkosi ardii ɗum ndee leydi ndi padɗen haa hannde mbayliigu darnde mum. |
Ko ɗuum waɗi e miijo won ɓeen caɗeele ɗee mbaawaa ñawndeede e mudda daɓɓo sibu wonaa jooni konuuji mali e burkinaa ngontata konuuji keblaaɗi no moƴƴi kattanɗi baɗooji golle moƴƴe jogiiɗi hakilantaagal toowngal deenooji siwil en ko aldaa e paltoor leñol. |
Hono wahaab bun man mbahi wiyi ina waɗi dentel e yimɓe israayiil en sikkitinooɓe geɗe taabal iisaa ngal ɓe mbiyi ngaalɗoo taabal wonaa to geno ummii ɓe mbaɗi heen miijooji bonɗi geno wakli ɓe waɗti ɓe baaɗi e bamɗi tuge ɓeen noon ko ɓe capanɗe tato neɗɗo. |
Mbaar ma min mbaaw fadde miin e renndiiɓe am ngenndi nde kabrataa e nguu ñalngu noogaas e jeetati jolal maantinirgu laabi ɗiɗi wonde warngooji inaal kan e keddiiɗi ɗii kala maa loske mbele ñaawoore ina tottitee joom mum en caggal ɗee kitaale ɗe ɓe padi. |
Ɗumɗoon tawti doosiyeeji mawɗi keewi kaalis ɗi o halfinanoo ko nanndi e air senegaal walla anoci gila oon sahaa yimɓe ɓee ina tuumi mo ñaamde kaalis ko idii to woɗɗi coftingol ñaawoore kuuge galɗugol ngol rewaani laawol ko lolliri toon crei kereyii koo. |
Rfd ina ñiŋa ndee wolde ko nde waawi hujjikinireede fof noon ina jeertina laamu muhammed wul abdel asiis wiyde ɗum ina jeytoree e ndee wolde ina noddi denndaangal yimɓe ñuunɗuɓe leydi ndii nde calotoo neldugol konu men ngam tawtoreede ndee wolde bonnde. |
E kebungal ɗiiɗoo ñalɗi kala ganndo nantuɗo innde mum walla jontaaɗo peɗɗitiiɗo e fannu mum e nder leñol ngol hakkunde senegaal e muritani ɓe njettiima ɗum walla ɓe noddii ɗum e jeewdeesto ngam bismaade ɗum haa heddoo dañde no ardi walla waasde dañde. |
E ɗiiɗoo wooteeji juɓɓinaaɗi e darorɗe lewru deesammburu ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom jammee waɗdunoo kawgel ko aadama baro mo ngannduɗaa ngemmbi ɗum ko maalde partiiji jeetati luulndo e mammah kanndeh gardiiɗo parti biyeteeɗo congrs dmocratiue gambie. |
Wonaa ƴettooɓe jawdi ndi yimɓe fof ndenndunoo ina mbonna juulɓe ina maaya heege wonaa hay e mbeddaaji men ɗo jom otooji en mbirtoo yahrooɓe koyɗe njolnataa ɗum en kono kadi punndina ɗum en ina haannoo so tuubakooɓe ɓurii en ganndal e jawdi ɓuren ɓe ɓerɗe. |
Ko e lewru abriil ujunere e teemedde jeenayi e capande nayi e jeɗiɗi wolde nde fuɗɗii fotde capande jeegom 000 soldaat afriknaaɓe njeytoraama heen tawtoyi soldateeɓe tuubakooɓe wonnooɓe toon tawi njonaani e wietnamiyee en jebbilaninooɓe koloñaal farayse. |
Ce ue lon sait cest ue la constitution de letat du tekrour du walo du royaume du gadiaga et des communauts soninko du guidimakha ont fi les populations noires cheal sur le fleue et ont relatiement stabilis les rapports aec les mirats constitus entretemps. |
Gaagaa keerti ummiiɗe leydɗe goɗɗe dille dawrugol senegaalnaaje tawtoraama njoɗnde nde ina heen adema e rpm ummiiɓe mali cdp to burkina faso paigc to gine bisaw paic to kapweer ufp e rfd to muritani upg to gabon rpg to gine konakiri pndstaraya to niijeer. |
Caggal ronald reagan duuɓi capande jeɗiɗi e tati e woote ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e nayi ko donald trump duuɓi capande jeɗiɗi e hilari clinton duuɓi capande jeegom e jeenayi ngoni kanndidaaji ɓurɗi heewde duuɓi e woote gardagol amerik. |
Yanti heen so gartirgol mooliiɓe juɓɓinangol ngol woodii ko usti e caɗeele loraaɓe ɓee ko alla e nanondiral hakkunde dowla muritani e mo senegaal kam e hcr hay so tawii noon jooɗaniiɓe laamu nguu e nokkuuji ɗii mballitaani walla etiima telɓinde golle ɗee. |
Hebli yimɓe ɓee e ɗee geɗe ko sokna rokkaya gay ummiiɗo ndakaaru gardiiɗo fedde nde wonaa lamuyankoore wiyeteende radi ko dental pelle sabu humpito makko e ɓuri duuɓi noogaas e ko feewti e kilinik sariya enen noon ko jooni naat ɗen e golle kilinik sariya. |
Ndeen fiɓnde worworde ko e ngardiigu leydi moƴƴu tuugii kam e hakkeeji aadee tee fedde ngootaagu afrik ua ina heɓtini ɗum e nder jamirooje jowitiiɗe e politikaaji leydi e nder afrik kam e jamirooje jowitiiɗe e ngardiigu kellifaangu leyɗeele e awo e dunli. |
Ɗumɗoo noon ko wondude e diiso sarɗinoowo sibu kala doosgal sariya ina foti rewde to mum hade mum saakteede tee ɗuum ɓe coklaani naamneede heen miijo maɓɓe walla sakkiteede ɗuum sibu doosgal leydi kuulal capande jeetati e jeegom ina rokki ɓe kaan mbaawka. |
Ko ɗum waɗi e hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeenayi tawi ko o kapiten larme omo yahra e duuɓi capande tati e ɗiɗi o ardii goomuyel militeer en ɓe ndaranii follude laamu senerooji ɗii kono ɗum laataaki ɓe nanngaa ɓe ñaawaa warngo. |
Kono law teskaa e oon ko gardagol mum refti tan ko he peeje gardagol laamuuji mbuuñaari ɓennuɗi ɗii nguurndam ɓesngu wonaa ngoƴa mum jerry rawlings tafi moojobere woɗnde folli nguuɗoon laamu felliti ngolɗoo laawol kañum e hoore mum laammaade leydi ndii. |
Goomu nguu ina yetta denndaangal almuudɓe tawtoraaɓe kawgel ngal kadi e ngu jaara almuudɓe yawtuɓe e kawgel ngel eɓe cuusna kadi ɓe ndañaani yawtude ngel ɗoo kawgel nde ɓeydata tiiɗnaare e yarlitaare njokka jaŋde mbele ina njawta e kawgelaaji payɗi arde. |
Pinal ngal fuɗɗorii ko e daande maayo maayo oolo fleue jaune reɓi feewde worgo keɓtugol leñol han en leyɗe yangsi jiang e feewde hirnaange leñol han e tang keɓtugol shinjang e tibee leñol tsing en e feewde rewo hono mandsuri e monngoli leñol tsing en. |
Gooto kala noon so ñaamii njiggaandi haa o haarii o yartiima cippaɗam haa o ɗomɗitii so o lootoriima soodaande haa o laaɓii o uriima ñenngaaki haa o uurii ne waawi daraade e renndo teɗɗinoo wiya ko fuuta tan anndi ko fulɓe tan njogii ko kam en tan pini. |
Caggal nde suka bammbaaɗo heblaa e ballal alla e ballal jinnaaɓe mum e sato mum haa hebtinaa to bannge mbaawka hoɗdu e konngol heewi ko waɗde lappol saanga nde kawle mbeewi ɓelle ndenndi tamii e nder deedi jawdi kocce moddi natti selbude walla salɓitaade. |
Ɗoo ne kadi o sooynaani jikke sibu nde o yalti kasoo tan ko ndeen hare o huccani ñalnde noogaas e jeegom feebariyee ujunere e teemedde jeenayi e capande jeenayi o wiyi yimɓe makko mberloɗee fetelaaji mon paakaaji mon e silameeje mon e jammbe mon e geec . |
Eɗen poti heɓtinde golle potɗe maneede baɗaaɗe e daawal gadanal ngal gartirgol hoore mum sibu ɓeen tuusaama kolce ɓirooje udditanaa mangasiinuuji nguura e farmasiiji ngaddanaa masiŋaaji cokkooji e unooji e gurupaaji kuuraa ngasanaa boyli e foorasuuji ekn. |
Ɗumɗoon tawti doosiyeeji mawɗi keewi kaalis ɗi o halfinanoo ko nanndi e air senegaal walla anoci gila oon sahaa yimɓe ɓee ina tuumi mo ñaamde kaalis ko idii to woɗɗi coftingol ñaawoore kuuge galɗugol ngol rewaani laawol ko lolliri toon crei kereyii koo. |
Wadde limtaade heen alkule ɗee tawa ina seerndi ɗe ko golle keewɗe laaɓndiiɗe yaajeende mawnde etee juume njommbaani teeŋti noon caggal nde njettiɗaa hedde alkulal battowal capanɗe jeeɗiɗi e tati ujunere e teemedde jeenay e capanɗe jeetati e jeegom ngal . |
Hono ibnu abbaas mam wiyi hono annabi ibraahiima meeɗii waɗde takkande alla toowɗo oo kanko tan e hoore makko o wiyi so mi dañii ɓiɗɗo gorko mo mi hirsu ɗum ngam ɓadtoraade alla toowɗo oo nde yahi haa ɗum juuti o yejjiti takkere nde o waɗatnoo alla ndee. |
Innde lowre men hesere nden ko misiide ɓamtaare ko suutaa e innɗe lolluɗe fuuta jaloo wonde misiide ko hoɗo yaajungo ka juulirde woni haray lowre men nden kadi ko dinngiral yaajungal ka fii ɓamtal diina e pinal yewtetee wonndude e gannde kese e ko nanndi. |
Jaaynde wootere to bamako yaltinii ñalnde jeɗiɗi marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e ɗiɗi haala mbonka ka gonnooɗo kalifu geɗe caggal leydi muritani hono hamadi wul hamadi wiyanoo haalii e rfi so wiyde tuwaareg en ko leñol ɓe meeɗaa yande e leydi njananndi . |
Laamu fotaani tufde tiinde mum tan falkisoo goytaali ɓesngu weddo yimɓe e nder gaw laamiiɓe poti ko heɗtaade goytaali ɓiɓɓe leydi ndenndina ɓesngu haaltida e mum kañum en fof njiiloo peeje juumtuɗe mbele gooto fof ina yiytoo hoore mum e kuule ƴetteteeɗe. |
Au lendemains de ces douloureu nements letat entame toujours au nom de lauthenticit jeetati et du retour au sources une politiue tourne ers le bilinguisme considr alors comme loption la plus juste pour le pays en croire tout au moins la ersion officielle. |
Kuulal teemedere e capande nayi ministuruuji halfinaaɓe kaalis fiyakuuji nder leydi e wuraagu maa ƴettu arrt kuugal cifotooɗo no dokke leydi dowri ndeftinirtee e laawol dekere miliyonaaji ñalnde sappo e jeɗiɗi sulyee ujunnaaje ɗiɗi e nder nokkuuji teeru. |
Ko e ngoon yeeso kadi fedde ira yuɓɓini diiño damal kalifu ñaawoore ngam hollitde ko hooreejo leydi oo haali koo so wiyde wonde njiyaagu ko huunde nde won ɓeen kuutortoo ngam woodde to bannge politik walla e muritani woni jiyaaɗo tan ko jiɗɗo ɗum wonde. |
Umar bah holliti ɗum ko e wiɗtooji mum jowitiiɗi e jettooɗe fulɓe to tagant e barakna wiɗtooji bayyinaaɗi e notes africaines e kitaale ujunere e teemedde jeenayi e capande jeegom e jeetati e ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e tati hello jeegom. |
Ɗiin goomuuji kala peeje mum en ko goote ko njannguuji feewde e konuuji gunndooji e nder gure teeru teeŋti noon e nder laamorɗe leyɗe tuubakooɓe jooɓotooɗi pittaali jarana ɓe nii heen sahaaji yahdude heen njangu new york e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e go'o . |
Kono noon kadi politigaaji won ɗeen leyɗeele hirnaange ina mballiti ƴellitaare ɗiiɗoon goomuuji sabu golwole ɗe ameriik huccinnoo e irak ina njeyaa e ko saabii burñitagol dowla irak udditani ko wiyetee hannde daech koo damal no hoonorii e nder diwaan oo. |
Ceerno mammadu bookara lih jeyaa ko idiiɓe daranaade ɗemngal pulaar o wonii koolaaɗo kuuɓal fɓpm tuggi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati haa ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e joyi oon sahaa fedde ndee ine woni e naange e hoore mum. |
Yimɓe heewɓe ina luurdi hannde e batte ɗe kuuge leeyɗeele aduna oo nganniyi ƴettude feewde e moritani caggal nde goomuyel militeer en folli laamu ngu ardinoo siidi wul shee abdallaahi ngardonoongu e waame demokarasi wooteeji marsa ujunnaaje ɗiɗi e jeɗiɗi. |
Ka duuɓi ujunere e teemedde jeenayi e capande jeegomji ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗiji haa ka ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetatiji leƴƴi sarlon ɗin tawtude laamuuji ɗin salino cut yo fulɓe naatu ka parluman ɓe wii fulɓe ko jananɓe. |
Geɗe ɗee puɗɗii tigi rigi waylaade ko e laamu wul taaya nde waɗti rokkude wallidiiɓe mum politik jamirooje ɗe njeeyatnoo awooɓe leyɗe goɗɗe addatnooɓe laaɗe mawɗe ɗe saakitaaji cukki aratnooɓe ɓofta hay burɓutti ngawa kombelaa njeytoya e leyɗe tuubakooɓe. |
E joofirɗe kitaale capande jeenayi rewɓe ɓee keɓiino yamiroore laamu nde koppe ɓe cosnoo heɓata leydi ɗo lori leɗɗe ɓesnooje ko ɓuri jaalɗude heen ko manngooje coftal ngal rewɓe ɓe ɓuri daranaade sabu ɓe mbiyata ko kañje manngooje ɗee cuɗi min cuuri min. |
Fooyre ɓamtaare dañiino fartaŋŋe tawde mo nokku makko e jokkondirde e makko e tawtoreede miñiraaɓe makko buubakar hammadi jaagili kebe haamiidu hammadi jaagili e banndiraaɗo debbo ena wiyee jaalaade lam ganndiraaɗo seynabu umaar lam nawnooɗo en toon oo. |
Heewɓe kaalii caggal makko kaalii cehilaagal mumen e giɗgol mumen e ɗo ndewdunoo e murtuɗo kono miijo ɓurngo jaalɗaade ngoo ko miijo ngo ibraahiima rokki ngoo wonde yo mbaañ waɗane ko aduna fof ena teskoroo wonde ko ɗoon murtuɗo e alkule pulaar njibinaa. |
Ndeke eɗen mbaawi innirde noon sukaaɓe ɗiɗo ɓe mbiyaaka so mawnii maa nattu waɗɓe geɗe teskinɗe no feewi e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e sappo e ɗiɗi ndee sibu ko yiytuɓe huunde heddotoonde e defte daartoyteende e defte ganndal ɓeen sukaaɓe wiyeteeɓe wageeɓe. |
Ndeke eɗen mbaawi innirde noon sukaaɓe ɗiɗo ɓe mbiyaaka so mawnii maa nattu waɗɓe geɗe teskinɗe no feewi e hitaande ujunnaaje ɗiɗi e sappo e ɗiɗi ndee sibu ko yiytuɓe huunde heddotoonde e defte daartoyteende e defte ganndal ɓeen sukaaɓe wiyeteeɓe wageeɓe. |
Laawol jaŋde kesol baɗanaangol fuɗɗortooɓe jaŋde mum en he nder ɗemngal mum en neeniwal addaa wiyaa yo siyne he denndaangal muritaninaaɓe ɓe jaŋde ndee waɗaaka he ɗemɗe mum en neeniije fannuuji gannde hiisiwal ɓalliwal e guurɗiwal janngintee ko e farayse. |
Ngam nelaaɗo alla mo jam e kisal ngoni e mum oo meeɗii yahde ladde o woni e yaltoyde o naamndii gooto e sahabaaɓe makko ɓee yo addan mo ko o moomtorii oon addani mo kaaƴe ɗiɗi e rubundere o nanngi kaaƴe ɗiɗi ɗee o werlii rubundere ndee o wiyi ɗum ko soɓe. |
Ɗemɗe ngenndiije nattii jogaade emisiyoŋaaji e waktuuji ganndaaɗi yeewtere ina waawi yaltude hannde waktu tataɓo kikiiɗe janngo yalta waktu nayiɓo e feccere ekn heɗotonooɓe ɗeen jeewte mbemjii nattii heɗaade sibu ko maa kawraa heen tan a anndaa nde arata. |
E hitaande ujunnaaje ɗiɗi e sappo siin woni leydi ɗiɗmiri to bannge faggudu e darorɗe ujunnaaje ɗiɗi e sappo e nayi ina hiisee ko siin woni leydi ɓurndi doolnude to bannge faggudu so tuugnaama e ciimtol fmi waɗnoo e oktoobar ujunnaaje ɗiɗi e sappo e nayi. |
So mi wiyii enen noon kaalatmi ko heewɓe yiyde asamaan jamma hono yimɓe ɓe koɗaani e gure teeru ɗo neɗɗo jooɗotoo hitaande hooynaaki asamaan jamma sooynaaki hoodere anndaa ko woni fedannade malaaɗo walla ko firti bojel aynoyii walla lewlewal sappo e tati. |
Ɗumɗoo ina yahdi e miijo huunde e jannginooɓe wiyooɓe wonde faayiida golle almuudo njiyotaako e ɗerewol ƴeewndo ngol tottitta ceerno mum ngol kattanɗe almuudo e ñeeñal mum keddotoo ko e gunndol ɗo ƴeewndotoo jaabawuuji mum ɗii ko anndiraa brouillon koo. |
E kitaale ujunere e teemedde jeenayi e capande jeegom e ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi dowlaaji afrik naati fedde ndee caggal nde keɓi ndimaagu mum en ɓeydi semmbe senngo maruceewo ngoo sibu ɗi ngaddori heen ko miijooji ɓalliiɗi sosoyaalisma. |
So en ƴeewii kartal leƴƴi ittangal he atalas deftere karte gooto peewnaaɗo he hitaande ujunere e teemedde jeenayi e jeɗiɗi mo ganndoleydo biyeteeɗo idal de la blache wallifii eɗen teskoo heen tolnondiral hakkunde ɗaŋe e edda ɓalndu ɗaŋre fof e leñol mum. |
E hitaande ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeetati to togoo tawaama ko ine wona gure sappo egginaaɗe gila ujunnaaje ɗiɗi e jeenayi ndiiwaa e koɗorɗe mumen lekkolaaji mumen boni sukaaɓe sagataaɓe ɗannii to leyɗe goɗɗe tee tawi gure ɗee keɓaani ndaamordi camorndi. |
Ko hooreejo leydi ndii hono joe biden suɓinoo mo he lewru feebariyee caggal nde hunii e oorngal woote ɓennuɗe ɗee maa toɗɗo debbo ɓaleejo he nder ñaawirde leydi ndii ɓurnde toowde e ɓooyde sibu nde sosaama duuɓi teemedde ɗiɗi e capande tati e tati jooni. |
Ɗee golle bonɗe puɗɗorii ko raddo e warngooji senegaalnaaɓe e lewru abriil ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e jeenayi gontuɗi e nder balɗe seeɗa dewɗe heen politik mumtugol ɓaleeɓe cuurtuɗi payndaale lugge luural hakkunde senegaal e muritani . |
seyn el abidin wul mohammed mahmuud ɓooyaani o toppitinoo ko yeeyirdu njaram nder rajo muritani hade makko sompude gollirde sosiyetee kaɓirɗe enformatik anndiraande cdi caggal ɗuum golloowo e geɗe mahngo bistp e halfineede golle keewɗe e nder leydi ndii. |
To bannge lorɓe e kewkewe ɗee kamɓe fof ɓe tafii jokkorgal lollirngal ccrm cadre de concertation des rfugis mauritaniens europeusa tawi ina renndini rewɓe maayraaɓe alyatimaaɓe soldateeɓe e poliseeji lornooɗi taccinanooɓe senegaal e mooloyinooɓe mali ekn. |
Nde o rowi yeewtere ndee ko cukalon dewon e ngoron duɗal ngal ƴetti konngi ngam hollude jiyanɗe mumen e ngonkaaji ɗii e yeeso janngidiiɓe mumen haa teeŋti no ɓe poti reentoraade e no ɓe poti waɗde ngam daɗde e boneeji tommbotooɓe ɓe ngalaa njurum e hurum. |
Rokki mo ndeen waccoore ko alhajji baaba maal naalanke mawɗo to leydi men senegaal caggal nde o ƴetti pellital ittude nguuɗoo ngabu e sago mum e yaltinde ngu diiwaan maɓɓe rewrude e gannde ganni donaaɗi e taaniraaɓe caabinooɗi teddungal e hurum cubalaagu. |
Woote eɓɓaaɗe hannde ɗee naworaani luulndo ngoo tee ina kollita ŋatgol laamu nguu e jokkude e politik mum wonnoo oo wondude e ballal huunde e leyɗe goɗɗe ko wayi no laamu farayse nde sarkosi ardii ɗum ndee leydi ndi padɗen haa hannde mbayliigu darnde mum. |
Ko ɗuum waɗi e miijo won ɓeen caɗeele ɗee mbaawaa ñawndeede e mudda daɓɓo sibu wonaa jooni konuuji mali e burkinaa ngontata konuuji keblaaɗi no moƴƴi kattanɗi baɗooji golle moƴƴe jogiiɗi hakilantaagal toowngal deenooji siwil en ko aldaa e paltoor leñol. |
Mbaar ma min mbaaw fadde miin e renndiiɓe am ngenndi nde kabrataa e nguu ñalngu noogaas e jeetati jolal maantinirgu laabi ɗiɗi wonde warngooji inaal kan e keddiiɗi ɗii kala maa loske mbele ñaawoore ina tottitee joom mum en caggal ɗee kitaale ɗe ɓe padi. |
Ɗumɗoon tawti doosiyeeji mawɗi keewi kaalis ɗi o halfinanoo ko nanndi e air senegaal walla anoci gila oon sahaa yimɓe ɓee ina tuumi mo ñaamde kaalis ko idii to woɗɗi coftingol ñaawoore kuuge galɗugol ngol rewaani laawol ko lolliri toon crei kereyii koo. |
Rfd ina ñiŋa ndee wolde ko nde waawi hujjikinireede fof noon ina jeertina laamu muhammed wul abdel asiis wiyde ɗum ina jeytoree e ndee wolde ina noddi denndaangal yimɓe ñuunɗuɓe leydi ndii nde calotoo neldugol konu men ngam tawtoreede ndee wolde bonnde. |
E kebungal ɗiiɗoo ñalɗi kala ganndo nantuɗo innde mum walla jontaaɗo peɗɗitiiɗo e fannu mum e nder leñol ngol hakkunde senegaal e muritani ɓe njettiima ɗum walla ɓe noddii ɗum e jeewdeesto ngam bismaade ɗum haa heddoo dañde no ardi walla waasde dañde. |
E ɗiiɗoo wooteeji juɓɓinaaɗi e darorɗe lewru deesammburu ujunnaaje ɗiɗi e sappo e jeegom jammee waɗdunoo kawgel ko aadama baro mo ngannduɗaa ngemmbi ɗum ko maalde partiiji jeetati luulndo e mammah kanndeh gardiiɗo parti biyeteeɗo congrs dmocratiue gambie. |
Wonaa ƴettooɓe jawdi ndi yimɓe fof ndenndunoo ina mbonna juulɓe ina maaya heege wonaa hay e mbeddaaji men ɗo jom otooji en mbirtoo yahrooɓe koyɗe njolnataa ɗum en kono kadi punndina ɗum en ina haannoo so tuubakooɓe ɓurii en ganndal e jawdi ɓuren ɓe ɓerɗe. |
Ko e lewru abriil ujunere e teemedde jeenayi e capande nayi e jeɗiɗi wolde nde fuɗɗii fotde capande jeegom 000 soldaat afriknaaɓe njeytoraama heen tawtoyi soldateeɓe tuubakooɓe wonnooɓe toon tawi njonaani e wietnamiyee en jebbilaninooɓe koloñaal farayse. |
Gaagaa keerti ummiiɗe leydɗe goɗɗe dille dawrugol senegaalnaaje tawtoraama njoɗnde nde ina heen adema e rpm ummiiɓe mali cdp to burkina faso paigc to gine bisaw paic to kapweer ufp e rfd to muritani upg to gabon rpg to gine konakiri pndstaraya to niijeer. |
Caggal ronald reagan duuɓi capande jeɗiɗi e tati e woote ujunere e teemedde jeenayi e capande jeetati e nayi ko donald trump duuɓi capande jeɗiɗi e hilari clinton duuɓi capande jeegom e jeenayi ngoni kanndidaaji ɓurɗi heewde duuɓi e woote gardagol amerik. |
Yanti heen so gartirgol mooliiɓe juɓɓinangol ngol woodii ko usti e caɗeele loraaɓe ɓee ko alla e nanondiral hakkunde dowla muritani e mo senegaal kam e hcr hay so tawii noon jooɗaniiɓe laamu nguu e nokkuuji ɗii mballitaani walla etiima telɓinde golle ɗee. |
Hebli yimɓe ɓee e ɗee geɗe ko sokna rokkaya gay ummiiɗo ndakaaru gardiiɗo fedde nde wonaa lamuyankoore wiyeteende radi ko dental pelle sabu humpito makko e ɓuri duuɓi noogaas e ko feewti e kilinik sariya enen noon ko jooni naat ɗen e golle kilinik sariya. |
Ndeen fiɓnde worworde ko e ngardiigu leydi moƴƴu tuugii kam e hakkeeji aadee tee fedde ngootaagu afrik ua ina heɓtini ɗum e nder jamirooje jowitiiɗe e politikaaji leydi e nder afrik kam e jamirooje jowitiiɗe e ngardiigu kellifaangu leyɗeele e awo e dunli. |
Ɗumɗoo noon ko wondude e diiso sarɗinoowo sibu kala doosgal sariya ina foti rewde to mum hade mum saakteede tee ɗuum ɓe coklaani naamneede heen miijo maɓɓe walla sakkiteede ɗuum sibu doosgal leydi kuulal capande jeetati e jeegom ina rokki ɓe kaan mbaawka. |
Ko ɗum waɗi e hitaande ujunere e teemedde jeenayi e capande jeɗiɗi e jeenayi tawi ko o kapiten larme omo yahra e duuɓi capande tati e ɗiɗi o ardii goomuyel militeer en ɓe ndaranii follude laamu senerooji ɗii kono ɗum laataaki ɓe nanngaa ɓe ñaawaa warngo. |
Kono law teskaa e oon ko gardagol mum refti tan ko he peeje gardagol laamuuji mbuuñaari ɓennuɗi ɗii nguurndam ɓesngu wonaa ngoƴa mum jerry rawlings tafi moojobere woɗnde folli nguuɗoon laamu felliti ngolɗoo laawol kañum e hoore mum laammaade leydi ndii. |
Pinal ngal fuɗɗorii ko e daande maayo maayo oolo fleue jaune reɓi feewde worgo keɓtugol leñol han en leyɗe yangsi jiang e feewde hirnaange leñol han e tang keɓtugol shinjang e tibee leñol tsing en e feewde rewo hono mandsuri e monngoli leñol tsing en. |
Gooto kala noon so ñaamii njiggaandi haa o haarii o yartiima cippaɗam haa o ɗomɗitii so o lootoriima soodaande haa o laaɓii o uriima ñenngaaki haa o uurii ne waawi daraade e renndo teɗɗinoo wiya ko fuuta tan anndi ko fulɓe tan njogii ko kam en tan pini. |
Caggal nde suka bammbaaɗo heblaa e ballal alla e ballal jinnaaɓe mum e sato mum haa hebtinaa to bannge mbaawka hoɗdu e konngol heewi ko waɗde lappol saanga nde kawle mbeewi ɓelle ndenndi tamii e nder deedi jawdi kocce moddi natti selbude walla salɓitaade. |
Eɗen poti heɓtinde golle potɗe maneede baɗaaɗe e daawal gadanal ngal gartirgol hoore mum sibu ɓeen tuusaama kolce ɓirooje udditanaa mangasiinuuji nguura e farmasiiji ngaddanaa masiŋaaji cokkooji e unooji e gurupaaji kuuraa ngasanaa boyli e foorasuuji ekn. |
Ɗumɗoon tawti doosiyeeji mawɗi keewi kaalis ɗi o halfinanoo ko nanndi e air senegaal walla anoci gila oon sahaa yimɓe ɓee ina tuumi mo ñaamde kaalis ko idii to woɗɗi coftingol ñaawoore kuuge galɗugol ngol rewaani laawol ko lolliri toon crei kereyii koo. |
Innde lowre men hesere nden ko misiide ɓamtaare ko suutaa e innɗe lolluɗe fuuta jaloo wonde misiide ko hoɗo yaajungo ka juulirde woni haray lowre men nden kadi ko dinngiral yaajungal ka fii ɓamtal diina e pinal yewtetee wonndude e gannde kese e ko nanndi. |
Jaaynde wootere to bamako yaltinii ñalnde jeɗiɗi marse ujunnaaje ɗiɗi e sappo e ɗiɗi haala mbonka ka gonnooɗo kalifu geɗe caggal leydi muritani hono hamadi wul hamadi wiyanoo haalii e rfi so wiyde tuwaareg en ko leñol ɓe meeɗaa yande e leydi njananndi . |
Laamu fotaani tufde tiinde mum tan falkisoo goytaali ɓesngu weddo yimɓe e nder gaw laamiiɓe poti ko heɗtaade goytaali ɓiɓɓe leydi ndenndina ɓesngu haaltida e mum kañum en fof njiiloo peeje juumtuɗe mbele gooto fof ina yiytoo hoore mum e kuule ƴetteteeɗe. |
Kuulal teemedere e capande nayi ministuruuji halfinaaɓe kaalis fiyakuuji nder leydi e wuraagu maa ƴettu arrt kuugal cifotooɗo no dokke leydi dowri ndeftinirtee e laawol dekere miliyonaaji ñalnde sappo e jeɗiɗi sulyee ujunnaaje ɗiɗi e nder nokkuuji teeru. |