Datasets:

cawoylel

/

FulaNewsTextCorpora

like 0

Kapiten Aamadu Sanogo Gila kuudetaa janndinɗo Aamadu Tumaani Tuure, gonnooɗo hooreejo toɗɗaaɗo leydi Maali gila hitaande 2002, leydi ndii horiima yiytude laawol deeƴre e yaakaare. Wonnoo daliilu pollugol laamu demokaraasiiwu nguu ko "Salaare" ATT hokkude konu leydi ndii doole no kaɓtorii Tuwaareg en umminɓe hare jeytaare to rewo leydi ndii. Gila ndeen, alaa ko dilli so wonaa paɗe soldateeɓe ɗe CEDEAO (Fedde faggudu leyɗeele hirnaange Afrik) wiyi ena nalda toon ngam "artirde saɗiyaŋkaagu" wonanoongu e laamu Aamadu Tumaani Tuure.Kono jaabawol mawɗe sunta kooniŋkooɓe alaa hay gommbal e hunuko Bakary Mariko, jogiiɗo konngol folluɓe ɓee: " Kala kooniŋke CEDEAO naatɗo e leydi Maali, jaggirtee ko no gaño nih"! Ɗum woni no mawɗo sunta oo jaɓɓorii kuugal neldugol "doole" to Maali e Gine Bisaawo ngal fedde leyɗeele ndee ɓami e batu mum'en to Abijaa, Kodduwaar. E miijo makko, so won ko leyɗeele catiiɗe ɗee mbaawi yoo ndokku-ɓe kaɓirɗe e jogitaaje ngam foolde ceeramaagu Tuwaareg en to rewo leydi ndii. O wiyi wonde Maali ena jogii yimɓe kono ŋakkiraa tan ko kaɓirɗe. Kono hannde e oo ñalawma, hay gooto anndaa no Maali heftirta rewo leydi mum tawa ardaabi caggal leydi. Konu leydi ndii ena wonndi e fahteende nde alaa ɗo haaɗi caggal nde laamu siwil nguu yani. Aamadu Tumaani Tuure nana moolii hannde Senegaal, e ndeenka laamɗo keso leydi ndii hono Makki Sal. Kuɗol Ibrahima SARR

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=830&Itemid=135

Hannde dewo-hoore 25 mbooyi 2012 wonnoo daawal dimmal ngam suɓaade hooreejo leydi Senegaal. Yahdunoo hoore boowal ko Ablaay WAD e Makki SAL, gadano oo ko ƴamtannooɗo lefol ngol laawol mum tataɓol, caggal nde o ɗaftunoo Abdu JUUF e laawol makko gadanol e hitaande 2000, ɗiɗaɓo oo kañum ko hikka woni laawol mum gadanol ndaartude ngol. Ko goonga e nder bakko ɗimmo ngoo ɓe ngaybondirii, ɓe njennotirii, heen sahaaji nii eɗen mbaawi wiyde ɓe ƴattondiri. Haa ko ɗuum addani yoga e yimɓe haa teeŋti noon won e seernaaɓe soobaade e jinngere haa arti e nannganɓe Ablaay WAD koyngal ɓee ko wayno Becco en. E nder ɓeen won heɓɓe haalde heen haalulaaji cewɗi, kaaldaaɗi ɓernde peññinooji ngañngu joomumen njogii e Haalpulaaren ( Fulɓe). Sabu tan wonde Makki ɓii Pullo, fotaani fooɗanaade lefol laamu ngol, saka jooɗoyaade e karkal (jooɗorde) laamu. Ellee maataw, Haalpulaeeɓe ɓee ngonaa senegaalnaaɓe timmuɓe no heddiiɓe ɓee fof nii. Ɓe njejjitii ɓaawo Geno, ko keewal ɓesngu Senegaal lamminta kala jogorɗo laamaade. Ooɗoo jamma hannde noon, muuyo ɓesngu Senegaal hawrii e hoddiro Geno, hoddiranngo Makki fiileede lefol hooreejo leydi Senegaal. Haade kay wonii ko ɓuri jojjude e limmoje ɗee kolliri ko Makki ardii. Ablaay WAD e hoore mum jebbiliima e konngol mum, noddii Makki yeɗtii ɗum e poolgu laaɓngu ngu alaa gule. Eɗen mbaawi wiyde sappo-e-ɗiɗo (12ɗo) ƴaɓatnooɓe lefol ngol e daawal gadanal ngal, yantude Yuusu NDUUR mo heɓaano naatneede e fooɗondirooɓe ɓee; kamɓe kala ɓe ndañii wune. Eɗen mbaawi wiyde Makki SAL kañum dañii teddungal banndumen, kono o roondiima teddeendi ɗamaamuyuuji e njoortooji limtinɗi ɓesngu Senegaal. Hello hese udditiima e nguurndam leydi Senegaal e suɓaade hooreejo mum nayaɓo caggal jeytaare mum e ñalnde 4/4 /1960, nde SENNGOOR filanoo lefol gadanol. Eɗen teskina tan ko laawol gadanol Pullo ardaade Senegaal, caggal nde bullinoo yiɗde Mammadu JAH e kitaale jeytaare. Sabu wonnoode ɗum haalpulaar e salanoode ɗum yawaare e jogonoode ɗum miijooji ceniiɗi e ɓamtorɗi leydi Senegaal, heediino heewɓe e fajiri haa ko ɗuum saabi jarani ɗumen huunde kala haa njoñimo e bolol laamu he. Ina jeyanoo e ɓeen SENNGOOR e waɗdunoode ɗum maalde e yoga e seernaaɓe joginooɓe hattan e oon sahaa. Hannde caggal nde Makki heɓi lammineede e limoore keewal e dow teddungal manngal jibina ngal e dow golle ɗe njaakoriɗen maa njokku haa njettina yoga e njoortooji paawi makko ngam weeɓtinde nguura, newnude nguurndam e dow hebbinde golle e gollorɗe e ñiɓde njanngu pawiingu e ɗemɗe ngenndiije tawa ɗuum fof peeje haaranduru duumiindu ina sakkaa fawaade e remru leyɗeele men e ferde laabi kesi awo, ngaynaaka e mbaylaandi oogirɗe e ɓesnooji Senegaal e geɗe goɗɗe baawɗe teppitde ɓamtaare leydi ndii.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=829&Itemid=135

Ablaay Wadda hawaama ngu alaa guli hay seeɗa e toɗɗe laamɗoyaŋkooje Senegaal gortaaɗe haŋki 25 Colte 2012. Pulaagu.com woni jaayde adiinde bayyinde hiisannde njaltudi woote ɗee. Min ndokki Ablaay Wadda ko 34%, caggal Makki Sal 66%! Ablaay Wadda noddii Makki ngam yettude zum e kawgu mum. Senegaal uddii hello ɗeɓngo yooɓaade demokaraasii mum e deeƴre mum. Ablaay Wadda yahii, yoo Makki Sal jogoro jam kadi tiiɗnoo e yaakaare nde ɓesnfu leydi Senegaal fawi e dow makko! Ma min ngartu ngam juutnaade e kuccam leydi ndii e balɗe gadane ɗe Makki Sal ardotoo leydi Senegaal.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=828&Itemid=135

Le Havre woni hannde "laamorgo" demokaraasii e Farayse sabu ko ɗoo birjji Normanndi fof ñippaa. Normanndi ena anndaa ko nokku tiiɗɗo kanndidaaji ɗii e ɗee woote. PULAAGU.COM yilliima birooji ɗii ngam seedanaade renndo ngoo no woote ɗee puɗɗorii e oo ñalawma mo Senegaalnaaɓe cuɓotoo hooreejo leydi mu'en. Min keɓii yeewtidde e Consul Le Havre oo hono Lamin Juuf e mawɗo lannda APR hono Sariif Njanoor. Gardiiɗo dental lanndaaji FAL2012 oo jaɓaani jaabaade naamne amen. E yiyde makko, maa njaltudi woote ɗee nganndee nde o haala heen. Sahnga waktuuji 8:40 birooji ɗii udditaa, ngati waɗii leeltere ko ena abboo e hojomaaji capanɗe nay. Waɗi noon tan ko hebanaade njuɓɓudi ndii haa ɓeydoo feewde e ko min pamminaa. Nokku woote oo waɗi ko birooji jeegom. Kala garɗo, jaɓɓetee ko e damal, yaltina kartal mum nde yamiree yoo naat caggal nde joopanaa biro mo foti wootde oo. E ko min ceedii e damal ngal, garnooɗo fof ena jogii kartal mum woote e kartal mum danntitee. Consul e hoore mum darii e damal ena wonndi e wallidiiɓe mum ngam weeɓnande wootooɓe ɓee yiytude biro mum'en. So ɓe ngootii haa ɓe njaltii, feɗeendu maɓɓe suuwee e dahaa ɓoɗeejo mo momtotaako ngam anndee ɓe ngootii. Ko ɗoon ɓe njaltata kisa ɓe paya boowal. Kaaruuji Elbeuf ɗiɗi keɓii tawde-en ɗoon. Kaaruuji goɗɗi ena tijjaa e ñalawma hee ummoraade Rouen e Elbeuf. Woɗɓe kadi ngaddi ko werlaaji ko'e mum'en ngam arde wootde ɗoo e Le Havre. Caggal nde ɓe ngooti, heewɓe e arnooɓe ɓee kootaani ɗoon e ɗoon. Ɓe mbaɗi ko dente dente e boowal birooji woote ɗii ngam yeewtude, wostondirde, habrondirde baɗte woote ɗee walla tan jewte aduna. Dente ɗoo ko wonɓe e lanndaaji fof ngoni e majje sanne. Kaŋko Consul Senegaal oo, o wiyi wonde "alaa gannduɗo oo ko Makki walla oo ko Wadda, yimɓe ɓee fof njaggiri ko'e mum'en ko gootum". Min tekiima toon caɗe seeɗa ɗe bonnaani juɓɓugol woote ɗee. Suka debbo gooto heɓaani wootde sabu o winndii ko Dakaar. Ko toon o wooti lofu ngadanngu nguu. Kono hawri o arii ɗoo e Normanndi. Consul oo anndini-mo wonde o waawataa wootde ɗoo. Kono hay kaŋko suka debbo oo o wiyi alaa baasi. Gorko goɗɗo kadi Normanndinaajo heɓaani wootde sabu o winndinoo ko Pari. Wiyaa haŋkadi alaa fof ɗo o rewata haa o woota sabu sarɗiiji woote ɗii ena laaɓi oon bannge. Birooji Le Havre poti unnude ko waktu 18:00 e wiyde Consul Lamin Juuf. Kono so tawii waktu 18:00 oo yonii tawi ena heddii ɓe ngootaani, ma yamiroore ummo to Consul General Pari oo ngam ɓeydude hojomaaji seeɗa mbele yimɓe fof ena ngoota. Ko waawi wonde heen kala, eɓe ɗaminii maa njaltude woote ɗee mbayyine waktu 20:00 so Alla jaɓii. Kohowo Bennoo Bokk Yaakar hono Sariif Njanoor hollitii wonde alaa ko ɓe ɗaminii hannde so wonaa Wadda ena fiyee baral sabu luutnaare ndee fof yanti ko e Makki Sal. Min etiima yeewtidde e kohowo FAL2012 kono o hollitii wonde o yiɗaa haalde hay konngol.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=825&Itemid=135

SToɗɗagol mawɗo leydi Senegaal gasaani e lofu adanngu mbaɗngu ñalnde 26 Colte nguu. Ablaay Wadd heɓaani keeweendi ndi o aadnoo maa toɗɗo-mo gila e lofu ngadanngu wonndude e ko ɓuri "53%"! Sikke alaa kulhuli mawɗi mbaɗiino e saanga daawal bakko adanngo ngoo, fawaade e pooɗee-nduuree hakkunde laamu nguu e luutndiiɓe ɗum, haa pittaali keɓi yahde heen. Ɗuum jibinii taawilaaji keewɗi e reenoreeno mo gasataa faade e ñalawma toɗɗe ɗee. Kono Geno wisii ndiyam ɓuuɓɗam e ñalawma he hay mbuubu ɗojjaani.Mbiruuji 14 ɗii kala naati dingiral, ngeewiima, cippiraama e ɗemɗe, won heen nii jaranii ɗumen waɗdeede e ɓalli. Pittaali fof ndarinooma, aduna fof jerminii, yimɓe mbatti hakkillaaji mumen e Senegaal. Kono ɓesngu Senegaal hollirii ko karte ɗee tan kumtata haaju, wonaa fetalaaji ɗii, maa garnatuuji ɗii, walla kaaƴe ɗee. Ngati ko ɓuri feccere e winnditinooɓe fotde 52 e nder teemedere kala mberliima karte mumen, ngam seerndude hakkunde ƴamooɓe ɓee. Caggal limgol karte ɗee holliraama alaa e sago daawal ɗimmal waɗee, hakkunde Abalaay WAD e Makki SAL. Gadano oo dañii daaɗe 942 317, ɗimmo oo heɓii 719 307.. Yoga e mbiruuji mawɗi ɗii, gardunooɗi ko liɓooji, piyaama e leydi, mbiyaama yo njantu e foɓɓooɓe hayso wonii ina mbaawi suɓaade mo njinnganta. Ko Makki SAL e Abalaay WAD njogori sippirde daawal ɗimmal ngal. Sikke alaa eɗen mbaawi wiyde Makki SAL ummii ko to woɗɗi e yolnde haaɓniinde, laawol juutngol. O feriima ga’i kokkolli e laawol ngol, ko wayno Mustafa ÑAS, Tanoor JEŊ e Idiriisa SEK mo ngannduɗaa ko kamɓe nawdetonoo fawaade e renndunoode ɓe ceerno e ruttaade kadi e fooɗondirde mum lefol ngol. Hannde e nder mbaydi puɗɗital daawal ɗimmal ngal, jiiɓru mawndu ina wooda e banngeeji ɗiɗi pooɗondirooji lefol laamu nguu. Ɗum woni wonnduɓe e Makki SAL, hono luundiiɓe ɓee e wonnduɓe e Abalaay WAD jiɗɗo jooɗtaade e jappeere ndee. Kono ɓeydii jiiɓde geɗe ɗee ko won e seernaaɓe nattuɓe wonnde seerndooɓe kono wontuɓe jinngooɓe. Won heen nii eɗen mbaawi wiyde ko seɓɓitiiɓe fawaade e haalulaaji canndolinɗi peefnooji ɓerɗe e bonande, tawii wonaa ɗuum addanta joomum heɓde cokkirɗe galle laamorɗo leydi ndii. Haalpulaaren mbii “ so gite colaama mbaɗaama e mbeɗu ko laare dañaama“ kono kadi ko“ woni yeeso daɗaani gite“, bakko ɗimmo ngoo fuɗɗiima, kono ñaawata geɗe ɗee tan ko ɓesngu Senegaal ndimɗungu e suɓaade gardatooɗo leydi ndii e berlagol karte mumen e nder cuɓorɗe daawal ɗimmal ngal. Mammadu Saydu WOON

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=822&Itemid=135

Conndi e kure keɓaani geɗal e lofu ngadangu wooteeji leydi Senegaal ɓaɗɗi haŋki 26 Colte ngam suɓaade laamɗo leydi. Senegaalnaaɓe ngootii e keewal (hakkunde 50 e 60%?), kadi hay huunde araani haljinde deeƴre wootooɓe ɓee. Senegaal hollii kadi demokaraasii wonaa pellondiral e woynude banni mum kono ko nootaade noddaandu ngenndi ngam suɓaade koolaaɗo leydi jogorɗo ɗowde-ndi e duuɓi garooji. Njaltudi woote ɗee fuɗɗiima teeŋtineede hay so ko heewi e karte limaaka tawo. Makki Sal e wondiiɓe mum kollitii wonde hay gooto waawaa foolde e nguu lofu, maa yahee ɗiɗaɓu. Ko ɗum kadi saaktooɓe kabaruuji ɓuri sikkunde. Ablaay Wadd heɓaani laɓa-daroo gila lofu ngadanngu mo o aadannoo yimɓe makko, o haali e rajooji e dente lannda makko. Njaltudi woote ɗee puɗɗiima hiñeede gila nde birooji uddi. Rajooji e teleeji keɓii ɗereeji njaltudi biro kala, jiiri limtude gooto fof ko heɓi. Ko fuɗɗaa yiyeede woni tan Ablaay Wadd heɓi ko ɓuri heewde e daaɗe kono ena sukki e makko ɗo woɗɗaani gonnooɗo mawɗo jaagorɗe makko hono Makki Sal. Mustafa Nias hokkaa tataɓo, rewi e makko Idriisa Sek e Tanoor Jeŋ. Heddiiɓe ɓee keɓi ko ngabbon kon rajooji ɗii limtaani sabu ko hakkkunde hay baɗte tan e hay baɗte! Makki Sal bettii heewɓe nde o hawi Wadd e nokkuuji ɗi limotaako, haa teeŋti e gure bayɗe hono MBuur, Maatam, Fatik ekn. E hiisannde fuɗɗiinde teeŋtude gila haŋki jamma, ko ɗoo njaltudi ndii yahrata tawo: Ablaay Wadd heɓi 32, Makki Sal 27, Mustafa Nias 17, rewi heen Idriisa Sek e Tanoor Ena wayi hono lofu ɗiɗaɓu nguu jogori hawroyde ko Ablaay Wadd e Makki Sal. Woni hannde ko anndaaka tawo ko hol no karte ngogori "baatireede" e lofu ngaroowu nguu. Idriisa Sek, Ñas e Tanoor ena njogii ngoƴa mawɗo pawiiɗo e mum'en: maa ɓe njantii e Makki walla ɓe baɗa ko hay gooto suusaano miijaade: yantude e Ablaay Wadd!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=821&Itemid=135

Ndakaaru nana huɓɓa, Kawlak, Ndar, Kees, alaa wuro ngo deppe poliseeɓe mbaddaani ding ding a seppooɓe, e nder oljaali e kalite garnaate joynooje! Hay gooto heftinaani ooɗoo Senegaal gonnooɗo ñemborde e daarorde Afrik fof baɗte demokaraasii. Hay gooto anndaa hannde ɗo oo bone jogori huftude so wonaa ɓeydude ceekol hakkunde laamu e ɓiyɓe leydi ndii. Balɗe seeɗa keddii hade lofu ngadanu laamuyaŋkooje ɗee fuɗɗade, kono hay gooto waawaa wiyde ko ɗum woni kuccam leydi ndii e oo ñalawma hannde. Hol laabi goodaaɗi hannde ngam yaltude e ndee wilde bonne? Hannde won goonga mo waawaa ruuɗeede: Ablaay Wadd ko kanndidaa! Heddii ko geɗe ɗiɗi: luutndaare ndee jaɓa sippirde e makko to senngo kartal, walla etoo liɓirde-mo doole. Ena wayi hono ɗii laabi ɗiɗi hay gootol heen feraani tawa sabu M23 wiyi tan ko aadii Wadd ɗaɓɓataa gortal tataɓal sabu laawol hokkaani-mo oon hakke. Kono tawde ko CC taƴi yo Wadd yah, M23 jaɓaani ko CC taƴi koo kono waawaa haɓde Goomu toowngu nguu. Woni feere M23 ko lulaade e laabi Dakaar ngam seppude jamma e ñalawma haa nde Wadd foolaa fof. Kono laamu nguu ena holli dartaare hulminiinde: Poliis saakaama e laabi leydi ndii haa teeŋti e nder Dakaar. Ena laaɓi wobi yamiroore ko hoɓɓude kala biyɗo ena seppa walla ena renndina jamaanu e nder laabi. Luutndaare ndee wiyi ko kañum'en njogii ko yamiroore yuman sarɗiiji leydi ndii dokkuɗo kala senegaanaajo hakke seppude e dow teeyre e ɗooftaare doosɗe leydi ndii. Ena wayi ɓerɗe ko ɗiɗi nih: ɓee ena mbiya yoo woote ɗee mbaɗ mbele Wadd ena hawree karte, ɓeya ena mbiya so Wadd ena jogori jeyeede e majje hoto ɗe mbaɗ! Kono won ɓe njaɓaani yoo woote ɗee ndirtine sabu ɓeydanta Wadd tan ko feewnitaade haa maa taw wujja poolgu wiya ko kañum hawi. Ngaanumma heewii alaa ɗo yitere golle seedaa tawo.Wadd: mi yaha? Mi jooɗoo? So woote ɗee mbaɗii walla so ɗe mnaɗaani ñalnde 26 fof, won ko waylii hakkunde dawriyaŋkooɓe Senegaal: doole e sariya nattii naondirde wadde ɗooɗe e petelaaji njogii konngol hannde. Kono ena anndaa fitina meeɗaa jibinde jam, nanondiral e deeƴre. Ko rewde laawol tan addata teeyre, gooto fof ena tugnii e sarɗiiji keftinaaɗi, jaɓaaɗi neɗɗo kala. Ko ndeen tan kuule ndewetee tawa addaani luure. So tawii goonga haalaama, Wadd ɓooyii e hoore laamu nguu sanne. Kadi duuɓi makko won ɗo keɓi, yettere Alla ɗo makko. Mbele ɓurataano yooɗde nde kaŋko Wadd o felliti o wiya yoo woɗɓe keɓɓo? Ko kaŋko Wadd tan anndi ko waɗi-mo salaade woppude laamu tan haa hoorda nih. Alaa ɗo o waajaaka, ɗo o wasiyaaka yoo yaltir laamu damal faayiida e kellifaagu. Kono ko kaŋko anndi ko jarani-mo yoo won maaɓe, barmuɓe, yoo leydi ndii huɓɓu! Luutndaare ndee kadi won ɗo laɓɓinaani haa laaɓi. Kuugal CC ena sabanoo gile lebbi ɗiya! So tawii eɓe cabbii e kuugal CC, firti ko ma ɓe keftin ko taƴa. So tawii ɓe keftintaa ko jogori taƴoyeede, ngati ɓe potaani sabbaade e kuugal Conseil Constititionnel. Ena jeyaa e luural ngal ko gila adan tan, luutndaare ndee wiya heftinaani CC sabu ko ɓe soodaaɓe. Kono so ɓe ngoppii haa CC yaltinii kuugal ngal ɓe calii, ena haawnii seeɗa. Ko waawi heen wonde kala, hannde ɓuri yaajtaade ko yoo hakkillaaji ngartu e deeƴre ngam gite njiya laawol. Kono nde wonnoo gooto fof ko e goonga mum jooɗii, so jam ena ara ne, jogori ardude ko nokku goɗɗo. Ko ɗum waɗi pelle Afrik CEDEAO e UA neli laaminooɗo Nijeriyaa hono Olusegun Obasanjo yoo ar Dakaar o rewindoo woote ɗee. Heewɓe mbiyino o ari ko dogde e masaalahaa kono nde o yettii Dakaar o wiyi addi-mo mo rewindaade woote ɗee hay so tawii ena wona o waɗda heen masaalahaa sabu weeyo ngoo no wayi nih. Kampaañ woote ɗee jogori worteede ko ñalnde Mawnde 24 lewru nduu, mbar maa hakkillaaji kuccan haŋkadi hare karte jogornde hurmude ñalnde 26 ndee walla? Tigi tigi ko e kummpa muusɗo wonaa hannde e ndii leydi kono so woote ɗee mbaɗaani, mbar maa dumunna garoowo oo addan hakkillaa mijjtaade, ɓeyɗe hawrude? Ko ɗum nduwanto-ɗen ɓesngu Senegaal no diidorinoo!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=818&Itemid=135

Hannde e oo ñalawma mo mawninten ceerno men Saydu Kan, jeyaaɗo e salinooɓe njiimaandi e kiiɓal, kabaruuji bonɗi ummoriiɗi Fuuta-Tooro Muritani alaa ɗo nanaaka hannde e winndere ndee. Kayhaydinaaɓe ceppii, kaɓii e poliis, nduppii galleeji laamu fenaande! Gooto e ɓiyɓe men jeyaaɗo Maghaama waraama hannde hannde, ko Poliis Abdel Aziz felli-mo kaŋko sukaajo mi suwaa tawo jibineede, jahroowo e duuɓi 19. Gure keewɗe bayɗe hono Rooso, Ɓoggee, Maghaama fof ko ko ummii ngam haɓaade peeje ngañamtumaagu laamu añɓe Fuuta ngu General Abdel Aziz ardini hoore mum. Ngati won ko heddii tawo ko haalaaka e ndee hare. Ko ɗum woni fayndaare konngol men hannde payngol e yieɓe Fuuta kala; saliiɓe njiimaandi e nguyka ndimaagu mum'en. Bone yonii jaŋfaade e laamoo! Kadi bone yonii fuuntude haa laamtoo! Kono alaa bone yonani General Abdel Aziz, kooniŋke toɗɗiiɗo hoore mum hooreejo leydi, waɗdi heen fuunti e fuuynude haa toɗɗaa no laamɗo cuɓaaɗo nih. Ɗii-ɗoo lebbi ɓennuɗi kala, o jolnii e dingiral dawrugol Muritani ko wonnoo njoɓdi makko e darnde ndee heewɓe ndarinoo ngam toɗɗaade-mo laamɗo leydi Muritani e hitaande 2009. Ndiin njoɓdi woni naatnude kuule ngam suɓaade mo o yiɗi wona Muritaninaajo, e mo o yiɗaa! So tawii ko safalɓe cuɓotoo hol gonɗo Muritaninaajo walla hol mo wonaani, laamu fellitii siynude anniyaaji añɓe men ɓurɗi bonde! Ko ɗum waɗi binnditagal ɓesngu Muritani hannde ena addi fitinaaji ɓurɗi bonde e leydi ndii sabu ɓaleeɓe paamii ummanaa ko yaltinde ɗum'en leydi ndii... Hoto hay gooto fuuntu hoore mum, Abdel Aziz e goɗɗo e goɗɗitiiɗo fof ngonani ɗoo ko happaade leydi Muritani kañum'en tan, keeroroo jawdi ndii, ndiyam ɗam, faggudu nduu, tawa hay gooto goɗɗo alaa heen geɗal. Ndeen faandaare safalɓe fuɗɗiima gila e jamanuuji nde ɓe ngarata eɓe njana e dow men, eɓe ngujja jawɗeele men, eɓe ndaha ɓesnguuji men. Gila nde leydi Muritani sosaa haa jooni, horaama yoo leydi ndii annde hol to hucci saka laawol deweteengol ɗaɓɓee. Kono naamnal ngenndi haa jooni jaabaaka, hol to pay-ɗen anndaaka, saka hol to ndewaten anndee! Waɗi noon ko anniyaaji njiidaa: ɓee njiɗi ko ammbude ɓeya e leydi, sabu sikke mum'en ko kañum'en tan ngoni Muritaninaaɓe. Ɓee-ɗoon hay so mi innaani ɗum'en ena nganndaa: woni añɓe bonnooɓe, boniranteeɓe saliiɓe renndeede, saliiɓe fecceede! Puuyndam maɓɓe wonanaa hay gooto kumpa: ɓe mbiyi tan ko ɓaleeɓe fof yoo taccu maayo, njalta leydi "maɓɓe"! Ɓeya, woni waali daande maayo-en, walla mi wiya waali wuro en, jaɓɓe renndeede leydi, yiɗɓe feccaade e ngalu mayri e faggude mayri ena calanaa gila gila. Haa jooni eɗen nana e maɓɓe maslooɓe, wuttooɓe ɓe ŋatataa ngam añde jayge ruppitoo. Kono yettiima hannde sahaa mo wuttude foti yuurniteede, masaalahaa foti ƴeeweede so wonaa baasal men. Hol ko saabii miɗo wiya noon? Yiɗde-men masaalahaa waɗi en yaweede yaa ɓurti sabu tooƴaaɗo so yiɗaa bone, seerataa e tooñeede. Ngati so tawii en ngaddaani yeeso wonngo kollen laamuuji safalɓe, haa jooni eɓe njenanaa eɓe mbaawi jokkude e bonannde tawa wontataa caɗeele. Kala ko laamuuji safalɓe mbaɗnoo e men, alaa fof ɗo wullaa e winndere ndee! Alaa fedde walla leydi ummiindi wiyi ko woni Muritani koo fo fenaande, yoo laamu Muritani fawe kuugal. Hare ndee fof ko ɓiyɓe leydi ndii saliiɓe yawaare puɗɗii-nde, ena njokki e mayre haa jooni. Heddii ko gila ndeen, ko e laawol masaalahaa rewaa: woni ngaree haa ndenten, ndennden, peewnen leydi men Muritani, enen Muritaninaaɓe kala tawa aldaa e paltoor. Ngal hakilantaagal waɗii yonta mum, horaama yo ngal addan ɓeleeɓe jam e deeƴre e leydi ndii. Daaɗe puɗɗiima ummaade ena naamnoo so tawii laawol "ndennden" ngol ngonɗen gila ndeen ngol wonaa ngol-ɗoon addani-en caɗeele ɗe njogi-ɗen hannde ɗee. Hol ko waɗi laawol dental ngal pelle men ɗee fof kaɓantenoo horiima jibinde yaakaare? Ko adii fof, so hare waɗii, heewi moneede tan ko ɓurɗo añde bonireede oo. E nder pine e miijtiyaŋkaagal men, wonande Fuuta, en ngoongɗinaani ñawndugol caɗeele tawa aɗa boniree ko ɓuri ɗeen caɗeele heewde. Kala ko eɗen naata eɗen keewi ɓetde ko jogiri feewnande-en e ko waawi bonnande-en! Ko ngol ɓetol tan woni ɗowowol golle men. Ko ɗum waɗi duuɓi ni eɗen nana won e daaɗe ena mbiya yo en pellit tan haŋkadi mbaɗen heen piɗtaali men, ponnden heen maayde! Ko goonga mo hulaani maayde waawataa hare, kono kadi so aɗa yenanaa fiɗtaandu ndu njiɗ-ɗaa danndude nduu, a ɓuraani yiɗde waasde-ndu, maa njiylo-ɗaa peeje goɗɗe ngam yaltude e ngonka bonka pawiika e maa kaa. Ngati yontaa oon mo masaalahaa ɗowatnoo ginol golle pelle men haɓanteeɓe ndimaagu, oon yonta woni ko e ɓennude! Hol yonta pot-ɗo jolnde hannde e hare ndimaagu Muritani? Jaabawuuji ɗeen naamne poti ko yahdude e faamamuuya hol ko ŋakkere heen geɗel fof e ɗeen tati addani-en e bonannde, baasal walla mette! Ko ndeen mbaawaten yuurnaade hol e majje ngel ɓurɗen hannde soklude haɓanaade: yiɗeede, herseede walla huleede! E miijo am heeriingo, miɗo jogii jaabawuuji am kono ko dental men no diidorinoo poti yuurnitaade ɗii miijooji, ndiisnondira hakkunde mum'en ngal yaltinde miijo heso no hare waylorii, yahde e yonta potɗo jolde hannde oo: woni yonta mo Ɓaleeɓe Muritani, haa teeŋti e Fuutaŋkooɓe mbaylata jaɓɓal hare ndee, mbaɗta ngal hare nde wonaa tan "ndenten" sabu alaa ko ndeen jibini tawo. E miijo am, ko huleede ɓuri hannde tiiɗde renndo men e Muritani sabu laamu hersataa, yiɗataa! Leñol ena waawi hersude leñol, kono laamu so hulaani, alaa ko horii waɗde! Ngati hare men foti yiiltoraade ko tiindol kesol ngaddanowol laamu safalɓe miijtaade laabi ujunere hade maɓɓe wiyde eɓe mbonnana-en kadi. Ngol laawol kesol ko umminde muumaa mawɗo, nandondiraaɗo, cemmbinaaɗo, gummingol e leñol ngol no diidorinoo ko laawol ndimaagu Fuuta fof no fotiri. Hol ko saabii haa jooni en umminaani araaraay biyɗo yo en pooɗano jeytaare men e leydi ndi nganndu-ɗaa ko njaatiraaɓe men njeyi, hay gooto ndenndaani? Tawde hannde laamu safalɓe wiyi ko en njeyaaka e Muritani, hol ko haɗi en wiyde waɗde Fuuta jeyaaka e Muritani? Kadi ena anndaa Fuuta ko ko feccaa e hakkunde, ɓasaa baŋ yoo baŋ no dennde ŋaaleteende nih: heen laalagal "hokkaa" rewo, ngala fayi worgo! Mbele enen alaa ko kaandu-ɗen tan so wonaa wonde njooɓaari safalɓe e kuutorgal mum'en? Tawde Fuuta ko enen njeyi, hannde alaa ko ɓurata hulɓinde laamu añɓe so wonaa araaraay jeytaare fuɗɗoo weɗaade e dow galleeji men, dow koye men. So mi innii araaraay noon, kaal-mi ko Fuuta fof, woni bannge rewo e bannge worgo fof sabu bannge kala heen mo ngon-ɗen won ko ɗawira-ɗen sabu wonde men Fuutaŋkooɓe. Banndiraaɓe, Fuuta fof so renndii wiyi jaɓaani, jooni mbɗeten heɗeede! Banndiraaɓe so Fuuta fof renndii wiyi yoo keerol ngol itte, maa wood fuɗɗiiɓe hulde! Alaa ko ɓuri waawde dillinde laamu mbongu so wonaa leñol ɓittangol natta yiɗde jeyeede e eɓɓo mum, natta ɗaɓɓude ko haɗaa koo, waɗta wiyde, tawde a yiɗaa renndeede, mi nawi ko am koo! Muritani wonaani hay pos so Fuuta alaa e mum! Muritanaagal maɓɓe yo ɓe naw, leydi men dii ko enen njeyi, nawen fii men! Ceerno Ibraahiima SAAR meeɗiino noh naamnaade yoo innde leydi ndii wayle! Won ko waɗi-mo wiyde noon ko innde ndee ena wayi hono heeranii tan ko leñol gootol. Kono won ko min njiyi heen caggal leydi so hawrude e ummiiɓe e leyɗeele Afrik, min mbiya min njeyaa ko Muritani, ɓe mbiya "mbete Muritani ena waɗi ɓaleeɓe?". Ndeke gila dawaa dawi, laamuuji Muritani ummani ko dawrugol paltoor ngam yaltinde en e kala geɗe leydi ndii. Wiyaama safalɓe njaggiri ɓaleeɓe fof ko njeyaaka e Muritani. Ɓe njiɗi ko waɗde leydi aarabeei, en njiɗaa! Jooni haŋkadi ena wayi hono safalɓe njiɗi ko taccinde-en maayo ngoo, ɓe kefta ko ɓe mbiyata Muritani koo: woni jeerennde rewo ndee e waalo men Fuuta ngoo. Hol no ɗum wonirta? So ɓe njiɗaa renndeede Muritani, yo ɓe njah ɓe mbaɗoya Muritani maɓɓe to ladde moraande nde ɓe "njeyi" toh, ɓe njalta-en galle, galle taaniraaɓe men. Hannde haŋkadi yontii ko eɗen mbeeyna heɓdehakke men e lesdi ndi njey-ɗen. Ko en leñol timmungol, eɗen njgogii ɗemngal timmungal, eɗen njogii leydi timmunde hay so fecciindi. Hol sabaabu eɗen ngona tan baage baŋ-yoobaŋ? Banndiraaɓe eeraango weddaama hannde yoo Fuutaŋkooɓe fof njuɓɓin kawral moolanaangal Alla ngam yeewtude e janngo men. Ngaal kawral ena foti noddude Fuuta Senegaal, Fuuta Muritani e denndaagal renndooji men ɗanniiɓe e leyɗe tumaraŋkooje ɗee. Engal foti noddude pelle kaɓantooje potal e jeytaare leƴƴi, pelle hakkundeleyɗeeje hono ONU, HCR, Amnesty International, e pelle goɗɗe ɗe goomu yuɓɓino poti toɗɗaade. Miɗen noddi eeraango yoo ɗiin ñalɗi njuɓɓine e hitaande 2012 tawa ko ɗi keblaaɗi kebungal juɓɓungal, bayyinangal e jookli winndere ndee kala. Innde majji ena foti noddude "états généraux" walla "assises" e ko nanndi heen, mi wonaa keeroriizo fannuuji laawol, maa woɗɓe ngaddu heen miijooji. {xtypo_quote_left}Banndiraaɓe Fuutaŋkooɓe, ngannden leƴƴi goɗɗi keɓii ko heɓi-en koo. Won yaltuɓe heen haa laaɓi, wano Kosowoo, Sudaan Worgo ekn...{xtypo_quote_left} Ngannden so tawii en umminaani duun lewlewndu jeytaare, hujjaaji men kaaɗata tan ko e maayo. Alaa leydi walla fedde jogori ummaade jinngana-en. Ñalawma oo so arii nde hare men wonti hare yaltude e njiimaandi e kalifaagu safalɓe, jooni hujjaaji men mbaɗta haaleede e nokkuuji toowɗi. Haŋkadi ko toon tan fayaa, wonaa añde renndeede kono ko faamde tan hannde safalɓe njogoraani jaɓde renndude e men leydi, ɓe njiɗi tan ko yo en ngon ndewnaaji maɓɓe, eɓe kuutoroo leydi taaniraaɓe men, eɓe ngara eɓe kappoo-ndi seeɗa seeɗa, eɓe mbara ɗemngal men, eɓe naatna heen ngal maɓɓe haa wonta, meeɗiino wonde! Miin deh, mi alaa heen hannde, e janngo e ɓaawo janngo! Mi goongɗinaani Muritani ena jogori wonde leydi potal e deeƴre sabuduuɓi cappanɗe joyi ɓennuɗi ɗii so peertaani gite men, cappanɗe joyi garooji ɗii maa wonan-en boomaare bonnde! Hannde so sukaaɓe suusɓe saasɓe ndariima ena mbiya "hoto men ngenndi am", mawɓe ena poti ummaade mbiya "hoto mem ɗemngal am", "hoto mem Fuuta am"! Ko keerol maayo ngol addi bone men! Kala ko ena ñawnda caɗeele men, momtude ngol ena jeyaa ko ɓuri waɗɗaade-en. Taaniraaɓe men meeɗaa ƴukkaade, meeɗaa so wonaa salaade yawaare! Ko ɓe ndanndi haa yettii-en koo, ena ngalaa feere so wonaa hisnude!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=813&Itemid=135

Falastiinnaaɓe no ndiidorinoo, e semmbinɓe ɗum'en e horsinɓe ɗum'en kuccitti hannde ko to jooɗorde Dental leyɗeele UN to Niw York! Hol ko woni mujiibe dille nanaaɗe toon ɗee balɗe kala hakkunde yiɗɓe e añɓe Falastiin? Ko mawɗo leydi ndii hono Mahmuud Abbaas fellitii yettinde DL (UN) ɗaɓɓugol dowla Falasteen wontude dowla 194ɓo fedde adunaŋkoore ndee. Falastiin haaɓii wonde leydi calanaandi huunde kala ko leyɗeele goɗɗe ɗee njaɓanaa: jogaade leydi mum'en ndimɗundi kala njiimaande Israel, wontude dowla keftinaaɗo e nder dowlaaji. Ndee-ɗoo yontere ko yontere tiiɗnde e dawrugol fuɗnaange-ɓasiiɗo haa teeŋti e Falastiin. Kono Israelnaaɓe mbiyi tan ko "wonataa" eɓe njaɓa Falastiin ena wonta dowla! Kono hay so ena laaɓi maa Obamaa waɗ heen wetoo mum, Ameriknaaɓe ena kuli huutoraade wetoo oo maa bonnu hakkunde maɓɓe e leyɗeele keewɗe haa teeŋti e oo sahaa mo Arabeeɓe ngoni e waylude ngonka mum'en wonande dawrugol e ɗowgol leyɗeele mum'en. Kadi maa aduna oo fof seedo wonde Barak Obamaa alaa konngol sabu makko wiynoode to Keer wonde Falastiin ena fori jeytude hoore mum, heɓa dowla mum. Ko ɗum waɗi Ameriknaaɓe na baɗa feere fof hoto Mahmuud Abbaas yettin haala kaa to Dental Leyɗeele toh. Kono tawde Abbaas wiyi ko pellitɗo, jooni ɓe njiɗi ko waɗde feere mbele terɗe jeegom ena ngoota "alaa" ngam ɓe mbaasa huutoraade wetoo maɓɓe, ɓe ndaɗa ñiŋooje winndere ndee. Kono ena sikkaa heɓde wootooɓe njeegomo ena saɗti no feewi hay so Docclannda e Kolommbi ena njayaa e jogorɓe wiyde "alaa". Abbaas e Ban-ki-MoonNgati en paamii ngol laawol jogoraama feewande Falastiin sabu ena laaɓi wonde maa Dowlaaji Dentuɗi pal wetoo mum'en kuugal ngal. Hol ko woni feere wonɗnde nde Falastiinnaaɓe keddortee? Kono Mahmuud Abbaas wiyi haŋkadi ko pellitɗo: hay so Goomu Waggino Kisal fedde ndee jaɓaani yoo Falastiin wontu dowla UN, maa o naatnu kadi ɗaɓɓannde to Mooɓondiral Dental ngal ngam Falastiin jaɓanee wonde dowla bismaaɗo tawa wonaa tergal hono no Vatikan nih wall Swiis hade mum wontude tergal e hitaande 2002 E oon fannu, Falastiin ena yenanaa ma heɓ keewal sabu Mooɓondiral fedde ndee alaa wetoo. Ko waawi wonde kala, Falastiin e Israel ngoni hannde ko e laabi celi. Kono Barak Obama woni ko hakkunde toɓo e ilam: kala ɗo o wuuroroo, maa woode ko o boniraa hay so ena laaɓi mo woni kala ko to bannge Israel wonata. Heddii ko yoo leyɗeele bayɗe hono Siin, Riisi e Afrik Bŋ Worgo naatna doole mum'en fof e yiɗde waɗtude fedde Dental Leyɗeele ndee fedde goonga, nde wonaa tan fedde wuuroriinde bannge heewɓe doole tan!Eɓɓo ɗaɓɓude keftingol Falastiin haŋkadi wontii goonga e ɓerɗe Falastiinnaaɓe kala haa teeŋti e gadano e maɓɓe hono Mahmuud Abbaas. Ko ñalnde Mawnde 24 lewru nduu o jogori wowlude ɗaɓɓannde leydi makko yoo wontu dowla keftinaaɗo e Dental Leyɗeele. Leyɗeele keewɗe kollitii maa keftin Falastiin ñalnde batu mooɓondiral DL to Niw York. Kono Dowlaaji Dentuɗi Amerik kollitii wonde njaɓaani yoo Falastiin wondu dowla. Ena anndaa gila ko ɓooyi wonde ɓe ngonndi ko e Israel e nder goonga e fenaade fof! Kono eɓɓo Mahmuud Abbaas ngoo, hay so wuftaani e martaba Falastiin, ma weejnu dawrugol Dowlaaji Dentuɗi ngati Barak Obamaa wiyiino wonde "Falastiin ena foti heɓde hoore mum wonta dowla hono Israel nih, dowlaaji ɗiɗi ɗii ngollondira, kormondira, e dow goonga, jam, e ɓamtaare leƴƴi ɗii ɗiɗi". O haalnoo ɗum ko to Keer, Ejipt e wowlaadu makko lollungu o wowlunoo toon e hitaande 2008. Kono hooreejo Dowlaaji Dentuɗi ko ko halfaa, alaa dawrugol waawi ɓemde tawa ena luurdi e nafoore Israel. Gila dawaa dawi, kala nde kuugal ɓamaa yiɗde rewnude Israel laawol, ko kamɓe keewi wiyde ɓe ngalaa heen. Barak obamaa waɗii no laamɓe Amerik mbaɗatnoo: weddaade "wetoo" mum ngam haɗde Israel rewneede laawol. Hol no woote ɗee poti yahrude ngam Falastiin heftineede? Ko adii fof, DL jogii ko jooɗle ɗiɗi keeriiɗi: Goomu Waggino Kisal (Security Council) e Mooɓondiral (General Assembly). Ɗaɓɓannde wontude dowla foti rewde ko e Goomu Waggino Kisal, jogiingu terɗe 15. Heen terɗe 5 ko terɗe ñiiɓɗe, njaltataa goomu nguu. Sappo keddiiɗe ɗee ko toɗɗaaɗe duuɓi ɗiɗi, so gorlal majje timmii, ɗe ndokka terɗe goɗɗe. Paamen wonde ter joyi ñiiɓɗe ɗee ena njgii ko ena wiyee "wetoo". Firti ko so gooto e terɗe ñiiɓɗe ɗee weddiima wetoo maɓɓe, kuwgal fof riiwtaama hay so terɗe goɗɗe ɗee fof njaɓii ngal. Hade Falastiin wontude dowla so rewaama doosɗe Goomu Waggino Kisal, maa terɗe 9 e nder 15 ngootana jaɓgol mum'en. Kono tawa kadi alaa tergal piiɓngol weddii wetoo mum!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=812&Itemid=135

Mariam Kaidama Siisee Alhajji Seeku Umaar Taal afo diine men wiy : »yoo neɗɗo hul ko haalaa ».Gila hitaande nde darii ina ñohetenoo wonde Modiboo Sidibee mawɗo jaagorɗe gila e hitaande 2007 ko ko jogori wappaade lefol (demission) ngol nde tawnoo omo tuumaa reerɗude e jappeere nde. Gila ñalnde Alarba 30 lewru maayndu ndu oon kabaaru nattii wonde kolce bamɗi walla Ali nuli e Maamuudu, sabu ko kanko e hoyre makko yaɓɓi koyɗe mum waɗdi heen nehdi tottiti Aamadu Tumaani Tuure ngal ɗoon donngal ngal o roondinoo ko ina tolnoo e duuɓi nayi haa njahdi e naange.Hooreejo leydi ndi kañum e hoyre mum nde wonnoo ina sabbinoo ngoon felo fawtaani heen nii hay daande wootere e oon demisoŋ. En kaalii to dow mbiy-ɗen ina wiyetenoo e suuɗnde wonde mawɗo jaagorɗe (premier ministre ) makko o ina soomii tuuyo ƴamde lefol galle Kulubaa ngol.Lebbi sappo e ɗiɗi ko adii toɗɗe hoyreejo keso Aamadu Tumaani Tuure haali ko haa laaɓi cer naatni e noppi kala jiɗɗo faamde wonde kala duudaade ƴamde lefol toowngol ngol (magistrature supreme) yoo faam ko ko tottitta jooɗorde mum e nder guwernama o. Sabu pulaar wi’i : »gooto waalata tan ko e wooturu » Heewɓe ina cikkatnoo nii maa Aamadu Tuure artan mo, hesɗitina hoolaare mum e makko. Kono hannde kam ellee ngoon miijo woppaama sabu hoyreejo suɓii ko debbo duhiiɗo tuuba yoo ardo guwernama oon soknaajo woni Mariyaam Kaydamaa Sidibee jahroowo e duuɓi 63. E wiyde neɗɗo ɓadiiɗo galle laamorɗo o, hoyreejo leydi muuyaa ko rokkude guwernama o e nder golal mum ƴiiƴam kesam maa doole kese hay sinno tawii oon jaɓaani luggiɗinaade e miijo mawɗo leydi haali ngo. Modiboo Sidibee toɗɗanoo mawɗo jaagorɗe ko e lewru Septaamburu 2007, o lomtiinoo ko gorko ina wiyee Usumaan Isufii Maygaa oon ne ardinoo guwernama Maali ko gila 2004. Jahroowo e duuɓi 59 Modiboo Sidibee tamnanooma jaagorɗe keewɗe tuggude 1992 haa heɓi 2002 jaagorɗe ɓurɗe heen maantinaade ɗe ko Jokkondiral hakkunde leyɗeele e Cellal Ndenndaandi ɗum wonnoo ko e laamu Alfaa Umaar Konaare. Ko waawi heen wonde fof Aamadu Tumaani Tuure joofnata ko heddii e manndaa mum ɗimmo o ko e darorɗe hitaande aroore nde hono 2012. Alfaa Umaar Konaare kañum ne hade mum ummaade tawi waɗiinoo manndaaji ɗiɗi deggondirɗi, hade ATT artude e jappeere nde e 2002, caggal nde woni hoyreejo laamu luɓal ɓiltungu maalinaaɓe e callalle Jeneraal Muusaa Tarawore. Ina ɗaminaa Aamadu Tumaani Tuure ñaamtataa konngol mum, jaraa nii boom o wiy hay gaarawol falla o memataa e constitution o, ngam waawde ƴamtude jooɗorde nde.E nder ɗum kuulal ngenndi leydi Maali ndi ina laaɓi cer : »hoyreejo leydi rokkaa ko duuɓi joyi, tawa ko ɓiɓɓe leydi cuɓii mo e nder woote wonii ko lofu ngadanu walla ko ɗimmu o heɓi toɗɗeede. Ko manndaaji ɗiɗi tan o waawi wonde hoyreejo».Hankadi haade wonii laaɓi e hakkille mo woni kala Modiboo Sidibee rokkitii ngardiigu ngu hoyreejo leydi ɗe ɗo jonte ɓennuɗe jaayndiyankooɓe Maali keɓii wiyde ina sikkaa Modiboo Sidibee ina jogori dikkaade lefol ngol e 2012 tawa ngemmbata mo, saata mo hello haa o jola e nder ngal ɗoon dingiral politik ko lannda Alfaa Umaar Konaare biyeteeɗo ADEMA (Alliance pour la democratie au Mali).E nder ngoon hello ñalnde 7 lewru Marsa Seek Modiboo Jaraa karallo hakkunde leyɗiijo (NASA) hettii kadi yettinii banndiraaɓe (militaaji) lannda mum politik RPDM (Rassemblement pour le developpement du Mali).Yimɓe makko cuuɗaani wonde ko o jeyeteeɗo e ƴamooɓe lefol ngol e toɗɗe 2012. Sabu ko ɗum woni «ɓural Maali». Holi Gonɗo Sokna Siisee Lollirɗo Mariyaam Kaydamaa Sidibee Mawɗo Jagge Keso Pul Ndenndaandi Maali ? Sokna Siisee lollirɗo Mariyaam Kaydamaa Sidibee mawɗo jagge keso pul leydi Maali lomtii e jooɗorde mum ko bani mum gorko biyeteeɗo Modiboo Sidibee. Sokna Mariyaam Kaydamaa Sidibee jibinaa ko ñalnde 4 lewru Samwiyee 1948 to Tumbuktu. O waɗi njanngu makko leslesu (etudes primaires ko e nder wuro Ngundam e diiwaan mo Tumbuktu ɗo o mawni ɗo, ko ɗoon kadi Allah hoddiri o heɓi seedamfaagu makko ngadiingu e hitaande 1966. Nde o ummii ɗoon tawi omo ɓitti seedamfaagu makko e naafki o yaaɓani to duɗal njanngu sukaaɓe rewɓe (Lycée des jeunes filles) ko ɗoon kadi o heɓi bakkaaloriyaa makko e hitaande 1970. Bakkaaloriyaa e jiifa, Mariyaam Kaydamaa Sidibee ngam jokkitde njanngu mum jaaɓi haaɗtirde naati duɗal ngenndiwal so en kaalii tuubankoore mbiyen Ecole Nationale d’Administration (ENA) o heɓi toon dipolom administaraatoor siwil (diplôme d’administrateur civil). So tawii Aamadu Tumaani Tuure hoyreejo leydi fiilii mo lefol mawɗo jagge waɗi noon Mariyaam Kaydamaa Sidibee ina jogii karallaagal e humpito ngal hay gooto yeddataa e nder Maali: Hakkunde lewru Juko 1991 e Korse 1992 e sahtu laamu luɓal ari e jappeere nde o woniino jaagorgal Kettuki (Plan) e jokkondiral hakkunde leyɗeele, e nder oon tuma omo halfinanoo jaagorgal Ndema, ngaynaaka e taariinde. Sokna Mariyaam Sidibee mawɗo jaagorɗe keso o ina jeyaa e pelle renndoyankooje keewɗe ina jeyaa e ɗeen : Fedde maa reggundere rewɓe jaagorɗe e depiteeji Maali (Reseau des femmes ministres et parlementaires du Mali), kawtal ngam haɓaade heege e Maali (Alliance contre la faim au Mali)e Fedde Faabo diiwaan Tumbuktu (Association pour la sauvegarde de toumbouctou). To bannge ɗemɗe ngenndiije, so ɗemngal farayse ngal o janngi o doli so ɓennii Mariyaam Sidibee ina haala engele, sonraay, bammbara ko wonaa ɗum ko omo hocca no moƴƴi e ɗemɗe ɗiɗi neeniije leydi ndi en mbiyii pulaar (fulfulde) e aarabeere. Ko waawi heen laataade fof maa daartol leydi ndi tesko wonde ko ngol cilol kaddiiɗo wudere (debbo)meeɗi toɗɗeede mawɗo jaagorɗe e nder ndenndaandi Maali. Ina waawi tawa Aamadu Tumaani Tuure yaɓɓi ko e felo politik Me Abdullaay Wadda sabu e nder Afrik fof haa fiyi feggere ko kanko adii waɗde debbo mawɗo jaagorɗe , oon soknaajo wiyetee ko Maam Majoor Booy lomtinooɗo Mustafa Ñaas. ATT no o heewi noddireede ko neɗɗo jogiiɗo hoolaare fayde e ndewaagu sibu eɗen ciftora e hitaande 2010 maaynde nde o teddinii rewɓe so ƴettude debbo o takkana ɗum koode balabe mum wona Jeneraal arme oon debbo wiyetee ko Sokna Kanni Jabatee. Ellee nii boom maa taw ko e makko kaddiiɗo wudere meeɗii takkaneede garaad potɗo noon toowde e Maali walla nii tawa ko Afrik kala hay sinno eɓe ngoodi, eɓe limoo e peɗeeli juuɗe.Eɗen mbiya yo ɓe njogoro jam.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=796&Itemid=135

Soldateeɓe Burkinaa Faso naamnii ko yoo njoɓe njeenaari ndi laamu nguu aadannooɓe. E ko kooninkooɓe ɓee kabri, naamnitte soldateeɓe ɓee ñawndaama. Gooto e hohowɓe kooninkooɓe ɓee wiyi wonde ɓe "keɓii ceede ngam jaabaade naamnitte ɗee, ngati fitina oo fotii ñifde. Kono hay gooto faamataa yontannde jooni ndee", o wiyi.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=794&Itemid=135

Sikke Alaa, ko heɓi Tunisii, Ejipt, Yemen e Libi koo woppataa leydi Aarabeeri ɓurndi tameede laamu e ɗii duuɓi cappanɗe joyi: ndiin leydi woni Siriya. Kono gila pilñitanɗe nduppitii e leyɗeele Aarabeeɓe ɗee, ena hulanoo maa ar ñalawma nde dille ndiili e Siriya walla Jordaniya. Ko e lewru Colte nduu dille teppe puɗɗii yerɓinde laamu El-Asaad kono hay so dille teppe e tedda-paɗe en keewii, hay gooto sooynaaki tawi ñalngu ndu laamu nguu yahrata caggal saka nih ena jaɓa ñawndude goytaali e naamnditte ɓasngu leydi ndii.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=793&Itemid=135

Bommbuuji leyɗeele Orop rentuɓe e Goomu haɓotoongu Muamaar El Gaddaafi koriima foolde konu laamɗo leydi Jamahiriyaa Libi. Gila piyanɗe weeyto ɗee puɗɗii, "doole" e njogitaaje Gaddaafi puccitaama. Kono haa jooni ena wayi hono Gaddaafi horaama yerɓineede saka fooleede, ellee ɗee doole baɗaaɗe e hare ndee fof alaa ko mbawani-mo hay fus!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=792&Itemid=135

Dewo hoyre biir 13 lewru Seeɗto e hitaande nde ngon ɗen nde, senegaalnaajo Abdu Juuf koolaaɗo kuuɓal fedde hakkunde leyɗiire ngam farayseyaagal nde bismaa e haalirde Rfi, TV5 Monde e jaaynde Monde eeriima Looraa Gbagboo nde haɓɓata dimngal mum haa tiiɗa weeɗa Alasaan Wataraa jooɗorde nde, sabu ko kañum kodduwaarnaaɓe cuɓii.E yeewtere makko e jaayndiyankooɓe Abdu Juuf ñaagiima fedde ngootaagu hakkunde leyɗeele (ONU) nde waɗata faayiida e hoyre mum, hade makko wiyde omo yahdi e wiyɓe yoo dadiiɓe nule e Gbagboo hollee doole haade wonii jaɓaani njeñtudi ummiindi e birooji woote.Nulde toon militeer en ko surande leydi yoolaade fitina (guerre civile). Caggal lebbi tati deƴƴere ko fayti e luural politik leydi Kodduwaar, Abdu Juuf gonnooɗo hoyreejo leydi Senegaal, hannde o koolaaɗo kuuɓal fedde hakkunde leyɗiire ngam Farayseyaagal so en kaalii tuubakoore mbiyen Organisation ineternationale de la francophonie, suuɗaaki e kuɗel, moggaaki e leggel so wiyde fedde ngootaagu leyɗeele dentuɗe catal kisal nde riddata Loraa Gbagboo e jappeere jooɗɗina gorko biyeteeɗo Alasaan Daraamaan Wataraa mo kodduwaarnaaɓe cuɓii yoo ardo kuccameeje mumen. Abdu Juuf eeriima onunaaɓe nde mbaɗata faayiida e koye mumen kormoo konnguɗi mumen, mbele goonga walla holleede doole ina wana maa heddoo sawru liibordu hakkunde leyɗeele wonande kala caliiɗo ko ɓiɓɓe kaali, sabu e wiyde makko Kodduwaar woni hannde o ko e kayaa mbeeyaa politik mawɗo e kulɓiniiɗo, e to bannge sariya e dagaade njomu Loraa Kuduu Gbagboo liɓaa ngu ina laaɓi cer, Aduna fof seedtiima ko Alasaan Dramaan Wataraa woni hoyreejo Kodduwaar.Alla e njomu ngu laaɓde hay fedde ngootagu Afrik ko ɓooyaani qiriima ko Alasaan wataraa fiilaa hoyreejo dagiiɗo leydi Kodduwaar. "Looraa Kuduu Gbagboo Waɗata Ko Dogdu Dow Huɓeere " E wiyde Abdu Juuf koolaaɗo kuuɓal fedde Farayseyaagal Aduna o fotaani yeebaade Kodduwaar haa yooltoo e nder geer siwil, ellee nii boom geer o ko puɗɗiiɗo.Ina wooda winndere nde hajaade maa ñippude mo. Abdu Juuf hollitii ina jogii yakaare mawnde wonde kuule ɗe fedde fagguduyankoore Cedeao e hakkunde leyɗeele ƴetti ngam liibaade Loraa Gbagboo e wondiiɓe mum njibinii ko heewi. Kono o rokkii yiyannde makko wonde yoo feere politik yaawnde e yaajtiinde ɓame, hay sinno tawii omo yahdi e nulal dadiiɓe Kodduwaar njaltinira Gbagboo doole haa wonii peeje politik ɓamanooɗe fof alaa ko njibinani kodduwaarnaaɓe hay batte. Sabu eɗen nganndi fedde fagguduyankoore leyɗeele jeyaaɗe Afrik bannge hiirnaange ɓulinooma ndeen feere e nulde dadiiɓe loppita laamu ngu e juuɗe Gbagboo.E yiyannde senegaalnaajo Abdu Juuf Loraa Kuduu, Gbagboo woni ko e waɗde dogdu dow huɓeere,ɓooyi juuti fof o waɗtinta ko e yeeso suudu sariyaaji hakkunde leyɗeele (cour penale internationale),sabu sahaa o ko dogata koo fof yahdaani e makko, kadi o wiyi o yiyaani fof poolgu ngu Lorraa Gbagboo teeɗantoo nguu, hade makko ñaagoraade Gbagboo sabu Allah, nde ummotoo e jappeere nde rokka Alasaan Wataraa, kadi ko alaa e sago o jaɓa ummaade e teddungal o saloo hoyneede, o yurmoo yimɓe leydi makko fuɗɗooɓe naatande tampere. Hay sinno tawii ɓe kaalaani peeje ɗe ɓe njogiri ƴettude ɓe pawa e Gbagboo, ñalnde Naasaande (alkamiisa)to Addis Abeba wuro laamorgo leydi eccoppi, fedde ngootaagu Afrik hesɗitinii poolgu Wataraa e dow Loraa Gbagboo. So tawii fannuyankooɓe politik heewɓe mbiyi yaltinta Kodduwaar e caɗeele tan ko nde peeje cafrinanooɗe luure nderndere politik leydi keññaa e Simmbaabuye ɗe eggitaa e Kodduwaar no paamirton alasaan Wataraa e bagboo peƴta laamu ngu. Ndeen feere maa maslahaa jokkoo enɗam Abdu Juuf koolaaɗo kuuɓal OIF wiy meeɗaani yahdaani e mayre hay laawol gootol, o yanti ko e miijo goomu Fedde Ngootaagu Afrik (panel) wiyɓe yoo Alasaan Wataraa lelnu maa formu guwernama mo woni kala yiyata hoyre mum (gouvernement union nationale). Hade makko waynondirde e jaayndiyankooɓe ɓe Abdu Juuf hollirii wonde soldateeɓe Kodduwaar mbettii ɗum no feewi e ngal ɗo luural politik, kono omo jokki ɗaminaade so tawii Allah ittaani ko saɗti maa arme o waylu jaɓɓal rewa e bannge dagiiɗo ,oon woni Alasaan Dramaan Wataraa hoyreejo lannda RDR, RHDP ngemmbunoo e lofu ɗimmu ɓennungu ngu.(AFP). Amadou NDIAYE Zorro Pulaagu.Com/Gabon * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=788&Itemid=135

Hankadi dey moɗtunooɓe poofaali mumen fof so mbelaama poofira doole, sabu ƴamal Dr Seek Moodiboo Jaaraa e cufal hoyreejo leydi 2012 nattii humpude hay gooto . Karalla toowɗo mo ganndal mum yahri to weeyo maa asamaan sosiino lannda mum politik gila e lewru al Bowte 2010, hannde o woni ko e waɗde feere no o heɓiri yimɓe walla mbiyen militaaji potooji waawde rokkude mo hoolaare mumen e toɗɗe 2012 garooje ɗe . Lannda politik mo o hetti ina wiyee RPDM (rassemblement pour le developpement du Mali) so en pirii ɗum e tuubankoore mbiyen kawtal ngam ɓamtaare Maali jooɗiima, jooɗnde mum arwaniire ñalnde 6 lewru Seeɗto ndu ngon-ɗen ndu to Bamakoo wuro laamorgo leydi ndi, fayndaare nde heblude ko adii lewru ndu ina maaya mooɓondiral kettowal kuule gollorɗe lannda oo.Ko e nder dingiral keewngal haa uddiraa kaangaaɗo, wondude caatagol kelle Seek Modiboo Jaara jaɓɓaa ñalnde uddital lannda mum RpDM to galle batirɗo hakkunde leyɗeele (centre international des conferences de Bamako). Gargol militaaji ɗi e keewal rokkii mo hoolaare, kadi hollii mo giɗli yimɓe ɓe njogii fayde e makko. «Min meeɗaani seerde e joganaade Maali kuccam moƴƴam, alaa noon ko haali Afrik. Jiyanɗe maa muuyooji amen min keɓii tabitinde ɗum haa yiyaa e jaati wonii ko leydi men Maali walla hakkunde leyɗeele». Lannda RpDM heɓi kaayit mum juddu ko e lewru Bowte e hitaande 2010, e fayndaare mayre ko mahde wirikaare dow wirikaare renndo mahiingo e dow goonga ko aldaa e heedi heeda, ƴellitaare wellito mo woni kala e denndaangal, udditde damuɗe cuuɗi cafrorɗi haa mo woni kala waawa safraade tawa njanngu kadi heednaaka caggal walla yejjitaaka. Gaagaa payndaale lannda o, RpDM ƴaañii ko e calɗi joyi renndoyankooji goo ndema, ɗiɗi njanngu e heblo haralleewo, tati cellal ndenndaandi, nayi waylude administaraasiyoŋ e joyi gollorɗe. Holi Gonɗo Seek Moodiboo Jaaraa Hoyreejo Lannda RPDM? Seek Moodiboo Jaaraa ko karallo toowɗo hakkunde leyɗiijo mo Aduna fof seedtii ceeɓgol hakkille mum sabu ko kanko gooto tawa ko nguru ɓaleewu heɓi gollaade e galle biyeteeɗo NASA to Amerik. Seek Moodiboo Jaaraa ko malinaajo o jibinaa ko hitaande 1952 to wuro ina wiyee Ñooro Saheel e nder diiwaan mo Seegu. Hannde o ko kanko woni hoyreejo Microsoft Afrik. Caggal nde o heɓi bak makko to Maali to duɗal karallaagal ngal Bamakoo, Seek Modiboo Jaaraa winndii to duɗal jaaɓi haaɗtirde ina wiyee Piyeer e Mari Kiirii Pari wuro laamorgo leydi Farayse e fannu matematiik, fiisik e mekaniik analitik. Caggal ɗum o naati duɗal duɗal jaaɓi haaɗtirde to Amerik ina wiyee Haward University mo Waasiintoon. Ñalnde 20 lewru colte 2006 Microsoft fiilii mo hoyreejo Micorosoft catal Afrik. En mbaawaa haaldude nguurndam makko fof ko jubbanngel tan mbaɗaten heen, so tawii Allah jaɓii o heɓii wune jooɗaade e nder galle laamorɗo Kulubaa o, e oon sahaa so tawii eɗen nguuri maa en ngartu e golwole makko njuuteendi e njaanjeendi.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=787&Itemid=135

Fedde Dental Leyɗeele (ONU) weddiima eeraango mawngo fayde e hohooɓe winndere ngam ɗaɓɓude ballal fayde e ujunneeje neɗɗo wonnooɓe e Libi, yiɗɓe hannde dogde hareeji hakkunde wonndiiɓe Khadafi e haɓdiiɓe mum. Gila filñitaare ndee fuɗɗii e Libi, heewɓe e gollotonooɓe e leydi ndii puɗɗiima faayde kisal mum'en haa teeŋti e arani'en ɓe leyɗeele mum'en ngalaa doole ngam yuɓɓinde kootol mum'en jaajtingol. Farayse, Dowlaaji Dentuɗi, e yoga e leyɗeele Orop galɗuɗe ndognii ɓiyɓe leyɗeele mum'en gila dille ɗee puɗɗii e wuro Benghasii. Kono hannde doole e arani'en ɓee ko toobɓe hakkunde Tunisii e Libi etee kulol mawngol ena woodani hohooɓe ONU e kisal maɓɓe.Fedde ONU halfinaade mooliiɓe (HCR) hollitii wonde weeyo ngoo ena boni no feewi to keerol hakkunde leyɗeele ɗee ɗiɗi sabu ko ɓuri cappanɗe nay ujunere neɗɗo nana jookii to bannge Libi ngam yiɗde yaltude leydi ndii. Ko ɓuri heewde e maɓɓe ko Ejiptnaaɓe, kono kadi ena waɗi Asiinaaɓe e ɓaleeɓe ummiiɓe Afrik. Yoga e maɓɓe paayi ko laamu Libi joopii arani'en sabu mum'en tuumeede ko kañum'en nguttata jaynge fitina e nder leydi Libi. Ejiptnaaɓe mbiyaa ko filñitaare mum'en saabii hannde ko Libi woni e dow mum koo. Ko ɓuri hulɓinaade e joopagol arani'en, ko wiyde wonde ko merseneeruuji ɓaleeɓe ummiiɓe Afrik kuutortee ngam fellude ɓiyɓe Libi. Ko ɗum waɗi hannde, wonde ɓaleejo e nder Libi ena boni sabu heewɓe e maɓɓe hannde ko suuɗiiɓe, cuusaa yaltude. Hareeji ɓeydiima kadi e ɗii waktuuji ɓennuɗi sabu haɓtaare wonndiiɓe Khadafi toɓɓude gure keɓtanooɗe gonɗe fuɗnaange Libi. Wiyaama wonde konu makko bommbii yoga dartorɗe filñitaare ndee ngam heftude gure ɗee. Ko ɗum ɓeydi hannde heñaare yiɗde dognude arani'en ɓe ngalaa to moolii so wonaa caggal leydi. Afriknaaɓe heewɓe hannde ko aanɓe sabu laamuuji mum'en waasde jogaade ngalu ngam diwnude-ɓe caggal leydi. Ko ɗum waɗi ena hulaa heewɓe e maɓɓe ko jogorɓe loraade walla boomaade sabu alaa kakkitoowo! E nder Libi, heewɓe hannde cuusaa yaltude saka ena ndaaŋana keei ngam yaltude leydi ndii. Yiyaaka tawa hol dariiɗo e yiɗde danndude-ɓe. Woni yaakaare maɓɓe hannde tan ko hare ndee ñifa law tawa foolɓe ɓee ena ɗooftii kuule sariyaaji hakkundeleyɗiije.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=785&Itemid=135

Caggal nde keneeli waylaare doolnuɗi ngutti e yoga e leyɗeele Magereb Arab (Tunisii, Ejipt e Yemen), ɗi ndaaŋani Libi, ɓiɓɓe mayri petti ndarii e mbeddaaji mbiyi kiiɓal e macungaaji yoo nattu haa laaɓa. Nde tawnoo Kolonel Haddaafii ko laamɗo Manna wuurti e maɓɓe warooɓe dadi ɗumen kure e conndi ina ngukkita e yimɓe ɓe mbiyaani, mbaɗaani so wonaa ɗomɗeede wellitaare. Hannde o, aduna o fof ina seedtii bunaa heewii e mayri won pelle biyɗe nii ɓurii ujunere neɗɗo maayɗo e pelmondiral ngal, ko e nder ndiin mbaydi luunndiindi kormagol hujja neɗɗanke, Fedde ngootaagu leyɗeele dentuɗi tawa ko catal kisal jooɗiima ñalnde 26 lewru colte ndu ngon ɗen ndu to New York e ñiiɓirde mu’en aadoraande.Fayndaare ndeen jooɗnde heñoraande ginol golle mum fiɓinoo ko e ɓulnaade peeje potɗe ƴetteede ngam larbaade haa muusa Kolonel Haddaafii e wondiiɓe mum haa teeŋti noon e ɓiɓɓe makko ɓe, caggal nde ɓe mbadti libinaaɓe dammuli eɓe mbuusoo e jeese gite hakkunde leyɗeele .Fayndaare wonnde nde ko waawnude terɗe ɓurɗe faayodinɗe ɗe mbele ina ngoota kuugal kiisngal nanondiraangal fawee e dow keeceeje kamɓe ardiiɓe kuccam leydi Libi ndi ko wayi no uddo njogitaaje (embargo arme), raɗaade Haddaafii e yimɓe mum ɗannaade hakkunde leyɗeele, fawde juuɗe e denndaangal ngaluuji maɓɓe ɗi ɓe pagginoo, haɗa ɓe waɗde heen ko ɓe mbelaa. Ɗeen kuule kiisɗe toɗɗii e jaati ko Kolonel Mumaar ElHaddaafii, guwernama mum, ɓiɓɓe makko njoyo worɓe, ɓiyiiko debbo hono Aysaa Haddaafii e yimɓe sappo e njoyo jeyaaɓe e jagge tiiɗɗe laamu makko ngu. Ngal ɗoon kuugal ari ko raɗaade yah ngartaa maɓɓe e yoolde dañe maɓɓe to mbaawi wonde kala. Batu ngu balliima miijo yiɗde yettinde haala ka to suudu ñaawirdu hakkunde leyɗeele (Cour Penal eintrenationale) yanti heen ko haɗde julankooɓe yeewde leydi Libi njogitaaji baawɗe wonde fof. Fedde ngootaagu ngu weeynii loocol ngam fiyde Haddaafii sabu piɗtaali ɗi o yooɓii ɗi so en kaalii farayse mbiyen (crimes contre l’humanite). Ellee nii boom gila fedde nde sosaa ko ngol ɗo laawol fedde nde meeɗi, ƴettude kuugal fawi e go’to e jeyaaɗo e mayre wi’ joom mum yoo darne e yeeso ñaawooɓe suudu sariyankoori hakkunde leyɗeele (TPI). Baaba Talla Pulaagu.Com/Gabon HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook! Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK! .::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::.. Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar... ON NJAARAAMA FULƁE... AC_FL_RunContent('codebase','http://download.macromedia.com/pub/shockwave/cabs/flash/swflash.cab#version=8.0.22.0','width','728','height','90','src','images/banners/flash/pulaar-fulfulde_org.swf','quality','high','wmode','transparent','pluginspage','http://www.macromedia.com/go/getflashplayer','movie','images/banners/flash/pulaar-fulfulde_org.swf'); * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=784&Itemid=135

Haalooɓe pulaar mbi’i : »kala ko neɗɗo remi ko ɗum heewi soñde », ko e nder ndiin mbaydi sariya leydi Ejipto ƴetti kuugal haɗde Hosnii Mubaaraak gonnooɗo hanki hoyreejo leydi Ejipto ko ina abboo e duuɓi capanɗe tati pawɗi e galle mum fiyde koyɗe caggal leydi, addi ɗum eɓe tuumaa nde ngoni e laamu nde saawde walla mbiyen wujjude kaalisaaji keewɗe leydi ndi. Yanti heen kadi ardiiɓe hesɓe laamu luɓal leydi ndi mbi’i kala kaalisaaji maɓɓe no paamirton Hosnii Mubaaraak e wondiiɓe gonnooɗi e nder bankeeji leydi ndi pawaama juuɗe maa doole njooɗiima heen, firti hankadi ko hay go’to e maɓɓe waawaa waɗde e nguun ngalu cowti yeeso e caggal sabu teskaama wonaa warñeende maɓɓe.Ko ɗum saabii suudu ñaawirdu toowndu leydi Ejipto felliti haɗde Hosnii Mubaaraak e banndiraaɓe mum ɓadiiɓe yalti Ejipto haa ko laaɓi heɓaa e maɓɓe fof. O ɗo kabaaru saaktaa ko ñalnde Aaɓnde (Altine) 28 lewru Colte maayndu ndu, tawa o waynii ko fannuyankooɓe sariyaaji leydi ndi. Kala ɗo ngalu hosnii Mubaaraak wonnoo e leydi ndi ina wayi no teetaama haa laaɓi nii e wiyde Abdel El Sa’id jogiiɗo konngol « parquet » tiribinaal o, kono kadi o heɓaani laɓɓitinde sifaa mbaydi gullitaali maa pelentuuji baɗaaɗi e innde Hosnii Mubaaraak e wondiiɓe mum. E jooni jooni wonaa Jeneraal Hosnii Mubaaraak tan hanki hoyreejo leydi joopaa e oon pelente, pelente o ina toɗɗii cuddiiɗo makko Suzanne Mubaaraak,ɓiɓɓe makko ɗiɗo worɓe, Gamaal Mubaaraak, Alaa Mubaaraak hay suddiiɓe maɓɓe paltaaka, Heydi Rasekh e Kadijaa Al Gamaal. E kabaruuji keɓaaɗi cakkitiiɗi, Hosnii Mubaaraak gila follaa e laamu ñalnde 11 lewru Colte maayndu ndu, woni ko to wuro ina wiyee Sarm El Seek, wuro foŋiingo takko daande maayo woɗeewo haaɗngo (mer rouge). Ñalnde 21 colte 2011, laamu luɓal leydi ndi ñaaginooma wonde kala jaagorgal e tamnooɓe kuccam leydi ndi, yoo kaake mu’en teete haa laaɓa sabu no ɓe paggorii ndi ni, ina tunndi hakkillaaji ɓiɓɓe leydi ndi. Kono ɗum fof e yiɗenoode haa jooni ɗeen kuule pawaa tan ko e Hosnii Mubaaraak e ɓesngu mum. (AFP).

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=783&Itemid=135

Kaaldigal suuɗnde hakkunde ruggiyankooɓe Aqmi, laamu leydi Nijeer e laamu Maali fuɗɗiima jibinande laamu Farayse hoolaare mawnde sabu Fedde ruggiyankooɓe wiyeteende Aqmi (Alqaida au Magreb islamique) fuɗɗiima wukkitde huunde e otasuuji faraysenaaɓe ɓe, ɓe njaggunoo e lewru septaamburu e hitaande maaynde nde. Ɓeen woppaaɓe ko tato, debbo go’to, togoonaajo e madagaskaarnaajo. Ciftine ɓeen teɓɓanoo ko e nder lewru Septaamburu e rewo leydi Nijeer e wuro, ina wiyee Arlit eɓe ngondunoo e otasuuji nayo woɗɓe tawa njeyaa ko leydi Farayse, kamɓe fof ɓe cuuɗanoomaa mbiyen ɓe ɓittanoo e naafɗe ko e nder tuddunde jeereende rewo leydi Maali.Fedde innitorteende diine islaam e Magreb Arab woppiti ɓe ko ñalnde jamma Naasaande 24 Colte (Alkamiisa) jofi Mawnde (Aljumaa) 25. Ɓeen tato wellitaaɓe ina jeyaa e mu’en debbo faraysenaajo kono joom galle mu mina heddii tawo e juuɗe maɓɓe, togoonaajo e madagaskaarnaajo njeyanoo ko e sete yimɓe njeeɗiɗo gollotooɓe e galle Areva ruggiyankooɓe ɓe mbiftinooɓe ñalnde 16 lewru Septaamburu 2010 to wuro Arlit e nder rewo ndennndaandi Nijeer. Nde ɓe ngoppaa nde, ɓe mbaɗtaa ko e juuɗe laamu Nijeer, ɓeen ne ndewƴini ɓe haa Ñaame wuro laamorgo leydi ndi e’ wiyde kabaaru bayniiɗo wuro ngo, hay sinno tawii oon kabaaru laɓɓinaani hay batte e mbaydi wellitaare maɓɓe e haalaani hay dara kadi ko fa’ti e ngonka nayo heddiiɓe ɓe, allam yaalam ɓe nguuri, allam yaalam leɗɗe daaɗe maɓɓe ko ko kaɓɓitaa ko ɓooyi, walla ɓe padi kadi ko haa laamuuji dennduɗi bojji ɗi hono Farayse, Nijeer e Maali mbeddoo junngo e jayba njaltina kaalis ko coodtiri yimɓe mu’en. Ko waawi heen wonde fof e wiyde kabaaru ɓadiiɗo kaaldigal maɓɓe ngal hakkunde Aqmi, laamu Maali, Farayse e Nijeer wiyaama ruggiyankooɓe ɓe hono Aqmi ngam ngoppa ɓe, keɓii barjiteede maa weeɗeede kubbal paayodinngal, hay sinno tawiino e jooni jooni o ɓe njaɓaani haalde holi no foti ɓe ndokki e kaalis e holi dokkuɗo oon kaalis ?. Ko waawi heen laataade fof kam ina anndaa ɓeen ngamantaa mehre, kala nde otaas woppaa tawata ko ɓe waɗdaa ɓe haaɗi haaɗi (horde kosam, horde gayri). Kaalɗo dokkugol ngal ɗoon kubbal ko neɗɗo ɓadinooɗo kaaldigal no feewi tee kadi ko kanko ruttii ñohani jaayndiyankooɓe jaaynde faraysenaare ina wiyee AFP. E wiyde tamnaaɗo konngol fedde ruggiyankooɓe ɓe, ardinoo kaaldigal ngal e bannge mu’en ko alserinaajo Abdel Hamiid Abuu Zeid go’to e e warnooɓe otaas engelenaajo biyeteeɗo Edwin Dyer e hitaande 2009, e kadi ko ɓooyaani ko ittugol balɗe faraysenaajo Misel Germaneau e lewru Morso 2010. Eɗen ñaagonoo heddiiɓe ɓe moƴƴere, nde ngaccittee e dow jam hay sinno tawii kaalisaaji ina mbona.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=780&Itemid=135

Jamiil Wul Mansuur jeyaa ko e worɓe dawriyankooɓe naatirɓe damal mawngal jeyaa; ngaal woni ummanaade ndimaagu kam e potal. Ko darnde ngam daɗndude miijooji ɗi roondii, o tabitini ɗum e golle nde o ardii komin arafaat, ɗo ɗowgu makko yeeɓaa, o taƴii geɗe ɗe ndewaani laawol, ɗe yuɓɓo laamu ɓennungu nguu mahi e renndo ngoo. Ndeen darnde addani mo jennooje, jagge e dow belaaɗe, dummbeede haa nawi mo laawol tumarankaagal.Kanko kala e hisnoode to Belgik, o felliti artude e leydi makko ngam jokkude darnde ko nguun tonngu waawi dasande mo kala.Hannde, lannda Tawasul ka o ardii jeyaa ko e lanndaaji dawrugol kattanɗi e soode diɗɗe diɗɗe yimɓe seerɓe ciiri, ɗo tawetee eddaaji leydi ndii kala ina ndenndi, ko ɗuum waɗi lannda kaa jogaade fooɓre ñiɓiinde e leydi. O waɗdi ndee yeewtere toɗɗiinde ngoƴaaji kam e caɗeele leydi Moritani ko e AVOMM, keɗto ɗee yeewtere ndee: AVOMM: Jam ñalli, Musiɗɗo Jamiil Wul Mansuur. A yettaama e teddungal ngal mbaɗan ɗaa min, nde njaɓ ɗaa jaabtaade naamnde avomm.com kam e lowre lannda Tawasul e tawtoreede musiɗɗo Umar Aamdu Mbaay, jaayndiyanke, karalloweb ndeen lowre. Ko ɓooyaani koo lannda mon siifii nanondiral e lannda Ba'si Sirinaawa, ɗuum jibini kulol e nder renndo ngoo, mbele aɗa waawi jubbande en e loowdi ngaal piɓondiral? Holi ko tagi ko oon lannda tan ciifondirɗon? Jamiil Wul Mansuur: Mi yettii on e oo fartaŋŋe mo ndokku ɗon mi. Njiɗ mi wiyde ko dawrugol amen ko feewti e jokkondire ɓooyii laaɓde. Haa teeŋti so oɗon ciftora teppe duuf hoɓɓe lannda amen tuma nde mooɓondiral amen gadanal, lanndaaji dawrugol ummiiɗi e leyɗeele aarabeeɓe, Afrik haa to Asii. Ko lanndaaji ceerɗi ngoƴaaji, so ɗi islaamiyankooji maa goɗɗi. Ɗum firti ko ɗo amen, emin njogii jikku ko feewti e jokkondire jaltuɗe. Oon woni udditanaade kala lannda ka min mbaawi fottude miijo, no ɗuum waawi fotde kala. Ko wonaa ɗuum, min puɗɗiima jokkondire e lanndaaji dawrugol keewɗi, haa teeŋti e kawritnooɗi e mooɓondiral amen ngal. Lannda Ba'si jeyaa ko e gadiiɗi jaabtaade e ndeen yiɗde. Min ciifondirii nanondiral e dow toɓɓe denndaaɗe ina e majje naamndal palestiinnaawal kam e dawrugol Amerik e nder oon diiwaan. Ɗoo noon ina jojji kolliten wonde emin njogii geɗe keewɗe ɗe min luurdi. Ko wonaa ɗuum koo, emin ciifondiri nanondiral goɗngal e lannda Aljerinaawa ka guurte islaamiyankeewa. Ko ɓooyaani koo ne min ciifondirii e lannda Hisbullah mo Liban, e njillu mumen ɓennungu ɗo e leydi ndii. Jooni min ngoni ko e heblude njillu mawngu lannda oo to Senegaal. Ndeke, so en njiɗii mbiyen, emin njogii dawrugol udditiingol wonannde mo woni kala. Ko feeewti e mbaydi, mbaawndi jolnude kulol wonannade yoga, yo mo woni kala deeƴnu fittaandu mum, ndiin mbaydi jeyaaka e toɓɓe nanondire amen, ɗe min ciifdi e lannda Ba'si mo sirii. Sabu minen ko min lannda ngenndiiwa, ka ndaɗɗudi mum woni ɓaarorde islaamiyankoore kono kaɓantooka ngootaagu ngenndiiwu wonannde Moritaninaaɓe kala. Ko ɗuum tagi nii, min njogii jotondiral moƴƴal e kaa lannda kaalaaka, tawi min ngaldaa hono ngaal jokkondiral e ba'siyankooɓe moritaninaaɓe. Waɗi noon ko, emin piɓi wonde lanndaaji ɗi guurte ngenndiniije, njogii ko jiyɗe paaɗɗe ko feewti ngootaagu ngenndiiwu. Ko ɗuum waɗi, jiyɗe amen ina ngoɗɗi ɗe maɓɓe to ɓe mbaawi jeyeede e leƴƴi kala. Udditaare amen ko feewti e jokkondire jaltuɗe, wonaa tan jeyaa ko e dawrugol amen, kono timmitinat ɗum e mbaydi ndi gaa mum alaa. Ɗo mi siftina wonde min eerinooma tuma nde mooɓondiral amen gadanal lannda koministe Siniwaa. Waɗde, ɗee jokkondire kam e piɓondire kollitaani saka baɗtina e jiyɗe toɗɗiiɗe caɗeele ngenndiije maa ko abbitii e leƴƴi moritaniiji. E fawaade heen, lannda Ba'si ko "lannda ngenndiiwa aarabe", minen min ngonaa ɗuum. AVOMM: Heewɓe ina keewi naamnde ko feewti e lannda Tawasul wonde ɗum lannda Islaamiyankeewa. So en njiɗii laɓɓitinde, mbele ko on jokkoode banndiraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti, maa njuɓɓudi nanndo salafiyankooɓe, kettuki Sawuudiyankooɓe maa walla ɓurɗon huccude ko e mbaydi ɓurndi wellitaade yeru lannda islaamiyankeewa mo Turki, gonɗo hannde e jappeere? Jamiil Wul Mansuur: Ɗo, mboɗo yiɗi hollitde wonde minen ko min lannda dawriyankeewa moritaninaawa jogiika ɓaarorde islaamiyankeewa. Emin ngoɗii konngol "lannda islaamiyankeewa" sabu ɗuum noddude woon faamaamuya. Min ngonaa jokkoode banndiraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti, maa njuɓɓudi nanndo salafiyankooɓe, kettuki Sawuudiyankooɓe. So goonga emin njogii ko min ndenndi e banndiraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti, kono emin ceerti e pelle salafiyankooje. ko min lannda dawrugol nguurka, liggotooka e dinngiral dawrugol. Sikke alaa, emin tiimtoo e kala ñemtinorde daɗnde hono no ñemtinorde Turki, PJD mo Maruk, maa lanndaaji goɗɗi ɓasiiɗi e islaam, hollirɓe humpitooji uddital, ɗowtiiɗe kuule islaamiyankooje, udditaniiɗe kesamhesaagu, to bannge dawrugol kam muuyaaɗe ɓesnguuji. Min kaaliino ɗuum e mbaydi laaɓtundi, e nder yiyannde amen hakkilanteewo kam e feññinaango dawrugol kuuɓtodinngol, wonde ko min lannda dawrugol njogiika duttorɗe islaamiyankooje. Min ngonaa jokkoode hay gooto. Min njiɗi ko ñaawreede kaɓorɗe amen kam e baɗal amen dawriyankeewal tawi min ñaawraaka ndaɗɗudi njogitanaandi bannediraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti maa juɓɓule islaamiyankooje nanndo majje e nder winndere ndee. AVOMM: Seedaama e ko sakkitii koo dille konuyankooje ngam falaade diɗɗe jogitiiɗe jokkondirɗe e Aqmi. Mbaar Moritani wonaani e jolde e dinngiral wolde hakkunde mum e niwɗere Ndaɗɗudi (Al Qaida) ? Jamiil Wul Mansuur: To bannge amen, emin keelɗunoo e ko yowitii e ngal naamndal. Minen, emin ndiddii terorisma. Min kollitii ɗuum ko aldaa e moggere ko maa feere moritaniire, tawtinoore banngeeji ɗii kala, mbaydiiji ɗii kala ngam haɓde e nduu duleyndu. Hono no nganndirɗon nii, terorisma ko duleydu hannde adunayankeewu, memndu leyɗeele goɗɗe e nder diiwaan oo ko wayi no Aljeri, Maruk, leydi men ne daɗaanii e mayru. Ko ɗuum waɗi ko maa feere ngam haɓde e nduu boomooru. Kono ɗuum noon yiɗaani wiyde wonde ko Moritani foti daraade darnde heddiiɓe ɓee e ndee hare. E nder ngenndi men, eɗen poti haɓtaade e mbaaydi ndegiindi e kuuɓtodinndi nduu henndu bonndu. Ko wonaa ɗuum, ina waɗi yiyannde hisnoore, nde fotaani yeebeede. Kono etaade amde duƴƴal jaambaaro e nder keeri janani, e wondude e dawrugol ngol en ngalanaa ɗum hattan, mboɗo sikki ɗuum jaɓotaako. Mboɗo sikki ko ardii kala, ko waɗɗii e wonde en Moritaninaaɓe, ko haɓanaade keeri men, huuɓnude kisal men enen e hoɓɓe men. Kono en potaani naatde e feere tubakiri ngam haɓde e Ndaɗɗudi. Ɗuum wonaa haaju men. AVOMM: Moriyani mawninii ñalawma 28 jolal 2010, Maanditaare 50ɓiire jeytaare mum. Holi ɓeto ngo mbaawɗaa waɗande en e ndee maanditaare 50ɓiire? Jamiil Wul Mansuur: Hay so en njiɗaa dey, ɓeto ngoo ko bonngo. Sabu caggal duuɓi cappanɗe joyi goodal laamu ngonɗen haa jooni ko e ngonka kaaɓniika. Gila e ngootaagu ngenndi, haa to demokarasii, haa yettii faggude e renndo. Ndeke ɓeto ngoo ko bonngo, ko boni koo ɓuri ko moƴƴi koo. Kono ɗo amen, emin nanngitii e oo ñalawma. Sabu ko ñalawma jeytaare ngenndi Moritani. Kono, oo ñalawma tulwinaama, sabu Moritaninaaɓe mbardaama yarga e oon ñalawma, ko ɗuum waɗi emin paami mette e sunaare woon yimɓe, emin ngondi e maɓɓe. Emin ngoongɗini wonde, bonnude bagi ngenndi e renndo ngootaagu leydi men, sabu nikñude teemedde teemedde moritaninaaɓe, sabu tan jeyeede ɓe e leñol maaniwol, ko huunde bonde. Ko ɗuum waɗi lannda amen wiyii e yeewtere nde min njuɓɓinnoo e maanditaare jeytaare ndee: "eɗen mawnina ñalawma 28 jolal, kono kadi eɗen cunii ko waɗanoo e oon ñalawma to Inaal, so warngo 28 ofisiyee kam e soofaaji moritaninaajo ɓaleeɓe. So en nduttiima e keɓe capanɗejoyaɓiije, mboɗo sikki ko ustaare wonaa ɓeydaare. AVOMM: Teemedde konunkooɓe e siwil en mbaraama e tataaji konunkooɓe e nder Moritani e kitaale 90, AVOMM kam e lanndaaji dawrugol haa pelle jojjanɗe aadee ina naamndii yo battamboniiɓe ɗiin warngooji ɗi ngaldaa e ñaawoore yoo njagge, ñaawee. Onon, ɓe lannda mumen ɓaarii e islaam, noddi nuunɗal kam e potal, holi konngol mon heen? Jamiil Wul Mansuur: Ko mbaaw ɗen wiyde e ɗum ɗoo, ko ceddeeje baɗaaɗe e dow moritaninaaɓe, e dow jaambureeɓe. So won toɓɓere ƴiiƴam rufaande, alaa e sago battamboniiɓe golliiɓe ɗee ceddeeje ñaawee. Ndeke en mbaawaa faalkisaade sabu ñaawoore ko ñaawoore, potal ne ko potal. Kono minen e nder lannda Tawasul, ko adii kala, ko yoo ko laaɓi waɗe e ko ɓenni ko feewti e ndaamordi (?). So ɗuum yawtii, ñawndungol ndiin ndaamordi (?) ina foti tonngeede e dawrugol kuuɓtodinngol toɗɗingol heen bannge, artirde ñaawoore ngam boomiiɓe ɓee, bannge goɗɗo oo, aawde weeyo heso deeƴre renndo hakkunde ɓiɓɓe leydi ndii e ciiri mumen; mbele damal ruttitaade e fuɗɗoode ina meƴƴoo. Ndeke, ko maa ñaawoore kam e weeyo koolondiral hakkunde moritaninaaɓe. AVOMM: Holi yiyannde nde ndokkaton ngonka 20 000 mooliiɗo moritaninaajo to Senegaal, wuurɓe haa hannde e caɗeele mawɗe baasal leydi e baasal ɗereeji jeyeede e leydi kam e mooliiɓe to Mali fadndiiɓe haa jooni? Jamiil Wul Mansuur: Lannda amen Tawasul ɓooyii yeewtude ndee yeewtere, miin e hoore am mi haalii e mum e nder batirde ngenndi, tuma joɗndeeji hoolaaɓe ndeen batirde, e wiyde mi e pellital daartateengal Hooreejo Siidi ɓiyi Seek Abdallaahi e artirde taƴtinanooɓe moritaninaaɓe e ñawndude caɗeele maɓɓe ko miijo fuɗɗoode ngootaagu ngenndi men. Ɗoo noon, njaɓanee kam yettude ngaal pellital cagotinngal ngal Hooreejo Siidi ɓiyi Seek Abdallaahi ƴettunoo. E nder ƴettugol konnguɗi men e ndeen batirde, min ñiŋii ngonka kaaɓniika mettuka ka koreeji men moritaninaaɓe moolinooɓe to Senegaal. Emin mbiya ka ngonka ka ɓe nguuri gila nde ɓe ngarti ko nganka ka aaɓnotaako to bannge renndo hay to bannge ɗereeji kam e caɗeele leyɗeele maɓɓe. Miijo amen ko taƴtinanooɓe moritaninaaɓe ina njari e ummoraade e leydi maɓɓe jotondiral "keeringal", ngonka neema haa teeŋti to bannge muññital kam e jawdi ustooji ko ɓe nguurnoo e tooñannge e oon tuma. To bannge Moritaninaaɓe taƴtinanooɓe Mali, min naamndiima ko laaɓi e ko huttaa ko yowitii e maɓɓe; kono haa jooni, hay jaabtawol nanningol ummingol e laamu min keɓaani. Kono e miijo amen, eɗen poti jokkude naamndaade tawi taƴonduiraani haa ko laaɓi yana. Sabu emin ngoongɗini wonde gartugol mooliiɓe wonnooɓe Senegaal haa e wonnooɓe heen Mali, naati ko e mbaydi mahtaade ngootaagu ngenndi, haa jooni lofiingu ngu sikkaaka. Jokkude ɗuurnaade kam e faalkisaade ngonka mettuka ka artuɓe ɓee nguuri kaa wisataa ndiyam jam e beldital ngenndiwal ngal cabbino ɗen. Mboɗo ngoongɗini wonde ngonka nguuratooka maa mbiyaa keeriɗam e weytaare wonannde banndiraaɓe men artiranooɓe Senegaal mbele ina tina wonde njeyaa ko e leydi ndii, mbaasa wonde tumarankooɓe. AVOMM: On njaltinii ko ɓooyaani koo ko yowitii e caɗeele macungaagu, mbele ɗum jaɓɓaama no haaniri wonannde ɓe ɗuum toɗɗii ɓee kam dente luutndiiɗe-macungaagu. Holi ko wonnoo heen jaabtawol maa yiyannde laamu nguu? Jamiil Wul Mansuur: Hono no nganndir ɗon nii, min njaltinii ngool ɗerewol, yanti heen min njuɓɓini mooɓondiral mawngal to galle sukaaɓe kiiɗɗo oo ɗoo Nuwaasoot ngam hollitde ɗum ɓesngu Moritani. So goonga, waɗii dille bannge yoo bannge, ɗuum ina haani wonaande naamndal baa'ngal noon farwude. Ko adii fof, woon hatanteeɓe luutndiiɓe-macungaagu ɓe mbeltaaki heen. To bannge goɗɗo oo, jeyaaɓe e ndaɗɗudi amen, coftanaano ɗuum sabu e sikke maɓɓe en ndiwtii keeri ko yowitii e ndeen toɓɓere. To bannge amen, emin ngoongɗini wonde en taaɓiima taaɓal paayodinngal. Taaɓal feewde laawol ngol yiyannde laaɓtunde e huuɓtodinnde e ngal naamndal njiyaagu. Hannde, eɗen mbaawi wiyde wonde Tawasul heɓtinaama e fedde doole dawriyankooje e renndoyankooje haɓantooɓe njiyaagu e baɗte mum. Emin mbasorii ngal taaɓal, emin miijii waɗde, minen e njuɓɓudi amen halfinaandi ngal naamndal, ko ɓuri ko gollaa koo e oo bannge. Ko goonga laamuuji ɗii ko ɗo ngonnoo ɗoo tan ngoni gila ko ɓooyi, ina ɗuurnii no feewi ngal naamndal. Ko ɗuum waɗi, ɗi kuutoraaki kuule ceddinɗe njiyaagu. E fawaade e ayaawo ngo ɓe takkata hatanteeɓe jojjannde aadee, e wiyde ɓe njiyaagu woodaani e nder Moritani. Ko ɗuum woni ko laamu nguu jooɗtorii, ndeke ɓe mbeltotaako e ballal amen ngal. AVOMM: Hatanteeɓe IRA haa teeŋti e hooreejo mumen Biraam ɓiyi Abeydi nana ndummbaa e nder kasoo sabu maɓɓe fawde junngo e njiyaagu laabtungu, holi ko Tawasul haalata heen? Jamiil Wul Mansuur: Tawasul yaltiniino yeeynaango mum ko yowitii e ɗee nangɗe, e nder maggo min kiitorinooma ɗeen nangɗe, min naamndinooma ne kayne yo ɓe ngoppite ko aldaa e yowre ɓeen hatanteeɓe jojjanɗe aadee. Min mbiyiino ne, ko himmi koo, ko ɗowtaade e mbaandi goongɗundi e ñisndi kuule ceddinɗe njiyaagu kam baɗte mumen. Mboɗo sikke, emin keelɗunoo e ndeen winndannde. AVOMM: Holi jotondire mon e laamu Hooreejo Muhammed ɓiyi Aziz? Jamiil Wul Mansuur: Minen ko min luutndere. So goonga ina waɗi luutndere ɓurnde haraade e amen haa teeŋti ko bannge aybinde. Kono ɗuum riiwtaani ko min luutndere demokaraasiire. On mbaasataa janngude, e ɗii lebbi min ndarniino keɓe peewtuɗe e dawrugol bonngol laamu nguu. Ndeke ko jotondiral hakkunde laamu e luutndere. E kuuɓal, min etotoo ko wonde moccooɓe, mahooɓe e ƴeewooɓe ko foti, kono ɗuum haɗataa min aybinde dille laamu nguu so tawii geɗe ɗee njahaani ko feewti e yiilngo leydi ndii. AVOMM: Holi darnde nde lannda mon darii ngam loggitde jiiɓru hakkunde keewal (fedde laamiinde) e ɓamdugol luutndere demokaraasiire? Jamiil Wul Mansuur: Fotde amen wonnoo ko ñaagaade caggal nde toɗɗe hooreyankooje laamu ɓenni, nde kaaldigal waɗetee. Kono mo woni kala e yiɗde mum yoo kaaldigal waɗ, alaa ko gasi. Min mbiyi foti adaade tammbaade ndeen fotde ko fedde laamiinde ndee. Ko hooreejo leydi oo foti eewnaade feewde e kaaldigal ko feewti e geɗe leydi ndii. Moritani fotaani ɗoweede no ɗowretenoo adan nii. Alaa e sago kaaldigal hakkunde laamu e luutndere ko toɗɗii naamnde ɗee kala: ngootaagu ngenndi, faggudu men,demokaraasii men, jokkondire men jaltuɗe kam e jokkondiral hakkunde konu e e dawrugol. Ko maa ɗee naamnde kala ciggee, ko maa fotdeeji kala ƴettee ko adii nde geɗe ceɓɓittoo. AVOMM : E hitaande 2005, oɗon njeyanoo e pottital Dakaar denndinngal luutndere jogitiinde luutndiinde laamu Taayaa, e dow teddungal Hooreejo leydi Senegaal, M. Abdullaay Wad. Ngaal pottital gasiri ɗerewol ganndiraangol « La nanondiral dakaar", oɗon tawtoranoo. Tuma nde siifatee ndee noon on njiyaaka, mbele oɗon mbaawi famminde ko haɗnoo on tawtoreede oo sahaa? Jamiil Wul Mansuur: Aa haa, mboɗo siftora ngaal pottital, ngaal nanondiral kam e jeewte mum. Hono no nganndir ɗon, min qiiminoo wonde fotnoo huccaneede ko luutndere ndernderi. Min miijinoo ngam nafoore leydi ndii e nafoore demokaraasii e nder Moritani, fotnoo ko luutndere nderleydiire tawi wonaa tan luutndere caggalleydi. Ko ɗuum waɗi, min ƴettude sahaa amen, doole amen ngam darnude luutndere nder leydiire. Mboɗo sikki min ngollii ko mawni e ko himmi e yerɓinde laamu Taayaa. Ɗuum ne ko ko waɗɗinoo min, mboɗo sikki ne min mbaɗii ɗuum. Ko goonga, luutndere wonde caggal leydi ina seerti e luutndere nder leydiire sabu ngonkaaji e kaɓtorɗe ɗee mbaawaa wonde gootum. AVOMM: Konngol maa e filñitere ɓesnguure to Tunisii e to Ejipti? Jamiil Wul Mansuur: Mboɗo sikki, henndu hesuru demokaraasii ko ko wutti e feccere doŋre ndee, ko maande moƴƴere. Mboɗo sikki, ɓesnguuji ɗii nattii jaɓde laamuuji canndolinɗi. Haa teeŋti ko waɗi to Kodduwaar caggal peññingol keɓe kollitɗe ɗaftugol Alasan watara hay sinno haa jooni toon waɗi caɗeele. Caggal nde waylowaylo waɗi to Gine konakirii hay sinno teskaama ceerugol hakkunde daawal gadanal e ɗiɗaɓal, luutndiiɗo ɓooyɗo heɓii laamo to wattannde. Caggal ɗuum, filñitere ummii to Tunisii e to Ejipti ngam dillinde seddeeɓe ɓurɓe wojjude gite. AVOMM: A jaaraama Hooreejo.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=777&Itemid=135

Ndenndaandi Senegaal fuɗɗiima tuumde ɓiyi neene mum Iraan rokkude ruggiyankooɓe Kaasamaas kaɓirɗe maa njogitaaje tawa rewni ɗum ko leydi Gammbi. Ñalnde talaata ɓennuɗo Senegaal fellitii haɓaade leydi Iraan sabu eɓe tuumi wonde ko Iraan woni njaatigeeɓe ruggiyankooɓe Kaasamaas mo MFDC. E nder kominikkee mo laamu Senegaal waɗi, ngu hollitii wonde eɓe keɓi haqiiqa wonde leydi Iraan ina jeyaa e maalde rokkoore kaasamaasanaaɓe njogitaaje bonɗe. E wiyde maɓɓe ko ngol waɗi cili ɗiɗi ko guwernama Senegaal tikkanta laamu Iraa gila noon laana batoo jaggaa Nijeriyaa ina rimndi 13 konteneer kaɓirɗe geer ina payi GammbiHay sinno ɗeen kaɓirɗe mbiyaa payi ko Gammbi Senegaal ina yananaa ɗe mbaɗtinta ko e juuɗe rebelaaji kaasamaasa, e nder ɗum alla e laamu Senegaal sunaade, heɓiino nodditde ammbaasadoor mumen jooɗiiɗo Teheraan. Tikkere Senegaal fawinoo ko e ciimtol etaamajoor arme leydi biyɗo ruggiyankooɓe kaasamaasanaaɓe ɓe ina kuutoroo petelaaji Iraa . E nder ndeen wempeƴere luural politik Iraa etinooma manomtude bojji Senegaal fodani ɓe ballal ko ina abboo e temedere miliyaar dolaar waɗiree eɓɓooji ɓamtaare leydi ndi . E nder oon buklet baklet jaaydiyankooɓe Senegaalnaaɓe keɓiino aybinde laamu ngu sabu ko kaalis ɓurani ɓe piɗtaali ɓiɓɓe leydi. E nder lebbi ɗiɗi arme senegaal sankoraama ko ina abboo e sappo e njoyo dadiiɗo to worgo leydi ndi kadi tawaama MFDC ina mari njogitaaje ɓurɗe nii arme senegaal jahduɗe e jamaanu.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=774&Itemid=135

Caggal lewru nde o ittiraa doole e dow jappeere makko Zine El Abidiin Ben Ali hoyreejo leydi tinisii ko ina tolnoo e duuɓi noogaas e tati (23), wiyaama woni ko e hakkunde wuurɓe e maayɓe to opitaal jidda e nder leydi Arabii Sawuudiit gila ñalnde Aaɓnde 14 feebariyee. Kono oon kabaaru kulɓiniiɗo holliraa ko ñalnde Naasaande 17 lewru ngon ɗen ndu, tawa goongɗini oon wakara (kabaaru) biyɗo o woni ko hakkunde wuurɓe e maayɓe mo ko yimɓe ɓurɓe ɓadaade mo.Hannde o so wiyaama o sankiima fotaani yeddeede sabu cellal ɓanndu makko ngal ina ustii no feewi e wiyde kabaaru ummiiɗo e sawuudnaaɓe. Adii yaajnude kabaaru o fof ko jaayndiyanke go’to tawa ko fanniyanke Tunisii ina wiyee Nikkolaa Boo e nder lowre mum habrirde maa mbiyen « Blog».Ɗum hawrunoo ko ñalnde kikiiɗe alarba 16 feebariyee 2011. E wi’de kabaruuji ɓadiiɓe Ben Ali gonnooɗo hoyreejo leydi Tunisii, kabaruuji ɗi jaaynde Afp ƴettiti, mbi’i ko Ben Ali safretee ko e opitaal Jeddah bannge daande maayo leydi Arabii Sawudiit ndi, kabaruu goɗɗo kadi saaktaa e haalide faraysenaare ina wiyee Europe 1wi’i ɓeen ƴoogii tawa njettaaki maayo, Ben Ali antiraa ko to suudu safrirdu laamɗo (Roi) Fahd mo Riyaad wuro laamorgo leydi Arabii Sawuudiit.. E wi’de habrirde Europe 1, Ben Ali naatiri opitaal o ko innde wonnde, ngam hulde golle saaysayeeɓe.Fawaade e haala jaayndiyanke, fanniyanke Tunisii hono Nikkolaa Boo hay joom suudu makko sokna Leylaa Taraabelsii yiyaaka sara makko to opitaal to. Wonde mo hakkunde wuurɓe e maayɓe yaajii sanne, hay galle laamorɗo Tunisii heɓii goongɗinde wonde rafi o fiyi mo ko ñalnde kikiiɗe talaata, toon e Jedda wuro ngo o moolii gila ñalnde 14 feebariyee ñalawma mo laamu makko bonata nde.Haalooɓe pulaar mbi’i : »hakke yahataa, ladat», tinisinaaɓe heewɓe mbi’i ko hakke mu’en woni e yi’de mo, ko ɗum waɗi Allah fiyi mo e kaalisaaji ɗi o wujji ɗi fof so o reentaaki njogori ko muuɗeede caggal makko. Heddiiɓe ɓe alaa ko ɓuri ɗumen sunaade e rafi cellal makko ngal, sabu ɓe ɓurnoo reerɗude ko yiyde mo omo dewñinaa e yeeso ñaawooɓe.Ñalnde laamu makko pusi o yalti leydi ndi kanko e ɓesngu makko sikkanoo o ɓaarii ko to leydi Farayse, Malta maa Dubaay. Ndeke ko Jedda e leydi Arabii Sawuudiit Ben Ali e galle mum ndimti dimle bawɗi mu’en ñalnde jamma aljumaa ina jofi aset, caggal nde laana ndiwoowa maɓɓe waɗi waktuuji limti limtinɗi dow weejo Arabii Sawuudiit. Ko sahnga waktu gdano jamma waktu Farayse, waktu tataɓo e duunde Arabii Sawuudiit laana maɓɓe juurii e boowal laaɗe diwooje wuro Jidda wuro takkiingo maayo woɗeewo haaɗngo to hiirnaange leydi ndi. Zine El Abidiin Ben Ali hakki hoyreejo leydi tinisii nde jippii nde ina wondi e yimɓe njeegomo jeyaaɓe e galle makko, o waali jamma makko gadano ko e galle laamorɗo ɓiyi laamɗo, hade makko bismeede e galle ɓooyɗo laamorɗo laamɗo leydi ndi, desanaaɗo hoɓɓe tedduɓe arooɓe hoɗaade e leydi ndi. Ko e nder o ɗo galle pattam lamiiɗo mo ɓalal toowngal marɗo damuɗe jeeɗiɗi deenaaɗo jamma e ñalawma Ben Ali e galle mum njippinaa. Ɗoon omo jogii gollotooɓe e reenooɓe ɓadiiɓe (garde corps) tawa ko galle laamorɗo o waɗi ɗum e juuɗe makko. Addani mo rutteede ngal ɗo teddungal ko sabu makko wiyeede ko o moƴƴo o wonnoo tee alaa fof e laamɓe ɓe ɓe o waɗanaani fotde, hay sinno tawii ɗo o jaggiraa ko o mooliiɗo kono wonaa laamɗo leydi. Coggu gonaangal makko toon tan ko jaggude hunuko mum waasa wi’de ina haala maa ina rokka yiyannde mum e dawrugol leydi ummii ndi. «Arabii Sawuudit Leydi Walla Wero Naati Daɗa Wonande Diktatoor ‘en» : Fi’de sappo e hunuko mum ko sarɗi alaa e sagoojo mo wonnooɓe laamɓe ina moolii Arabii Sawuudit ɗoftii gila ndeen haa jooni. Yeru Nawaas Sariif gonnooɗo mawɗo jaagorɗe leydi Pakiistaa mooliima toon ko ina tolnoo e duuɓi jeetati, caggal kuudetaa jeneraal Pervez Musaaraaf e hitaande 2000. Rewi heen ko garaangal e hitaande 1979 gorko ina wiyee Idi Amiin Daddaa gonnooɗo hoyreejo leydi Uganndaa. Idi Amiin Daddaa e suddiiɓe mum njoyo (5) e sukaaɓe heewɓe wuurii ɗoon haa maayi e hitaande 2003 meeɗaani dañdude e laamu ngu caɗeele, sabu omo ɗoftii sarɗiiji leydi ndi.Goonga nii gonaangal Idi Amiin Daddaa e leydi he ina wontannoo laamu ngu tuuba horde, kono nde tawnoo e laamu makko omo rokkunoo diine islaam geɗal, laamu leydi felliti ruttude mo ndeen ɗoon moƴƴere. Haaliyankooɓe heewɓe keɓii wi’de Ben Ali e galle mum ɓooyataa toon sabu diine islaam o ina foŋŋaa no feewi e nder leydi ndi tee ina anndaa ɓe ngonaa juɗiiɓe e dewal Allah no feewi.Ɓuri woyeede heen fof noon ko cuddiiɗo makko tokooso o hono sokna Leylaa Taraabelsii nde tawnoo ko mooroowo ŋanaa wonnoo woowaani maa tawa nii meeɗaani ɓoornaade dampe e ɓurtungal. Haalooɓe pulaar mbi’i : »aduna ko dannga waandu, waɗat jaaɓe waɗa makka », ina sikkaa ɓe paamii ɗum hannde. E wi’de haalirde RTL so tawii balɗe makko ina yeeso ɓooyataa ɓe tira dimle bawɗi maɓɓe ɓe mbaynoo jiddanaaɓe ɓe lappana Libi leydi Kolonel Momaar Haddaafii bi’ɗo ina huuɓni sarɗiiji jaɓɓaade ɓe. Amadou NDIAYE Zorro Pulaagu.Com/Gabon

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=772&Itemid=135

Cahen walla muuɗen? Mohammed Hosnii Mubaaraak wiyanooma cahen tan wi’i alaa kañum muuɗat, nde tawnoo lacciri ndi ko kaangaandi o yaawii ɗeɗɗaade. So en mbelaama nii mbiyen ko joorngol Tunisii ngol sumori keccol makko ngol, sabu gila o jooɗii e jappeere nde ko ina tolnoo e duuɓi capanɗe tuuba ko ngo’ta ko kanko go’to duhii, omo geewoo e dingiral politik Ejipt omo rokka, omo haɗa bi’ɗo suukara ina weli fof fiyee haa Allah bonna ɗum. Gila keneeli waylaare ngutti puɗɗorii leydi Tunisii haa liɓori laamu laamɗo sañɗo hono gorko ina wiyee Sinediin Ben Ali kamɓe laamɓe leyɗeele aarabeeɓe ɓe ko ɓe araaɓe ŋatiwere muusnde, sabu hay go’to e maɓɓe anndaa to laamu mum jogori waɗtinde.Haalooɓe pulaar mbi’i : »so neɗɗo nanaani ko yimɓe kaali maa nan ko bone haali », nde wonnoo Hosnii Mubaarak ko laamɗo koolinooɗo hoyre mum jaɓaano heɗtaade bojji ɓiɓɓe leydi ɓe haa teeŋti noon e seppiyankooɓe dingiral « Tahrir » ɓe ngalaa ko naamndii mo so wonaa nguurndam moƴƴam, teddineede e hormeede, kono haalpulaar ‘en mbiyi : »noppi nanooji puɗata ko e hoyre malaande ». Mettere seppiyankooɓe ɓe ina mawni ko tawnoo gila Jeneraal Mohammed Hosnii Mubaarak heɓi lefol ngol nguurndam maɓɓe ɓeydii tan ko saɗtude, ñalnde ejiptonaaɓe ina ɓeydoo mutde e joote maa baasal, kanko ,e yimɓe makko eɓe leewoo e ngalu leydi ndi eɓe mbaɗa ko weli. Ɗum hollirii tan maa seedtiima laamɓe afriknaaɓe laamantoo tan ko koyre mu’en, ɓiɓɓe mu’en e banndiraaɓe mu’en ɓadiiɓe ngona waaraade faggudu leydi ina mooftoyaa hakkunde leyɗeele ɓe ngoppa ɓesngu leydi ina tammoo ɗe looraani nde tawnoo ɓe kulaani, ɓe kersaani, ɓe miijaaki kadi maayde ɓe ngoppa ɗiin ngaluuji, ɓe kaawanoo hay ɓiɓɓe leydi ndi naftoraade. En njiyii Jeneraal Muusaa Tarawore, Maresaal Mubutuu mo Konngo Demokaratik e Alhajji Omaar Bonngo mo Gaboo, ngoppii caggal mu’en ndi Qaaruuna kono alaa fof ko ndi nafti leyɗeele maɓɓe so wonaa tuubakooɓe diwde jooɗaade heen. Ɗum kay ina fotnoo rokkude binndannɗe ɓe mbaasa fijirde ngaluuji leyɗeele ɗe, kono ellee ko hannde nii ɓe ɓuri ɗaanaade maa ɗaankinaade, teru mum wiyaama Mubaarak ina moofti e bankeeji ko ina tolnoo e capanɗe jeegom miliyaar e kaalis dolaar Amerik. Hade men bilaade winndannde nde maa en mbaɗan yilliyankooɓe men ɓe huunde seeɗa e ciimtol maa nguurndam ɓe ɗo wurɓe ɗiɗo renndunooɓe sahaa e nder leydi Ejipt ɓeen ngoni Mohammed Huseen Tantawii hoyreejo leydi e Mohammed Hosnii Mubaarak nokkuɗo ummorde mum e jappeere caggal balɗe sappo e jeetati seppo ɓiɓɓe leydi wi’ɓe njooɗotaako, njooɓotaako so wonaa lefol makko ngol resndee goɗɗo mo ɓe koolii. Holi Gonɗo Maresaal Mohammed Huseen Tantawii Hoyreejo Laamu Luɓal: Maresaal Mohammed Huseen Tantawii Solimaan hannde o hoyreejo laamu luɓal leydi Arab Ejipt jibinaa ko ñalnde 31 yarkomaa 1935 to Keer wuro laamorgo leydi ndi, ko o dawruduyanke o dawi ko e leñol biyeteengol Nuubi ‘en, o woniino jaagorgal kalfinangal ndeenka leydi, e gila e hitaande 1991 ko kanko tamnaa hollaare arme leydi Ejipt e tuggude ñalnde 11 lewru colte (feebariyee) ko kanko waɗaa hoyreejo laamu luɓal e ina sikkaa ko kanko jogori yuɓɓinde toɗɗe hoyreejo leydi garooje ɗe e lewru Septaamburu e hitaande wonaande, hawra e ciltirɗe manndaa Mohammed Hosnii Mubaarak. Gila ñalnde 1lewru Mbooy ko kanko ardii kala dadiiɓe fellooɓe tawa ko e koyɗe njahrata (infanterie), o jeyanooma e wolde mawnde hakkunde arabeeɓe e hitaande 1956, wolde wiyeteende balɗe jeegom e hitaande 1967 e wolde kippuur e hitaande 1973. E nder nguurndam makko kooninkeyankaagal o ardinooma postooji keewɗi haa teeŋti noon o woniino nulaaɗo maa mbiyen jooɗaniiɗo Ejipt to Pakistaa e fannu militeeryaagal. Jeneraal Tantawii garad maresaal fiilaa o wayrii waɗde e Ejipt gila e hitaande 1989, o jeyanooma e wolde arwaniire Golfe to Irak kono o wondunoo ndeen ko e moojobere dowlaaji dentuɗi winndere (Onu). Gila ñalnde 11 Feebariyee ko kanko Mohammed Huseen Tantawii woni hoyreejo Ejipt caggal balɗe 18 tikkere seppiyankooɓe dingiral «Tahrir». Mohammed Hosnii Sayiid Mubaaraak jibinaa ko ñalnde 4 duujal 1928 e nder diiwaan ina wiyee deltaa Nill. Caggal njanngu makko hakkundeewu walla liisee o naati duɗal toowngal militeeryaagal (academie militaire) ko ɗoon nii o boom o adii heɓde seedamfaagal makko e fannu karallaagal militeer. E hitaande 1950, o naati duɗal njanngu arme weeyo (armee de la’air) o heɓii ɗoo kadi seedamfaagal pannoriingal diwngo e weeyo walla diwnude laaɗe diwooje, ko kanko nii ari hoyre e ndeen haralde. Caggal nde Annuwaar El Sadaat waraa ko kanko fiilaa hoyreejo tawi nii ko kanko wonnoo cukko hoyreejo makko . o jooɗii tigi rigi e jappeere he ko ñalnde 13 yarkomaa 1981, kadi o waɗaa hoyreejo lannda Pnd (parti national democratic). Mohammed Hosnii Mubaaraak resi ko debbo go’to ina wiyee Suzanne Saleh Sabet o jibinaa ko 1941, omo jogii sukaaɓe ɗiɗo, Alaa Mubaaraak e Gamaal Mubaaraak won wiy nii gila 2004 o woni ko e meeraade yiɗde lomtinde ɓiyiiko laamu ngu.Kono seppiyankooɓe pennii mo sanne hay laamɓe woɗɓe joginooɓe ɗiin eɓɓooji fof hannde o deedi mu’en puɗɗiima dogde ko wayi Abdullaay Wadda mo Senegaal, Obiyaŋ Ngemaa mo Gine Ekuwatoriyaal. Hay heɓnooɓe waɗde ɗum ɓe hannde ina kuli hoto joorngol sumorde keccol. Haalooɓe pulaar mbiyi: »kala ko yiyaa e aduna maa gas haa heddoo laamu Allah », Mbele Mubaaraak anndoona ndeen winndannde labaande, jaraa nii boom wonaa kanko tan ronkaa yoo ummo e jappeere haade wonii nattii yonde ɓiɓɓe leydi. Ko ñalnde mawnde 11 feebariyee caggal duuɓi capanɗe tati, Mohammed Hosnii Mubaaraak ummii Keer haɓɓi dimngal mum kañum e galle mum payi wuro ina Sarmel Seek.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=771&Itemid=135

Ñalawma tesketeeɗo daatol Ejipt e leyɗeele aarabeeɓe! Ko hannde waɗti balɗe sappo e jeetati filñitaare ɓesngu Ejipt fuɗɗii. Konngol ko gootol e kunuɗe teemedde ujuneere neɗɗo saliiɓe ummaade e boowal Tahriir gila ndee: Mubarak yoo yah! Kono gardiiɗo laamu Ejipt ɗii duuɓi 30 meeɗaa hollude yeeso jogorɗo tellaade e jappeere gila filñitaare ndee fuɗɗii. Kono seedaama wonde Kooniŋkooɓe leydi ndii caliima gila adan fellude ɓesngu mum'en. Ko ɗum waɗi cuusal ɓeydii e deedi sepooɓe ɓee haa oo ñalawma teskinɗo e daartol Ejipt mo Mubarak riiwaa e laamu.Ko ñalnde Naasaande 10 Colte sikkanoo maa Mubarak woppu laamu sabu hakke miloŋ aadee hawrii e boowol Tahriir ngam naamnaade tellogol makko e jappeere! Yaakaare ñalli oo ñalawma caggal nde habraa maa Mubarak wowlu konngol e tele leydi ndii. Alaa ko ɗaminaa naneede e nduun wowlaandu so wonaa omo habra wonde o woppii laamu. Kono ɗaminaare bonii caggal nde o yalti e tele o wiyi wonde omo jogori jooɗaade e laamu haa lewru Siilto, kono o ɗaɓɓaani gorlal goɗngal ngam heddaade e hoore laamu. Ko ɓuri teskinde e kuule ɗe o ɓami ko "weeɗde doole laamu" cukko makko biyeteeɗo Umar Suleymaan. Nduun wowlaandu saaynii ɗaminaare haa seppooɓe haŋkadi puɗɗii faayde sabu Mubarak salaade ɓosde! Kono, ena anndaa won ko fuɗɗii yerɓude e laamu makko caggal nde o habri wonde maa kuule keewɗe e sarɗiiji leydi ndii mbayle ngam nootaade njoƴaaji yontannde leydi wonnde e laabi hannde ena ceppa. Ngati Mubarak ŋatii seeɗa, wuttii seeɗa ngam etaade danndude ko heddanii-mo e laamu makko. Kono jaayndeeji winndere ndee kala kollitii wonde seppooɓe ɓee njogoraani yahrude caggal sabu ɓe paamii doole maɓɓe no poti hannde. Ko ɗum waɗi addi hokkiraa wonde yoo Keernaaɓe fof kawru hannde Mawnde 11 Colte, ñalngu diine e njuulu aljumaa, ngam haŋkadi hollude Mubarak wonde feere alanaa-mo so wonaa weeɗde jappeere laamu nguu ɓesngu Ejipt ndariingu e laabi gila ñalnde 25 Siilo. Aadi ɓamaaɗo oo tabitii haa wooroo Alla e yimɓe heewde e boowol Tahrii ñalnde Mawnde 11. Ko ɓuri milioŋ! Sahnga nde Dhowr juulaa, habraama wonde Hosnii Mubarak ummiima Keer fayde Sharmal-Shek, takko keerol maɓɓe e Israel. Ko toon Galle Laamorgo ɗiɗaɓo oo woni. Kono jaayndeeji keewɗi mbiyi wonde ko o dogɗo! Wonaaji hojomaaji habraa wonde maa laamu yaltin bayyinaango "tiiɗngo, heñoraango" ko leelaani. Hakkillaaji fof haŋkadi ngoni ko e jaynirɗe teleeji. Ko sahnga waktuuji 16: Umar Suleymaan wowli tolbec e tele wonde "Mubarak fellitii woppude jappeere laamu..."! E oon hojom kabaaru oo wonti diiraango wooto e boowal Tahrii: ɓesngu Ejipt ngonngu e laabi ɗee jonte tati hiinii poolgu mum, weytaare saakii e nder seppooɓe e boowal ngal. Teleeji aduna ɗii kala kuccini kameraaji mum'en to boowal ɓurngal lollude hannde e Ejipt: Tahriir... Mubarak, gorko doonunooɗo, tamnooɗo ɓurndi doolnude e leyɗeele aarabeeɓe, tuuɗaama e laamu ngu o jooɗinoo duuɓi cappanɗe tati, ngu o ɗamininoo weeɗde ɓiyi makko Gamal Mubarak! Ɗum ena foti finndinde laamuuji mbaawgu diiŋiiɗi hannde e leyɗeele aarabeeɓe, kono kadi laamuuji ɓurɗi ɓadaade-en... Hay so mi ɗosaani-on yiytere... on paamii.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=770&Itemid=135

Njeñtudi cufal hoyreejo leydi lofu ngadanu mbaɗnoongu ñalnde 31 lewru maayndu ndu ina wayino anndaama nii gila ñalnde 4 lewru ngon-ɗen ndu. Nde tawnoo hay go’to e ƴamooɓe sappo ɓe heɓaani 50% e wiyde hoyreejo goomu cufal ngu, lofu ɗimmu ngu waɗata ko ñalnde 12 lewru Seeɗto arooru ndu, e so tawii laamɗo jaɓii jogori hiwondirde e oon ngar mi ngaraa ko worɓe ɗiɗo hono Mohammadu Isufuu coñɗo 36.06% mo lannda Pnds Tarayya e Seyni Umaru mo lannda Mnsd Nassara kañum ne soñi ko 23.24%.Ari tataɓo e ngu ɗo lofu ngadanu ko Hamaa Hamadu mo Moden Lumana o soñi ko 19.82% ko ɗum saabii nii ko kanko jogori wonde arɗo ,e jaagaraf lofu ɗimmu sabu kala mo o weddanii karte makko ɗe ko kañum jogori wonde maa fiileede hoyreejo leydi lomtoo Jeneraal Saalu Jiboo hoyreejo laamu luɓal. Ndiwaagu makko nguu nii ina jogori waɗde faayiida ngati kala jiɗɗo humdaneede e makko ko alaa e sago teŋana kanko e yimɓe makko teŋe paayodinɗe so yiɗii wullaneede ñalnde kikiiɗe 12 lewru Seeɗto e hitaande ngon-ɗen nde. Won wiyɓe kamɓe ɗiɗo ardiiɓe ɓe ɓe puɗɗiima faɗɗaade paɗe maɓɓe ngam ƴamde mo, Allah noon jogorɗo humande mo kono kam eɗen nganndi kala ɓurɗo reŋde ko heewi ko kañum jogori ɗaftude ɓiyi baaba mum keddiiɗo o. Ciftinen tan ko Hamaa Hamadu meeɗiino wonde mawɗo jaagorɗe e laamu gorko Mammadu Tannjaa hade tekkere luuɓde hakkkunde maɓɓe e duuɓi cakkitiiɗi ɗi. Nayaɓo o ko Mahamaan Usumaan meeɗnooɗo wonde hoyreejo Nijeer tuggi 1993 fayi 1996, kadi o meeɗiino wonde hoyreejo suudu sarɗiiji tuggude 1999 haa heɓi 2009 e laamu Tannjaa Mammadu. Kanko Mahamaan Usumaan o o soñi ko 8%. So tawii ko ƴamooɓe heddiiɓe ɓe coñe maɓɓe ko hakkunde 4%, 2%, 0.5% e 0.38%. So tawii ko njeñtudi cufal nulaaɓe suudu sarɗiiji e dow teemedere e sappo e tati (113) jooɗorde ko lannda PNSD Tarayya mo Mahammadu Isufuu ɓaafti ko capanɗe tati e jeenayi (39) nulaaɗo (depitee), rewi heen ko Mnsd ko Seyni Umaruu 26 depitee, rewi heen Moden Lumana mo Hamaa Hamadu 24 nulaaɗo, rewi heen Andp 8 depitee, rewi lannda yarhammu hoyreejo Ibrahima Bare Maynasara 7 depitee, rewi heen Udr Tabbat 6 depitee, lanndaaji ɗiɗi keddiiɗi ɗi ko depiteeji 2 e gooto. Ciftinen ko ina tolnoo e miliyoŋaaji jeegom nijeernaajo noddanooma yoo cuɓo potɗo ardaade ɗumen ɗo e duuɓi joyi garooji, caggal nde dadiiɓe pollu laamu Tannjaa Mammadu e lewru Feebariyee 2010. Aamadu NJaay Zorro, Pulaagu.com/Gaboo * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=768&Itemid=135

Nijeer diwo go’to ƴamooɓe sappo Allah anndi malaaɗo tiinde jogorɗo humdaneede e oon diwo cafɗo lamɗam. Caggal nde soldateeɓe e gardago Jeneraal Saalu Jiboo polli laamu gorko biyeteeɗo Mammadu Tannjaa ñalnde 18 lewru feebariyee e hitaande maaynde nde ko hannde 31 lewru Samwiyee e hitaande nde ngon-ɗen nde ko ina tolnoo e miliyoŋaaji jeegom, teemedde jeeɗiɗi e capanɗe tati ujunere pawɗe teemedde nayi e capanɗe jeeɗiɗi e ɗiɗi (6.730 472 electeurs) nijeernaajo debbo e gorko noddaa e ko ina tolnoo e ujunnaaje noogaas biro woote yo cuɓo hakkunde ƴamooɓe sappo potɗo ardaade kuccameeje mu’en ɗo e duuɓi joyi garooji so tawii Allah jaɓii.Caggal nde laamu luɓal ngu jooɗii hitaande e jappeere hunii yuɓɓinde cufal ngal alaa heedi heeda Jeneraal Saalu Jiboo hooreejo laamu luɓal ina waawi wiyeede ñaamtaani konngol mum e ko aadondirnoo e fasɓe mum nijeernaaɓe. Fayndaare lofu ngal ɗo cufal hooreejo ko tottitde maa waɗtude laamu ngu e juuɗe siwil ‘en, caggal hitaande buklet baklet hakkunde dadiiɓe e siwil en. So ñalngu 31 lewru Samwiyee wonii cufal lofu ngadanu ngu, lofu ɗimmu ngu kañum wiyaa ko ñalnde 12 lewru marsa e kala toɗɗaaɗo kadi fotata fiileede lefol laamu ngu ko ñalnde 6 lewru awiriil 2011. E nder ngu ɗo lofu ngadanu mbiruuji nayi mawɗi ina ɗaminaa ko go’to e mu’en jogori fiileede lefol laamu ngu ina jeyaa e maɓɓe Mahamaan Usumaan, Hamaa Hamadu, Mohamadu Isufuu e Seyni Umaruu, ɓe ɗo nayo fof keɓiino martabaaji mawɗi e nder leydi Nijeer ndi. Ko kanko Mahamaan Usmaan nijeernaaɓe ngadii rokkude hoolaare mu’en yo ardo leydi ndi ɗum wonnoo ko tuggude 1993 haa heɓi 1996 hade dadiiɓe teetde laamu makko. Ciftinen yilliyankooɓe men ko adii cufal ngal ina yettoo, denndaangal ƴamooɓe leppi ɗi sabu ɗo woote ɗe ndenndini ko toɗɗe hooreejo leydi kono kadi toɗɗe nulaaɓe suudu sarɗiiji ñaaginooma hooreejo laamu luɓal (president de transition) hono Jeneraal Saalu Jiboo nde riiwtata lofu ngu haa yeeso, kono oon wiyi ko tati memataa jeenayi hay ñalawma go’to fawtetaake heen. Ndenndaandi Nijeer leydi njookiindi e ladde Sahara heɓi hoyre mum maa mbiyen ndimaagu mum ko ñalnde 3 juko 1960, adinoo wonde hooreejo mayri maa mbiyen baaba mum jeytaare ko gorko ina wiyee Amani Joori, hitaande 1974 liyetenaa-Kolonel Seyni Kunce folli laamu makko jooɗii e jappeere haa maayi e hitaande 1987, kolonel Ali Saybu lomtii mo. E hitaande 1993, gorko ina wiyee Mahamaan Usumaan hannde nii kadi ina jeyaa e ƴamooɓe ɓe fiilaa hooreejo leydi.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=767&Itemid=135

Luuti jibintee ko caggal baaba mum! E oo sahaa mo min njettinta oo kabaaru, Rashid Ghanuci, hooreeejo lannda Ennahda, kaɗaaɗo yamiroore dillude e dawrugol Tunisii e laamu Ban Aali, ummiima hannde London, ɗo o moolinoo ɗii duuɓi noogaas kala. Ko AFP (Agence France Presse) hokki kabaaru oo e subaka. Ko ɓiyi makko debbo SUmayya Ghanuci mo o ɗannodtoo habri AFP keborgol makko jolde e ndiwoowa beetawa Dewo ngam ruttaade to Tunisii.E balɗe ɓennuɗe ɗee, jaaynde Almaañ wiyeteende Der Spiegel habriino wonde ma Rashid Ghanuci "hoot Tunisii ko leelaani". O wiyi "ko mi ɓiyleydi Tunisii ko adii fof, etee njiɗ-mi ko ruttaade ɗo njeyanoo-mi". E naamnal baɗte anniyaaji makko garooji e dawrugol, o hollitii wonde o wonaa "Khomenii" etee Tunisii "wonaa Iraan". Ɗum ko ngam duuñtude kulhuli yoga e Tuunisiinaaɓe e renndo leyɗeele tuubakooɓe hulɓe wonde maa Islaamiyaŋkooɓe nduttin demokaraasii caggal so ɓe keɓii laamu. Woni anniya makko e wiyde makko ko "addude ballal makko e ɓamtaare Tunisii e oo sahaa teskinɗo mo leydi ndii yalti e yontaaji hoɓɓayru fayde e demokaraasii". "Min njiɗaa lannda gooteejo e nder Tunisii walla waɗɗinde Sariya Lislaam e dow ɓiyɓe leydi ndii, kono min njiɗi ko leydi ndii heɓa ndimaagu mum e nder demokaraasii goongɗuɗo". Rashid Ghanuci hollitii wonde o ɗaɓɓaani hay jappeere wootere e duuɓi makko 70 timmuɗi; "sukaaɓe waawɓe ena e lannda amen ngam ɗaɓɓude jappeere laamu leydi ndii.". Caggal nde Ben Aali heɓi laamu e hitaande 1987, lannda Ennahda fiyaa kaɗol e nder Tunisii sabu maɓɓe huleede eɓe kefta laamu e juuɗe "demokaraat'en". Kaŋko Ghanuci o ñaawaa cokol kaaɗdi nguurnam e luutol (contumace). Gila ndeen, o moolii ko London. Lannda Ennahda hollitii yiɗde-mum heɓde yamiroore artude e diŋiral dawrugol leydi ndii. Laana ngartiroowa Rashid Ghanuci ena foti juuraade boowal diwooje Tunisii sahnga 11:00 GMT.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=765&Itemid=135

Ena waayi hono won henndu hesudru wutti e yoga e leyɗeele aarabeeɓe caggal nde Tunisii yanndini Ben Aali, gooto e laamɓe aarabeeɓe cikketenooɗo hay gooto waawaa ɓosnude-ɗum! Gila ñalnde poolgu faamaa ena waawi heɓeede e seppooji filpitaare, seedaama dille conndi e teppe e Alaseri, Jordani, haa yettii Ejipt hannde. Hosnii Mubarak, gonɗo e laamu ko ɓuri hannde duuɓi cappanɗe-tati, waɗtii nande "Mubarak, faa ladde!". Kono mbar Tunisii e Ejipt ko gootum?Duppitaali keewɗi mbaɗii e nder leydi Ejipt ngam hollirde Salaare ngonka ɓiyɓe leydi ndii. Ena siiftoraa ko noon filñitaare Tunisii fuɗɗorinoo caggal nde Mohamed Bouazizi duppitii e yeeso Galle Ɗowirgu Siidi Bouzid ngam hollirde mette mum e ko laamu heɓti njeeygu makko. Ngati ko wayi noon kadi waɗii to Alaseri, Nuwaaksoot e nokkuuji goɗɗi ɗi cifaaka tawa. Gila ndeen, seppooji salaare laamu Mubarak ena mbaɗa ñalnde kala. Laamu nguu renndinii doole mum kala ngam soƴƴude daande ndee filñitaare. Hakunde 20 000 e 30 000 poliseeɓe caakaama e hakkunde wuro Keer e Aleksandri. E balɗe gadane seppooji ɗii, yimɓe jeeɗiɗo (seppooɓe 6 e poliisnaajo) mbaasii heen piɗtaali mum'en. Kono ɗum haɗaani renndo Ejiptnaaɓe saliɓɓe laamu Mubarak noddude kadi seppooɓe yoo tello e laabi Keer e gure goɗɗe Ejipt. Hono no seedoraa e filñitaare Tunisii, juɓɓinol seppooji ɗii kala ko e Enternet waɗaa, haa teeŋti e laylayte renndoyaŋkooje hono Facebook, Twitter, ekn. Ko e kelle ɗeen laylayte ɓe ndenndinta humpito hare ndee, noddaali e juɓɓule kala haa ɗum waawa saakaade e nder dumunna daɓɓo! Kono to Ejipt, laamu nguu faamii ko Enternet woni bifirgal jaynge filñitaare yonta hannde oo. Ko ɗum waɗi gila hecci haŋki, ɓe ndottii ɓoggi Entetnet ngam haɗde seppooɓe yuɓɓinde golle mum'en. Neldugol semse (SMS) kadi ko ko daaƴaa e nder leydi ndii no diidorinoo. Laamu Ejipt holiraani leefeende hay e sahaa! Ko ɓuri ujunnere neɗɗo jaggaama gila seppooji ɗii puɗɗii. Kono ko fayi arde ena ɗaminaa maa ƴaggeende laamu nguu daar seeɗa sabu yoga e dowlaaji winndere eeriima nde hakkeeji Ejiptnaaɓe kormetee. Laamu nguu kadi heɓii eeraango Barak Obama nde yuurnittoo kuutorogol doole sabu hakkeeji jambitaaɗi ɗii kala ena ñiiɓi e fotde! Mohamed Baradaay, gooto e luutndiiɓe laamu Mubarak artii e leydi mum haŋki ngam semmbinde darnde Ejiptnaaɓe e yiɗde haɓde demokaraasii. Baradaay wonii e hoore goomu nikeleyeer hakke duuɓi sappo e ɗiɗi. O weddinooma eeraango nde demokaraasii naatata e nguurndam Ejiptnaaɓe. Hannde, ena ɗaminaa ma o jeye e ardotooɓe hare luutndiiɓe Mubaraka sabu o wiyi omo jogii hattan ardaade laamu cabborgu caggal nde Mubarak yani... Ejipt wona laydi potndi yanirde noon tan sabu Mubarak ko ñiiɓɗo e laamu etee ko o kooninke gannduɗo lappi laamu e doole mum. Solde laamu makko hay so ena wona, weeɓirtaa no Ben Aali nih sabu makko semmbineede e nder Larme leydi ndii. Yanti heen kadi yoga e laamuuji Hirnaange haa teŋti e Dowlaaji Dentuɗi ena ngonndi e makko. Barak Obamaa hollitii wonde Mubarak ko gollodiiɗo ɓadiiɗo. Kono hannde laamuuji winndere ena kuli wiyeede ena cemmbina lammbawo bayɗo hono Mubarak. Ko waawi wonde heen kala, henndu filñitaare woni ko e wuttude e leyɗeele aarabeeɓe, ndiyam potal e demokaraasii woni ko e walde ena naata e jeerennde fuɗnaange ɓadiiɗo! Hol to ɗem jogori haaɗoyde? Ko Alla tan anndi...

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=763&Itemid=135

Mbar Gaboo jogoraani wontude Kodduwaar to bannge politik? e jooni jooni o hay sinno wontaani ina hulaa hoto joorngol Kodduwaar ngol sumorde keccol Gaboonaaɓe, sabu gila ñalnde 25 lewru samwiyee 2011, luunndiyanke tawa kadi ko koolaaɗo kuuɓal Fedde wiyeteende ngootaagu ngenndi (union nationale) hono Annderee Mbah Obaam fiilii hoyre mum hoyreejo leydi Gaboo yanti heen kadi o formii guwernama makko mo sappo e jeenayi (19) jaagorgal.Nde ndeen kabaaru naati noppi laamu ngu, ɓe padaani nii haa ɓuuɓa to mawɗao leydi ndi hono Ali Bonngo Ondimmbaa to wonnoo e njillu mum to Cibaangaa e nder leydi ndi e wiyde jaagorgal kalfinaangal kisal ndernderdi hono gorko biyeteeɗo Jaŋ Faraasuwaa Ndunnguu lannda Union nationale o fusaama. Ɗum ɗoon waɗi ko caggal nde Anndere Mbah Obaam fiilii hoyre mum lefol laamu ñalnde 25/01/2011 to Liberwiil wuro laamorgo leydi ndi. Ciftinen banndiraaɓe e cufal hoyreejo leydi e hitaande 2009 e ñalnde 30 lewru Juko caggal sankaare Alhajji Umaar Bonngoo Ondimmbaa ko kanko koolaaɗo kuuɓal lannda ngootaagu ngenndi Anndere Mbah Obaam ari tataɓo caggal Ali Bonngoo hoyreejo leydi e Piyeer Mambunnduu hoyreejo lannda Upg. E jooni jooni o Anndere Mbah Obaam nana moolii to ñiiɓirde fedde ngootaagu dowlaaji dentuɗi (Onu), tee e wiyde makko o yaltataa galle o so wonaa fedde dàowlaaji dentuɗi dagnu piilngal makko hoyreejo leydi Gaboo. E wiyde Jaŋ Faraasuwaa Ndunnguu jaagorgal kisal ngenndi hay go’to hawrtaa Gaboo ina wonta Kodduwaar ɗimmo. Ko ñalnde talaata 25 lewru Samwiyee to jooɗorde lannda union nationale luunndiyanke Anndere Mbah Obaam ƴetti junngo mum fawi e deftere constitution leydi ndi, woondi, waati wiy ko kañum woni hoyreejo Gaboo, sabu e wiyde makko : »cufal gaboonaaɓe ɓuri doole yamiroore suudu sariya toowndu (cour constitutionnelle), waɗooru ko yamiraa», o saakti ngoon miijo ko e tele makko ina wiyee TV+. Eɗen nganndi gila ngal ɗoon cufal ɓenni haa jooni o seeraani wiyde ko o gujjaaɗo hay sinno ko Ali Bonngoo rokkaa poolgu. Kono gila caɗeele mbaɗi Koduwaar yanti heen kadi kaalirɗe leydi Farayse njaltinii dokkimenteeruuji ceedtotooɗi wonde woote Gaboo ɗe ndewaani laawol, tekkere ɓeydii tan ko luuɓde hakkunde Ali Bonngo e luunndiiɓe mum e ina sikkaa so tawii allah ɓuraani faabaade ko e ngar mi, ngaraa muusɗo ɓe payi ɗo e balɗe maa lebbi garooji. Haalooɓe pulaar mbiyi : »nde teewu yiyaa fof won ko maayi», Anndere Mbah Obaam so en mbelaama mbiyen o ƴoogi miijo makko ngo ko caɗeele politik Kodduwaar woni jooni ɗe, kodduwaarnaaɓe cuɓii ko Alasan Daraamaan Wataraa, kadi pelle hakkunde leyɗeele winndere nde fof ceedtiima wonde ko kanko liɓi Loraa Bagboo ngu alaa nguli, kono nde tawnoo Suudu ñaawirdu toowndu (Cour Constitutionnelle) ko kanko rokki njomu ronkaama yoo jam dañe. E wiyde makko gaboonaaɓe njiɗi ko mo cuɓii o jooɗoo e jappeere ardoo kuccameeje mu’en, so tawii ɗum ina dagii e Kodduwaar, ina foti kadi dagaade e Gaboo.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=762&Itemid=135

Ko joli e lewru Bowte to Siidi Busiid ko huunde bettunde tigi nde ɗaminanooka e daartol dawrugol Tunisii Alla e no laamɗo janndinaaɗo oo, Ben Aali tamirnoo Tunisiinaaɓe muusde! Gila Ben Aali "lomtii" Habib Burgibaa e hitaande 1988, Alaa ko waylii e ngonka Tunisiinaaɓe e baɗte hakkeeji aadee haa teeŋti e udditaare bannge dawrugol e demokaraasii. Ben Aali jeyanoo ko e ɓurɓe ƴaggude e laamu Burgibaa sabu ko kaŋko halfinanoo jaagorde geɗe nder leydi, ɓurnde huleede e jaagorɗe! Poliis tami mbeddaaji, duɗe jaaɓi haaɗtirde e nokku kala mo yimɓe ndenndata: hay gooto suusaa ɗippude, mi haalaani ñiŋde laamu nguu. Kono ñalnde oo suka wartorii duppere e wuro ena wiyee Siidi Buzid, filñitaare dawi, laamu Ben Aali wuurii, yerɓi, bajal abbii e yaajeende!Ko ñalnde 19 Bowte 2010 dille puɗɗii to wuro Siidi Buzid ngoo nde gooto e sukaaɓe wuro ngoo, Muhamed Bouzizi duppi hoore mum ngam hollitde mette mum e ko poliis hefti njeeyngu makko! Ɗoon e ɗoon, ujunnaaji sukaɓɓe mbali e laabi wuro ngoo ngam seppude mette mum'en. Kono poliis jaɓɓorii-ɓe ko piyanɗe fetelaaji e sokeede e kasooji. Yimɓe heewɓe njaggaa! Oon sahaa, laamu nguu ena hoolii hoore mum; alaa miijiiɗo ko ɗeen dille njogori yerɓinde leydi ndii, e diiwaan leyɗeele aarabeeɓe kala. Ñalnde 24 Bowte 2010, poliis huutorii kure caasɗe ngam riiwtude seppooɓe to wuro Menzel Buzayaan (60 kmn Siidi Buzid): piɗtaali ɗiɗi maayi heen! Dille ɗee puɗɗii saraade e nder leydi ndii. Maayirɗe hitaande 2010 ndee ustaani pellital Tunisiinaaɓe haa lewru Siilo nduu darii. Ñalnde 3 haa fayi 4 Siilo 2011, kuɓeeje laamu keewɗe nduppaa so Saida e Thala. Ñalnde 8 haa 10, hareeeji bonɗi nduppitii to Kasserine, Thala e Regueb: 21 neɗɗo maayi (laamu), 50 maayi e wiyde seppooɓe ɓee. Ben Aali yamirii poliis yoo fellu ɓesngu leydi mum, kono jaynge ena ɓeydoo tan yaajde e leydi ndii. Ko ndeen laamu nguu wiyi ko bonnooɓe ummiiɓe caggal leydi ngari boomde Tunisii. O nawti dille ɗee e tuumamuuya saram-boomooɓe! Sahnga nde Ben Aali e laamu nguunjoopotoo saram-boomaagu e arani-en, maayɓe e bonannde ena ɓeydoo saraade e leydi ndi. Ko ndeen haŋkadi o laamu nguu fuɗɗii faayde: Ben Aali felliti wowlude noddaango fayde e ɓesngu leydi mum. E wowlaandu makko ngadanu bayyinaangu e tele gila dille ɗee puɗɗii, o wiyi ma o hokku leydi ndii hakkeeji timmuɗi, ndimaagu heɓɓitere, kadi o wiyi ma o ustu codgu marsandiis. Wowlaandu makko nduu hollitii wonde ko o puɗɗiiɗo faayde seeɗa. Ɗum hokkii seppooɓe ɓee cuusal sabu Ben aali meeɗaa yiyeede ɗo yahri caggal! Ko ndeen fuɗɗaa naneede "Ben Aali, boowal!" e kunuɗe seppooɓe! Laaɓii ndeke laamu fuɗɗiima yerɓude sabu Ben Aali fuɗɗiima yowde won e jaagorɗe mum, ɓe o wiyi ngoni sabaabu caɗeele ɗee. Ɗum ko ngam dille ɗee ena ustoo. Kono alaa ko gasi. Ñalnde 14 Siilo 2011, keeri leydi ndii kala uddaama, boowe laaɗe diwooje ndaaƴaama, tiiwaande laamu wowlaama! E haaweede leydi ndii e winndere ndee kala, mawɗo jaagorɗe Tunisii yalti e tele wiyde wonde Ben Aali ena wonndi e ngantu waawde ardaade leydi ndii e oo sahaa, ko kañum heɓi laamu haa ko fayi arde! Kono woni goonga tan ko Zine Abidine Ben Aali, jiimɗo Tunisii duuɓe 23, ferii fayi caggal leydi, e dow kulol e faayre! Filñitaare waɗii e Tunisii: cikkanooɗo ko kañum waawi fof dogii no rawaandu hulɓinaandu... Gila oo ñalawma, ko kaŋko mawɗo jaagorɗe Mohammed Ghanouci ardi ɗowgu cabborgu leydi ndii. Kono hay so o naatnii luutndaare ndee e ɗowgu makko, yoga e sappooɓe caliima yoo laamu nguu heddo e wonndiiɓe Ben Aali gila hannde araani. seppooji ko ko njokki e yiɗde fittude hoore laamu Tunisii haay laaɓa, tawa hay gooto e wonndunooɓe e Ben Aali heddaaki e laamu. Filñitaare Tunisii ko gootal e joljole ɓurɗe teskinde e nder leyɗeele Maghreb gila duuɓi cappanɗe! Kadi ena hulaa walla ena ɗaminaa maa nde saro e nder leyɗeele aarabeeɓe, nde saaka ndimaagu e demokaraasii e ɗee leyɗeele jiimaaɗe laamuuji waawnere gila dawaa-dawi!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=761&Itemid=135

Pooɗee-nduuree ko ko jokki hakkunde renndo hakkundeleyɗiyaŋkoore e laamiiɗo kakaaɗo leydi Kodduwaar hannde hono Loraa Gbagbo, haa teeŋti e hakkunde makko e Farayse. Gila toɗɗe laamɗoyaŋkooje njuɓɓinaa haa noosaa wonde Alasan Wataraa hawi, Gbagbo jaɓaani weeɗde-mo coktirɗe Galla Laamorgo sabu suudu Waggiyaŋkeewu Toowndu leydi ndii firtii ñaawoore, wiyi ko Gbagbo hawi. Gila ndee, gooto e maɓɓe fof wiyi ko kañum toɗɗaa... Kodduwaar woni ko e suggere mande horaande yalteede sabu Gbagbo salaade ummaade e laamu haa yoordi e baaji!Hakkunde Kodduwaar e Farayse, docotte puɗɗiima kadi huɓɓude sabu Gbagbo naamniima yoo ambaasadoor Farayse Jean-Marc Simon luɓru-ɗum! Ko tambiiɗo konngol ɗowgu Gbagbo hono Ahoua Don Mell, haalii e rajooji Kodduwaar wonde jooɗaniiɗo Farayse e leydi ndii nattii wonde jeewtidiiɗo maɓɓe sabu o ittaama e jooɗnde ambasadoor! O hollitii wonde ɓe mbaɗi ko haaɗi-haaɗa caggal nde Farayse itti gonnooɗo ambasadoor Kodduwaar to Pari, ɓe mbaɗti ɗoon ambasadoor mo Wataraa toɗɗii. Laamu Farayse e doole e leyɗeele winndere ndee keftini ko Watara woni laamɗo Kodduwaar. E jonte ɓennuɗe ɗee, Gbagbo e wonndiiɓe mum pirtii jooɗanaagu ambasadooruuji Kanadaa e Britaniya kono Lonndon e Otawaa mbiyi keftinaani ngal kuugal sabu wonaa laamɗo keftinaaɗo ɓami ngal. Otawaa e Lonndon kañum'en ne njowiino jooɗanaagu ambasadooruuji ɗi Gbagbo toɗɗinoo! Ngati Gbagbo fellitii tan waɗde dawrugol fettu-mi-ŋata hakkunde mum e yoga e dowlaaji keftinɗi Alasan Wataraa hono laamɗo Kodduwaar. Dental Afrik e renndo hakkundeleyɗiyaŋkoore ndee kala etiima, enndii yoo Gbagbo weeɗ laamu nguu Wataraa, kono hay baɗte gasaani tawo. Hon nde ɓe njogori huutoraade doole ngam solde laamu Gbagbo? Haa yeeso ko laawol...

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=760&Itemid=135

Ñalnde 17 lewru samwiyee 1961, ñalnde 17 lewru samwiyee 2011 ko hikka waɗi duuɓi capanɗe joyi e go’ (d 51) ko gorko ngenndiyanke tawa kadi ko jaambaaro kuɓɓuɗo biyetenooɗo e nguurndam mum Patrice Émery Lumumbaa yaltunoo o ɗo aduna tawa yooɓii fiɗtaandu mum ko tuubakooɓe beljiknaaɓe jiimnooɓe Ndenndaandi leydi Konngo e oon sahaa. Haalooɓe pulaar mbiyi : »ndimaagu rokketaake, luɓataake teetete tan » ko ɗum nii Lumumbaa e wondiiɓe mum paamnoo nde nguufi kure e conndi mbakkii gaayaale mbiyi yontii ɓiɓɓe konngonaaɓe keɓa ndimaagu mu’en e fannuuji ɗi kala. E oon tuma o wiynoo ko yoo beljiknaaɓe njaltu leydi maɓɓe ndokka ɓe ndimaagu maɓɓe haa timma, kono nde wonnoo ɓanndu raneeru wonaa paso kaan haala maa oon goonga wayi e maɓɓe no laɓi e nder ɓernde nii ɓe ŋati peɗeeli maɓɓe ɓe picci, ɓe mbiyi kala nannooɗo kaan haala maa nantu ɓe codii leggal daande makko.Ko goonga nii ɓe keɓii sodde daande makko kono haa jooni miijooji makko e ngenndiyankaagal makko ina kuutoree e nder doŋre men Afrik nde e kala nde afrikyankaagal maa ngootaagu haala maa ɓerɗe ndog e o ɗo gorko kulɗo gacce mo hulaani maayde. Haalooɓe pulaar noon mbiyi : »neɗɗo yoo hul gacce, waasa hulde maayde », ellee nii ko ɗum wonnoo falsafa makko e nguurndam makko. Hannde oo, o ɗo gorko dimo daneejo tuɗɗiima leppi leydi, kono leydi kadi tuɗɗiima leppi teddungal, sabu nguurndam makko o wuurannoo ɗum ko ɓiɓɓe konngonaaɓe e afriknaaɓe fof. Holi Gonnooɗo Patrice Emery Lumumbaa Gadinooɗo Wonde Mawɗo Jaagorɗe Ndenndaandi Konngo Demokaratik? Patrice Emery Lumumba jibanaa ko ñalnde 2 lewru morso 1925 to wuro ina wiyee Onalua e nder leydi Konngo Beljik sabu e oon sahaa ko noon leydi ndi heewnoo wiyeede, tuubakooɓe añɓe Konngo e Afrik fof njooɓii fiɗtaandu makko taƴi goddi ɓaleeɓe ɗum wonnoo ko ñalnde 17 lewru samwiyee 1961 to diiwaan biyeteeɗo Kataangaa. Ndeen leydi ndi heɓii jeytaare mum politik e hitaande 1960 ko kanko Allah rokki wune maa hoolaare Hoyreejo leydi ndi hono Joseph Kasa Vubu fiili mo mawɗo jaagorɗe leydi hay sinno tawii ɗum duumaaki sabu e ko duttorɗe kaali ngardiigu makko jaagorɗe tuggi ko e lewru Korse haa heɓi lewru Septaamburu 1960. Ciftinen yilliyankooɓe men baaba mum jeytaare leydi Konngo ndi ko gorko ina wiyetenoo Joseph Kasa-Vubu, go’to e yontaaɗo jeytaare Konngo Demokaratik. Patrice Emery Lumumba konngonaaɓe njaggiri ɗum ko hono Martin Luther king jaggiraa e Dowlaaji Dentuɗi Amerik nii e oon ñalawma nde arti fof hay go’to gollotaako e nder leydi he nde tawnoo ko kanko woni ɓiɗɗo leydi gadiiɗo dartaade kalifaandi tuubakooɓe, ko ɗum saabii konngonaaɓe walla afriknaaɓe heewɓe ko o annebi e jeese mu’en. Duuɓi capanɗe joyi caggal warngo makko haa jooni ronkaama anndeede fewjunooɓe ndeen maalde haasidaagal. Patrice Lumumbaa e Pele Mum Njannguyankooje: En mbiyiino e naatirde winndannde nde wonde Patrice Emery Lumumbaa jibinaa ko ñalnde 2 lewru morso 1925 to Onalua e nder diiwaan Katako-Kombe (Sankuru) e leydi Konngo Belsik hannde o Ndenndaandi Konngo Demoratik (RDC). Patrice Lumumbaa kulɗo gacce suusi maayde adii waɗde taaɓe mum gadane njanngu ko to duɗal katolik (missionnaires), nde tawnoo ko o almuudo moƴƴo kadi belɗo hakkille, o naati duɗal porotestaa ‘en tawa tamnoo ngal ɗoon duɗal ko fannuyankooɓe njanngu leydi ina wiyee Suwed (Sued). Nde tawnoo e oon sahaa ndimaagu heɓaaka njanngu leydi ndi waɗanoo ko e juuɗe diineyankooɓe maa mbiyen religieux so tawii en kaalii tuubankoore, yanti heen kadi duɗe jaaɓi-haaɗtirɗe leydi ndi keblata tan ko haralleeɓe (ouvriers) e fannuyankooɓe diineeji katolik ‘en, Patrice Lumumba Allah rokki ɗum teskaade ndeen lohre felliti luggiɗinde miijooji mum e fannu daartiyankaagal haa teeŋti noon e murteende (revolution) Farayse, daartol leydi Ayti, Dowlaaji Dentuɗi Amerik e Dowlaaji Dentu Russie. Caggal ɗum Patrice Lumumba golliima e sosiyetee pannoriiɗo oogirɗe (minerai de fer) e nder diiwaan worgo wuro Kivu haa heɓi hitaande 1945, caggal ɗum o woni jaayndiyanke maa mbiyen caaktoowo kabaruuji to Leopolville) hannde Kinshasa wuro laamorgo politikyankeewo Konngo Demokaratik e to Stanleyville hannde wiyeteengo Kisangani. E oon sahaa kuɗol makko jaayndiyankaagal ina tawee e nder jaayɗe keewɗe leydi ndi. E lewru Septaamburu 1954, laamu leydi Beljik rokki teemedde ɗiɗi kartal dantitee kanko Patrice Emery Lumumbaa omo jeyaa e ɓeen adiiɓe weeɗeede ɗeen karte kono alaa no wayi sabu e oon sahaa leydi ndi ina jogii ko ina abboo e sappo e tati miliyoŋ innama aadee. E so tawii tan ko teemedde ɗiɗi kartal ndokkaa, eɗen mbaawi wiyde ɗum wayi ko hono weddaade peñ suukara e nder maayo haaɗngo ni. Nde wonnoo ko o neɗɗo ceeɓɗo, kadi cunnotooɗo e nde o gollotoo e nder sosiyetee miñeer o nde, o tawii ngalu kaaƴe maa mbiyen ngubbiigu leydi ndi ina njogii heedo (role) e nder faggudu jeyre hakkunde leyɗeele, kono laamu Beljik ina hippi heen juuɗe mu’en ina calii ɓiɓɓe leydi ndi paama oon faayiida ngaluyankeejo. Nde wonnoo cuusal makko ina teskaa o wiyi ko alaa e sago ndeen ɗoon fenaande iwa haa laaɓa kono kadi omo heɓi haqiiga wonde ndeen fenaande ɓaleere waawataa iwde tawa ɓiɓɓe leydi ndi ndokkondiraani juuɗe ndadoo haa tiiɗa kaɓanee yontaaji garooji. Sabu pulaar ina heewi wiyde : »hiraande ñaametee ko jamma kono ñalawma fewjetee». Ko e nder ɗum Patrice Emery Lumumbaa hetti politik ngam woodtoɗinde ɓiɓɓe konngonaaɓe fof rewɓe e worɓe, ko ngoon miijo addanii mo seertude e ɓiɓɓe baaba makko en heewɓe jaɓɓal politik e nder leydi ndi. E hitaande 1955, o sosi fedde ina wiyee APIC (Association du personnel indigene de la colonie) ko ndeen fedde nii rokki mo fartaŋŋe jooɗodaade e laamɗo (roi) Baudouin tawi ina ari hoɗaade leydi Konngo, fayndaare jooɗnde maɓɓe toɗɗinoo e oon tuma ko ngonka ɓiɓɓe leydi konngo ndi. Hare Jihaadiyankoore Ngam Jeytaare politik Leydi Konngo: E hitaande 1956, Patrice emery lumumbaa weddaa e kasoo ko ina tolnoo e lebbi sappo e ɗiɗi. Allah waɗi woppaa gila edda makko timmaani, ɗum fof o hulaani o waɗɗitii ndimaagu makko politik omo huɗa, omo yenna tuubakooɓe, caggal ɗum mbele ma o woppu ɓe ndeeƴa, ɓe mbaɗi mo mawɗo gardiiɗo (directeur) njeeygu «brasserie», kono ɗum tagaani mo fiyde sappo e toni makko, ellee nii ko ndeen o ɓeydii jartolinde maa hutaade tuubakooɓe belsik. Nde yahnoo e wooteeji meeri ɓadii e hitaande 1957, laamu maa mbiyen guwernama Belkjik siifi yamiroore wonde konngonaaɓe ina mbaawi hettude pelle politik gila e senndikaaji haa heɓi lanndaaji politik hay sinno tawii ko lanndaaji politik leydi Beljik teddinirtee ɗee pelle, Patrice Lumumba e hoyre mum jeyaa ko e lannda biyeteeɗo amicale liberale. E hitaande 1958 e tuma wejo hakkunde leyɗiijo waɗnoongo to leydi Beljik konngonaaɓe teddiniraa ngol ɗoon koolol, kono nde tawnoo ko holliraa maa wejaa e ngoon wejo ko ɓuranaani Lumumbaa e wondiiɓe mum, ɓe mbaɗlorii oon fartaŋŋe mbaɗi peeje haa ɓe cañi jokkondiral hakkunde maɓɓe e pelle jeytaareyankooje. Ndeen Allah artirii mo Konngo o sosi fedde maa lannda politik ina wiyee Fedde Ngenndiyankaagal konngonaaɓe (MNC), ɗum wonnoo ko ñalnde 5 lewru yarkomaa 1958 to wuro ina wiyee Leopoldville (Kinshasa), ko e nder ndiin mbaydi nii o heɓi tawtoreede batu afrikyankeewu (conference panafricaine) to Akaraa wuro laamorgo leydi Gana. Nde o hooti leydi makko o waɗi ciimtol ngol ko e yeeso ujunnaaje sappo ujunere ɓiɗɗo konngonaajo, o heɓiino kadi haalorde jeytaare leydi ndi, hay so tawii beljiknaaɓe mbelaaka ɗiin miijooji. Caɗeele makko politik puɗɗii ko e hitaande 1959 tawi lannda makko MNC e lanndaaji goɗɗi jeytiyankooji leydi ndi ina njuɓɓini batu to Stanleyville, laamu Beljik yiɗi teɓɓaade hoƴƴudu makko ngar mi, ngaraa hakkunde maɓɓe e dadiiɓe Beljik waɗi capanɗe tati maayɗo e ko fawi, balɗe seeɗa pawii heen Lumumba jaggaa ñaawaa ñalnde lewru samwiyee 1960 happanaa lebbi jeegom e nder kasoo. E nder oon buklet baklet laamu beljik yuɓɓini jooɗnde gooɓe jiile to Bruxelles tawa ndeen jooɗnde renndini ko denndaangal lanndaaji jeytaareyankooji, ɓe tawi ko alaa e sago o tawee ndeen jooɗnde o yaltinaa ngam tawtoreede nguun batu ɗum hawrunoo ko ñalnde 26 Samwiyee 1959. E ndeen jooɗnde ñalawma jeytaare leydi konngo, Lumumba haali beljiknaaɓe haala mettuka o woni e ñiŋde dawrugol njiimaandi leydi Beljik fayde e ɓiɓɓe leydi Konngo gila 1885 haa heɓi 1960. Potnooɗo tan haaɗde e yettude maa mantude ɓaarna ɗum e laamɗo Beljik hono Roi Baudouin tawtoraaɗo oon ñalawma kaalɗo haala njam-yama, Patrice Emery lumumba adorii konngol mum fof ko salminde ɓiɓɓe konngonaaɓe rewɓe e worɓe e jihaadiyankooɓe jeytaare (combattants de l’independance), konngol makko joopii ko jeytaare ari ko saltaade huutoreede (exploitation), heedi heeda guttugol henndu waylaare jam hesuru pul, potal leƴƴi, renndo e wellitaare. Ndeen cufal meeriiji ɗi waɗaama e nder leydi he MNC lannda politik makko o e wondiiɓe mum keɓi wune ardaade. Ñalnde 23 korse 1960, Patrice Emery Lumumba waɗaa mawɗo jaagorɗe (premier ministre) tawa wonnoo hoyreejo leydi ndi ko gorko ina wiyetenoo Joseph Kasa-Vubu baaba mum jeytaare Konngo. Ndeen o jooɗiima e jappeere mawɗo jaagorɗe ɗe Lumumba siifi yamiroore wonde woorti ko ɓenni hankadi ko konngonaaɓe tan tamata arme leydi ndi, kadi ngam jaribaade ɓe e ɓoornaade toni militeer o sowi njoɓdeele maɓɓe laabi ɗiɗi. Nde tawnoo Beljik welaaka ndeen feere hono hojom tawi nuldii dadiiɓe mum konngo yoo njah ndeenoyaa ɗanniyankooɓe mu’en to Kataanga, yanti heen kadi ɓe ngemmbi gorko biyeteeɗo Moise Tsombe ɓiyi baaba makko to bannge politik biyɗo yoo diiwaan Kataangaa heɓ hoyre mum. Ñalnde 4 lewru Septaamburu 1960, Kasa Vubu hoyreejo leydi ndi haali e rajo wonde Lumumba nattii wonde mawɗo jaagorɗe kañum e denndaangal jaagorɗe jeyaaɗe e lannda makko MNC, gorko biyeteeɗo Joseph Ileo lomtii mo e ndeen jappeere. Lumumbaa nde tawnoo ko ŋatɗo wiyi hay loppet ummaaki e jappeere, batu jaagorɗe jooɗii e nulaaɓe suudu sarɗiiji ngooti kuulal ɗoon e ɗoon liɓi hoyreejo leydi ndi hono Joseph Kasa-Vubu sabu ɓe mbiyi hoyreejo leydi ndi woni ko e jamfaade jeytaare maɓɓe. Nde pooɗee-nduuree politik o mawni hakkunde maɓɓe no paamirton Lumumbaa e wondiiɓe mum e hoyreejo Joseph Kasa-Vubu, añɓe ɓamtaare konngo e ballondiral ñukindiyankooɓe CIA ngemmbi kooninke go’to ina wiyee Joseph Desire Mobutu Sese Sekoo oon e wondiiɓe mum teɓɓii jappeere nde, njooɗii dow heen biyɗo kala njuumri ina weli daande mum sodee walla weddee e kasoo. Ñalnde 17 Samwiyee 1961 Patrice Emery Lumumbaa e worɓe ngenndiyankooɓe huɓɓuɓe wayɓe no Maurice Mpolo e Joseph Okito e woɗɓe e woɗɓe tiggaa haa muusi mbeddaa e laana ndiwoowa payraa to wuro ina wiyee Elisabethville wuro laamorgo diiwaan Kataangaa mbaɗaa e juuɗe ɓiɓɓe baaba mu’en wayɓe no Moise Tshombe jeytaareyanke diiwaan Kataangaa, ko toon ɓe tonngaa ha ɓe ɓiici, ɓe mbaɗaa golle kaantorinɗe, won wiyɓe nii ko toon ɓe keddii. E hitaande 2003 e filmo maa dokkimenteer go’to ina wiyee CIA cumuuji suuɗnde (CIA Guerres Secretes) hollirii wonde caggal nde Patrice Emery waraa, ɓiyi baaba makko politik jooɗiiɗo e jappeere nde e oon sahaa hono Marechal Josep desire Mobutu Sese Sekoo wiyaama saayni maa weddii ɓanndu makko ko e nder ndiyam acide. Gila ndeen haa jooni kala nde 17 Samwiyee ari wonata ko ñalawma guurte maa «jour ferie» e nder Ndenndaandi Konngo Kinshasa. Patrice Emery lumumbaa, Kuwaame Kurumah mo Ganaa, Amilkaar Kabaraal mo Gine Bisaawo, Stev bikokoo mo Afrik Sud, Bartelemi Bogaandaa mo Hakkunde Afrik e Tomaa Sankara mo Burkina Faso mbirni kono maayaani. Amadou NDiaye Zorro Pulaagu.Com/Gabon

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=759&Itemid=135

ƊAƁƁITERE HUJJA HUƳTINAANDE HE LAAMU MURITANI LUUTNDIIDE BOYLUGOL TOOÑOOƁE :CIIFDEE E AMEN Ñalngu 28 jolal jogoraani wontu ñalawma ɗamuya maandinoowu ɗelñitere ndimaagu e wellitaare ɓesngu muritani , ɓaleeɓe e safalɓe kala. Gila 28 Jolal 1990, ñalawma potnooɗo laataande maande rimɗude he kalfaandi koloñaal Farayse, wontii ñalngu muusalla e lor emeseer, ñalngu bojji, ñalngu jenayse, ñalngu njurminiingu wonande leñol ɓaleeɓe, teeŋti fof he ɓeen sankoraaɓe yimɓe mum en horsuɓe . He ndiin mbaydi, ñalnde 28 Jolal 1990, laamu warhooreewu leñamleñamaawu waɗii yarga 28 koninke ɓaleejo muritaninaajo he dow ŋañaŋañalde e waasde jeejde ; ɗum fof ko ngam weltoraade ñalngu capanɗe tataɓu nde leydi men heɓnoo hoyre mum ! walla mbiyen tan ɓe mbardi ɓe ko ngam mawninde aarabaagal Muritani.waɗde ɓe mbaɗiraa yarga ko wonde ɓe ɓaleeɓe, ɓe ngonaa aarabeeɓeƁee ɗo fof ko koninkooɓe hono mum en mbaɗi ɗum en yarga ngam waɗdude junngo e Saddaam huseyni .Eɓe na lelii he gasɗe ɗe maantaaka. Gila ndeen ɓe mbaɗanaaka hay njanalon no foti fof. Ko ɗum tagi, minen siifɓe ndee ɗo “ɗaɓɓitere hujja huƴtinaande he laamu ngam ñaawoore e nuunɗal”, he ballal semmbeeji gonanɗi wellitaare afriknaare he Muritani(FLAM) ,ngam fotde waasde yejjitde ko foti teskeede, e fawaade he ko neesu moƴƴo waawni min , emin ɗaɓɓiri ɗaɓɓugol laaɓtungo he kala teeɗantooɓe ngootaagu he nder leydi men Muritani, so a dewbo so a gorko, emin ɗaɓɓiri kala goongɗinɗo tigirigi kormegol jojjanɗe aadee: nde waɗata , ko fayi arde ko, ñalawma 28 Jolal ko ñalawma sunaare ngam siftorde ɓee ɓe laamu Muritani wardi uddaare e fuuyre,yo o won ñalawma mo nduwonta ɗen ɓee wardaaɓe seddeende e leñam leñamaagu e ngañantumaagu ɓaleeɓe ngu laamu Muritani ndoolndooliiwu(fasist) sañi.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=756&Itemid=135

Jaayndiyanke loskiyankaagal, Abdul Latiif Kulibali hoyreejo (Dp) jaaynde Gazette mo innde mum lolli e nder Senegaal tawa ɓuri lollinde ɗum ko ñiŋooje mum fayde e Abdullaay Wadda e guwernama mum, suudu ñaawirdu Ndakaaru ñaawii mo ñalnde talaata 16 lewru Jolal ndu ngon-ɗen ndun. Ñaawooɓe ɓeen suudu kappani mo ko lewru kaso mo aldaa e uddeede (sursis) ina wondi e miliyoŋaaji 20 mbuuɗu kaalis seefaa mo o fotata rokkude ɗum Ceerno Usmaan Sih konseyyee Abdullaay Wadda e fannu TIC (technologies de la Communication et de L’information) caggal nde o wiyaa o ñaamii teewu mum ina wuuri e winndannde makko nde o winndunoo e jaaynde nde o ardii ina wiyaa Gazette yaltoore yontere fof laawol go’tol.Abdul Latiif Kulibali ina anndiraa wulde kuɗol ko ɗum waɗi kanko e jaayndiyankooɓe makko hono Aliyuun Ñaan e Aliyuun Badara Kulibali ɓe mbaɗiino winndannde loskiyankoore hulɓiniinde ko fayti e buuñaa baɗaaɗo e coggu licence njeeygu Group Telefonaaji ina wiyee Sudatel tee eɓe mbonni heen nguru walla ƴiiƴam Ceerno Usmaan Sih go’to e gollodiiɓe hoyreejo leydi ndi, tawa kadi ko ɓiyi jibnaaɗo men Seek Tijjaani Sih jaagporgal kalfinaangal ñaawooje (justice). Ndeen ɗoon ñaawoore nde ɓe mbiyi kamɓe e koye maɓɓe ko heedi heeda adinoo waɗde ko ñalnde 14 lewru Septaamburu ɗoon e Ndakaaru e hitaande nde ngon-ɗen nde, kono e oon sahaa nde tawnoo ardiiɓe lanndaaji politik luunndiiɗi ɗi e pelle senegaalnaaje ɗe ngonaa laamuyankooje ɗe fof ko waalaare bannge makko o keednoo, ñaawoore nde heɓaani yahrude no ɓe njiɗirnoo nii e oon tuma. E nde ɗo ñaawoore jinngere noon ñaawiyankooɓe suudu ñaawirdu (tribunal) ndu mbiyi : »qiriima wonde ko wiyaa Abdul Latiif Kulibali ñaamii teewu Ceerno Usmaan Sih ina wuuri ko ko goonga laaɓɗo cer», suudu ñaawirdu ndu haaɗaani e makko tan, hay gollodiiɓe makko ɗiɗo tawa ko jaayndiyankooɓe hono, Aliw Ñaan e Aliyuun Badara kulibali piyaama ngol ɗoon loocol sariya go’to e maɓɓe fof kañum fawaama tiwaande miliyoŋaaji noogaas mbuuɗu. Allah deyi noon holi to ɓe njogori huwoyde ɗiin miliyoŋaaji walla tawa laamu ngu sulmii ko uddude jaaynde nde mbele kuɗi maɓɓe ɗi ina coƴƴoo e hakkunde. Kamɓe jaayndiyankooɓe tato ɓe :Abdul Latiif Kulibali, Aliyuun Ñaan e Aliyuun Badara Kulibali e jaaynde maɓɓe Gazette pawaama tiwaande walla mbiyen alamaan kaaɗɗo lamɗam sabu ko miliyoŋaaji noogaas (20) mbuuɗu seefaa kaalis mo ñaamaten o. Ndiin ɗoon ndaamordi wiyaa safrirtee ko ƴiiƴam teewu Ceerno Usmaan Sih ngu ɓe ñaami ngu, tawi wiyaa ko ɓe kaali e makko ko ɓe ngalanaa ɗum ɓale tiiɗɗe. Ciftinen yilliyankooɓe men Ceerno Usmaan Sih ko konseyyee hoyreejo Abdullaay Wadda e fannu TIC tawa kadi ko o ɓiyi jibnaaɗo men Seek Tijjaani Sih jaagorgal ñaawoore (justice) leydi Senegaal. « Holi Ko Addunoo Ndogen, Saka Ndarto-Ɗen » : Jaaynde yontereyankoore (Hebdomadaire) wiyeteende « la Gazette », tawa ardii ɗum ko jaayndiyanke Abdul Latiif Kulibali wiynoo ko : »fedde hoɓɓe tawa mbaɗdi maalde ko e yimɓe leydi ndi juuta laafaaji ‘en so en kaalii tuubankoore mbiyen (des très haut placés dans les structures de l'Etat) peƴtiima coggu warñeende mu ‘en ko ina tolnoo e capanɗe (40) nayi miliyoŋ dollars " e fere komisiyoŋ e hitaande 2007, e tuma nde laamu leydi Senegaal yeeyi licence gollorgal telefon galle sudaanaajo ina wiyee Sudatel. E nder ndeen jaaynde Gazette hollitiino janngiyankooɓe mum wonde Ceerno Usmaan ina konseyyee TIC to galle laamorɗo to ina jeyaa e yimɓe senegaalnaaɓe limtaaɓe e nder mbunndi mbunndi ndeen maalde heɓde kaalis mo warñanaani e coggu Sudatel». Ɓe mbaɗi tan ko yoo fenaande waaw goonga kono Abdul Latiif Kulibali wiyi ina joganii ɗum dalillaaji tekkuɗi sabu ko o haali ko fof woni ko e wakannde ɓataakeeji mo o nuldaa tawa nulduɗo mo o heɓi ɗum ko e Ceerno Usmaan Sih, biyɗo teewu mum ñaamaama o. Gaagaa golle makko jaayndiyanke, Abdul Latiif Kulibali ina ardii duɗal njanngu jaayndiyankaagal e humpitoyankaagal ɗoon e wuro Ndakaaru ngo, ko wonaa ɗum ko eɗen nganndi Abdul Latiif Kulibali ko winndiyanke belɗo kuɗol, kadi o winndii defte ñiñiyankooje keewɗe paytuɗe e kisnugol laamu Me Abdullaay Wadda e ɓiyi mum Abdul Kariimu Wadda. Alla e makko bonde e laamu ngu hay e lewru ɓennundu ndu galle makko wujjanooma tawi omo woni e wallifaade deftere faytunde e miliyaaruuji batu OCi mbaɗnoongu senegaal ko ɓooyaani ko, tee ɓiyi mawɗo leydi ndi, hono Abdul Kariimu Wadda ina joopaa heen. Ñalnde talaata 16 lewru septaamburu, ñaawiyankooɓe tribunal o, liɓi ñaawoore nde, ndokki fenaande jaayndiyankooɓe jaaynde « La Gazette » nde e yeeso tawtoreede Abdul Latiif Kulibali hoyreejo mayre e wondiiɓe mum ɗiɗo ɓe hono Aliyuun Ñaan e Aliyuun Badara Kulibali, kono Ceerno Usmaan Sih gullitiiɗo o tawaaka taƴgol oon sariya. Nde sariya o liɓaa e dow maɓɓe nde Me Alhajji Juuf go’to e yooltannooɓe hujjaaji Ceerno Usmaan Sih diwi ko haa dow hamdinii, wiyi : »min poolii », sabu ngu ɗo poolgu ko poolgu goonga e dow fenaande». Abdul Latiif Kulibali ina waawi tawa ko ngenndiyanke kadi jaayndiyanke mawɗo kono hannde o juumii, sabu alaa fof daliilu mo o waawi rokkude haa tawee Ceerno Usmaan Sih ina jeyaa e sete senegaalnaaɓe waariiɓe bannge coggu njeeygu « licence » Group Sudatel mo Soudan e wiyde Me Alhajji Juuf go’to e awokaaji Ceerno Usmaan Sih. Caggal nde ñaawoore liɓaa e jaayndiyankooɓe ɓe, jaaynde Gazette wiyi : »kañum ñaawoore nde bettaani ɗum, sabu suuɗi ñaawirɗe men ngonaa bellitiiɗi haa teeŋti noon ko so tawii ko jaayndiyankooɓe noddaa e laawol. Ko ɗum waɗi en pelataa ñaawooɓe men, sabu payndaale laamu ngu tan ko helde bibje jaayndiyankaagal » E wiyde Me Ali Faal go’to e awokaaji Abdul Latiif Kulibali « maa min mbaɗtu wullitaango woɗngo », sabu nde ɗo ñaawoore min paamaani nde, nde tawnoo ɓe mbaɗi ko heedi heeda, ɓe njaɓaani haalde goonga. Nde ɗo ñaawoore rokkataa cuusal e ko fayi arde (kuccam) haa teeŋti noon e jaayndiyankaagal loskiyankaagal ɗo e Senegaal e wiyde Me Ali Faal awokaa Abdul Latiif Kulibali jaayndiyanke, winndiyanke e mawɗo jaaynde (Directeur Publication) Gazette.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=754&Itemid=135

Luunndiyanke politik laamu Roi Hassan II (ɗimmo) mo Marok, Abrahaam Seerfatii hootii e joom mum ñalnde Alkamiisa 18 lewru Jolal ndu ngon-ɗen ndu to Marakees tawi omo yahra e capanɗe jeetati (84) e nayi ndunngu walla hitaande, caggal nde o yeeyi fiɗtaandu makko o yeeyani ɓiɓɓe maroknaaɓe ko ina abboo e duuɓi sappo e jeeɗiɗi e kasoo (prison) ngam yiɗande ɓiɓɓe maroknaaɓe potal.Yettini maa ɓanngini oon kabaaru sankaare ko cuddiiɗo makko hono Sokna Christine-Daure Serfaty ɗum wonnoo ko ñalnde alkamiisa 18 lewru Jolal 2010. Abrahaam Serfatii sankii ko e kilinik mo Marakees tawi omo nafii duuɓi capanɗe jeetati e nayi (84). O ɗo gorko luundiyanke laamu Roi Hassan II, ko karallo toowɗo (ingenieur), jeyanooɗo e lannda politik kominista marokyanke (parti communiste marocain), caggal ɗum kadi jeyaama e moojobere marxiste-leniniste (Ila-al-Amam) o woniino go’to e ƴellitɓe politik faggudu kaaƴe (politik miniere) Ndenndaandi Marok. Ñiŋooje makko muusɗe fayde e Roi Hassan II ngaddani mo weddeede e suudu niɓɓuru ndu alaa damal tuggude 1974 haa heɓi 1991, so en kiisiima maa en taw ko duuɓi sappo e jeeɗiɗi haa njahdi e naage. Nde o woppaa walla mbiyen wellitaa alaa ko o waɗi so wonaa uujande leydi Farayse o waɗi toon duuɓi jeetati omo ƴeewtoo cellal ɓanndu makko. Caggal nde Roi Hassan II sankii ɓiyi mum Mohammed IV lomtii e jappeere, siifi yamiroore kootol makko Marok e hitaande 1999. Ndeen o hootii Marok, kanko fof e heewde duuɓi o seeraani e yennude ardiiɓe lanndaaji politik ɗi e duudgol mu’en yettinde potal e nder leydi ndi. Kono ɗi ɗo duuɓi fof o wonaano kaarɗo cellal, omo wondunoo e rafi becce walla ɓernde yanti heen kadi omo wondunoo e caɗeele hakkille (perte de memoire) e wiyde cuddiiɗo makko o wirnaama ñalnde Aset 21 lewru Jolal ndu ngon-ɗen to baamuule yahuuda’en (cimetiere juif) to wuro Kasabalankaa.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=753&Itemid=135

K o e kikiiɗe 15 Jolal CENI bayyini njaltudi cabborɗi toɗɗe laamɗoyaŋkooje padanooɗe gila gila. CENI hollitii wonde wullitaango Sellu Dalien Jallo e goori ceedaaɗi to Kurusaa e Sigiri njaɓaaka. Haŋkadi Generaal Siyaaka Sankare fellitii yaltinde ko hulaa ena jogori addude jiiɓru e Gine. Alfaa Konnde hokkaama 52,52% nde Dalein Jallo heɓi 47,48%. Ngati won naamnal potngal jaabeede, sabu Sellu Dalein Jallo heɓiino wafoyde e lofu ngadanu nguu nde heɓi 43%! Hol to ɗeen daaɗe fof ngoni?Alfaa Konnde heɓiino e ñalawma 15 Jolal happitaade poolgu gila CENI bayyinaani njaltudi ndii. Ko noon kadi Sellu Dalein Jallo waɗi, gooto e maɓɓe fof wiyi ko kañum hawi. Kono hannde laaɓi wonde ko bayyinaa e kikiiɗe hee ko Konnde hokki poolgu. E ko CENI bayyini, Konnde heɓɓi daaɗe 1 474 973 (52%), Sellu Dalein Jallo heɓi daaɗe 1 333 666 (47,%). Caggal nde njaltudi ndii bayyinaa, piyanɗe nanaama e nder yoga e leyɗe Konaakiri. Maa Pulaagu.com maa artan-en e joljole hannde ɗee e

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=750&Itemid=135

Hakkunde lofu ngadanu toɗɗe laamɗoyaŋkooje Gine e jooni, ɓurii lebbi nay! Ngati yimɓe fof kaaɓii e padgol njaltudi ndii. Goomu toppitiingu ndeenka toɗɗe laamɗoyaŋkooje Gine, CENI, habrii e bayyinaango saaktaango e yaltungo e subaka 15 Jolal. Fitinaaji kuɓɓii e nder Konaakiri caggal nde Alfaa Konnde wiyi foolii hade nih njaltudi bayyineede! Hareeji mbiyaama mbaɗii hannde e nder Konaakiri, ngati kulhuli e faayre ɓeydiima nde sahaa mo njaltudi bayyintee oo woni e ɓadaade. Hol to Gine fayi? Hol to Gine hucci?Sukaaɓe ena ndadii ena pada... Gila lofu ɗiɗaɓuru toɗɗe laamɗoyaŋkooje Gine yuɓɓinaa, wonanoo ko e limtugol daaɗe ngam ƴeewde hol e Dalein Jallo e Alfaa Konnde ɓurɗo hokkeede hoolaare yo ardo Gine caggal duuɓi e njiimaandi laamuuji Ko hande e kikiiɗe njaltudi woote ɗee fotnoo bayiineede e ko CENI habri saaktooɓe kabaruuji. Kono luural ena woodi tawo hakkunde Dalein Jallo e Konnde e dewgol woote ɗee laawol e diiwanuuji Sigiri e Kurusaa. Ko ɗum addani UFDG (mo D. Jallo) wullitaade CENI nde haaytinta njaltudi ngummiindi e diiwanuuji ɗiɗi ɗi Alfaa Konnde hawi sabu maɓɓe waasde jogaade toon yimɓe reenooɓe kisal woote ɗee. E wiyde lannda Sellu Dalein, Alla e kulɓinaali fayde e yimɓe makko, hay gooto suusaani yahde e nokkuuji ɗi Fulɓe cukkinaa fiyooɓe e warooɓe sabu mum'en wonande UFDG. Kono Alfaa Konnde e yimɓe mum mbiyi ko njaltudi foti ko bayyineede hannde sabu eɓe njenanaa ko kamɓe njeyi poolgu! Siyaaka Sanngare: ko e makko sabbaa... E nder oo oljo-oljo, CENI fellitii waasde hiisaade gullitaali UFDG mo Sellu Jallo ngati ɓe mbayyinii wonde njaltudi maa saakte e kikiiɗe hee. Gila e subaka Aaɓnde 15, soldateeɓe e sukaaɓe nana mbaɗda coodrumaa-mi coodtumaa-mi e nder laabi Konaakiri. Biifi werlaaji e baafe nduppaama e dow laabi, weraa kaaƴe kadi seedaama... Ena hulaa wonde ko wowlaandu Alfaa Konnde wowli haŋki e kuccondiral mum e saaktooɓe kabaruuji ɓeydi nebam e jaynde. O wiyi "amin njenanaa ko minen kawi sabu miin hawi e leyɗe 4 e dow 5 e nder Konaakiri, perfektuuruuji fof e Haute-Foret e Haute-Guinée, yanti heen Basse-Guinée haa heddii Bokke. Hol no min mbaasirta heɓde poolgu?" Ko waawi jolde hannde fof to bannge njaltudi, kulhuli ɓeydiima sabu hakkunde Fulɓe e Mandinkooɓe, wontii haŋkadi kooto kala yoo reen kisal mum. E dow ɗum nafoore Gine alaa jogorɗo hisnude ɗum so wonaa kooniŋkooɓe keɓta kadi laamu, naattinde Gine e duuɓi niɓɓi, ɗi hay gooto anndaa nde leydi ndii jogori yaltude! * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=749&Itemid=135

Lofu ɗiɗaɓuru toɗɗe laamɗoyaŋkooje Gine yuɓɓinaama ñalnde 7 Jolal e deeƴre e teeyre e nder denndanngal biroojo leydi ndii e caggal leydi. Diiwtal logu nguu ena faaynunoo heeɓe mbar toɗɗe ɗee ena njogori wuftande Ginenaaɓe jam walla maa leydi ndii yantu e fitina hakkunde wonndiiɓe Sellu Dalein Jallo e ɓe Alfaa Konnde. Kono Alla waɗanii Gine sutura mo Afrik fof weltii e mum sabu deeƴre Gine ko deeƴre Afrik no diidorii.Limtugol daaɗe kanndidaaji ɗii ko ko jokki haa jooni caggal nde woote ɗee ngasi ñalnde Dewo. Gila ndeen denndaangal birooji gonɗi caggal leydi neldii ceedtinol (procès verbal) njaltudi mum'en. E ko fuɗɗaa bayyineede, Sellu Dalein Jallo woni heeso caggal nde 40% njaltudi hiñtaa: 53%, Alfaa Konnde heɓi 47%. Generaal Maalinaajo Siyaaka Sanngare, gardiiɗo CENI, goomu ɗowoowu woote ɗee, hollitii wonde limtol woote ɗee leeltaani hay so tawii ɗe potaani diwde 72 waktu e ko doosɗe wooteyaŋkooje mbiyi. O wiyi wonde ko maa ceeɗtine kala ngara nde waktuuji 72 puɗɗoo limteede. Ɗee toɗɗe njogori addande Gine laamɗo gadano maɓɓe toɗɗaaɗo e ɗooftagol doosɗe demokaraasii caggal duuɓi 50 njiimaandi Seeku Tuure e Laansana Kontee. Kono ena hulaa haa jooni wonde so njaltudi anndaama, kala kawaaɗo maa wonndiiɓe mum ngummin kake sabu ena laaɓi woote ɗee noddii leñamleñamaagu hakkunde Mandinkooɓe (wonaɓe Alfaa Konnde e doole) e Fulɓe ɓe doole e mum'en ngootani ko Sellu Dalein Jallo. Hay so Ginenaaɓe ngoongɗinaani tuumamuuya "woote leñol", hay gooto waawaa wulde wonde njaltudi e nokkuuji ɗi leƴƴi ɗiɗi ɗii ɓuri heewde ena hollita wonde gooto fof wootani ko banndi mum. Ciiftinen tan e lofu ngandangu nguu Sellu Dalein Jallo heɓii 43,69, Alfaa Konnde heɓi 18,23. Sidiyaa Tuure, keɓnooɗo 13% heɓiino nanondirde e UFDG mo Dalein Jallo haa weddii eeraango fayde e wonndiɓe mum nde mbeddantoo daaɗe mum'en Sellu Dalein. So ɗum laatiima, ena wayi hono Dalein maa heɓ so famɗii 50% daaɗe Ginenaaɓe. So ndeen yontii, Gine heɓii laamɗo mum gadano demokaraasiiwo, gadano pullo gina leydi ndii heɓi jeytaare mum e 1958.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=747&Itemid=135

Makki SAL Ko e reedu Normanndi lannda APR (Allaiance Pour la République) mo Makki Sal (Senegaal) yuɓɓini kawral moolanaangal e noddaandu catal APR Le Havre. Ɗee-ɗoo jonte ɓannuɗe kala, Pulaagu.com (jooɗiiɓe e wuro Le Havre) rewindiima kebule jaɓɓaade gootal e kawre dawrugol ɓurɗe mawnude juɓɓinaaɗe e leydi Farayse. Ko goonga Makki Sall waɗii njilluuji keewɗi caggal leydi ɗii lebbi ɓennuɗi, kono e wiyde terɗe APR ɗe min njokkondiri e dillere ndee, won ko saabii Le Havre wonde nokku paarnoro wonande lanndaaji ɗaɓɓooji laamu ɗii kala e leydi Senegaal.So Le Havre wonii tiindol daraniiɓe Makki Sal kala e nder Orop, wonaa mehre waɗi noon e wiyde Mamma Talla, ganndiraaɗo Cuks Talla. O wiyi Pulaagu.com wonde Le Havre ko "biro wootee"; gure catiiɗe ɗee fof ko ɗoon ngarata werlaade karte mum'en so toɗɗe ngarii. Ko ɗum waɗi APR yoɗde mawninde darnde militaaji e ngoo wuro. O ɓeydi heen wonde to bannge keewal Senegaalnaaɓe, Le Havre jeyaa ko e gure ɓurɗe hatojinee sabu kala jeyɗo ngoo wuro ena wayi hono ko kañum jeyi Normanndi nih. Haa jooni e jokkondire Pulaagu.com e terɗe APR Havre, ceerno Haaruuna Sal gooto e mawɓe wuro ngoo jeyaaɗo to NDulumaaji hollitii wonde hannde ko welemma mawɗo hirndii e Le Havre. "Denndaangal gure Normanndi ngarii e keewal: Rouen, Elbeuf, Caen, Deauville, Vernonm Evreuxm kono kadi gure Farayse goɗɗe haa teeŋti e Mantu-Laa-Jolii, Beauvais, Boulogne ngaddii diɗɗe mawɗe ngam semmbinde APR Le Havre. Yimɓe ɓee noddaa ko sahnga kikiiɗe kecco (15:30) kono nde wonana 15:00 tawi saal fuɗɗiima heewde. Nde wonnoo kadi ko e saal mawɗo, jooɗɗo, keewɗo kaɓirɗe miiting oo yuɓɓinaa, ena hulanoo maataw hebbinde-mo newaaki. Kono hay ɗo njaɓɓu-ɗaa a alaa tuggi 16:00! Yimɓe ngarii e keewal: worɓe, rewɓe, sukaaɓe! Ko Aysata Kontee halfinaa jaɓɓungal bismaaɓe haa teeŋti e Hooreejo lannda kaa hono Makki Sal. Aysata Kontee wowlanii Pulaagu.com ko woni darnde makko e dillere ndee kañum e hol no o yiyri darnde sukaaɓe rewɓe ɓee e towde Makki haa 20120 e ɗii konnguɗi: "Ko miin halfinaa sukaaɓe catal ngal. Min ngoniri ɗoo ko faandaare wootere, hokkude Makki sal poolgu e toɗɗe 2012 so Alla jaɓii. Waɗde hannde konngol amen tan ko poolgu Makki e wontude-mo Laamɗo nayaɓo Ndenndaandi Senegaal...". Kaŋko Aysata Kontee o hollii Pulaagu.com sukaaɓe ɓe o halfinaa ɓee, gooto e maɓɓe kala ena ñaanii haa waɗi ɗelkude, eɓe ɓoorndii comci goobuuji lannda kaa: sireeji e olɓuɗi (marron-beige). Kamɓe fof ko e njuɓɓudi heen ɓe njeyaa ngam waɗde dillere ndee wootere e ɓurɗe yuɓɓude e yooɗde ɗe APR waɗi walla jogori waɗde e Farayse. Pulaagu.com hokkaama fartaŋŋe sanne hawrude e hohooɓe lannda kaa no ndiidorinoo. Ko e oon fannu min njooɗodii e gooto e jaale APR e Farayse hono Aamadu Jallo (Beauvaix), jeyaaɗo Bokke Jalluɓe. "Min ngari ko nootitaade e noddaango APR Le Havre kono kadi ko Normanndi fof min gari nootitaade. Oɗon nganndi to bannge keewal senegaalnaaɓe Normanndi ko e diiwanuuji ɓurɗi mawnude limtetee. Ko ɗum waɗi min pelliti arde ɗoo e keewal ngam jaggande musidɗo amenjunngo, oon woni Sirif Njanoor, gardiiɗo APR Le Havre". Caggal ɗum, min keɓii yeewtidde e Farba Ngom gooto e wonniiɓe Makki ɓurɓe yitinaade, kadi ɓo musidal mum e Makki wonanaani hey gooto sirlu. Konngol Farba ko gootol: "Normanndi ko Makki jeyi, alaa mo o renndi". Farba kadi jubbanii renndo ngoo kadi e ko Pulaagu.com daranii, ko woni faandaare amen: addande Fulɓe humpito e kala fannuuji nguurndam leyɗeele men haa teeŋti e dawrugol. Jooni noon fayaa ko e golle. Makki Sal arii, nana caggal, ɓooyataa o naata saal oo. Ko ɗoon Farba Ngom naati diŋiral ngal e gulaali e luukaali e kelle. O heɓi mikkoroo oo o noosi naatngol Makki e diŋiral ngal... Naatgol Makki alaa baawɗo ɗum sifaade Alla e teddeendi e njooɗndam ngal jaɓɓungal. Hooreejo APR ari ena wonndi e danndaangal hohooɓe lannda kaa, omo ɓoornii kaftaan oolo, omo waɗi laafa sireewa. O salmondiri e yoga e wonnooɓe e senngooji naatirde saal oo, o jooɗoyii kaŋko e wonndiiɓe makko. Fuɗɗima hiirde seeɗa kono jamminaani, golle haŋkadi wiyaama yoo puɗɗo. Caggal nde Farba Ngom limti yontaaɓe arduɓe e Makki ena ngummii Dakaar ɓee, udditi miiting oo ko gardiiɗo catal APR ɗoo e Le Havre hono Siriif NJanoor. Siriif hollitii e haala mum wonde APR le Havre daranii ko yiɗde "addude mbaylaaeri kesiri" e nder Senegaal e 2012. "leydi Senegaal loriima, yimɓe ɓee tampii, koriima wuurnde nguurndam moƴƴam. Senegaal meeɗaani wayde hono nih tameede e juuɗe ɓesngu ngootu tan, ena njiɗi waɗtude leydi ndii jeyi mum'en". E wiyde makko, hannde ko ko waɗɗii nde APR fof darotoo paloo Wadd e ɗaɓɓitde gorlal goɗngal e hitaande 2012 tijjaande ndee. Caggal Siriif, reggondirii e sawtawol Faatimata Bannoor, toppitiiɗo geɗe rewɓe e catal APR Le Havre, Ablaay Sanngott, mawɗo sukaaɓe catal ngal, e woɗɓe jeyaaɓe e catal ngal hono Jeynaba NJaay, Caggal ɗum Kajjaa Joop (Elbeuf), Sofi Njaay Siisoko, Dipitee Moodi Sih, Madame Mbakke, haa yottii Sammba Koytaa, gardiiɗo hirjino APR e Farayse. Hade Makki hokkeede konngol, Farba NGom weeɗii awluɓe ɓee mikkoroo yo ɓe ndillin piɗtaali seeɗa sabu ko heen ɓe njeyaa. Awluɓe mantu e Le Havre kala naati diŋiral ngal, iirti bayraaɗi ngam weltinde koɗo tedduɗo jaɓɓaaɗo hannde e Normanndi oo. Kanel Joop, gooto e yimooɓe ŋanaaji hawruɓe ɗoon toƴƴani renndo ngoo daande welnde, moƴƴnoore ɓalli, diŋiral wonti rippande wootere awluɓe yimooɓe e amooɓe! Ko woni ko ɗum jirwi... Kono noon, barigal woni ko e "moontude" hono no wiyetee e nder kiirɗeeli sippiro e nder Fuuta. Koɗo mawɗo oo, laamɗo jaakoraaɗo oo woni ko e hbaade ɓamde konngol. Wulaangu ko wooto, yimɓe kala ummiima nderiima, hello ko wooto, cumbaali e cajaali kollitii wonde tigi tigi mawɗo jolii e geewu hee... "Jam hiiri e mon banndiraaɓe Havre!", ko ngol konngol Makki Sal udditiri wowlaandu mum hade nih yimɓe ɓee fuɗɗaade jooɗtaade. Caggal jaarooje fayde e adiiɓe-mo ɓamde konngol ɓee fof, o hollitii weltaare makko e jeyeede hannde e ngoo renndo hannde ngo hay gooto fotaani luuteede. O wiyi wonde dental maɓɓe ena yooɗi, ena yuɓɓi, etee o goongɗinii tigi wonde APR Normanndi ko ko darii. O wiyi wonde yimɓe fof ena poti anndude no Noramnndi wayi tiiɗde-mo, no Mantu wayi e makko, ɗo Farayse heɓi e makko kanngo e hoore makko. O wiyi kala ɗo senegaalnaajo woni e caggal leydi, yoo won e kisal e ɓamtaare. Ko ɗum waɗi omo yiɗi waɗtude renndo ɗanniyaŋkooɓe kala diiwaan 15ɓo Senegaal no Maatam walla Luga walla Cees. To bannge dawrugol, o wiyi addi-mi hannde ko hollirde darnde maɓɓe haaɗaani tan e keeri Senegaal. Makki seeraani e joopaade laamu ngu o sikki ko kañum naatni hannde Senegaal e caɗeele, woni laamu "ndonam-ndonaagu" njiɗngu waɗtude Senegaal njiimaandi, natta wonde Ndenndaadi. o wiyi ɗum hannde APR ena darii salaade ngol dawrugol ngol Ablaay Wadd addani leydi ndii: dawrugol "bona laamogol", "dawrugol cooɗtaari" e "bonannde ngalu leydi ndii". Yontii, e miijo makki nde Senegaal fof daroroo semmbina lannda ka nganndu-ɗaa so a rii e laamu maa toppito ngonka mumen, safra ñabbuuji mum'en, ɓeyda ngurdameeje mum'en moƴƴude. Ko sahnga nde o fuɗɗii haala makko e ɗemngal pulaar, teskaa wonde heewɓe a tawronooɓe ko Fuutaŋkooɓe! Makki wowli pulaar mo alaa ella, o wowli kadi pulaareeje belɗe, nanaaɗe, poɓɓanaaɗe! "So liingu yarii karaw, yoo yettu lawƴooɓe kore" e wiyde makko Alla e makko roŋkude konnguɗi jaltinooji ko woni e ɓernde makko. "Laamu Senegaal alaa njurum" sabu hannde "enen fof en tampii, en maayii"! Laamɗo maa wona "nuunɗuɗo sabu ko nuunɗal jogii leydi", ko noon o wiyiri e wowlaandu makko. Pulaagu.com ena addani-on e ndee winndannde wowlaandu makko e pulaar e kuuɓal sabu artirde haala e mon ena waai ŋakkude e binndol walla ooñoo. Ko e wowlaandu hooreejo APR Makki Sal yiirde ndee fusi, yimɓe ɓee noon leelii saraade, caakoo sabi gooto kala ena yiɗi yettaade haa huccita e makki Sal. Hiirde ndee fusii to miiting too, kono nde wortaaka tawo sabu hoɓɓe ɓee fof maa kawroy leegal Haaruuna Sal'en, e bismaango catal Le Havre. Ko ɗoon Makki Sal e Pulaagu.com ngaadondiri yeewtere yeesoe yeeso hade lappol ngol joftoyde diiwaan Pari. Ma min ngaddan-on ndeen yeewtere e waktuuji garooji ɗii so Alla jaɓii.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=744&Itemid=135

Haalooɓe pulaar mbiyi : »Haaɗi haaɗa yoo haaɗ ɗo gure kaaɗi », kono ellee nii boom haaɗi haaɗa Abdullaay Wadda o jaɓaani haaɗde ɗo gure kaaɗi, sabu lannda politik wiyi e hitaande faynde arde nde no paamirton 2011 depiteeji maa nulaaɓe suudu sarɗiiji Senegaal ngootanii galle laamorɗo (presidence de la republik) mo Abdullaay Wadda waalata o ko capanɗe jeenayi miliyaar mbuuɗu seefa, kaalis woni kaalis mo ñaamaten o, paamon kadi e hitaande nde ngon-ɗen nde oon budget wonnoo ko capanɗe jeeɗiɗi miliyaar mbuuɗu seefa. E wiyde lannda politik biyeteeɗo Ld MPT mo Pr Abdullaay Baccili ɗum firti ko haa jooni persidaa Abdullaay Wadda woƴaaka bojji e joote senegaalnaaɓe rewɓe e worɓe ngoyata jamma e ñalawmaɗi, woƴi mo tan ko aƴƴude e maafaade ngalu walla ngoodaandi leydi ndi, kanko e wondiiɓe makko haa teeŋti noon e ɓesngu makko.E wiyde oon lannda politik baɗlunooɗo mo haa o jooɗii e jappeere e konngol koolaaɗo kuuɓal mayre hono Pr Abdullaay Baccili, fereeji moƴƴingol (entretien) e karbiraa laana ndiwoowa mawɗo leydi ndi e laana makko ndiyam (chaloupe) maa saabo haa guwernama (laamu) Senegaal yaltina ko ina abboo e miliyaaruuji nayi mbuuɗu seefaa e hitaande nde pay-ɗen nde. Oon kaalis ɓurtuɗo walla budget ɓetaa ko e budget guwernama Senegaal e hitaande 2011 nde pay-ɗen, nde. Pr Abdullaay Baccili koolaaɗo kuuɓal lannda Ld Mpt haaɗaani ɗoon tan o siftini banndiraaɓe ɓe, o wiyi laana ndiwoowa Abdullaay Wadda mbiyeteeka Pointe Sangomare ka nde feewnitaa e hitaande 2002 nde, ko fotde miliyaaruuji noogaas mbuuɗu seefaa ngullaa maa mbeddaa e makka, tee kaan laana hannde o hay batte ka waɗaani, walla nii boom mbiyen ka nattii diwde ko ɓooyi, sabu ɓe mbiyi ka nattii hoolnaade ɗannoraade. Yimɓe ina kaala kaan haala ndeƴƴaani ɓe njawnoraa ɗum kadi ɓe luwi laaɗe diwooje goɗɗe kanko e ɓesngu makko eɓe mbaɗa heen yahtaa yumbee, alaa noon ko haali yimɓe jeyaaɓe e lannda makko politik o (Pds). Ko wonaa ɗum ko, ko ina tolnoo e miliyaaruuji jeeɗiɗi mbuuɗu njaltinaama e booñ (tresor piblik) hakkunde hitaande 2008 e 2009 ngam luwrude laaɗe diwooje. Yanti heen kadi e wiyde maɓɓe laana ndiyam mawɗo leydi ndi mbiyeteeka Signare, ka heewaani huutoreede walla nii tawa meeɗaani nii boom huutoreede : »ndeke noon holi to ɗiin miliyaaruuji nayi payraa ?, haade wonii ɗi payaani e entretien makka ɗi njogori fayde e ko e jaybaaji maɓɓe, tawa kadi jiydaa e miliyaaruuji jeeɗiɗi ɗi o joñanaa bannge e suuɗnde nde o welaa fof o nokka heen, tawa alaa kaɗoowo mo ». Abdullaay Wadda wonaa jinne kono naññii senegaalnaaɓe najoore maayo naange e hoyre kellew. Ld Mpt mo Pr Abdullaay Baccili wiyi haade wonii budget galle laamorɗo ɗo wonnoo capanɗe jeeɗiɗi e nayi miliyaar artii haa e capanɗe jeenayi miliyaar firti ko Abdullaay Wadda nanaani bojji jooteende ɗi senegaalnaaɓe ngoyata jamma e ñalawma ɗi, o faalaa tan ko loowde poosuuji makko haa keewa kanko e wondiiɓe makko politik. “E Nder Budget Abdul Kariimu Wadda Ɓaaftanaama Bannge e Lahal”. Wonaa galle laamorɗo o tan (presidence de la republik) roondii kaalis haa teddi hay Abdul Kariimu Wadda ɓiyi mawɗo leydi ndi tawa kadi ko tamnaaɗo jaagorɗe keewɗe (ministère de la coopération internationale, des transports aériens, des infrastructures et de l’énergie, e wiyde yimɓe Ld Mpt roondaama miliyaaruuji kaalis seefaa haa mbabba mum teddi, hay sinno tawii eɓɓooji bayɗi no Anoci alaa heen ko o rewnunoo laawol. Ndeke noon so tawii hannde o roondaama ɗi ɗo miliyaaruuji fof, kanji fof ko e gawu o weddotooɗi. Aamadu NJaay Zorro, Pulaagu.Com/Gabon * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=743&Itemid=135

Alaa mo ɗamtindaaki toɗɗe laamɗoyaŋkooje Kodduwaar keletenooɗi duuɓi joyi hannde, diiwtaaɗi hay gooto anndaa no foti laabi: sappo so famɗii! Ko waawi wonde kala, ɗee toɗɗe njogori momtude duuɓi sappo faayre e hawjere e leydi nganndiranoondi wonde njeeɓeteendi to bannge deeƴre e ɓamtaare e nder Afrik. E nder duuɓi sappo, Kodduwaar wuurii geɗe ɗeɓɗe yooɓaade ngotaagu mayri gila e kuudetaa, wolde ngenndiire haa e peccugol leydi ndii pecce ɗiɗi, ɓee ɓe Rewo, ɓeya ɓe worgo! Alla ko moƴƴo, hannde leydi ndii heɓtii ngotaagu mum hay so tawii ndi yahrii caggal no feewi e senngo faggudu.Worɓe tato ɓurɓe teskinde e fooɗantooɓe laamu ɓee ko Laurent Gbagbo, hooreejo jaltoowo, laamiiɗo leydi ndii ɗii duuɓi faayre kala. O fooɗondirta ko worɓe haɗanooɓe ɗaɓɓude daaɗe kodduwaanaaɓe e toɗɗe ɓennuɗe ɗee, gaddunooɗe caɗe mawɗe caggal tuumamuuya wonde nguyka e fuuti ɗe coomi: Alasan Watara et Henti Konan Bedie. Hay gooto hannde waawaa wiyde ko oo jogori foolde sabu lanndaaji maɓɓe mbayrii hawrude gila 2001 e toɗɗe meeriyaŋkooje, nde lannda Gbagbo heɓi 33%, Watara 29% e Bedie 23%! Kono to Abidjan, weeyo ngoo ena teddi no feewi e dow faayre hol no toɗɗe ɗee ngogori yahrude. Mbar kala kawaaɗo maa jaɓ? Walla maa wondiiɓe mum jaɓru sabu ... ngenndi? Gooto kala ena yiyloo no foottiri poolgu to mum, foti ko iirtude boneeji ɓooyɗi ɗeɓi boomde Kodduwaar! Won wiyooɓe "Watara wonaa kodduwaanaajo, ko o Burkinaajo"! Ko maa Alla faaboo... ONU fuɗɗiima addude faabu sabu ma ɓe mbeernu hakke 9500 Kaske bulaaje (soldateeɓe) ngam hisnude toɗɗe ɗee. Ko ɗum habraa e hunuko Choi Young-jin, nulaaɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Dental Leyɗeele ONU, hono Ban Ki-Moon. Kono won wiyɓe so caɗeele ena njogori waɗde, wonaa to fitina yimɓe kono ko ŋakkere mawnde e nder njuɓɓudi toɗɗe ɗee. Karte kala cuwaa tawo tottireede, yanti heen haa jooni goomu njuɓɓudi toɗɗe ɗee bayyinaani tawo hol feere huutortee ngam lilmtude daaɗe gooto kala e kanndidaaji ɗii. Ngati ena haawnii so won ko ŋakki heen sabu ko toɗɗe muuɗɗe hakke 300 miliyoŋ e kaalis Oroo! So alaa ko ɗe njibini ko wonaa laamɗo keso toɗɗe, leydi ndii fayta e golle, ngati ko nisma bonɗo wonande Ndenndaandi Kodduwaar!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=742&Itemid=135

Hol ko haɗi Gine wortaade toɗɗe puɗɗiiɗe gila gila haa jooni? Ɗaminaare lomtiima faayre caggal nde heewɓe ceedii wonde Fulɓe njanaama e nder gure nderndere Gine, ɓee mbarminaama, walla nih mbaraama! En dow tuumo posnugol wonndiiɓe Alfaa Konnde to Konaakiri, Maninkaabe njanii e jawɗeele Fulɓe, mbonnii koɗorɗe e ko seediiɓe mbiyi. E dow kulol hare ndee ena ficca laaci e nder Gine fof, kanndidaaji ɗiɗi ɗii hono Dalein Jallo e Alfaa Konnde ena potnoo yillaade yoga e gure pitolinɗe ɗee ngam artir nanondiral e deeƴre, wonndude e hohowɓe diine. Kono, ɗo wattan ɗoo, wiyaama wonde nguun njillu haaytaama.Ko ñalnde 28 Yarkomaa habraa wonde jeewtidal ñiiɓngal waɗii hakkunde hohowɓe toɗɗe ɗee e kanndidaaji ɗii wuftii nanondiral yoo ñalngu 7 Jolal nguu jagge ngam yuɓɓinde lofu ɗiɗaɓuru nduu. Ena jeyanoo e ngam jeewtidal, Jeneraal Aali Trawore, nulaaɗo Beles Kompawore, laamɗo Burkinaa Faso, gardiiɗo CENI (goomu yuɓɓino toɗɗe ɗee) hono Siyaaka Traore mo Maali yantude e yogae hohowɓe diine. Hooreejo laamu ɗoftorgu hono Sekubaa Konaate yaltinii dekkere teeŋtinɗo suɓagol ñalngu nguu, lebbi nay caggal nde Sellu Dalen Jallo haɓi 43% e lofu ngadangu nguu, Alfaa Konnde heɓi 18%! Kaŋko Konaate o hollitii wonde yaakaare makko ena toowi e wonde nguu ñalngu maa won wattangu e yolnde Gine ummanii ɗii lebbi kala ngam naattude e deeƴre dawriyaŋkoore e renndaŋkoore. Kanndidaaji ɗiɗi ɗii ndokkondirii juuɗe e ngal kawral, ɓe ngaadondiri gollude ngam artirde deeƴre e nder nokkuuji pitolinɗi bayɗi hono Mamu, Kisidugu e Sigiri. Kono, jaayde RFI hollitii hannde wonde nguun njillu waɗataa sabu Alfaa Konnde ruttiima e konngol mum, saliima jeyeede e diɗɗal ngal. Wiyaama wonde ko lannda makko Rassemblement du peuple de Guinée (RPG) wasiyii-mo yoo salo yahde ɗaɓɓitoyde deeƴre e jam hakkunde leƴƴi Fulɓe e Maninkaabe. Sellu Dalen fadii-mo ko juuti e ñiiɓorde weeyto (base aérienne) kono Konnde araani sabu yimɓe mum ena tuumi wonde ko ɗum feere ngam boomde-mo. Dalen jambitii "bappagol" Konnde e pirtugol mum aadi maɓɓe oo hay so o hollitii omo hebii haa jooni waɗde ngol lappol jam hakkunde leƴƴi hade lofu ɗiɗaɓuru nduu. Sellu Dalen hollitii wonde alaa e sago jam artiree hade lofu ɗiɗaɓuru nduu fuɗɗaade sabu omo huli heewɓe e wootooɓe makko njahataa to birooji ñalnde toɗɗe ɗee e kulol yaneede. Ko waawi heen wonde fof, laaɓii wonde ena waɗi ɓe njiɗaa lofu ɗiɗaɓuru nduu waɗa sabu ñebbe ko defaaɗi haa ɓenndi. So Dalen yaltirii 43% e lofu ngadangu nguu, hol mo waawi haɗde-mo foolde ñalnde 7 Jolal caggal nde birooji ɗii uddaa? Ngati waawi haɗde-mo laamaade tan ko leydi ndii deertoo e fitina haa wolde leñaŋkoore ruppitoo e nder leydi ndii. Ndeke so won gannduɗo hannde ko foti haɗde Dalen laamaade, Konnde ena jeyaa heen. Maa taw ko addi oo akal-akal ngam wuttude jaynge haɗoore lofu ngaroowu nguu waɗde. Kono wiyde ena haɗa naange Gine fuɗde hannde ko huunde bonnde sabu hay gooto anndaa kadi hol ɗo bone haaɗata! Eɗen nduwoo nde añɓe Gine, añɓe Fulɓe e añdiiɓe mum'en ŋatata juuɗe, mbicca! Yoo Geno wallu.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=741&Itemid=135

Binndital kaayitaaji Moritani, Bonannde kala nde dow mum Daartol hollii ko ɓaleeɓe ngadii hoɗde e bannge rewo Afrik o kala, tuggi Esiip haa Rewo Moritani. Ngol hollii kadi, ko e teemidannde 15 (keen’siyeem siyeekal) safalɓe ɓe keɓindii e leydi ndi. Ngaal garal noon ko nde Islaam naati nde tan. Ɓaleeɓe ɓe mbismiiɓe, njaɓi renndeede etee tawa aldaa he lankude e heennaade. Waɗi noon e nder pinal mum en ina waɗi«koɗo teddinte». Kono Haalooɓe Pulaar mbiyi:«puuyɗo renndottaako neene». Ko ɗuum waɗi gila he keɓgol ndimaagu mayri, salɓe ɓe puɗɗii daɗɗude peeje lankirɗe ɓaleeɓe he ballondiral leydi Farayse. Gila kaan saanga haa jooni ko laamu leñamleñamaagu capataagu woni toon, tuggi he muttaar wuldu daddaa haa mohammed wuldu abdul ajiiju. Kala ngarngu ɓura ngon’ngu nguun ɓiɗtude, ngam ustude ɓaleeɓe e ɓeydude capataagu to daartol, pinal, jaŋde, renndo, faggudu, golle, goodal (kaɗgol kaayitaaji). Ko ɗuum wɗi ɓe mbayli daartol leydi ndi. Kala ɗo ɓaleejo hoɗnoo walla ɗo innanoo walla ɗo rewnoo walla ɗo male e ɓatakke mum ngonnoo ɓe mbaɗti ɗum capataagu. Yeru: Wuro Kummba SAL wonti kummbi saalek, Wuro A Taara wonti aɗɗaar… So a ƴeewii hannde Ayawuuji e Kaalirɗe Moritani kala ko capataagu. Nate defte walla ceede (kaalis) ɓurataa yiyde heen tan ko pinal maɓɓe (safalɓe, dampe, gelooɗi, leɗɗe tamarooje, tilliisaaji…). Jaŋngirɗe e keblirɗe jaŋde, jeeyirɗe e nokkuuji ɗaɓɓirɗi ngaluuji kala ko kamɓe haa ɗeɓaa sikkude woɗɓe ngalaa e leydi ndi. Golle e ngardiigu mum kala ko kamɓe hay so joom mum maraani mbaawka. Etee keeweendi maɓɓe, hedde 1960, nde leydi ndi heɓi ndimaagu mum, woɗɗaani 4 he nder 100. Tuggi ndeen, ngam yiɗde wojjin’de e aarabin’de, kala maroknaajo walla alserinaajo walla tiniisnaajo walla saharaanaajo walla tuwaaregnaajo boɗeejo walla palastiinnaajo, ina rokkee kaayitaaji Moritani. Kala ɓaleejo pullo walla sooninke walla jolfo walla bamaranke wiyee ko senegaalnaajo walla malinaajo. Hardaane kam ɓe kiisaaki ko neɗɗo so wonaa so ɓe njiɗi ɓeydude keeweendi maɓɓe aarabaagal to bannge limoore. Gustugol maɓɓe ɓaleeɓe haaɗaani ɗoon. Sahaa e sahaa kala ɓe njuɓɓina jagge walla warngooji: hitaande 1966 (duuɓi jeegom caggal nde Moritani heɓi ndimaagu mum), 1979, 1983, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992,… Ɗum ɗo ko duuɓi ɓurɗi bon’de ɗi, kono e nder hakkunde majji gure walla yimɓe walla neɗɗo walla jawdi ɓaleeɓe meeɗaani fajjude halkeede. Ɓe ngustira ɓaleeɓe kadi to bannge kaayitaaji. Ko adii ɓe mbonni inɗe ɓaleeɓe afriknaaje kala. Ɓe lomtini inɗe safalɓe. Ɓe puuntiri ɓaleeɓe ɓe won’de inɗe ɗe ko inɗe islaam, tawa ko goongɗi ko ko inɗe maɓɓe tan. No paamir-mi neɗɗo ina waawi wiyeede Hammadi walla Dikko walla Dukkuree walla Ndey walla Dah wona juulɗo. Wiyeede Aliyyu walla Faarmata tan ɓolo naatnataa Aljanna. So tawiino ko ɗuum kay Aljanna wontata ko weeɓa.Sammba Cooyel Bah e seppooji Salaare Pari Ɓe kaaɗaani ɗoon, kala ɓaleejo peewnanaaɗo kaayit ɓe mbaɗa heen juumre he innde mum, nde tagnoo ko kamɓe ngoni heen. Hitaande 1998 ɓe njuɓɓini binndital “biyetenoooooongal” kadi kisal kaayitaaji. He ngaal binndital hawri ko he sahaa maawuyaa, laamɗo ƴiiƴiiwo o. Hay so aɗa jogii kaayit omo war maa walla omo yaltin maa leydi Moritani fayde Mali walla to Senegaal. Kadi nokkuuji keewɗi e kaɓɓirɗe binnditorɗe huɓtidinaaka to nder leydi e to caggal leydi. Ko ɗuum tagi heewɓe mbinnditaaki e kaan saanga to bannge ɓaleeɓe. Kono ndeke bonannde kala nde dow mum. Ɗi boneeji kala limtaaɗi no mbayi heewde addanaani “Sammba Jaanga” en ɓuuteede. Ko ina wona duuɓi ɗiɗi pawɗi, ɓe njolni goɗɗum ko momtata haa ɓiirta lahal, “binndital kisnugol kaayitaaji Moritani” (aarollomaa). Ko ina wona jooni duuɓi keewɗi leyɗeele tuubakooɓe ɗe ina ndikkii haɓde he “bahe ɓiɗtooje bommbooje mbonna” (Teerorismo). Haa teeŋti gila njanngu laaɗe diwooje boomaare to leydi Amrik. Mbele ɓe poola hare nde alaa he sago ɓe cosa huunde ko eɓe mbaawa fawde juutɗe maɓɓe he kala neɗɗo ɗo waawi won’de. Ko ɗuum jibini peewnugol kaayitaaji biyeteeɗi “biyoometiri”. Ko mbele hay gooto majjirtaaɓe e les Asamaan o. Ɓe puɗɗorii leyɗeele maɓɓe (Orop e Amrik). Ɓe ndewni heen leyɗeele paayaaɗe walla ɗe boowe laaɗe mum en ko mawɗe, ɗe koolnaaki (Kodduwaar, Senegaal) walla leydi ndi ina tuumaa jibin’de bahe ɗe (Moritani, Mali, Alseri). Ko ɗuum waɗi so on mbaɗtii hakkillaaji ngaluuji baɗaaɗi e masiŋaaji binnditte ɗe ko kamɓe mbaɗi heen, waɗi noon heen bannge ko ɗum haaju maɓɓe. En kaalii won’de laamuuji Moritani ɗi kala njikkiima jikku momtude walla ustude ɓaleeɓe leydi ndi. Ko ɗuum tagi laamu hannde ngu jaggi binndital ngal waɗi heen sarɗiyeeji keewɗi ɗi ina haɗa ɓaleeɓe leydi ndi winnditaade: -kala binndittooɗo ma o adda binndital hitaande 1998 ngala -kala mo dañaani duuɓi 45 hay so ina jogii kaayitaaji Moritani kala walla ina winnditinoo hitaande 1998 winndittaako so jinnaaɓe mum ɗiɗo mbinnditaaki so ɓe nguuri. So ɓe nguuraani maa joom mum yaha waɗoyaa seedantaagal maayde hay so noon nde ɓeen maayi nde ɗuum mawninonooka e leydi ndi. Etee to waɗetee to ko kamɓe haɗooɓe ɓe ngoni toon. -ɗo e leydi Farayse ɓe ɓeydi heen kadi binndittooɗo kala ma o adda “seesuur”. Kadi won ɓe e Orop fof ko to Farayse tan mbinndittoo. Waɗi noon ko eɓe nganndi ko ɓaleeɓe ɓe ɓuri won’de e Orop. Kadi kamɓe so yimɓe maɓɓe ngarii winnditaade, ko njiɗi kala njogoo e kaayitaaji, ina newnanee haa moƴƴa, hay gorol ɓe mbaɗataa. Ɗum ɗo ko yeruuji seeɗa ɗi cuɓtii-mi e gaggaaji binndital ngal, kono goɗɗi keewɗi ina keddii ɗi ngasataa. Nde binndital ngal fuɗɗii nde nokku binnditirɗo kala goomu hellifaaɓe seedtotooɓe moritaninaagal neɗɗo ina sosaa ɗoon ngam kala neɗɗo garɗo so ina jogii kaayit Moritani walla o alaa so goomu ngu seediima moritaninaagal makko o winnditoo. Waɗi noon eɗen nganndi won wonɓe e leydi ndi tawa gila “maayɗo ina yeenee” tawa ngalaa kaayitaaji. Kono ɗiin goomuuji kala he woodde kala garɗo ina winnditoo ɓe mbiya “alaa jooni min puɗɗortoo ko binndital 1998 haa gasa caggal ɗuum heddiiɓe ɓe ndewa heen, mbaaree seesa gooto kala ma o winndito”. Gila ndeen mbiyi-mi ɗum ko pittol woni ɗo, ngati so tawii wonaa ɗuum holi liggey goomuuji cosaaɗi ɗi? Nde binndital ngal fuɗɗii nde kadi, kala ɓaleejo garɗo ina winnditoo laaɓndee so ina waawi janngude simoore nangam walla nanngam. Walla o laaɓndee so mo anndi wooto he gure safalɓe rewo. Walla o laaɓndee gooto he taaniraaɓe safalɓe ɓennuɓe. So kaayit makko ina waɗi juumre, nde ɓe mbaɗnoo, o wiyee yo o yah to ñaawirdu (tirbinaal), etee toon ko salatooɓe maɓɓe ngoni toon. So hay so gooto he jinnaaɓe makko ina maayi kaayit fiɗnde maayde nde ina waɗatenoo e falndeeji (meeri), kono caggal ɗuum ɓe caltii, ɓe nawti ɗum to ñaawirdu maɓɓe. Caggal ɗuum wonnoo ko kala mo dañaani 45 ma adda binndital jinnaaɓe mum, ɓe mbaɗti laaɓndaade binndital miñiraaɗo walla mawniraaɗo walla baabiraaɗo tokooso hay so joom mum ɓurii 100 hitaande. Ellee neɗɗo wonataa bajjo walla ellee neɗɗo kala ina jogii baabiraaɗo tokooso. Gila nde ɓe kaali 45 ɗi, mbiyi bonannde momtugol ɓaleeɓe ngol ko ɗo ɓuri won’de. Hiisa men, ko keeweendi yimɓe ɓuri won’de ko les 45. Kadi ɓesnguuji men kala jaŋɗeele mum en njogori ko bon’de. Waɗi ɓe toɓɓude nde rogere ko kayre woni cukaaku gu, ɗuum ko wardude leñol ɗaɗi. Dow duuɓi 45 heewɓe heen maayii woɗɓe ɓe nana tiindii he yaltude nguurndam semmbe. Ɗo e Orop, 99 e nder 100 ko ɓaleeɓe ngoni heen. Ɓuri heewde heen ko jogiiɓe kaayitaaji Moritani ɓe ngalaa seesuur. Rewi heen ko mooliiɓe. Rewi heen ko waɗtuɓe kaayitaaji leyɗeele ngoni ɗe, etee ɗuum ko ko jaɓanoo to Moritani. Ko ɓuri heewde he laamɓe Moritani ɓe ko kaayitaaji ɗiɗi njogii haa e tati, eɓena ɗoon ɓiɗti e naafki. Kono ngam salanaade ɓaleeɓe ɓe, mawɗo leydi ndi wiyi jooni ko kala baɗɗo kaayit leydi ngonndi ma a winndamo ɓataake ɗaɓɓande ina yiɗi heddade he moritaninaagal mum. Ɗuum noon eɗen nganndi ko firti, ko salaade. Jogiiɓe seesuur ɓe ɓuri famɗude, ko ɓe seeɗa. Etee nde tagnoo laamu ngu ina anndi kala jogiiɗo seesuur waawaa hesɗitin’de kaayit mum so gasii so wonaa o adda ɗannorgal (paaspoor) makko Moritani kesal, ngal biyoometiri. Etee ko ɓuri heewde he kaal seeɗayal yimɓe winnditaaki 1998. Kadi ko ɓuri heewi he kaal seeɗayal jogiiɓe ko ɓe laaɓndii ko so arii winnditaade ɓe laaɓndoo ɗum goɗɗum walla so naatnii ɓe caloo ko aldaa he daliilu. Banndiraaɓe ɓe ngaraani winnditaade moritaninaaɓe to Orop. To Kodduwaar, to Arabi Sawdiit, to leyɗeele golfo, ɓe mbinnditii he deeƴre e nuunɗal nde tagnoo ko kamɓe ngoni toon. Ko haawnii heen hay maawuya, laamɗo ƴiiƴiiwo o, mo polli laamu mum dogi mooloyii, winnditii ma. Miin kam mi ɗo laaɓndoo holi to o heɓi paaspoor?, kadi he laabi moolayru o fotaani jokkondirde he laamu makko. Jooni ko mbiynoo-mi laaɓndogol binndital 1998 ko pittol ko arii. Gila ɓe puɗɗii ngal rewaani tawo laawol etee ɓe ngasnaani winnditaade ngal tan ɓe ngaddi bone goɗɗo, yo binndital toɗɗe ummane tuggi 25/07 haa 7/09/2013. Ɗuum firti banndiraaɓe, ɓe njogori winnditaade ngal binndital toɗɗe tan ko winnditiiɓe biyoometiri tan. Ɗuum kala mo winnditaaki ngal hay so ina joginoo kaayitaaji Moritani e ɗi toɗɗe ɓennuɗe kala waawaa winnditaade ngal ɗo saka toɗɗoo. Timminɗo duuɓi toɗɗaade waawaa toɗɗaade. Firti ko ɓe keɓtinaani ɗum won’de moritaninaajo. Tawa noon tuwaareguuji woɗeeɓe, alserinaaɓe, maroknaaɓe, palastiinnaaɓe hesɓe pul ina njogori toɗɗaade. Bonannde caɗeele pawaaɗe he binndital ngal jibinii finnere mawnde to nder leydi e to caggal leydi Moritani. Lanndaanji e pelle goonga, jiɗɗi deeƴre, potal leƴƴi Moritani ɗi ngonaa arini en ndilli, kaalii, ngaybinii yo penaale pawaaɗe he binndital ngal itte. Kono laamu ngu nde tagnoo ko teyngu jaabawol mum heen ko fiyde e sokde e gaañje e warde. Lamin Manngaan mo Kumballi ɗi paali bara, jiiñcooji ɓalli jaambareeɓe ŋata, fiyaa yani. O suuɗdii leppi leydi kono o suuɗdaaki gacce min njejjittaa. Gila ndeen, barɗo e barnuɗo kala ina njokki bakkaade hono no wuldu arbi en nii. Eɗen njetta ɗo ko heerii kala neɗɗo walla lannda walla fedde, ko suuɗii walla ko weeji gadduɗo ballal mum he ittude nde fenaande woɗeere coy no ƴiiƴam. Kono njettoor keeriiɗo he ɓesngu tokoosu haa teeŋti he fedde “Haa Mem-Maa Moritaninaagal Am”. Eɗen eeroo nde yimɓe njokkata salaade ɗe penaale momtugol ɓaleeɓe. Ngati aduna men hannde o neɗɗo waawaa wuurde e les Asamaan o tawa alaa kaayitaaji. Kaɗɗo neɗɗo kaayit, haɗi ɗum ko goodal. So on teskii ma hannde hay jawdi, hay teew mbaraangu ina waɗanee kaayit. Ngo eeraango noon e ngo fayi he ɓaleeɓe ɓurɓe jooteede kono he safalɓe daraniiɓe ngoonga so ɓe ngoodi. Ngati yimɓe waɗooɓe ɗe golle ngonaa yiɗɓe Moritani, miin nanngu-mi ko ɓe njeyaaka e Moritani. Ko bonnooɓe tan so welii keddoo, so bonii ndoga. So ɓe njeyaa e leydi ndi walla eɓe njiɗi ndi eɓe poti miijaade nguurndam ɓesngu maɓɓe e taaniraaɓe maɓɓe arooɓe. Yeru tan en njiyii ɓiɓɓe Itleer wayluɓe yettoode mum en ngam hersude. Haalooɓe pulaar noon mbiyi: “ Aduna ko dannga waandu, waɗa jaaɓe waɗa murtooɗe” e “Aduna ko ngaynaaka jontaaɗo kala forloyaa”.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=898&Itemid=135

Barak Obamaa toɗɗaama yo jokku golle e hoore laamu Dowlaaji Dentuɗi (50-49)! Woote ɓurnooɗe tijjeede e ɗii lebbi ɓennuɗi e nder winndere ndee njoofii ñalnde Mawbaare to Dowlaaji Dentuɗi. Hakkunde Republican e Democrat en ɓe Hooreejo leydi jooɗiiɗo hannde oo ardii, hono Barak Obamaa, ena hulanoo maa toɗɗe ɗee ɓittu. Kisa ɗe ɓittii haa wooroo sabu hade jamma oo woɗɗoyde, Dowlaaji keewɗi puɗɗinooma wojjude (Lannda Mitt Romney) haa woodi fuɗɗiiɓe faayande Obamaa. Kono woote Dowlaaji Dentuɗi ena seerti seeɗa e ko ngoow-ɗen yiyde e demokaraasiiji goɗɗi. Wonaa daaɗe tan kokkata kawgu kono ko won e dowlaaji alaa e sago joom mum poola heen nde mbaawa heɓde "daaɗe toɗɗotooɗe" (electoral votes).Woote ɗee ena ɓitti no feewi e dowlaaji reeŋtuɗi bayɗi hono Ohio walla Florida sabu Mitt Romney ena sukki e President Obamaa ɗo baɗii (49-49) hay so tawii ko Obamaa ɓuri-mo daaɗe. Kono doole e dowlaaji dowrowi ɗii kala ko Barak Obamaa fooli e majji hay so tawii kadi wonaa liɓa daroo. Obamaa ardii kadi e dowlaaji keewɗi ko wayo hono Colorado, Massasuchetts California... Hol ko waɗi Mitt Romney haweede e ɗee toɗɗe? Eɗen mbaawi wiyde Republican en kaɓaama tigi sabu ko ɓe keɓi e ɗaaɗe e ɗee woote ɓuri ko John McCain heɓnoo e toɗɗe 2008 ɗee. Kadi won e dowlaaji maɓɓe keewɗi ɗo ɓe piyi Obamaa. Ɗiin ko dowlaaji ɗi ɓe meeɗaa waasde e daartol walla ɗi ɓe keewaani waasde, wano Nebraska (Romney 61- Obama 38), Arizona ( 53 - 46), Utah (73 - 24). Kono eɗen nganndi hay so Obamaa heɓaani riiwtude caɗeele faggudu e ŋakkere golle, won martaba mo o haɓi e fanniiji goɗɗi ɗi ngonaa sara e nguurndam ɓesngu Dowlaaji Dentuɗi. Kawgu makko mawngu e dow saram-boomooɓe haa teeŋti e warngo Ben Laden ena jeyaa e ko haɗi Mitt Romney foolde-mo e dawrugol caggal leydi. So aɗa haɓa e baawɗo-ma e waawaa feewnitaade no Fulɓe mbiyrunoo nih. To bannge faggudu, ena siiftoree kopporeeje keewɗe ɗe e waɗi e mbaylaandi werlaaji ngam danndude liggeyaaji. Kono kadi ummanaade-mo sosde Obamacare ngam gooto kala ena heɓa safaare so rafaama, haa teeŋti e ɓe ngalaa doole no feewi ena jeyaa e ko addani-mo daaɗe keewɗe e nokkuuji tiiɗɗi ɓayɗi hono sato gure mawɗe ɗee walla e wootooɓe ɓaleeɓe e Hispanik en. Mitt Romney noddii Barak Obamaa "ngam mande ɗum e poolgu mum". O haalii haala njooɗka sanne so wiyde "ndokkondiren juuɗe e President Obamaa ngam ɓamtude leydi men sabu ko ene kala ndenndi-ndi. Ko waawi wonde kala, kawgu Obamaa udditii yonta goɗɗo e dawrugol Dowlaaji Dentuɗi, kono kadi udditii hello woɗngo e dowrugol DD fayde caggal leydi sabu poolgu nguu ena jeyaa e ko Obamaa sabbinoo ngam ɓamtude ginol. Eɗen mbiya tan yoo Obamaa jogoto jam. Kono so a heɓii heen jam yoo addu jam e nokkuuji keewɗi sabu ko Alla hokki-mo duwaawu mo o foti huutoraade ngam ɓeydude jam e winndere ndee, ustude mette e hareeji, hokkude hakkeeji haa timma.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=882&Itemid=135

Gudlak Jonatan (Hooreejo Nijeriyaa) Keenya 22 Mayu 2012, Lamorde Nigeria wiyi aɓayi Amirka waɗta Boko Haram nder MOBLE KULNOOJE Duniyaaru. Janaral Andrew Owe Azazi, hooreejo carwo paddal Nigeria wanngini haalakan ɓaawo meto maako be mawɓe lesdi Amirka ha Wacinton. Ambasador Nigeria ha Amirka Purofeso Ade Adefuye wiyi Nigeria sali ngam waɗugo non waɗtan himɓe Nigeria yahooɓe lesɗe yaasi nder ɓilla linciti nawɗi ha pirduɗe lesɗe waylaaje. Purofeso man wiyi, Laamorde Nigeria waawan darnugu masiibu Boko Haram.Balle ko saali ɗo, habaaruuji nder Amirku ɗon kolla, woɓɓe nder Hiitooɓe Lesdi Amirka kabdata Amirka man waata Boko Haram nder MOBLE KULNOOJE. Hiitooɓe man kolliti Boko Haram ɗon haɓa be Amirka be Duuniya fu ngam jum waɗi ɓe petti maadi Kautal Maaru(UN) ha Abuja Nigeria. Moodiɓe 20 hande nder Amirka man bo, ɓaawo linctal maɓɓe mbi: waatugo Boko Haram nder MOBLE KULNIOOJE ɓedda nan ɓe sembe ha duunyaaru on tan. Nder moodiɓɓe woodi Dokta. Jean Herskovitz, iga Yunibasti Sitet New York, Ambaasado Amirka ha Nigeria mo naane, John Campbell, and Najeeriyaajo Dokta Rita Edozien, iga Yunibasti Michigan Sitet. Moodiɓɓe man mbi: Waatu Boko Haram nder MOBLE KULNOOJE harminan woldego be maɓɓe dow kiiti Amirka. Nden bow ala no ɗun narrira be maɓɓe ngam wala no ɓe mboldete nder kiiti les man. Lesdin Nigeria ni jaɓayi ɗun waata Boko Haram nder MOBLE KULNOOJE amma ɓilla ɗon ɓesdo nder Amirka dow lamorde lesdi ndin waɗa non. Hajjotani, lesɗen ɗon mbolda ha Amirka dow haala man.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=853&Itemid=135

Kabaaru oo yanii gila kikiiɗe wonde Fran¨ois Hollande hawii Nicolas Sarkozy (51,9 - 48, 1) e lofu ɗiɗaɓu toɗɗe laamɗoyaŋkooje Farayse. Kono hay gooto yamiraaka saaktude walla haalde njaltudi ndii e mejaaje faraysenaaje. Ko goonga sonndasuuji ena ndokkunoo-mo kawgu gila kampaañ oo fuɗɗaaki, kono Nikolas Sarkozy wonnoo ko e artude ena sukki e makko haa sikkaa ma o hefto-mo. Kono Hollande ena toowondiri e mkko to toɓɓe e ko sonndasuuji mbaayini ɗee jonte kala. Ngati heftaade ndee yolnde wonaano ko newii e nder balɗe daɓɓe hay so Sakozy haɓaama tigi.François Hollande yaltinii Farayse e duuɓi ɓurɗi mettude e daartol mumɓadingolto bannge laamagol e hormaade sarɗiiji e ko luutndinooɓe ɓee kaali. Kadi nguu kawgu ena jaɓɓoraa weytaare alaa ɗo haaɗi e nokkuuji arani-en, ɗanniyaŋkooɓe e Faraysenaaɓe ummiiɓe e leyɗeele goɗɗe. Sarkozy jeyaaa ko e hohooɓe Farayse ɓurɓe añde arani-en. Kala konngol o wowli, omo joopoo heen kala mo jeyaaka e ɓe o nanngi ko Faraysenaaɓe asli. Kono ko ɓuri ɗum bonde ko no o waylorii hakkunde lofuuji ɗiɗi ɗii. Nde wonnoo o ari ko caggal Hollande e lofu ngadanngu nguu, o fuɗɗii haŋkadi wowlude konngi gañgu e nefofeewde e arani-en e Orop ngam ɗaɓɓude daaɗe wootannooɓe lannda ngañamleñeeɓe mo Marine LePen (FN). Ngoo hello ngo Farayse uddi hannde daartol mum koteskingo sabu lannda Sosiyaalist en mbayrii laamaade hoore leydi Farayse gila e François Mitterant. Caggal nde Lionel Jospin e Segolene Royal kawaa e 2002 et 2007, François Holande wontanii PS momti gonɗi hay so tawii hay gooto sikkaano omo ara haa ɗoo. Ciftoren wonde ko Dominique Stauss Kahn wonno tammbiiɗo yaakaare ittude ɗoo Sarkozy gila nde toɗɗe ɗee koyɗaani fuɗɗeede. Kono feere DSK bonii e suudu Hotel Sofitel mo New York, ñalawma mo o tuumaa ƴeeɓo suka debbo Ginenaajo biyeteeɗo Nafisatu Jallo... Gila ndeen, araani, Hollande ko kanndidaa wonnoo e pooɗondiral hakkunde PSnaaɓe ngam ɗaɓɓude kanndidaagaljappeere laamu Farayse. Kono heewɓe oo sahaa ena njawi-mo seeɗa sabu makko waasde jogaade nguurka ɗowgol laamu. Ɓe mbiyi alaa ko o meeɗi ardaade so wonaa Conseil General, wadde o waawaa ardaade leydi. Kono Sarkozy weeɓnanii-mo golle makko nde bonni laamu mum haa boni: somaas heeɓii ɗo meeɗaa heɓde e Farayse, laamu nguu ena jiiɓii e geɗe fenaande e yiɗannde ɗe laawol woni e hiñtaade. Sarko e hoore mum kadi wiyaama ena famɗini jappeere ndee sabu makko waasde nuunɗude walla hormaade ngonka hooreejo leydi. Farayse yiiltii laana ngonka mum, waɗii Holande e baar, kono hol to fayaa? Maa Pulaagu.com artu e oo kabaaru ngam faccirde kuccam leydi ndii to bannge dawrugol, faggudu e Orop.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=841&Itemid=135

Hannde Mali koko feccaa, rewo ngoo woni ko e juuɗe Tuwaareg-en, ɓe fedde Dillere Ngenndiire ngam jeytaaare Azawad (MNLA), wonndude e Al-qaida Magreb mo islaam (Aqmi). Bannge worgo ngoo woni ko juuɗe kooniŋkooɓe follunooɓe horeejo leydi ndii hono Aamadu Tamaani Tuure (ATT), ñande naasaande (alkamiisa) 22 Mbooy 2012. Eɗen ciftina Tuwaareg ɓee ɓooyi haɓaade laamu Mali ngam jeytaare mumen. Ɓe ngummitini jeyli ɗii ko ñande mawbaare (talaata) 17 Siilo. Caggal nde ɓe ngaddori otooji keewɗi e njogitaaje doolnuɗe, ɗe ɓe itti to Libi, tuma nde foolaa Kaddaafi. Tawnoo ko ɓuri heewde e maɓɓe ngonnoo ko kooniŋkooɓe joginooɓe ndeenka makko. Firti ko ɓe fanniyaŋkooɓe tigi to bannge koonikaagal, yanti heen kadi e ɓe ganndi jeereende ndee no ɓe nganndiri jaybaaji maɓɓe nii. E fawaade ɗuum kadi Aqmi rokki ɓe juuɗe, tawii ina qiimndaa tolno mumen to bannge limoore hakkunde 500 e 1000 neɗɗo fawnde kaɓeteeɗo. Eɗen ciftina kadi wonnde Tuwaareg-en ɓee peccii ko e leyɗe 3 yummaaje ( Niiseer, Alseri e Mali). Ɗum waɗi e ɓe ɗomɗunoo ko ɓooyi heɓde ngenndi maɓɓe keertiindi, waɗde firti ko wonaa Tuwaaregnaaɓe Mali ɓee tan ngemmbii e ndee hare. So en njiɗii faamde ko ummitini ndee hare alaa e sago njehen to Libi, to ngannduɗaa Mu’ammar Al- kaddaafi e ko waawi haaleede mum fof ko kañum laatinoo baafal kallinoongal ɗii muuyooji. Ngati ko ɓuri heewde e ɓeeɗo ina njoginoo toon golle, kadi ina nanantunooɓe mo to bannge yamiroore. Kono caggal nde laamu makko yani ɓe nattii toon horsude e gite ɓiɓɓe leydi ndii, sa bu Kaddaafi waɗnooɓe tan sawru mum nii ina fiira kala ɗippuɗo e ɓesngu leydi ndii. Ndeen noon alaa e sago gooto fof hoota to jeyanoo, gila e Tuwaareg ɓee, haa safalɓe Muritani haa heɓi ɓaleeɓe heddiiɓe ɓee kala. Ndeke sikke alaa haade kay wonii kootol waɗɗiima hoɓɓe ɓee kala haa teeŋti e Tuwaareg-en ɓee, ɓe pellitii artude. Kono haade e ɓe pawi juuɗe maɓɓe e kaɓtorɗe mawɗe keewɗe, gittaaɗe e nder tuddule ( baasuuji) kooniŋkooɓe Libi, yantude e goɗɗe dañaaɗe e balle leyɗe tubakooɓe ngaynotenooɗe e nder jeereende Libi ngam wallitde luutndiiɓe Kaddaafi. Ɗeeɗo kaɓtorɗe wondude e ko ɓuri 2000 neɗɗo ubbitii miijooji maɓɓe ɓooyɗi desandooɗi e nder hakkillaaji ɗi njejjitanooka, dañƴi fartaŋŋe ubbiteede jooni. Yanti heen kadi e yananeede ɓe doofɗugol kooniŋkooɓe Mali. Kooniŋkooɓe Mali fotnooɓe daraaade e riiwtude ɓee Tuwaareg-en serindiiɓe e feccude leydi ndii, nduttitii ko e follude laamɗo mumen. Pollugol jibinngol luural, waɗi uure wonnde e nder ɓernde Mali, wonti ko Pulaar wiyatakoo « so guppoowo aani tuuta e juuɗe mum.» Ko ɗuum ɓeydii rokkude semmbe serindiiɓe ɓee e yaawde heɓtude rewo leydi ndii fof. Nii woni Mali nana wonndi e uube ɗiɗi e dow ɓernde mum tee hay wootere heen yiitanaaka tawo safaara cillinoowo. Dental faggudu leyɗe Afrik Hirnaange (CEDEAO) gijiima, girbiima folliŋkooɓe Aamadu Tumaani TUURE ɓee, kono haydara gasaani tawo. Ngati ɓe caliima o arta, hooreejo suudu sarɗiiji leydi ndii addaama kono haydara waylaaki e ngonka kaa. Mawbaare 01 Duujal 2012 pellondiral waɗii hakkunde folliŋkooɓe ɓee e ɗooftiiɓe ATT ɓee, waɗii 15 maayɗo. Tee bannge rewo too nana jokki wonde e les njiimaandi Tuwaareg-en ɓee e Aqmi. Ko woni goonga koo, hannde Saahal ngal fof woni ko e kulhuli mawɗi e bone nguu ñaw mbonngu ndaaɓoowu haa teeŋti noon leyɗe baaɗe no Muritani e Niiseer. Hannde hooreeɓe leyɗe Saahal ɗee fof lelortoo ko bannge, ina putti gite mumen e ko woni Mali koo, sabu e ɓe nganndi « bone ficcat laaci. » Ngati e liɓgol laamu Kaddaafi nguu fetelaaji e kaɓirɗe keewɗe cariima, caaki e nder oo nokku, e nder Afrik e Aduna oo kala. Tee eɗen nganndi yoga e leyɗe ɗe kaalɗen ɗee ngalaa hattan reende keeri mumen. Lefol Saahal ngol ko tuggude Muritani haa heɓi Eriteree, eɗen nganndi oo nokku ina njogii caɗeele goɗɗe ko wayno heegeeji, ñabbuuli... Hayso eɗen nganndi won wiɗtooɓe njiiti ko ɓooyaani koo wonde ngal ɗoo laral leydi fof fawii ko e dow weendu mawndu heewndu ndiyam fotndu e ¼ maayo meediteeranee. Ko ɗuum ittaani ɗomka e heege tawo haade ɗam ndiyam yettaaki juuɗe, heɓaaka tawo. So en ngarti e Mali, hayso eɗen nganndi kam ATT yiɗnoo ko feere yamyamre, kono o feldaa tan ko yiɗde jam fotaani haɗde neɗɗo jootoraade e heblanaade bone (hare). Hannde eɗen mbaawi wiyde leyɗe takkiiɗe ɗoon ɗee fof, ngootiri heen fof nana woyana Mali. Kono ko woni goonga koo woyanta ko hoore mum, sabu anndaa so ina jogori daɗde e ɗee bone ɗeɗɗuɗe hannde Bamakoo ? Aduna oo hannde no diidori hakkillaaji mumen keeɗti ko e oo nokku, ngati ko ɗoo Al-qaida heddi ɗo ɓuri wuurde e nder winndere ndee kala. Eɓena kamƴi ɗoon tubakooɓe heewɓe, ina jeyaa heen farysenaaɓe 6. Ko ɗuum waɗi jam artude ɗoon wonaa leyɗe koɗɗe ɗoon ɗee tan ɗum toɗɗii, ko ngoƴa winndere ndee kala.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=838&Itemid=135

Kapiten Aamadu Sanogo Gila kuudetaa janndinɗo Aamadu Tumaani Tuure, gonnooɗo hooreejo toɗɗaaɗo leydi Maali gila hitaande 2002, leydi ndii horiima yiytude laawol deeƴre e yaakaare. Wonnoo daliilu pollugol laamu demokaraasiiwu nguu ko "Salaare" ATT hokkude konu leydi ndii doole no kaɓtorii Tuwaareg en umminɓe hare jeytaare to rewo leydi ndii. Gila ndeen, alaa ko dilli so wonaa paɗe soldateeɓe ɗe CEDEAO (Fedde faggudu leyɗeele hirnaange Afrik) wiyi ena nalda toon ngam "artirde saɗiyaŋkaagu" wonanoongu e laamu Aamadu Tumaani Tuure.Kono jaabawol mawɗe sunta kooniŋkooɓe alaa hay gommbal e hunuko Bakary Mariko, jogiiɗo konngol folluɓe ɓee: " Kala kooniŋke CEDEAO naatɗo e leydi Maali, jaggirtee ko no gaño nih"! Ɗum woni no mawɗo sunta oo jaɓɓorii kuugal neldugol "doole" to Maali e Gine Bisaawo ngal fedde leyɗeele ndee ɓami e batu mum'en to Abijaa, Kodduwaar. E miijo makko, so won ko leyɗeele catiiɗe ɗee mbaawi yoo ndokku-ɓe kaɓirɗe e jogitaaje ngam foolde ceeramaagu Tuwaareg en to rewo leydi ndii. O wiyi wonde Maali ena jogii yimɓe kono ŋakkiraa tan ko kaɓirɗe. Kono hannde e oo ñalawma, hay gooto anndaa no Maali heftirta rewo leydi mum tawa ardaabi caggal leydi. Konu leydi ndii ena wonndi e fahteende nde alaa ɗo haaɗi caggal nde laamu siwil nguu yani. Aamadu Tumaani Tuure nana moolii hannde Senegaal, e ndeenka laamɗo keso leydi ndii hono Makki Sal. Kuɗol Ibrahima SARR

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=830&Itemid=135

Hannde dewo-hoore 25 mbooyi 2012 wonnoo daawal dimmal ngam suɓaade hooreejo leydi Senegaal. Yahdunoo hoore boowal ko Ablaay WAD e Makki SAL, gadano oo ko ƴamtannooɗo lefol ngol laawol mum tataɓol, caggal nde o ɗaftunoo Abdu JUUF e laawol makko gadanol e hitaande 2000, ɗiɗaɓo oo kañum ko hikka woni laawol mum gadanol ndaartude ngol. Ko goonga e nder bakko ɗimmo ngoo ɓe ngaybondirii, ɓe njennotirii, heen sahaaji nii eɗen mbaawi wiyde ɓe ƴattondiri. Haa ko ɗuum addani yoga e yimɓe haa teeŋti noon won e seernaaɓe soobaade e jinngere haa arti e nannganɓe Ablaay WAD koyngal ɓee ko wayno Becco en. E nder ɓeen won heɓɓe haalde heen haalulaaji cewɗi, kaaldaaɗi ɓernde peññinooji ngañngu joomumen njogii e Haalpulaaren ( Fulɓe). Sabu tan wonde Makki ɓii Pullo, fotaani fooɗanaade lefol laamu ngol, saka jooɗoyaade e karkal (jooɗorde) laamu. Ellee maataw, Haalpulaeeɓe ɓee ngonaa senegaalnaaɓe timmuɓe no heddiiɓe ɓee fof nii. Ɓe njejjitii ɓaawo Geno, ko keewal ɓesngu Senegaal lamminta kala jogorɗo laamaade. Ooɗoo jamma hannde noon, muuyo ɓesngu Senegaal hawrii e hoddiro Geno, hoddiranngo Makki fiileede lefol hooreejo leydi Senegaal. Haade kay wonii ko ɓuri jojjude e limmoje ɗee kolliri ko Makki ardii. Ablaay WAD e hoore mum jebbiliima e konngol mum, noddii Makki yeɗtii ɗum e poolgu laaɓngu ngu alaa gule. Eɗen mbaawi wiyde sappo-e-ɗiɗo (12ɗo) ƴaɓatnooɓe lefol ngol e daawal gadanal ngal, yantude Yuusu NDUUR mo heɓaano naatneede e fooɗondirooɓe ɓee; kamɓe kala ɓe ndañii wune. Eɗen mbaawi wiyde Makki SAL kañum dañii teddungal banndumen, kono o roondiima teddeendi ɗamaamuyuuji e njoortooji limtinɗi ɓesngu Senegaal. Hello hese udditiima e nguurndam leydi Senegaal e suɓaade hooreejo mum nayaɓo caggal jeytaare mum e ñalnde 4/4 /1960, nde SENNGOOR filanoo lefol gadanol. Eɗen teskina tan ko laawol gadanol Pullo ardaade Senegaal, caggal nde bullinoo yiɗde Mammadu JAH e kitaale jeytaare. Sabu wonnoode ɗum haalpulaar e salanoode ɗum yawaare e jogonoode ɗum miijooji ceniiɗi e ɓamtorɗi leydi Senegaal, heediino heewɓe e fajiri haa ko ɗuum saabi jarani ɗumen huunde kala haa njoñimo e bolol laamu he. Ina jeyanoo e ɓeen SENNGOOR e waɗdunoode ɗum maalde e yoga e seernaaɓe joginooɓe hattan e oon sahaa. Hannde caggal nde Makki heɓi lammineede e limoore keewal e dow teddungal manngal jibina ngal e dow golle ɗe njaakoriɗen maa njokku haa njettina yoga e njoortooji paawi makko ngam weeɓtinde nguura, newnude nguurndam e dow hebbinde golle e gollorɗe e ñiɓde njanngu pawiingu e ɗemɗe ngenndiije tawa ɗuum fof peeje haaranduru duumiindu ina sakkaa fawaade e remru leyɗeele men e ferde laabi kesi awo, ngaynaaka e mbaylaandi oogirɗe e ɓesnooji Senegaal e geɗe goɗɗe baawɗe teppitde ɓamtaare leydi ndii.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=829&Itemid=135

Ablaay Wadda hawaama ngu alaa guli hay seeɗa e toɗɗe laamɗoyaŋkooje Senegaal gortaaɗe haŋki 25 Colte 2012. Pulaagu.com woni jaayde adiinde bayyinde hiisannde njaltudi woote ɗee. Min ndokki Ablaay Wadda ko 34%, caggal Makki Sal 66%! Ablaay Wadda noddii Makki ngam yettude zum e kawgu mum. Senegaal uddii hello ɗeɓngo yooɓaade demokaraasii mum e deeƴre mum. Ablaay Wadda yahii, yoo Makki Sal jogoro jam kadi tiiɗnoo e yaakaare nde ɓesnfu leydi Senegaal fawi e dow makko! Ma min ngartu ngam juutnaade e kuccam leydi ndii e balɗe gadane ɗe Makki Sal ardotoo leydi Senegaal.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=828&Itemid=135

Le Havre woni hannde "laamorgo" demokaraasii e Farayse sabu ko ɗoo birjji Normanndi fof ñippaa. Normanndi ena anndaa ko nokku tiiɗɗo kanndidaaji ɗii e ɗee woote. PULAAGU.COM yilliima birooji ɗii ngam seedanaade renndo ngoo no woote ɗee puɗɗorii e oo ñalawma mo Senegaalnaaɓe cuɓotoo hooreejo leydi mu'en. Min keɓii yeewtidde e Consul Le Havre oo hono Lamin Juuf e mawɗo lannda APR hono Sariif Njanoor. Gardiiɗo dental lanndaaji FAL2012 oo jaɓaani jaabaade naamne amen. E yiyde makko, maa njaltudi woote ɗee nganndee nde o haala heen. Sahnga waktuuji 8:40 birooji ɗii udditaa, ngati waɗii leeltere ko ena abboo e hojomaaji capanɗe nay. Waɗi noon tan ko hebanaade njuɓɓudi ndii haa ɓeydoo feewde e ko min pamminaa. Nokku woote oo waɗi ko birooji jeegom. Kala garɗo, jaɓɓetee ko e damal, yaltina kartal mum nde yamiree yoo naat caggal nde joopanaa biro mo foti wootde oo. E ko min ceedii e damal ngal, garnooɗo fof ena jogii kartal mum woote e kartal mum danntitee. Consul e hoore mum darii e damal ena wonndi e wallidiiɓe mum ngam weeɓnande wootooɓe ɓee yiytude biro mum'en. So ɓe ngootii haa ɓe njaltii, feɗeendu maɓɓe suuwee e dahaa ɓoɗeejo mo momtotaako ngam anndee ɓe ngootii. Ko ɗoon ɓe njaltata kisa ɓe paya boowal. Kaaruuji Elbeuf ɗiɗi keɓii tawde-en ɗoon. Kaaruuji goɗɗi ena tijjaa e ñalawma hee ummoraade Rouen e Elbeuf. Woɗɓe kadi ngaddi ko werlaaji ko'e mum'en ngam arde wootde ɗoo e Le Havre. Caggal nde ɓe ngooti, heewɓe e arnooɓe ɓee kootaani ɗoon e ɗoon. Ɓe mbaɗi ko dente dente e boowal birooji woote ɗii ngam yeewtude, wostondirde, habrondirde baɗte woote ɗee walla tan jewte aduna. Dente ɗoo ko wonɓe e lanndaaji fof ngoni e majje sanne. Kaŋko Consul Senegaal oo, o wiyi wonde "alaa gannduɗo oo ko Makki walla oo ko Wadda, yimɓe ɓee fof njaggiri ko'e mum'en ko gootum". Min tekiima toon caɗe seeɗa ɗe bonnaani juɓɓugol woote ɗee. Suka debbo gooto heɓaani wootde sabu o winndii ko Dakaar. Ko toon o wooti lofu ngadanngu nguu. Kono hawri o arii ɗoo e Normanndi. Consul oo anndini-mo wonde o waawataa wootde ɗoo. Kono hay kaŋko suka debbo oo o wiyi alaa baasi. Gorko goɗɗo kadi Normanndinaajo heɓaani wootde sabu o winndinoo ko Pari. Wiyaa haŋkadi alaa fof ɗo o rewata haa o woota sabu sarɗiiji woote ɗii ena laaɓi oon bannge. Birooji Le Havre poti unnude ko waktu 18:00 e wiyde Consul Lamin Juuf. Kono so tawii waktu 18:00 oo yonii tawi ena heddii ɓe ngootaani, ma yamiroore ummo to Consul General Pari oo ngam ɓeydude hojomaaji seeɗa mbele yimɓe fof ena ngoota. Ko waawi wonde heen kala, eɓe ɗaminii maa njaltude woote ɗee mbayyine waktu 20:00 so Alla jaɓii. Kohowo Bennoo Bokk Yaakar hono Sariif Njanoor hollitii wonde alaa ko ɓe ɗaminii hannde so wonaa Wadda ena fiyee baral sabu luutnaare ndee fof yanti ko e Makki Sal. Min etiima yeewtidde e kohowo FAL2012 kono o hollitii wonde o yiɗaa haalde hay konngol.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=825&Itemid=135

SToɗɗagol mawɗo leydi Senegaal gasaani e lofu adanngu mbaɗngu ñalnde 26 Colte nguu. Ablaay Wadd heɓaani keeweendi ndi o aadnoo maa toɗɗo-mo gila e lofu ngadanngu wonndude e ko ɓuri "53%"! Sikke alaa kulhuli mawɗi mbaɗiino e saanga daawal bakko adanngo ngoo, fawaade e pooɗee-nduuree hakkunde laamu nguu e luutndiiɓe ɗum, haa pittaali keɓi yahde heen. Ɗuum jibinii taawilaaji keewɗi e reenoreeno mo gasataa faade e ñalawma toɗɗe ɗee. Kono Geno wisii ndiyam ɓuuɓɗam e ñalawma he hay mbuubu ɗojjaani.Mbiruuji 14 ɗii kala naati dingiral, ngeewiima, cippiraama e ɗemɗe, won heen nii jaranii ɗumen waɗdeede e ɓalli. Pittaali fof ndarinooma, aduna fof jerminii, yimɓe mbatti hakkillaaji mumen e Senegaal. Kono ɓesngu Senegaal hollirii ko karte ɗee tan kumtata haaju, wonaa fetalaaji ɗii, maa garnatuuji ɗii, walla kaaƴe ɗee. Ngati ko ɓuri feccere e winnditinooɓe fotde 52 e nder teemedere kala mberliima karte mumen, ngam seerndude hakkunde ƴamooɓe ɓee. Caggal limgol karte ɗee holliraama alaa e sago daawal ɗimmal waɗee, hakkunde Abalaay WAD e Makki SAL. Gadano oo dañii daaɗe 942 317, ɗimmo oo heɓii 719 307.. Yoga e mbiruuji mawɗi ɗii, gardunooɗi ko liɓooji, piyaama e leydi, mbiyaama yo njantu e foɓɓooɓe hayso wonii ina mbaawi suɓaade mo njinnganta. Ko Makki SAL e Abalaay WAD njogori sippirde daawal ɗimmal ngal. Sikke alaa eɗen mbaawi wiyde Makki SAL ummii ko to woɗɗi e yolnde haaɓniinde, laawol juutngol. O feriima ga’i kokkolli e laawol ngol, ko wayno Mustafa ÑAS, Tanoor JEŊ e Idiriisa SEK mo ngannduɗaa ko kamɓe nawdetonoo fawaade e renndunoode ɓe ceerno e ruttaade kadi e fooɗondirde mum lefol ngol. Hannde e nder mbaydi puɗɗital daawal ɗimmal ngal, jiiɓru mawndu ina wooda e banngeeji ɗiɗi pooɗondirooji lefol laamu nguu. Ɗum woni wonnduɓe e Makki SAL, hono luundiiɓe ɓee e wonnduɓe e Abalaay WAD jiɗɗo jooɗtaade e jappeere ndee. Kono ɓeydii jiiɓde geɗe ɗee ko won e seernaaɓe nattuɓe wonnde seerndooɓe kono wontuɓe jinngooɓe. Won heen nii eɗen mbaawi wiyde ko seɓɓitiiɓe fawaade e haalulaaji canndolinɗi peefnooji ɓerɗe e bonande, tawii wonaa ɗuum addanta joomum heɓde cokkirɗe galle laamorɗo leydi ndii. Haalpulaaren mbii “ so gite colaama mbaɗaama e mbeɗu ko laare dañaama“ kono kadi ko“ woni yeeso daɗaani gite“, bakko ɗimmo ngoo fuɗɗiima, kono ñaawata geɗe ɗee tan ko ɓesngu Senegaal ndimɗungu e suɓaade gardatooɗo leydi ndii e berlagol karte mumen e nder cuɓorɗe daawal ɗimmal ngal. Mammadu Saydu WOON

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=822&Itemid=135

Conndi e kure keɓaani geɗal e lofu ngadangu wooteeji leydi Senegaal ɓaɗɗi haŋki 26 Colte ngam suɓaade laamɗo leydi. Senegaalnaaɓe ngootii e keewal (hakkunde 50 e 60%?), kadi hay huunde araani haljinde deeƴre wootooɓe ɓee. Senegaal hollii kadi demokaraasii wonaa pellondiral e woynude banni mum kono ko nootaade noddaandu ngenndi ngam suɓaade koolaaɗo leydi jogorɗo ɗowde-ndi e duuɓi garooji. Njaltudi woote ɗee fuɗɗiima teeŋtineede hay so ko heewi e karte limaaka tawo. Makki Sal e wondiiɓe mum kollitii wonde hay gooto waawaa foolde e nguu lofu, maa yahee ɗiɗaɓu. Ko ɗum kadi saaktooɓe kabaruuji ɓuri sikkunde. Ablaay Wadd heɓaani laɓa-daroo gila lofu ngadanngu mo o aadannoo yimɓe makko, o haali e rajooji e dente lannda makko. Njaltudi woote ɗee puɗɗiima hiñeede gila nde birooji uddi. Rajooji e teleeji keɓii ɗereeji njaltudi biro kala, jiiri limtude gooto fof ko heɓi. Ko fuɗɗaa yiyeede woni tan Ablaay Wadd heɓi ko ɓuri heewde e daaɗe kono ena sukki e makko ɗo woɗɗaani gonnooɗo mawɗo jaagorɗe makko hono Makki Sal. Mustafa Nias hokkaa tataɓo, rewi e makko Idriisa Sek e Tanoor Jeŋ. Heddiiɓe ɓee keɓi ko ngabbon kon rajooji ɗii limtaani sabu ko hakkkunde hay baɗte tan e hay baɗte! Makki Sal bettii heewɓe nde o hawi Wadd e nokkuuji ɗi limotaako, haa teeŋti e gure bayɗe hono MBuur, Maatam, Fatik ekn. E hiisannde fuɗɗiinde teeŋtude gila haŋki jamma, ko ɗoo njaltudi ndii yahrata tawo: Ablaay Wadd heɓi 32, Makki Sal 27, Mustafa Nias 17, rewi heen Idriisa Sek e Tanoor Ena wayi hono lofu ɗiɗaɓu nguu jogori hawroyde ko Ablaay Wadd e Makki Sal. Woni hannde ko anndaaka tawo ko hol no karte ngogori "baatireede" e lofu ngaroowu nguu. Idriisa Sek, Ñas e Tanoor ena njogii ngoƴa mawɗo pawiiɗo e mum'en: maa ɓe njantii e Makki walla ɓe baɗa ko hay gooto suusaano miijaade: yantude e Ablaay Wadd!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=821&Itemid=135

Ndakaaru nana huɓɓa, Kawlak, Ndar, Kees, alaa wuro ngo deppe poliseeɓe mbaddaani ding ding a seppooɓe, e nder oljaali e kalite garnaate joynooje! Hay gooto heftinaani ooɗoo Senegaal gonnooɗo ñemborde e daarorde Afrik fof baɗte demokaraasii. Hay gooto anndaa hannde ɗo oo bone jogori huftude so wonaa ɓeydude ceekol hakkunde laamu e ɓiyɓe leydi ndii. Balɗe seeɗa keddii hade lofu ngadanu laamuyaŋkooje ɗee fuɗɗade, kono hay gooto waawaa wiyde ko ɗum woni kuccam leydi ndii e oo ñalawma hannde. Hol laabi goodaaɗi hannde ngam yaltude e ndee wilde bonne? Hannde won goonga mo waawaa ruuɗeede: Ablaay Wadd ko kanndidaa! Heddii ko geɗe ɗiɗi: luutndaare ndee jaɓa sippirde e makko to senngo kartal, walla etoo liɓirde-mo doole. Ena wayi hono ɗii laabi ɗiɗi hay gootol heen feraani tawa sabu M23 wiyi tan ko aadii Wadd ɗaɓɓataa gortal tataɓal sabu laawol hokkaani-mo oon hakke. Kono tawde ko CC taƴi yo Wadd yah, M23 jaɓaani ko CC taƴi koo kono waawaa haɓde Goomu toowngu nguu. Woni feere M23 ko lulaade e laabi Dakaar ngam seppude jamma e ñalawma haa nde Wadd foolaa fof. Kono laamu nguu ena holli dartaare hulminiinde: Poliis saakaama e laabi leydi ndii haa teeŋti e nder Dakaar. Ena laaɓi wobi yamiroore ko hoɓɓude kala biyɗo ena seppa walla ena renndina jamaanu e nder laabi. Luutndaare ndee wiyi ko kañum'en njogii ko yamiroore yuman sarɗiiji leydi ndii dokkuɗo kala senegaanaajo hakke seppude e dow teeyre e ɗooftaare doosɗe leydi ndii. Ena wayi ɓerɗe ko ɗiɗi nih: ɓee ena mbiya yoo woote ɗee mbaɗ mbele Wadd ena hawree karte, ɓeya ena mbiya so Wadd ena jogori jeyeede e majje hoto ɗe mbaɗ! Kono won ɓe njaɓaani yoo woote ɗee ndirtine sabu ɓeydanta Wadd tan ko feewnitaade haa maa taw wujja poolgu wiya ko kañum hawi. Ngaanumma heewii alaa ɗo yitere golle seedaa tawo.Wadd: mi yaha? Mi jooɗoo? So woote ɗee mbaɗii walla so ɗe mnaɗaani ñalnde 26 fof, won ko waylii hakkunde dawriyaŋkooɓe Senegaal: doole e sariya nattii naondirde wadde ɗooɗe e petelaaji njogii konngol hannde. Kono ena anndaa fitina meeɗaa jibinde jam, nanondiral e deeƴre. Ko rewde laawol tan addata teeyre, gooto fof ena tugnii e sarɗiiji keftinaaɗi, jaɓaaɗi neɗɗo kala. Ko ndeen tan kuule ndewetee tawa addaani luure. So tawii goonga haalaama, Wadd ɓooyii e hoore laamu nguu sanne. Kadi duuɓi makko won ɗo keɓi, yettere Alla ɗo makko. Mbele ɓurataano yooɗde nde kaŋko Wadd o felliti o wiya yoo woɗɓe keɓɓo? Ko kaŋko Wadd tan anndi ko waɗi-mo salaade woppude laamu tan haa hoorda nih. Alaa ɗo o waajaaka, ɗo o wasiyaaka yoo yaltir laamu damal faayiida e kellifaagu. Kono ko kaŋko anndi ko jarani-mo yoo won maaɓe, barmuɓe, yoo leydi ndii huɓɓu! Luutndaare ndee kadi won ɗo laɓɓinaani haa laaɓi. Kuugal CC ena sabanoo gile lebbi ɗiya! So tawii eɓe cabbii e kuugal CC, firti ko ma ɓe keftin ko taƴa. So tawii ɓe keftintaa ko jogori taƴoyeede, ngati ɓe potaani sabbaade e kuugal Conseil Constititionnel. Ena jeyaa e luural ngal ko gila adan tan, luutndaare ndee wiya heftinaani CC sabu ko ɓe soodaaɓe. Kono so ɓe ngoppii haa CC yaltinii kuugal ngal ɓe calii, ena haawnii seeɗa. Ko waawi heen wonde kala, hannde ɓuri yaajtaade ko yoo hakkillaaji ngartu e deeƴre ngam gite njiya laawol. Kono nde wonnoo gooto fof ko e goonga mum jooɗii, so jam ena ara ne, jogori ardude ko nokku goɗɗo. Ko ɗum waɗi pelle Afrik CEDEAO e UA neli laaminooɗo Nijeriyaa hono Olusegun Obasanjo yoo ar Dakaar o rewindoo woote ɗee. Heewɓe mbiyino o ari ko dogde e masaalahaa kono nde o yettii Dakaar o wiyi addi-mo mo rewindaade woote ɗee hay so tawii ena wona o waɗda heen masaalahaa sabu weeyo ngoo no wayi nih. Kampaañ woote ɗee jogori worteede ko ñalnde Mawnde 24 lewru nduu, mbar maa hakkillaaji kuccan haŋkadi hare karte jogornde hurmude ñalnde 26 ndee walla? Tigi tigi ko e kummpa muusɗo wonaa hannde e ndii leydi kono so woote ɗee mbaɗaani, mbar maa dumunna garoowo oo addan hakkillaa mijjtaade, ɓeyɗe hawrude? Ko ɗum nduwanto-ɗen ɓesngu Senegaal no diidorinoo!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=818&Itemid=135

Hannde e oo ñalawma mo mawninten ceerno men Saydu Kan, jeyaaɗo e salinooɓe njiimaandi e kiiɓal, kabaruuji bonɗi ummoriiɗi Fuuta-Tooro Muritani alaa ɗo nanaaka hannde e winndere ndee. Kayhaydinaaɓe ceppii, kaɓii e poliis, nduppii galleeji laamu fenaande! Gooto e ɓiyɓe men jeyaaɗo Maghaama waraama hannde hannde, ko Poliis Abdel Aziz felli-mo kaŋko sukaajo mi suwaa tawo jibineede, jahroowo e duuɓi 19. Gure keewɗe bayɗe hono Rooso, Ɓoggee, Maghaama fof ko ko ummii ngam haɓaade peeje ngañamtumaagu laamu añɓe Fuuta ngu General Abdel Aziz ardini hoore mum. Ngati won ko heddii tawo ko haalaaka e ndee hare. Ko ɗum woni fayndaare konngol men hannde payngol e yieɓe Fuuta kala; saliiɓe njiimaandi e nguyka ndimaagu mum'en. Bone yonii jaŋfaade e laamoo! Kadi bone yonii fuuntude haa laamtoo! Kono alaa bone yonani General Abdel Aziz, kooniŋke toɗɗiiɗo hoore mum hooreejo leydi, waɗdi heen fuunti e fuuynude haa toɗɗaa no laamɗo cuɓaaɗo nih. Ɗii-ɗoo lebbi ɓennuɗi kala, o jolnii e dingiral dawrugol Muritani ko wonnoo njoɓdi makko e darnde ndee heewɓe ndarinoo ngam toɗɗaade-mo laamɗo leydi Muritani e hitaande 2009. Ndiin njoɓdi woni naatnude kuule ngam suɓaade mo o yiɗi wona Muritaninaajo, e mo o yiɗaa! So tawii ko safalɓe cuɓotoo hol gonɗo Muritaninaajo walla hol mo wonaani, laamu fellitii siynude anniyaaji añɓe men ɓurɗi bonde! Ko ɗum waɗi binnditagal ɓesngu Muritani hannde ena addi fitinaaji ɓurɗi bonde e leydi ndii sabu ɓaleeɓe paamii ummanaa ko yaltinde ɗum'en leydi ndii... Hoto hay gooto fuuntu hoore mum, Abdel Aziz e goɗɗo e goɗɗitiiɗo fof ngonani ɗoo ko happaade leydi Muritani kañum'en tan, keeroroo jawdi ndii, ndiyam ɗam, faggudu nduu, tawa hay gooto goɗɗo alaa heen geɗal. Ndeen faandaare safalɓe fuɗɗiima gila e jamanuuji nde ɓe ngarata eɓe njana e dow men, eɓe ngujja jawɗeele men, eɓe ndaha ɓesnguuji men. Gila nde leydi Muritani sosaa haa jooni, horaama yoo leydi ndii annde hol to hucci saka laawol deweteengol ɗaɓɓee. Kono naamnal ngenndi haa jooni jaabaaka, hol to pay-ɗen anndaaka, saka hol to ndewaten anndee! Waɗi noon ko anniyaaji njiidaa: ɓee njiɗi ko ammbude ɓeya e leydi, sabu sikke mum'en ko kañum'en tan ngoni Muritaninaaɓe. Ɓee-ɗoon hay so mi innaani ɗum'en ena nganndaa: woni añɓe bonnooɓe, boniranteeɓe saliiɓe renndeede, saliiɓe fecceede! Puuyndam maɓɓe wonanaa hay gooto kumpa: ɓe mbiyi tan ko ɓaleeɓe fof yoo taccu maayo, njalta leydi "maɓɓe"! Ɓeya, woni waali daande maayo-en, walla mi wiya waali wuro en, jaɓɓe renndeede leydi, yiɗɓe feccaade e ngalu mayri e faggude mayri ena calanaa gila gila. Haa jooni eɗen nana e maɓɓe maslooɓe, wuttooɓe ɓe ŋatataa ngam añde jayge ruppitoo. Kono yettiima hannde sahaa mo wuttude foti yuurniteede, masaalahaa foti ƴeeweede so wonaa baasal men. Hol ko saabii miɗo wiya noon? Yiɗde-men masaalahaa waɗi en yaweede yaa ɓurti sabu tooƴaaɗo so yiɗaa bone, seerataa e tooñeede. Ngati so tawii en ngaddaani yeeso wonngo kollen laamuuji safalɓe, haa jooni eɓe njenanaa eɓe mbaawi jokkude e bonannde tawa wontataa caɗeele. Kala ko laamuuji safalɓe mbaɗnoo e men, alaa fof ɗo wullaa e winndere ndee! Alaa fedde walla leydi ummiindi wiyi ko woni Muritani koo fo fenaande, yoo laamu Muritani fawe kuugal. Hare ndee fof ko ɓiyɓe leydi ndii saliiɓe yawaare puɗɗii-nde, ena njokki e mayre haa jooni. Heddii ko gila ndeen, ko e laawol masaalahaa rewaa: woni ngaree haa ndenten, ndennden, peewnen leydi men Muritani, enen Muritaninaaɓe kala tawa aldaa e paltoor. Ngal hakilantaagal waɗii yonta mum, horaama yo ngal addan ɓeleeɓe jam e deeƴre e leydi ndii. Daaɗe puɗɗiima ummaade ena naamnoo so tawii laawol "ndennden" ngol ngonɗen gila ndeen ngol wonaa ngol-ɗoon addani-en caɗeele ɗe njogi-ɗen hannde ɗee. Hol ko waɗi laawol dental ngal pelle men ɗee fof kaɓantenoo horiima jibinde yaakaare? Ko adii fof, so hare waɗii, heewi moneede tan ko ɓurɗo añde bonireede oo. E nder pine e miijtiyaŋkaagal men, wonande Fuuta, en ngoongɗinaani ñawndugol caɗeele tawa aɗa boniree ko ɓuri ɗeen caɗeele heewde. Kala ko eɗen naata eɗen keewi ɓetde ko jogiri feewnande-en e ko waawi bonnande-en! Ko ngol ɓetol tan woni ɗowowol golle men. Ko ɗum waɗi duuɓi ni eɗen nana won e daaɗe ena mbiya yo en pellit tan haŋkadi mbaɗen heen piɗtaali men, ponnden heen maayde! Ko goonga mo hulaani maayde waawataa hare, kono kadi so aɗa yenanaa fiɗtaandu ndu njiɗ-ɗaa danndude nduu, a ɓuraani yiɗde waasde-ndu, maa njiylo-ɗaa peeje goɗɗe ngam yaltude e ngonka bonka pawiika e maa kaa. Ngati yontaa oon mo masaalahaa ɗowatnoo ginol golle pelle men haɓanteeɓe ndimaagu, oon yonta woni ko e ɓennude! Hol yonta pot-ɗo jolnde hannde e hare ndimaagu Muritani? Jaabawuuji ɗeen naamne poti ko yahdude e faamamuuya hol ko ŋakkere heen geɗel fof e ɗeen tati addani-en e bonannde, baasal walla mette! Ko ndeen mbaawaten yuurnaade hol e majje ngel ɓurɗen hannde soklude haɓanaade: yiɗeede, herseede walla huleede! E miijo am heeriingo, miɗo jogii jaabawuuji am kono ko dental men no diidorinoo poti yuurnitaade ɗii miijooji, ndiisnondira hakkunde mum'en ngal yaltinde miijo heso no hare waylorii, yahde e yonta potɗo jolde hannde oo: woni yonta mo Ɓaleeɓe Muritani, haa teeŋti e Fuutaŋkooɓe mbaylata jaɓɓal hare ndee, mbaɗta ngal hare nde wonaa tan "ndenten" sabu alaa ko ndeen jibini tawo. E miijo am, ko huleede ɓuri hannde tiiɗde renndo men e Muritani sabu laamu hersataa, yiɗataa! Leñol ena waawi hersude leñol, kono laamu so hulaani, alaa ko horii waɗde! Ngati hare men foti yiiltoraade ko tiindol kesol ngaddanowol laamu safalɓe miijtaade laabi ujunere hade maɓɓe wiyde eɓe mbonnana-en kadi. Ngol laawol kesol ko umminde muumaa mawɗo, nandondiraaɗo, cemmbinaaɗo, gummingol e leñol ngol no diidorinoo ko laawol ndimaagu Fuuta fof no fotiri. Hol ko saabii haa jooni en umminaani araaraay biyɗo yo en pooɗano jeytaare men e leydi ndi nganndu-ɗaa ko njaatiraaɓe men njeyi, hay gooto ndenndaani? Tawde hannde laamu safalɓe wiyi ko en njeyaaka e Muritani, hol ko haɗi en wiyde waɗde Fuuta jeyaaka e Muritani? Kadi ena anndaa Fuuta ko ko feccaa e hakkunde, ɓasaa baŋ yoo baŋ no dennde ŋaaleteende nih: heen laalagal "hokkaa" rewo, ngala fayi worgo! Mbele enen alaa ko kaandu-ɗen tan so wonaa wonde njooɓaari safalɓe e kuutorgal mum'en? Tawde Fuuta ko enen njeyi, hannde alaa ko ɓurata hulɓinde laamu añɓe so wonaa araaraay jeytaare fuɗɗoo weɗaade e dow galleeji men, dow koye men. So mi innii araaraay noon, kaal-mi ko Fuuta fof, woni bannge rewo e bannge worgo fof sabu bannge kala heen mo ngon-ɗen won ko ɗawira-ɗen sabu wonde men Fuutaŋkooɓe. Banndiraaɓe, Fuuta fof so renndii wiyi jaɓaani, jooni mbɗeten heɗeede! Banndiraaɓe so Fuuta fof renndii wiyi yoo keerol ngol itte, maa wood fuɗɗiiɓe hulde! Alaa ko ɓuri waawde dillinde laamu mbongu so wonaa leñol ɓittangol natta yiɗde jeyeede e eɓɓo mum, natta ɗaɓɓude ko haɗaa koo, waɗta wiyde, tawde a yiɗaa renndeede, mi nawi ko am koo! Muritani wonaani hay pos so Fuuta alaa e mum! Muritanaagal maɓɓe yo ɓe naw, leydi men dii ko enen njeyi, nawen fii men! Ceerno Ibraahiima SAAR meeɗiino noh naamnaade yoo innde leydi ndii wayle! Won ko waɗi-mo wiyde noon ko innde ndee ena wayi hono heeranii tan ko leñol gootol. Kono won ko min njiyi heen caggal leydi so hawrude e ummiiɓe e leyɗeele Afrik, min mbiya min njeyaa ko Muritani, ɓe mbiya "mbete Muritani ena waɗi ɓaleeɓe?". Ndeke gila dawaa dawi, laamuuji Muritani ummani ko dawrugol paltoor ngam yaltinde en e kala geɗe leydi ndii. Wiyaama safalɓe njaggiri ɓaleeɓe fof ko njeyaaka e Muritani. Ɓe njiɗi ko waɗde leydi aarabeei, en njiɗaa! Jooni haŋkadi ena wayi hono safalɓe njiɗi ko taccinde-en maayo ngoo, ɓe kefta ko ɓe mbiyata Muritani koo: woni jeerennde rewo ndee e waalo men Fuuta ngoo. Hol no ɗum wonirta? So ɓe njiɗaa renndeede Muritani, yo ɓe njah ɓe mbaɗoya Muritani maɓɓe to ladde moraande nde ɓe "njeyi" toh, ɓe njalta-en galle, galle taaniraaɓe men. Hannde haŋkadi yontii ko eɗen mbeeyna heɓdehakke men e lesdi ndi njey-ɗen. Ko en leñol timmungol, eɗen njgogii ɗemngal timmungal, eɗen njogii leydi timmunde hay so fecciindi. Hol sabaabu eɗen ngona tan baage baŋ-yoobaŋ? Banndiraaɓe eeraango weddaama hannde yoo Fuutaŋkooɓe fof njuɓɓin kawral moolanaangal Alla ngam yeewtude e janngo men. Ngaal kawral ena foti noddude Fuuta Senegaal, Fuuta Muritani e denndaagal renndooji men ɗanniiɓe e leyɗe tumaraŋkooje ɗee. Engal foti noddude pelle kaɓantooje potal e jeytaare leƴƴi, pelle hakkundeleyɗeeje hono ONU, HCR, Amnesty International, e pelle goɗɗe ɗe goomu yuɓɓino poti toɗɗaade. Miɗen noddi eeraango yoo ɗiin ñalɗi njuɓɓine e hitaande 2012 tawa ko ɗi keblaaɗi kebungal juɓɓungal, bayyinangal e jookli winndere ndee kala. Innde majji ena foti noddude "états généraux" walla "assises" e ko nanndi heen, mi wonaa keeroriizo fannuuji laawol, maa woɗɓe ngaddu heen miijooji. {xtypo_quote_left}Banndiraaɓe Fuutaŋkooɓe, ngannden leƴƴi goɗɗi keɓii ko heɓi-en koo. Won yaltuɓe heen haa laaɓi, wano Kosowoo, Sudaan Worgo ekn...{xtypo_quote_left} Ngannden so tawii en umminaani duun lewlewndu jeytaare, hujjaaji men kaaɗata tan ko e maayo. Alaa leydi walla fedde jogori ummaade jinngana-en. Ñalawma oo so arii nde hare men wonti hare yaltude e njiimaandi e kalifaagu safalɓe, jooni hujjaaji men mbaɗta haaleede e nokkuuji toowɗi. Haŋkadi ko toon tan fayaa, wonaa añde renndeede kono ko faamde tan hannde safalɓe njogoraani jaɓde renndude e men leydi, ɓe njiɗi tan ko yo en ngon ndewnaaji maɓɓe, eɓe kuutoroo leydi taaniraaɓe men, eɓe ngara eɓe kappoo-ndi seeɗa seeɗa, eɓe mbara ɗemngal men, eɓe naatna heen ngal maɓɓe haa wonta, meeɗiino wonde! Miin deh, mi alaa heen hannde, e janngo e ɓaawo janngo! Mi goongɗinaani Muritani ena jogori wonde leydi potal e deeƴre sabuduuɓi cappanɗe joyi ɓennuɗi ɗii so peertaani gite men, cappanɗe joyi garooji ɗii maa wonan-en boomaare bonnde! Hannde so sukaaɓe suusɓe saasɓe ndariima ena mbiya "hoto men ngenndi am", mawɓe ena poti ummaade mbiya "hoto mem ɗemngal am", "hoto mem Fuuta am"! Ko keerol maayo ngol addi bone men! Kala ko ena ñawnda caɗeele men, momtude ngol ena jeyaa ko ɓuri waɗɗaade-en. Taaniraaɓe men meeɗaa ƴukkaade, meeɗaa so wonaa salaade yawaare! Ko ɓe ndanndi haa yettii-en koo, ena ngalaa feere so wonaa hisnude!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=813&Itemid=135

Falastiinnaaɓe no ndiidorinoo, e semmbinɓe ɗum'en e horsinɓe ɗum'en kuccitti hannde ko to jooɗorde Dental leyɗeele UN to Niw York! Hol ko woni mujiibe dille nanaaɗe toon ɗee balɗe kala hakkunde yiɗɓe e añɓe Falastiin? Ko mawɗo leydi ndii hono Mahmuud Abbaas fellitii yettinde DL (UN) ɗaɓɓugol dowla Falasteen wontude dowla 194ɓo fedde adunaŋkoore ndee. Falastiin haaɓii wonde leydi calanaandi huunde kala ko leyɗeele goɗɗe ɗee njaɓanaa: jogaade leydi mum'en ndimɗundi kala njiimaande Israel, wontude dowla keftinaaɗo e nder dowlaaji. Ndee-ɗoo yontere ko yontere tiiɗnde e dawrugol fuɗnaange-ɓasiiɗo haa teeŋti e Falastiin. Kono Israelnaaɓe mbiyi tan ko "wonataa" eɓe njaɓa Falastiin ena wonta dowla! Kono hay so ena laaɓi maa Obamaa waɗ heen wetoo mum, Ameriknaaɓe ena kuli huutoraade wetoo oo maa bonnu hakkunde maɓɓe e leyɗeele keewɗe haa teeŋti e oo sahaa mo Arabeeɓe ngoni e waylude ngonka mum'en wonande dawrugol e ɗowgol leyɗeele mum'en. Kadi maa aduna oo fof seedo wonde Barak Obamaa alaa konngol sabu makko wiynoode to Keer wonde Falastiin ena fori jeytude hoore mum, heɓa dowla mum. Ko ɗum waɗi Ameriknaaɓe na baɗa feere fof hoto Mahmuud Abbaas yettin haala kaa to Dental Leyɗeele toh. Kono tawde Abbaas wiyi ko pellitɗo, jooni ɓe njiɗi ko waɗde feere mbele terɗe jeegom ena ngoota "alaa" ngam ɓe mbaasa huutoraade wetoo maɓɓe, ɓe ndaɗa ñiŋooje winndere ndee. Kono ena sikkaa heɓde wootooɓe njeegomo ena saɗti no feewi hay so Docclannda e Kolommbi ena njayaa e jogorɓe wiyde "alaa". Abbaas e Ban-ki-MoonNgati en paamii ngol laawol jogoraama feewande Falastiin sabu ena laaɓi wonde maa Dowlaaji Dentuɗi pal wetoo mum'en kuugal ngal. Hol ko woni feere wonɗnde nde Falastiinnaaɓe keddortee? Kono Mahmuud Abbaas wiyi haŋkadi ko pellitɗo: hay so Goomu Waggino Kisal fedde ndee jaɓaani yoo Falastiin wontu dowla UN, maa o naatnu kadi ɗaɓɓannde to Mooɓondiral Dental ngal ngam Falastiin jaɓanee wonde dowla bismaaɗo tawa wonaa tergal hono no Vatikan nih wall Swiis hade mum wontude tergal e hitaande 2002 E oon fannu, Falastiin ena yenanaa ma heɓ keewal sabu Mooɓondiral fedde ndee alaa wetoo. Ko waawi wonde kala, Falastiin e Israel ngoni hannde ko e laabi celi. Kono Barak Obama woni ko hakkunde toɓo e ilam: kala ɗo o wuuroroo, maa woode ko o boniraa hay so ena laaɓi mo woni kala ko to bannge Israel wonata. Heddii ko yoo leyɗeele bayɗe hono Siin, Riisi e Afrik Bŋ Worgo naatna doole mum'en fof e yiɗde waɗtude fedde Dental Leyɗeele ndee fedde goonga, nde wonaa tan fedde wuuroriinde bannge heewɓe doole tan!Eɓɓo ɗaɓɓude keftingol Falastiin haŋkadi wontii goonga e ɓerɗe Falastiinnaaɓe kala haa teeŋti e gadano e maɓɓe hono Mahmuud Abbaas. Ko ñalnde Mawnde 24 lewru nduu o jogori wowlude ɗaɓɓannde leydi makko yoo wontu dowla keftinaaɗo e Dental Leyɗeele. Leyɗeele keewɗe kollitii maa keftin Falastiin ñalnde batu mooɓondiral DL to Niw York. Kono Dowlaaji Dentuɗi Amerik kollitii wonde njaɓaani yoo Falastiin wondu dowla. Ena anndaa gila ko ɓooyi wonde ɓe ngonndi ko e Israel e nder goonga e fenaade fof! Kono eɓɓo Mahmuud Abbaas ngoo, hay so wuftaani e martaba Falastiin, ma weejnu dawrugol Dowlaaji Dentuɗi ngati Barak Obamaa wiyiino wonde "Falastiin ena foti heɓde hoore mum wonta dowla hono Israel nih, dowlaaji ɗiɗi ɗii ngollondira, kormondira, e dow goonga, jam, e ɓamtaare leƴƴi ɗii ɗiɗi". O haalnoo ɗum ko to Keer, Ejipt e wowlaadu makko lollungu o wowlunoo toon e hitaande 2008. Kono hooreejo Dowlaaji Dentuɗi ko ko halfaa, alaa dawrugol waawi ɓemde tawa ena luurdi e nafoore Israel. Gila dawaa dawi, kala nde kuugal ɓamaa yiɗde rewnude Israel laawol, ko kamɓe keewi wiyde ɓe ngalaa heen. Barak obamaa waɗii no laamɓe Amerik mbaɗatnoo: weddaade "wetoo" mum ngam haɗde Israel rewneede laawol. Hol no woote ɗee poti yahrude ngam Falastiin heftineede? Ko adii fof, DL jogii ko jooɗle ɗiɗi keeriiɗi: Goomu Waggino Kisal (Security Council) e Mooɓondiral (General Assembly). Ɗaɓɓannde wontude dowla foti rewde ko e Goomu Waggino Kisal, jogiingu terɗe 15. Heen terɗe 5 ko terɗe ñiiɓɗe, njaltataa goomu nguu. Sappo keddiiɗe ɗee ko toɗɗaaɗe duuɓi ɗiɗi, so gorlal majje timmii, ɗe ndokka terɗe goɗɗe. Paamen wonde ter joyi ñiiɓɗe ɗee ena njgii ko ena wiyee "wetoo". Firti ko so gooto e terɗe ñiiɓɗe ɗee weddiima wetoo maɓɓe, kuwgal fof riiwtaama hay so terɗe goɗɗe ɗee fof njaɓii ngal. Hade Falastiin wontude dowla so rewaama doosɗe Goomu Waggino Kisal, maa terɗe 9 e nder 15 ngootana jaɓgol mum'en. Kono tawa kadi alaa tergal piiɓngol weddii wetoo mum!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=812&Itemid=135

Mariam Kaidama Siisee Alhajji Seeku Umaar Taal afo diine men wiy : »yoo neɗɗo hul ko haalaa ».Gila hitaande nde darii ina ñohetenoo wonde Modiboo Sidibee mawɗo jaagorɗe gila e hitaande 2007 ko ko jogori wappaade lefol (demission) ngol nde tawnoo omo tuumaa reerɗude e jappeere nde. Gila ñalnde Alarba 30 lewru maayndu ndu oon kabaaru nattii wonde kolce bamɗi walla Ali nuli e Maamuudu, sabu ko kanko e hoyre makko yaɓɓi koyɗe mum waɗdi heen nehdi tottiti Aamadu Tumaani Tuure ngal ɗoon donngal ngal o roondinoo ko ina tolnoo e duuɓi nayi haa njahdi e naange.Hooreejo leydi ndi kañum e hoyre mum nde wonnoo ina sabbinoo ngoon felo fawtaani heen nii hay daande wootere e oon demisoŋ. En kaalii to dow mbiy-ɗen ina wiyetenoo e suuɗnde wonde mawɗo jaagorɗe (premier ministre ) makko o ina soomii tuuyo ƴamde lefol galle Kulubaa ngol.Lebbi sappo e ɗiɗi ko adii toɗɗe hoyreejo keso Aamadu Tumaani Tuure haali ko haa laaɓi cer naatni e noppi kala jiɗɗo faamde wonde kala duudaade ƴamde lefol toowngol ngol (magistrature supreme) yoo faam ko ko tottitta jooɗorde mum e nder guwernama o. Sabu pulaar wi’i : »gooto waalata tan ko e wooturu » Heewɓe ina cikkatnoo nii maa Aamadu Tuure artan mo, hesɗitina hoolaare mum e makko. Kono hannde kam ellee ngoon miijo woppaama sabu hoyreejo suɓii ko debbo duhiiɗo tuuba yoo ardo guwernama oon soknaajo woni Mariyaam Kaydamaa Sidibee jahroowo e duuɓi 63. E wiyde neɗɗo ɓadiiɗo galle laamorɗo o, hoyreejo leydi muuyaa ko rokkude guwernama o e nder golal mum ƴiiƴam kesam maa doole kese hay sinno tawii oon jaɓaani luggiɗinaade e miijo mawɗo leydi haali ngo. Modiboo Sidibee toɗɗanoo mawɗo jaagorɗe ko e lewru Septaamburu 2007, o lomtiinoo ko gorko ina wiyee Usumaan Isufii Maygaa oon ne ardinoo guwernama Maali ko gila 2004. Jahroowo e duuɓi 59 Modiboo Sidibee tamnanooma jaagorɗe keewɗe tuggude 1992 haa heɓi 2002 jaagorɗe ɓurɗe heen maantinaade ɗe ko Jokkondiral hakkunde leyɗeele e Cellal Ndenndaandi ɗum wonnoo ko e laamu Alfaa Umaar Konaare. Ko waawi heen wonde fof Aamadu Tumaani Tuure joofnata ko heddii e manndaa mum ɗimmo o ko e darorɗe hitaande aroore nde hono 2012. Alfaa Umaar Konaare kañum ne hade mum ummaade tawi waɗiinoo manndaaji ɗiɗi deggondirɗi, hade ATT artude e jappeere nde e 2002, caggal nde woni hoyreejo laamu luɓal ɓiltungu maalinaaɓe e callalle Jeneraal Muusaa Tarawore. Ina ɗaminaa Aamadu Tumaani Tuure ñaamtataa konngol mum, jaraa nii boom o wiy hay gaarawol falla o memataa e constitution o, ngam waawde ƴamtude jooɗorde nde.E nder ɗum kuulal ngenndi leydi Maali ndi ina laaɓi cer : »hoyreejo leydi rokkaa ko duuɓi joyi, tawa ko ɓiɓɓe leydi cuɓii mo e nder woote wonii ko lofu ngadanu walla ko ɗimmu o heɓi toɗɗeede. Ko manndaaji ɗiɗi tan o waawi wonde hoyreejo».Hankadi haade wonii laaɓi e hakkille mo woni kala Modiboo Sidibee rokkitii ngardiigu ngu hoyreejo leydi ɗe ɗo jonte ɓennuɗe jaayndiyankooɓe Maali keɓii wiyde ina sikkaa Modiboo Sidibee ina jogori dikkaade lefol ngol e 2012 tawa ngemmbata mo, saata mo hello haa o jola e nder ngal ɗoon dingiral politik ko lannda Alfaa Umaar Konaare biyeteeɗo ADEMA (Alliance pour la democratie au Mali).E nder ngoon hello ñalnde 7 lewru Marsa Seek Modiboo Jaraa karallo hakkunde leyɗiijo (NASA) hettii kadi yettinii banndiraaɓe (militaaji) lannda mum politik RPDM (Rassemblement pour le developpement du Mali).Yimɓe makko cuuɗaani wonde ko o jeyeteeɗo e ƴamooɓe lefol ngol e toɗɗe 2012. Sabu ko ɗum woni «ɓural Maali». Holi Gonɗo Sokna Siisee Lollirɗo Mariyaam Kaydamaa Sidibee Mawɗo Jagge Keso Pul Ndenndaandi Maali ? Sokna Siisee lollirɗo Mariyaam Kaydamaa Sidibee mawɗo jagge keso pul leydi Maali lomtii e jooɗorde mum ko bani mum gorko biyeteeɗo Modiboo Sidibee. Sokna Mariyaam Kaydamaa Sidibee jibinaa ko ñalnde 4 lewru Samwiyee 1948 to Tumbuktu. O waɗi njanngu makko leslesu (etudes primaires ko e nder wuro Ngundam e diiwaan mo Tumbuktu ɗo o mawni ɗo, ko ɗoon kadi Allah hoddiri o heɓi seedamfaagu makko ngadiingu e hitaande 1966. Nde o ummii ɗoon tawi omo ɓitti seedamfaagu makko e naafki o yaaɓani to duɗal njanngu sukaaɓe rewɓe (Lycée des jeunes filles) ko ɗoon kadi o heɓi bakkaaloriyaa makko e hitaande 1970. Bakkaaloriyaa e jiifa, Mariyaam Kaydamaa Sidibee ngam jokkitde njanngu mum jaaɓi haaɗtirde naati duɗal ngenndiwal so en kaalii tuubankoore mbiyen Ecole Nationale d’Administration (ENA) o heɓi toon dipolom administaraatoor siwil (diplôme d’administrateur civil). So tawii Aamadu Tumaani Tuure hoyreejo leydi fiilii mo lefol mawɗo jagge waɗi noon Mariyaam Kaydamaa Sidibee ina jogii karallaagal e humpito ngal hay gooto yeddataa e nder Maali: Hakkunde lewru Juko 1991 e Korse 1992 e sahtu laamu luɓal ari e jappeere nde o woniino jaagorgal Kettuki (Plan) e jokkondiral hakkunde leyɗeele, e nder oon tuma omo halfinanoo jaagorgal Ndema, ngaynaaka e taariinde. Sokna Mariyaam Sidibee mawɗo jaagorɗe keso o ina jeyaa e pelle renndoyankooje keewɗe ina jeyaa e ɗeen : Fedde maa reggundere rewɓe jaagorɗe e depiteeji Maali (Reseau des femmes ministres et parlementaires du Mali), kawtal ngam haɓaade heege e Maali (Alliance contre la faim au Mali)e Fedde Faabo diiwaan Tumbuktu (Association pour la sauvegarde de toumbouctou). To bannge ɗemɗe ngenndiije, so ɗemngal farayse ngal o janngi o doli so ɓennii Mariyaam Sidibee ina haala engele, sonraay, bammbara ko wonaa ɗum ko omo hocca no moƴƴi e ɗemɗe ɗiɗi neeniije leydi ndi en mbiyii pulaar (fulfulde) e aarabeere. Ko waawi heen laataade fof maa daartol leydi ndi tesko wonde ko ngol cilol kaddiiɗo wudere (debbo)meeɗi toɗɗeede mawɗo jaagorɗe e nder ndenndaandi Maali. Ina waawi tawa Aamadu Tumaani Tuure yaɓɓi ko e felo politik Me Abdullaay Wadda sabu e nder Afrik fof haa fiyi feggere ko kanko adii waɗde debbo mawɗo jaagorɗe , oon soknaajo wiyetee ko Maam Majoor Booy lomtinooɗo Mustafa Ñaas. ATT no o heewi noddireede ko neɗɗo jogiiɗo hoolaare fayde e ndewaagu sibu eɗen ciftora e hitaande 2010 maaynde nde o teddinii rewɓe so ƴettude debbo o takkana ɗum koode balabe mum wona Jeneraal arme oon debbo wiyetee ko Sokna Kanni Jabatee. Ellee nii boom maa taw ko e makko kaddiiɗo wudere meeɗii takkaneede garaad potɗo noon toowde e Maali walla nii tawa ko Afrik kala hay sinno eɓe ngoodi, eɓe limoo e peɗeeli juuɗe.Eɗen mbiya yo ɓe njogoro jam.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=796&Itemid=135

Soldateeɓe Burkinaa Faso naamnii ko yoo njoɓe njeenaari ndi laamu nguu aadannooɓe. E ko kooninkooɓe ɓee kabri, naamnitte soldateeɓe ɓee ñawndaama. Gooto e hohowɓe kooninkooɓe ɓee wiyi wonde ɓe "keɓii ceede ngam jaabaade naamnitte ɗee, ngati fitina oo fotii ñifde. Kono hay gooto faamataa yontannde jooni ndee", o wiyi.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=794&Itemid=135

Sikke Alaa, ko heɓi Tunisii, Ejipt, Yemen e Libi koo woppataa leydi Aarabeeri ɓurndi tameede laamu e ɗii duuɓi cappanɗe joyi: ndiin leydi woni Siriya. Kono gila pilñitanɗe nduppitii e leyɗeele Aarabeeɓe ɗee, ena hulanoo maa ar ñalawma nde dille ndiili e Siriya walla Jordaniya. Ko e lewru Colte nduu dille teppe puɗɗii yerɓinde laamu El-Asaad kono hay so dille teppe e tedda-paɗe en keewii, hay gooto sooynaaki tawi ñalngu ndu laamu nguu yahrata caggal saka nih ena jaɓa ñawndude goytaali e naamnditte ɓasngu leydi ndii.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=793&Itemid=135

Bommbuuji leyɗeele Orop rentuɓe e Goomu haɓotoongu Muamaar El Gaddaafi koriima foolde konu laamɗo leydi Jamahiriyaa Libi. Gila piyanɗe weeyto ɗee puɗɗii, "doole" e njogitaaje Gaddaafi puccitaama. Kono haa jooni ena wayi hono Gaddaafi horaama yerɓineede saka fooleede, ellee ɗee doole baɗaaɗe e hare ndee fof alaa ko mbawani-mo hay fus!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=792&Itemid=135

Dewo hoyre biir 13 lewru Seeɗto e hitaande nde ngon ɗen nde, senegaalnaajo Abdu Juuf koolaaɗo kuuɓal fedde hakkunde leyɗiire ngam farayseyaagal nde bismaa e haalirde Rfi, TV5 Monde e jaaynde Monde eeriima Looraa Gbagboo nde haɓɓata dimngal mum haa tiiɗa weeɗa Alasaan Wataraa jooɗorde nde, sabu ko kañum kodduwaarnaaɓe cuɓii.E yeewtere makko e jaayndiyankooɓe Abdu Juuf ñaagiima fedde ngootaagu hakkunde leyɗeele (ONU) nde waɗata faayiida e hoyre mum, hade makko wiyde omo yahdi e wiyɓe yoo dadiiɓe nule e Gbagboo hollee doole haade wonii jaɓaani njeñtudi ummiindi e birooji woote.Nulde toon militeer en ko surande leydi yoolaade fitina (guerre civile). Caggal lebbi tati deƴƴere ko fayti e luural politik leydi Kodduwaar, Abdu Juuf gonnooɗo hoyreejo leydi Senegaal, hannde o koolaaɗo kuuɓal fedde hakkunde leyɗiire ngam Farayseyaagal so en kaalii tuubakoore mbiyen Organisation ineternationale de la francophonie, suuɗaaki e kuɗel, moggaaki e leggel so wiyde fedde ngootaagu leyɗeele dentuɗe catal kisal nde riddata Loraa Gbagboo e jappeere jooɗɗina gorko biyeteeɗo Alasaan Daraamaan Wataraa mo kodduwaarnaaɓe cuɓii yoo ardo kuccameeje mumen. Abdu Juuf eeriima onunaaɓe nde mbaɗata faayiida e koye mumen kormoo konnguɗi mumen, mbele goonga walla holleede doole ina wana maa heddoo sawru liibordu hakkunde leyɗeele wonande kala caliiɗo ko ɓiɓɓe kaali, sabu e wiyde makko Kodduwaar woni hannde o ko e kayaa mbeeyaa politik mawɗo e kulɓiniiɗo, e to bannge sariya e dagaade njomu Loraa Kuduu Gbagboo liɓaa ngu ina laaɓi cer, Aduna fof seedtiima ko Alasaan Dramaan Wataraa woni hoyreejo Kodduwaar.Alla e njomu ngu laaɓde hay fedde ngootagu Afrik ko ɓooyaani qiriima ko Alasaan wataraa fiilaa hoyreejo dagiiɗo leydi Kodduwaar. "Looraa Kuduu Gbagboo Waɗata Ko Dogdu Dow Huɓeere " E wiyde Abdu Juuf koolaaɗo kuuɓal fedde Farayseyaagal Aduna o fotaani yeebaade Kodduwaar haa yooltoo e nder geer siwil, ellee nii boom geer o ko puɗɗiiɗo.Ina wooda winndere nde hajaade maa ñippude mo. Abdu Juuf hollitii ina jogii yakaare mawnde wonde kuule ɗe fedde fagguduyankoore Cedeao e hakkunde leyɗeele ƴetti ngam liibaade Loraa Gbagboo e wondiiɓe mum njibinii ko heewi. Kono o rokkii yiyannde makko wonde yoo feere politik yaawnde e yaajtiinde ɓame, hay sinno tawii omo yahdi e nulal dadiiɓe Kodduwaar njaltinira Gbagboo doole haa wonii peeje politik ɓamanooɗe fof alaa ko njibinani kodduwaarnaaɓe hay batte. Sabu eɗen nganndi fedde fagguduyankoore leyɗeele jeyaaɗe Afrik bannge hiirnaange ɓulinooma ndeen feere e nulde dadiiɓe loppita laamu ngu e juuɗe Gbagboo.E yiyannde senegaalnaajo Abdu Juuf Loraa Kuduu, Gbagboo woni ko e waɗde dogdu dow huɓeere,ɓooyi juuti fof o waɗtinta ko e yeeso suudu sariyaaji hakkunde leyɗeele (cour penale internationale),sabu sahaa o ko dogata koo fof yahdaani e makko, kadi o wiyi o yiyaani fof poolgu ngu Lorraa Gbagboo teeɗantoo nguu, hade makko ñaagoraade Gbagboo sabu Allah, nde ummotoo e jappeere nde rokka Alasaan Wataraa, kadi ko alaa e sago o jaɓa ummaade e teddungal o saloo hoyneede, o yurmoo yimɓe leydi makko fuɗɗooɓe naatande tampere. Hay sinno tawii ɓe kaalaani peeje ɗe ɓe njogiri ƴettude ɓe pawa e Gbagboo, ñalnde Naasaande (alkamiisa)to Addis Abeba wuro laamorgo leydi eccoppi, fedde ngootaagu Afrik hesɗitinii poolgu Wataraa e dow Loraa Gbagboo. So tawii fannuyankooɓe politik heewɓe mbiyi yaltinta Kodduwaar e caɗeele tan ko nde peeje cafrinanooɗe luure nderndere politik leydi keññaa e Simmbaabuye ɗe eggitaa e Kodduwaar no paamirton alasaan Wataraa e bagboo peƴta laamu ngu. Ndeen feere maa maslahaa jokkoo enɗam Abdu Juuf koolaaɗo kuuɓal OIF wiy meeɗaani yahdaani e mayre hay laawol gootol, o yanti ko e miijo goomu Fedde Ngootaagu Afrik (panel) wiyɓe yoo Alasaan Wataraa lelnu maa formu guwernama mo woni kala yiyata hoyre mum (gouvernement union nationale). Hade makko waynondirde e jaayndiyankooɓe ɓe Abdu Juuf hollirii wonde soldateeɓe Kodduwaar mbettii ɗum no feewi e ngal ɗo luural politik, kono omo jokki ɗaminaade so tawii Allah ittaani ko saɗti maa arme o waylu jaɓɓal rewa e bannge dagiiɗo ,oon woni Alasaan Dramaan Wataraa hoyreejo lannda RDR, RHDP ngemmbunoo e lofu ɗimmu ɓennungu ngu.(AFP). Amadou NDIAYE Zorro Pulaagu.Com/Gabon * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=788&Itemid=135

Hankadi dey moɗtunooɓe poofaali mumen fof so mbelaama poofira doole, sabu ƴamal Dr Seek Moodiboo Jaaraa e cufal hoyreejo leydi 2012 nattii humpude hay gooto . Karalla toowɗo mo ganndal mum yahri to weeyo maa asamaan sosiino lannda mum politik gila e lewru al Bowte 2010, hannde o woni ko e waɗde feere no o heɓiri yimɓe walla mbiyen militaaji potooji waawde rokkude mo hoolaare mumen e toɗɗe 2012 garooje ɗe . Lannda politik mo o hetti ina wiyee RPDM (rassemblement pour le developpement du Mali) so en pirii ɗum e tuubankoore mbiyen kawtal ngam ɓamtaare Maali jooɗiima, jooɗnde mum arwaniire ñalnde 6 lewru Seeɗto ndu ngon-ɗen ndu to Bamakoo wuro laamorgo leydi ndi, fayndaare nde heblude ko adii lewru ndu ina maaya mooɓondiral kettowal kuule gollorɗe lannda oo.Ko e nder dingiral keewngal haa uddiraa kaangaaɗo, wondude caatagol kelle Seek Modiboo Jaara jaɓɓaa ñalnde uddital lannda mum RpDM to galle batirɗo hakkunde leyɗeele (centre international des conferences de Bamako). Gargol militaaji ɗi e keewal rokkii mo hoolaare, kadi hollii mo giɗli yimɓe ɓe njogii fayde e makko. «Min meeɗaani seerde e joganaade Maali kuccam moƴƴam, alaa noon ko haali Afrik. Jiyanɗe maa muuyooji amen min keɓii tabitinde ɗum haa yiyaa e jaati wonii ko leydi men Maali walla hakkunde leyɗeele». Lannda RpDM heɓi kaayit mum juddu ko e lewru Bowte e hitaande 2010, e fayndaare mayre ko mahde wirikaare dow wirikaare renndo mahiingo e dow goonga ko aldaa e heedi heeda, ƴellitaare wellito mo woni kala e denndaangal, udditde damuɗe cuuɗi cafrorɗi haa mo woni kala waawa safraade tawa njanngu kadi heednaaka caggal walla yejjitaaka. Gaagaa payndaale lannda o, RpDM ƴaañii ko e calɗi joyi renndoyankooji goo ndema, ɗiɗi njanngu e heblo haralleewo, tati cellal ndenndaandi, nayi waylude administaraasiyoŋ e joyi gollorɗe. Holi Gonɗo Seek Moodiboo Jaaraa Hoyreejo Lannda RPDM? Seek Moodiboo Jaaraa ko karallo toowɗo hakkunde leyɗiijo mo Aduna fof seedtii ceeɓgol hakkille mum sabu ko kanko gooto tawa ko nguru ɓaleewu heɓi gollaade e galle biyeteeɗo NASA to Amerik. Seek Moodiboo Jaaraa ko malinaajo o jibinaa ko hitaande 1952 to wuro ina wiyee Ñooro Saheel e nder diiwaan mo Seegu. Hannde o ko kanko woni hoyreejo Microsoft Afrik. Caggal nde o heɓi bak makko to Maali to duɗal karallaagal ngal Bamakoo, Seek Modiboo Jaaraa winndii to duɗal jaaɓi haaɗtirde ina wiyee Piyeer e Mari Kiirii Pari wuro laamorgo leydi Farayse e fannu matematiik, fiisik e mekaniik analitik. Caggal ɗum o naati duɗal duɗal jaaɓi haaɗtirde to Amerik ina wiyee Haward University mo Waasiintoon. Ñalnde 20 lewru colte 2006 Microsoft fiilii mo hoyreejo Micorosoft catal Afrik. En mbaawaa haaldude nguurndam makko fof ko jubbanngel tan mbaɗaten heen, so tawii Allah jaɓii o heɓii wune jooɗaade e nder galle laamorɗo Kulubaa o, e oon sahaa so tawii eɗen nguuri maa en ngartu e golwole makko njuuteendi e njaanjeendi.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=787&Itemid=135

Fedde Dental Leyɗeele (ONU) weddiima eeraango mawngo fayde e hohooɓe winndere ngam ɗaɓɓude ballal fayde e ujunneeje neɗɗo wonnooɓe e Libi, yiɗɓe hannde dogde hareeji hakkunde wonndiiɓe Khadafi e haɓdiiɓe mum. Gila filñitaare ndee fuɗɗii e Libi, heewɓe e gollotonooɓe e leydi ndii puɗɗiima faayde kisal mum'en haa teeŋti e arani'en ɓe leyɗeele mum'en ngalaa doole ngam yuɓɓinde kootol mum'en jaajtingol. Farayse, Dowlaaji Dentuɗi, e yoga e leyɗeele Orop galɗuɗe ndognii ɓiyɓe leyɗeele mum'en gila dille ɗee puɗɗii e wuro Benghasii. Kono hannde doole e arani'en ɓee ko toobɓe hakkunde Tunisii e Libi etee kulol mawngol ena woodani hohooɓe ONU e kisal maɓɓe.Fedde ONU halfinaade mooliiɓe (HCR) hollitii wonde weeyo ngoo ena boni no feewi to keerol hakkunde leyɗeele ɗee ɗiɗi sabu ko ɓuri cappanɗe nay ujunere neɗɗo nana jookii to bannge Libi ngam yiɗde yaltude leydi ndii. Ko ɓuri heewde e maɓɓe ko Ejiptnaaɓe, kono kadi ena waɗi Asiinaaɓe e ɓaleeɓe ummiiɓe Afrik. Yoga e maɓɓe paayi ko laamu Libi joopii arani'en sabu mum'en tuumeede ko kañum'en nguttata jaynge fitina e nder leydi Libi. Ejiptnaaɓe mbiyaa ko filñitaare mum'en saabii hannde ko Libi woni e dow mum koo. Ko ɓuri hulɓinaade e joopagol arani'en, ko wiyde wonde ko merseneeruuji ɓaleeɓe ummiiɓe Afrik kuutortee ngam fellude ɓiyɓe Libi. Ko ɗum waɗi hannde, wonde ɓaleejo e nder Libi ena boni sabu heewɓe e maɓɓe hannde ko suuɗiiɓe, cuusaa yaltude. Hareeji ɓeydiima kadi e ɗii waktuuji ɓennuɗi sabu haɓtaare wonndiiɓe Khadafi toɓɓude gure keɓtanooɗe gonɗe fuɗnaange Libi. Wiyaama wonde konu makko bommbii yoga dartorɗe filñitaare ndee ngam heftude gure ɗee. Ko ɗum ɓeydi hannde heñaare yiɗde dognude arani'en ɓe ngalaa to moolii so wonaa caggal leydi. Afriknaaɓe heewɓe hannde ko aanɓe sabu laamuuji mum'en waasde jogaade ngalu ngam diwnude-ɓe caggal leydi. Ko ɗum waɗi ena hulaa heewɓe e maɓɓe ko jogorɓe loraade walla boomaade sabu alaa kakkitoowo! E nder Libi, heewɓe hannde cuusaa yaltude saka ena ndaaŋana keei ngam yaltude leydi ndii. Yiyaaka tawa hol dariiɗo e yiɗde danndude-ɓe. Woni yaakaare maɓɓe hannde tan ko hare ndee ñifa law tawa foolɓe ɓee ena ɗooftii kuule sariyaaji hakkundeleyɗiije.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=785&Itemid=135

Caggal nde keneeli waylaare doolnuɗi ngutti e yoga e leyɗeele Magereb Arab (Tunisii, Ejipt e Yemen), ɗi ndaaŋani Libi, ɓiɓɓe mayri petti ndarii e mbeddaaji mbiyi kiiɓal e macungaaji yoo nattu haa laaɓa. Nde tawnoo Kolonel Haddaafii ko laamɗo Manna wuurti e maɓɓe warooɓe dadi ɗumen kure e conndi ina ngukkita e yimɓe ɓe mbiyaani, mbaɗaani so wonaa ɗomɗeede wellitaare. Hannde o, aduna o fof ina seedtii bunaa heewii e mayri won pelle biyɗe nii ɓurii ujunere neɗɗo maayɗo e pelmondiral ngal, ko e nder ndiin mbaydi luunndiindi kormagol hujja neɗɗanke, Fedde ngootaagu leyɗeele dentuɗi tawa ko catal kisal jooɗiima ñalnde 26 lewru colte ndu ngon ɗen ndu to New York e ñiiɓirde mu’en aadoraande.Fayndaare ndeen jooɗnde heñoraande ginol golle mum fiɓinoo ko e ɓulnaade peeje potɗe ƴetteede ngam larbaade haa muusa Kolonel Haddaafii e wondiiɓe mum haa teeŋti noon e ɓiɓɓe makko ɓe, caggal nde ɓe mbadti libinaaɓe dammuli eɓe mbuusoo e jeese gite hakkunde leyɗeele .Fayndaare wonnde nde ko waawnude terɗe ɓurɗe faayodinɗe ɗe mbele ina ngoota kuugal kiisngal nanondiraangal fawee e dow keeceeje kamɓe ardiiɓe kuccam leydi Libi ndi ko wayi no uddo njogitaaje (embargo arme), raɗaade Haddaafii e yimɓe mum ɗannaade hakkunde leyɗeele, fawde juuɗe e denndaangal ngaluuji maɓɓe ɗi ɓe pagginoo, haɗa ɓe waɗde heen ko ɓe mbelaa. Ɗeen kuule kiisɗe toɗɗii e jaati ko Kolonel Mumaar ElHaddaafii, guwernama mum, ɓiɓɓe makko njoyo worɓe, ɓiyiiko debbo hono Aysaa Haddaafii e yimɓe sappo e njoyo jeyaaɓe e jagge tiiɗɗe laamu makko ngu. Ngal ɗoon kuugal ari ko raɗaade yah ngartaa maɓɓe e yoolde dañe maɓɓe to mbaawi wonde kala. Batu ngu balliima miijo yiɗde yettinde haala ka to suudu ñaawirdu hakkunde leyɗeele (Cour Penal eintrenationale) yanti heen ko haɗde julankooɓe yeewde leydi Libi njogitaaji baawɗe wonde fof. Fedde ngootaagu ngu weeynii loocol ngam fiyde Haddaafii sabu piɗtaali ɗi o yooɓii ɗi so en kaalii farayse mbiyen (crimes contre l’humanite). Ellee nii boom gila fedde nde sosaa ko ngol ɗo laawol fedde nde meeɗi, ƴettude kuugal fawi e go’to e jeyaaɗo e mayre wi’ joom mum yoo darne e yeeso ñaawooɓe suudu sariyankoori hakkunde leyɗeele (TPI). Baaba Talla Pulaagu.Com/Gabon HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook! Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK! .::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::.. Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar... ON NJAARAAMA FULƁE... AC_FL_RunContent('codebase','http://download.macromedia.com/pub/shockwave/cabs/flash/swflash.cab#version=8.0.22.0','width','728','height','90','src','images/banners/flash/pulaar-fulfulde_org.swf','quality','high','wmode','transparent','pluginspage','http://www.macromedia.com/go/getflashplayer','movie','images/banners/flash/pulaar-fulfulde_org.swf'); * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=784&Itemid=135

Haalooɓe pulaar mbi’i : »kala ko neɗɗo remi ko ɗum heewi soñde », ko e nder ndiin mbaydi sariya leydi Ejipto ƴetti kuugal haɗde Hosnii Mubaaraak gonnooɗo hanki hoyreejo leydi Ejipto ko ina abboo e duuɓi capanɗe tati pawɗi e galle mum fiyde koyɗe caggal leydi, addi ɗum eɓe tuumaa nde ngoni e laamu nde saawde walla mbiyen wujjude kaalisaaji keewɗe leydi ndi. Yanti heen kadi ardiiɓe hesɓe laamu luɓal leydi ndi mbi’i kala kaalisaaji maɓɓe no paamirton Hosnii Mubaaraak e wondiiɓe gonnooɗi e nder bankeeji leydi ndi pawaama juuɗe maa doole njooɗiima heen, firti hankadi ko hay go’to e maɓɓe waawaa waɗde e nguun ngalu cowti yeeso e caggal sabu teskaama wonaa warñeende maɓɓe.Ko ɗum saabii suudu ñaawirdu toowndu leydi Ejipto felliti haɗde Hosnii Mubaaraak e banndiraaɓe mum ɓadiiɓe yalti Ejipto haa ko laaɓi heɓaa e maɓɓe fof. O ɗo kabaaru saaktaa ko ñalnde Aaɓnde (Altine) 28 lewru Colte maayndu ndu, tawa o waynii ko fannuyankooɓe sariyaaji leydi ndi. Kala ɗo ngalu hosnii Mubaaraak wonnoo e leydi ndi ina wayi no teetaama haa laaɓi nii e wiyde Abdel El Sa’id jogiiɗo konngol « parquet » tiribinaal o, kono kadi o heɓaani laɓɓitinde sifaa mbaydi gullitaali maa pelentuuji baɗaaɗi e innde Hosnii Mubaaraak e wondiiɓe mum. E jooni jooni wonaa Jeneraal Hosnii Mubaaraak tan hanki hoyreejo leydi joopaa e oon pelente, pelente o ina toɗɗii cuddiiɗo makko Suzanne Mubaaraak,ɓiɓɓe makko ɗiɗo worɓe, Gamaal Mubaaraak, Alaa Mubaaraak hay suddiiɓe maɓɓe paltaaka, Heydi Rasekh e Kadijaa Al Gamaal. E kabaruuji keɓaaɗi cakkitiiɗi, Hosnii Mubaaraak gila follaa e laamu ñalnde 11 lewru Colte maayndu ndu, woni ko to wuro ina wiyee Sarm El Seek, wuro foŋiingo takko daande maayo woɗeewo haaɗngo (mer rouge). Ñalnde 21 colte 2011, laamu luɓal leydi ndi ñaaginooma wonde kala jaagorgal e tamnooɓe kuccam leydi ndi, yoo kaake mu’en teete haa laaɓa sabu no ɓe paggorii ndi ni, ina tunndi hakkillaaji ɓiɓɓe leydi ndi. Kono ɗum fof e yiɗenoode haa jooni ɗeen kuule pawaa tan ko e Hosnii Mubaaraak e ɓesngu mum. (AFP).

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=783&Itemid=135

Kaaldigal suuɗnde hakkunde ruggiyankooɓe Aqmi, laamu leydi Nijeer e laamu Maali fuɗɗiima jibinande laamu Farayse hoolaare mawnde sabu Fedde ruggiyankooɓe wiyeteende Aqmi (Alqaida au Magreb islamique) fuɗɗiima wukkitde huunde e otasuuji faraysenaaɓe ɓe, ɓe njaggunoo e lewru septaamburu e hitaande maaynde nde. Ɓeen woppaaɓe ko tato, debbo go’to, togoonaajo e madagaskaarnaajo. Ciftine ɓeen teɓɓanoo ko e nder lewru Septaamburu e rewo leydi Nijeer e wuro, ina wiyee Arlit eɓe ngondunoo e otasuuji nayo woɗɓe tawa njeyaa ko leydi Farayse, kamɓe fof ɓe cuuɗanoomaa mbiyen ɓe ɓittanoo e naafɗe ko e nder tuddunde jeereende rewo leydi Maali.Fedde innitorteende diine islaam e Magreb Arab woppiti ɓe ko ñalnde jamma Naasaande 24 Colte (Alkamiisa) jofi Mawnde (Aljumaa) 25. Ɓeen tato wellitaaɓe ina jeyaa e mu’en debbo faraysenaajo kono joom galle mu mina heddii tawo e juuɗe maɓɓe, togoonaajo e madagaskaarnaajo njeyanoo ko e sete yimɓe njeeɗiɗo gollotooɓe e galle Areva ruggiyankooɓe ɓe mbiftinooɓe ñalnde 16 lewru Septaamburu 2010 to wuro Arlit e nder rewo ndennndaandi Nijeer. Nde ɓe ngoppaa nde, ɓe mbaɗtaa ko e juuɗe laamu Nijeer, ɓeen ne ndewƴini ɓe haa Ñaame wuro laamorgo leydi ndi e’ wiyde kabaaru bayniiɗo wuro ngo, hay sinno tawii oon kabaaru laɓɓinaani hay batte e mbaydi wellitaare maɓɓe e haalaani hay dara kadi ko fa’ti e ngonka nayo heddiiɓe ɓe, allam yaalam ɓe nguuri, allam yaalam leɗɗe daaɗe maɓɓe ko ko kaɓɓitaa ko ɓooyi, walla ɓe padi kadi ko haa laamuuji dennduɗi bojji ɗi hono Farayse, Nijeer e Maali mbeddoo junngo e jayba njaltina kaalis ko coodtiri yimɓe mu’en. Ko waawi heen wonde fof e wiyde kabaaru ɓadiiɗo kaaldigal maɓɓe ngal hakkunde Aqmi, laamu Maali, Farayse e Nijeer wiyaama ruggiyankooɓe ɓe hono Aqmi ngam ngoppa ɓe, keɓii barjiteede maa weeɗeede kubbal paayodinngal, hay sinno tawiino e jooni jooni o ɓe njaɓaani haalde holi no foti ɓe ndokki e kaalis e holi dokkuɗo oon kaalis ?. Ko waawi heen laataade fof kam ina anndaa ɓeen ngamantaa mehre, kala nde otaas woppaa tawata ko ɓe waɗdaa ɓe haaɗi haaɗi (horde kosam, horde gayri). Kaalɗo dokkugol ngal ɗoon kubbal ko neɗɗo ɓadinooɗo kaaldigal no feewi tee kadi ko kanko ruttii ñohani jaayndiyankooɓe jaaynde faraysenaare ina wiyee AFP. E wiyde tamnaaɗo konngol fedde ruggiyankooɓe ɓe, ardinoo kaaldigal ngal e bannge mu’en ko alserinaajo Abdel Hamiid Abuu Zeid go’to e e warnooɓe otaas engelenaajo biyeteeɗo Edwin Dyer e hitaande 2009, e kadi ko ɓooyaani ko ittugol balɗe faraysenaajo Misel Germaneau e lewru Morso 2010. Eɗen ñaagonoo heddiiɓe ɓe moƴƴere, nde ngaccittee e dow jam hay sinno tawii kaalisaaji ina mbona.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=780&Itemid=135

Jamiil Wul Mansuur jeyaa ko e worɓe dawriyankooɓe naatirɓe damal mawngal jeyaa; ngaal woni ummanaade ndimaagu kam e potal. Ko darnde ngam daɗndude miijooji ɗi roondii, o tabitini ɗum e golle nde o ardii komin arafaat, ɗo ɗowgu makko yeeɓaa, o taƴii geɗe ɗe ndewaani laawol, ɗe yuɓɓo laamu ɓennungu nguu mahi e renndo ngoo. Ndeen darnde addani mo jennooje, jagge e dow belaaɗe, dummbeede haa nawi mo laawol tumarankaagal.Kanko kala e hisnoode to Belgik, o felliti artude e leydi makko ngam jokkude darnde ko nguun tonngu waawi dasande mo kala.Hannde, lannda Tawasul ka o ardii jeyaa ko e lanndaaji dawrugol kattanɗi e soode diɗɗe diɗɗe yimɓe seerɓe ciiri, ɗo tawetee eddaaji leydi ndii kala ina ndenndi, ko ɗuum waɗi lannda kaa jogaade fooɓre ñiɓiinde e leydi. O waɗdi ndee yeewtere toɗɗiinde ngoƴaaji kam e caɗeele leydi Moritani ko e AVOMM, keɗto ɗee yeewtere ndee: AVOMM: Jam ñalli, Musiɗɗo Jamiil Wul Mansuur. A yettaama e teddungal ngal mbaɗan ɗaa min, nde njaɓ ɗaa jaabtaade naamnde avomm.com kam e lowre lannda Tawasul e tawtoreede musiɗɗo Umar Aamdu Mbaay, jaayndiyanke, karalloweb ndeen lowre. Ko ɓooyaani koo lannda mon siifii nanondiral e lannda Ba'si Sirinaawa, ɗuum jibini kulol e nder renndo ngoo, mbele aɗa waawi jubbande en e loowdi ngaal piɓondiral? Holi ko tagi ko oon lannda tan ciifondirɗon? Jamiil Wul Mansuur: Mi yettii on e oo fartaŋŋe mo ndokku ɗon mi. Njiɗ mi wiyde ko dawrugol amen ko feewti e jokkondire ɓooyii laaɓde. Haa teeŋti so oɗon ciftora teppe duuf hoɓɓe lannda amen tuma nde mooɓondiral amen gadanal, lanndaaji dawrugol ummiiɗi e leyɗeele aarabeeɓe, Afrik haa to Asii. Ko lanndaaji ceerɗi ngoƴaaji, so ɗi islaamiyankooji maa goɗɗi. Ɗum firti ko ɗo amen, emin njogii jikku ko feewti e jokkondire jaltuɗe. Oon woni udditanaade kala lannda ka min mbaawi fottude miijo, no ɗuum waawi fotde kala. Ko wonaa ɗuum, min puɗɗiima jokkondire e lanndaaji dawrugol keewɗi, haa teeŋti e kawritnooɗi e mooɓondiral amen ngal. Lannda Ba'si jeyaa ko e gadiiɗi jaabtaade e ndeen yiɗde. Min ciifondirii nanondiral e dow toɓɓe denndaaɗe ina e majje naamndal palestiinnaawal kam e dawrugol Amerik e nder oon diiwaan. Ɗoo noon ina jojji kolliten wonde emin njogii geɗe keewɗe ɗe min luurdi. Ko wonaa ɗuum koo, emin ciifondiri nanondiral goɗngal e lannda Aljerinaawa ka guurte islaamiyankeewa. Ko ɓooyaani koo ne min ciifondirii e lannda Hisbullah mo Liban, e njillu mumen ɓennungu ɗo e leydi ndii. Jooni min ngoni ko e heblude njillu mawngu lannda oo to Senegaal. Ndeke, so en njiɗii mbiyen, emin njogii dawrugol udditiingol wonannde mo woni kala. Ko feeewti e mbaydi, mbaawndi jolnude kulol wonannade yoga, yo mo woni kala deeƴnu fittaandu mum, ndiin mbaydi jeyaaka e toɓɓe nanondire amen, ɗe min ciifdi e lannda Ba'si mo sirii. Sabu minen ko min lannda ngenndiiwa, ka ndaɗɗudi mum woni ɓaarorde islaamiyankoore kono kaɓantooka ngootaagu ngenndiiwu wonannde Moritaninaaɓe kala. Ko ɗuum tagi nii, min njogii jotondiral moƴƴal e kaa lannda kaalaaka, tawi min ngaldaa hono ngaal jokkondiral e ba'siyankooɓe moritaninaaɓe. Waɗi noon ko, emin piɓi wonde lanndaaji ɗi guurte ngenndiniije, njogii ko jiyɗe paaɗɗe ko feewti ngootaagu ngenndiiwu. Ko ɗuum waɗi, jiyɗe amen ina ngoɗɗi ɗe maɓɓe to ɓe mbaawi jeyeede e leƴƴi kala. Udditaare amen ko feewti e jokkondire jaltuɗe, wonaa tan jeyaa ko e dawrugol amen, kono timmitinat ɗum e mbaydi ndi gaa mum alaa. Ɗo mi siftina wonde min eerinooma tuma nde mooɓondiral amen gadanal lannda koministe Siniwaa. Waɗde, ɗee jokkondire kam e piɓondire kollitaani saka baɗtina e jiyɗe toɗɗiiɗe caɗeele ngenndiije maa ko abbitii e leƴƴi moritaniiji. E fawaade heen, lannda Ba'si ko "lannda ngenndiiwa aarabe", minen min ngonaa ɗuum. AVOMM: Heewɓe ina keewi naamnde ko feewti e lannda Tawasul wonde ɗum lannda Islaamiyankeewa. So en njiɗii laɓɓitinde, mbele ko on jokkoode banndiraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti, maa njuɓɓudi nanndo salafiyankooɓe, kettuki Sawuudiyankooɓe maa walla ɓurɗon huccude ko e mbaydi ɓurndi wellitaade yeru lannda islaamiyankeewa mo Turki, gonɗo hannde e jappeere? Jamiil Wul Mansuur: Ɗo, mboɗo yiɗi hollitde wonde minen ko min lannda dawriyankeewa moritaninaawa jogiika ɓaarorde islaamiyankeewa. Emin ngoɗii konngol "lannda islaamiyankeewa" sabu ɗuum noddude woon faamaamuya. Min ngonaa jokkoode banndiraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti, maa njuɓɓudi nanndo salafiyankooɓe, kettuki Sawuudiyankooɓe. So goonga emin njogii ko min ndenndi e banndiraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti, kono emin ceerti e pelle salafiyankooje. ko min lannda dawrugol nguurka, liggotooka e dinngiral dawrugol. Sikke alaa, emin tiimtoo e kala ñemtinorde daɗnde hono no ñemtinorde Turki, PJD mo Maruk, maa lanndaaji goɗɗi ɓasiiɗi e islaam, hollirɓe humpitooji uddital, ɗowtiiɗe kuule islaamiyankooje, udditaniiɗe kesamhesaagu, to bannge dawrugol kam muuyaaɗe ɓesnguuji. Min kaaliino ɗuum e mbaydi laaɓtundi, e nder yiyannde amen hakkilanteewo kam e feññinaango dawrugol kuuɓtodinngol, wonde ko min lannda dawrugol njogiika duttorɗe islaamiyankooje. Min ngonaa jokkoode hay gooto. Min njiɗi ko ñaawreede kaɓorɗe amen kam e baɗal amen dawriyankeewal tawi min ñaawraaka ndaɗɗudi njogitanaandi bannediraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti maa juɓɓule islaamiyankooje nanndo majje e nder winndere ndee. AVOMM: Seedaama e ko sakkitii koo dille konuyankooje ngam falaade diɗɗe jogitiiɗe jokkondirɗe e Aqmi. Mbaar Moritani wonaani e jolde e dinngiral wolde hakkunde mum e niwɗere Ndaɗɗudi (Al Qaida) ? Jamiil Wul Mansuur: To bannge amen, emin keelɗunoo e ko yowitii e ngal naamndal. Minen, emin ndiddii terorisma. Min kollitii ɗuum ko aldaa e moggere ko maa feere moritaniire, tawtinoore banngeeji ɗii kala, mbaydiiji ɗii kala ngam haɓde e nduu duleyndu. Hono no nganndirɗon nii, terorisma ko duleydu hannde adunayankeewu, memndu leyɗeele goɗɗe e nder diiwaan oo ko wayi no Aljeri, Maruk, leydi men ne daɗaanii e mayru. Ko ɗuum waɗi ko maa feere ngam haɓde e nduu boomooru. Kono ɗuum noon yiɗaani wiyde wonde ko Moritani foti daraade darnde heddiiɓe ɓee e ndee hare. E nder ngenndi men, eɗen poti haɓtaade e mbaaydi ndegiindi e kuuɓtodinndi nduu henndu bonndu. Ko wonaa ɗuum, ina waɗi yiyannde hisnoore, nde fotaani yeebeede. Kono etaade amde duƴƴal jaambaaro e nder keeri janani, e wondude e dawrugol ngol en ngalanaa ɗum hattan, mboɗo sikki ɗuum jaɓotaako. Mboɗo sikki ko ardii kala, ko waɗɗii e wonde en Moritaninaaɓe, ko haɓanaade keeri men, huuɓnude kisal men enen e hoɓɓe men. Kono en potaani naatde e feere tubakiri ngam haɓde e Ndaɗɗudi. Ɗuum wonaa haaju men. AVOMM: Moriyani mawninii ñalawma 28 jolal 2010, Maanditaare 50ɓiire jeytaare mum. Holi ɓeto ngo mbaawɗaa waɗande en e ndee maanditaare 50ɓiire? Jamiil Wul Mansuur: Hay so en njiɗaa dey, ɓeto ngoo ko bonngo. Sabu caggal duuɓi cappanɗe joyi goodal laamu ngonɗen haa jooni ko e ngonka kaaɓniika. Gila e ngootaagu ngenndi, haa to demokarasii, haa yettii faggude e renndo. Ndeke ɓeto ngoo ko bonngo, ko boni koo ɓuri ko moƴƴi koo. Kono ɗo amen, emin nanngitii e oo ñalawma. Sabu ko ñalawma jeytaare ngenndi Moritani. Kono, oo ñalawma tulwinaama, sabu Moritaninaaɓe mbardaama yarga e oon ñalawma, ko ɗuum waɗi emin paami mette e sunaare woon yimɓe, emin ngondi e maɓɓe. Emin ngoongɗini wonde, bonnude bagi ngenndi e renndo ngootaagu leydi men, sabu nikñude teemedde teemedde moritaninaaɓe, sabu tan jeyeede ɓe e leñol maaniwol, ko huunde bonde. Ko ɗuum waɗi lannda amen wiyii e yeewtere nde min njuɓɓinnoo e maanditaare jeytaare ndee: "eɗen mawnina ñalawma 28 jolal, kono kadi eɗen cunii ko waɗanoo e oon ñalawma to Inaal, so warngo 28 ofisiyee kam e soofaaji moritaninaajo ɓaleeɓe. So en nduttiima e keɓe capanɗejoyaɓiije, mboɗo sikki ko ustaare wonaa ɓeydaare. AVOMM: Teemedde konunkooɓe e siwil en mbaraama e tataaji konunkooɓe e nder Moritani e kitaale 90, AVOMM kam e lanndaaji dawrugol haa pelle jojjanɗe aadee ina naamndii yo battamboniiɓe ɗiin warngooji ɗi ngaldaa e ñaawoore yoo njagge, ñaawee. Onon, ɓe lannda mumen ɓaarii e islaam, noddi nuunɗal kam e potal, holi konngol mon heen? Jamiil Wul Mansuur: Ko mbaaw ɗen wiyde e ɗum ɗoo, ko ceddeeje baɗaaɗe e dow moritaninaaɓe, e dow jaambureeɓe. So won toɓɓere ƴiiƴam rufaande, alaa e sago battamboniiɓe golliiɓe ɗee ceddeeje ñaawee. Ndeke en mbaawaa faalkisaade sabu ñaawoore ko ñaawoore, potal ne ko potal. Kono minen e nder lannda Tawasul, ko adii kala, ko yoo ko laaɓi waɗe e ko ɓenni ko feewti e ndaamordi (?). So ɗuum yawtii, ñawndungol ndiin ndaamordi (?) ina foti tonngeede e dawrugol kuuɓtodinngol toɗɗingol heen bannge, artirde ñaawoore ngam boomiiɓe ɓee, bannge goɗɗo oo, aawde weeyo heso deeƴre renndo hakkunde ɓiɓɓe leydi ndii e ciiri mumen; mbele damal ruttitaade e fuɗɗoode ina meƴƴoo. Ndeke, ko maa ñaawoore kam e weeyo koolondiral hakkunde moritaninaaɓe. AVOMM: Holi yiyannde nde ndokkaton ngonka 20 000 mooliiɗo moritaninaajo to Senegaal, wuurɓe haa hannde e caɗeele mawɗe baasal leydi e baasal ɗereeji jeyeede e leydi kam e mooliiɓe to Mali fadndiiɓe haa jooni? Jamiil Wul Mansuur: Lannda amen Tawasul ɓooyii yeewtude ndee yeewtere, miin e hoore am mi haalii e mum e nder batirde ngenndi, tuma joɗndeeji hoolaaɓe ndeen batirde, e wiyde mi e pellital daartateengal Hooreejo Siidi ɓiyi Seek Abdallaahi e artirde taƴtinanooɓe moritaninaaɓe e ñawndude caɗeele maɓɓe ko miijo fuɗɗoode ngootaagu ngenndi men. Ɗoo noon, njaɓanee kam yettude ngaal pellital cagotinngal ngal Hooreejo Siidi ɓiyi Seek Abdallaahi ƴettunoo. E nder ƴettugol konnguɗi men e ndeen batirde, min ñiŋii ngonka kaaɓniika mettuka ka koreeji men moritaninaaɓe moolinooɓe to Senegaal. Emin mbiya ka ngonka ka ɓe nguuri gila nde ɓe ngarti ko nganka ka aaɓnotaako to bannge renndo hay to bannge ɗereeji kam e caɗeele leyɗeele maɓɓe. Miijo amen ko taƴtinanooɓe moritaninaaɓe ina njari e ummoraade e leydi maɓɓe jotondiral "keeringal", ngonka neema haa teeŋti to bannge muññital kam e jawdi ustooji ko ɓe nguurnoo e tooñannge e oon tuma. To bannge Moritaninaaɓe taƴtinanooɓe Mali, min naamndiima ko laaɓi e ko huttaa ko yowitii e maɓɓe; kono haa jooni, hay jaabtawol nanningol ummingol e laamu min keɓaani. Kono e miijo amen, eɗen poti jokkude naamndaade tawi taƴonduiraani haa ko laaɓi yana. Sabu emin ngoongɗini wonde gartugol mooliiɓe wonnooɓe Senegaal haa e wonnooɓe heen Mali, naati ko e mbaydi mahtaade ngootaagu ngenndi, haa jooni lofiingu ngu sikkaaka. Jokkude ɗuurnaade kam e faalkisaade ngonka mettuka ka artuɓe ɓee nguuri kaa wisataa ndiyam jam e beldital ngenndiwal ngal cabbino ɗen. Mboɗo ngoongɗini wonde ngonka nguuratooka maa mbiyaa keeriɗam e weytaare wonannde banndiraaɓe men artiranooɓe Senegaal mbele ina tina wonde njeyaa ko e leydi ndii, mbaasa wonde tumarankooɓe. AVOMM: On njaltinii ko ɓooyaani koo ko yowitii e caɗeele macungaagu, mbele ɗum jaɓɓaama no haaniri wonannde ɓe ɗuum toɗɗii ɓee kam dente luutndiiɗe-macungaagu. Holi ko wonnoo heen jaabtawol maa yiyannde laamu nguu? Jamiil Wul Mansuur: Hono no nganndir ɗon nii, min njaltinii ngool ɗerewol, yanti heen min njuɓɓini mooɓondiral mawngal to galle sukaaɓe kiiɗɗo oo ɗoo Nuwaasoot ngam hollitde ɗum ɓesngu Moritani. So goonga, waɗii dille bannge yoo bannge, ɗuum ina haani wonaande naamndal baa'ngal noon farwude. Ko adii fof, woon hatanteeɓe luutndiiɓe-macungaagu ɓe mbeltaaki heen. To bannge goɗɗo oo, jeyaaɓe e ndaɗɗudi amen, coftanaano ɗuum sabu e sikke maɓɓe en ndiwtii keeri ko yowitii e ndeen toɓɓere. To bannge amen, emin ngoongɗini wonde en taaɓiima taaɓal paayodinngal. Taaɓal feewde laawol ngol yiyannde laaɓtunde e huuɓtodinnde e ngal naamndal njiyaagu. Hannde, eɗen mbaawi wiyde wonde Tawasul heɓtinaama e fedde doole dawriyankooje e renndoyankooje haɓantooɓe njiyaagu e baɗte mum. Emin mbasorii ngal taaɓal, emin miijii waɗde, minen e njuɓɓudi amen halfinaandi ngal naamndal, ko ɓuri ko gollaa koo e oo bannge. Ko goonga laamuuji ɗii ko ɗo ngonnoo ɗoo tan ngoni gila ko ɓooyi, ina ɗuurnii no feewi ngal naamndal. Ko ɗuum waɗi, ɗi kuutoraaki kuule ceddinɗe njiyaagu. E fawaade e ayaawo ngo ɓe takkata hatanteeɓe jojjannde aadee, e wiyde ɓe njiyaagu woodaani e nder Moritani. Ko ɗuum woni ko laamu nguu jooɗtorii, ndeke ɓe mbeltotaako e ballal amen ngal. AVOMM: Hatanteeɓe IRA haa teeŋti e hooreejo mumen Biraam ɓiyi Abeydi nana ndummbaa e nder kasoo sabu maɓɓe fawde junngo e njiyaagu laabtungu, holi ko Tawasul haalata heen? Jamiil Wul Mansuur: Tawasul yaltiniino yeeynaango mum ko yowitii e ɗee nangɗe, e nder maggo min kiitorinooma ɗeen nangɗe, min naamndinooma ne kayne yo ɓe ngoppite ko aldaa e yowre ɓeen hatanteeɓe jojjanɗe aadee. Min mbiyiino ne, ko himmi koo, ko ɗowtaade e mbaandi goongɗundi e ñisndi kuule ceddinɗe njiyaagu kam baɗte mumen. Mboɗo sikke, emin keelɗunoo e ndeen winndannde. AVOMM: Holi jotondire mon e laamu Hooreejo Muhammed ɓiyi Aziz? Jamiil Wul Mansuur: Minen ko min luutndere. So goonga ina waɗi luutndere ɓurnde haraade e amen haa teeŋti ko bannge aybinde. Kono ɗuum riiwtaani ko min luutndere demokaraasiire. On mbaasataa janngude, e ɗii lebbi min ndarniino keɓe peewtuɗe e dawrugol bonngol laamu nguu. Ndeke ko jotondiral hakkunde laamu e luutndere. E kuuɓal, min etotoo ko wonde moccooɓe, mahooɓe e ƴeewooɓe ko foti, kono ɗuum haɗataa min aybinde dille laamu nguu so tawii geɗe ɗee njahaani ko feewti e yiilngo leydi ndii. AVOMM: Holi darnde nde lannda mon darii ngam loggitde jiiɓru hakkunde keewal (fedde laamiinde) e ɓamdugol luutndere demokaraasiire? Jamiil Wul Mansuur: Fotde amen wonnoo ko ñaagaade caggal nde toɗɗe hooreyankooje laamu ɓenni, nde kaaldigal waɗetee. Kono mo woni kala e yiɗde mum yoo kaaldigal waɗ, alaa ko gasi. Min mbiyi foti adaade tammbaade ndeen fotde ko fedde laamiinde ndee. Ko hooreejo leydi oo foti eewnaade feewde e kaaldigal ko feewti e geɗe leydi ndii. Moritani fotaani ɗoweede no ɗowretenoo adan nii. Alaa e sago kaaldigal hakkunde laamu e luutndere ko toɗɗii naamnde ɗee kala: ngootaagu ngenndi, faggudu men,demokaraasii men, jokkondire men jaltuɗe kam e jokkondiral hakkunde konu e e dawrugol. Ko maa ɗee naamnde kala ciggee, ko maa fotdeeji kala ƴettee ko adii nde geɗe ceɓɓittoo. AVOMM : E hitaande 2005, oɗon njeyanoo e pottital Dakaar denndinngal luutndere jogitiinde luutndiinde laamu Taayaa, e dow teddungal Hooreejo leydi Senegaal, M. Abdullaay Wad. Ngaal pottital gasiri ɗerewol ganndiraangol « La nanondiral dakaar", oɗon tawtoranoo. Tuma nde siifatee ndee noon on njiyaaka, mbele oɗon mbaawi famminde ko haɗnoo on tawtoreede oo sahaa? Jamiil Wul Mansuur: Aa haa, mboɗo siftora ngaal pottital, ngaal nanondiral kam e jeewte mum. Hono no nganndir ɗon, min qiiminoo wonde fotnoo huccaneede ko luutndere ndernderi. Min miijinoo ngam nafoore leydi ndii e nafoore demokaraasii e nder Moritani, fotnoo ko luutndere nderleydiire tawi wonaa tan luutndere caggalleydi. Ko ɗuum waɗi, min ƴettude sahaa amen, doole amen ngam darnude luutndere nder leydiire. Mboɗo sikki min ngollii ko mawni e ko himmi e yerɓinde laamu Taayaa. Ɗuum ne ko ko waɗɗinoo min, mboɗo sikki ne min mbaɗii ɗuum. Ko goonga, luutndere wonde caggal leydi ina seerti e luutndere nder leydiire sabu ngonkaaji e kaɓtorɗe ɗee mbaawaa wonde gootum. AVOMM: Konngol maa e filñitere ɓesnguure to Tunisii e to Ejipti? Jamiil Wul Mansuur: Mboɗo sikki, henndu hesuru demokaraasii ko ko wutti e feccere doŋre ndee, ko maande moƴƴere. Mboɗo sikki, ɓesnguuji ɗii nattii jaɓde laamuuji canndolinɗi. Haa teeŋti ko waɗi to Kodduwaar caggal peññingol keɓe kollitɗe ɗaftugol Alasan watara hay sinno haa jooni toon waɗi caɗeele. Caggal nde waylowaylo waɗi to Gine konakirii hay sinno teskaama ceerugol hakkunde daawal gadanal e ɗiɗaɓal, luutndiiɗo ɓooyɗo heɓii laamo to wattannde. Caggal ɗuum, filñitere ummii to Tunisii e to Ejipti ngam dillinde seddeeɓe ɓurɓe wojjude gite. AVOMM: A jaaraama Hooreejo.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=777&Itemid=135

Ndenndaandi Senegaal fuɗɗiima tuumde ɓiyi neene mum Iraan rokkude ruggiyankooɓe Kaasamaas kaɓirɗe maa njogitaaje tawa rewni ɗum ko leydi Gammbi. Ñalnde talaata ɓennuɗo Senegaal fellitii haɓaade leydi Iraan sabu eɓe tuumi wonde ko Iraan woni njaatigeeɓe ruggiyankooɓe Kaasamaas mo MFDC. E nder kominikkee mo laamu Senegaal waɗi, ngu hollitii wonde eɓe keɓi haqiiqa wonde leydi Iraan ina jeyaa e maalde rokkoore kaasamaasanaaɓe njogitaaje bonɗe. E wiyde maɓɓe ko ngol waɗi cili ɗiɗi ko guwernama Senegaal tikkanta laamu Iraa gila noon laana batoo jaggaa Nijeriyaa ina rimndi 13 konteneer kaɓirɗe geer ina payi GammbiHay sinno ɗeen kaɓirɗe mbiyaa payi ko Gammbi Senegaal ina yananaa ɗe mbaɗtinta ko e juuɗe rebelaaji kaasamaasa, e nder ɗum alla e laamu Senegaal sunaade, heɓiino nodditde ammbaasadoor mumen jooɗiiɗo Teheraan. Tikkere Senegaal fawinoo ko e ciimtol etaamajoor arme leydi biyɗo ruggiyankooɓe kaasamaasanaaɓe ɓe ina kuutoroo petelaaji Iraa . E nder ndeen wempeƴere luural politik Iraa etinooma manomtude bojji Senegaal fodani ɓe ballal ko ina abboo e temedere miliyaar dolaar waɗiree eɓɓooji ɓamtaare leydi ndi . E nder oon buklet baklet jaaydiyankooɓe Senegaalnaaɓe keɓiino aybinde laamu ngu sabu ko kaalis ɓurani ɓe piɗtaali ɓiɓɓe leydi. E nder lebbi ɗiɗi arme senegaal sankoraama ko ina abboo e sappo e njoyo dadiiɗo to worgo leydi ndi kadi tawaama MFDC ina mari njogitaaje ɓurɗe nii arme senegaal jahduɗe e jamaanu.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=774&Itemid=135

Caggal lewru nde o ittiraa doole e dow jappeere makko Zine El Abidiin Ben Ali hoyreejo leydi tinisii ko ina tolnoo e duuɓi noogaas e tati (23), wiyaama woni ko e hakkunde wuurɓe e maayɓe to opitaal jidda e nder leydi Arabii Sawuudiit gila ñalnde Aaɓnde 14 feebariyee. Kono oon kabaaru kulɓiniiɗo holliraa ko ñalnde Naasaande 17 lewru ngon ɗen ndu, tawa goongɗini oon wakara (kabaaru) biyɗo o woni ko hakkunde wuurɓe e maayɓe mo ko yimɓe ɓurɓe ɓadaade mo.Hannde o so wiyaama o sankiima fotaani yeddeede sabu cellal ɓanndu makko ngal ina ustii no feewi e wiyde kabaaru ummiiɗo e sawuudnaaɓe. Adii yaajnude kabaaru o fof ko jaayndiyanke go’to tawa ko fanniyanke Tunisii ina wiyee Nikkolaa Boo e nder lowre mum habrirde maa mbiyen « Blog».Ɗum hawrunoo ko ñalnde kikiiɗe alarba 16 feebariyee 2011. E wi’de kabaruuji ɓadiiɓe Ben Ali gonnooɗo hoyreejo leydi Tunisii, kabaruuji ɗi jaaynde Afp ƴettiti, mbi’i ko Ben Ali safretee ko e opitaal Jeddah bannge daande maayo leydi Arabii Sawudiit ndi, kabaruu goɗɗo kadi saaktaa e haalide faraysenaare ina wiyee Europe 1wi’i ɓeen ƴoogii tawa njettaaki maayo, Ben Ali antiraa ko to suudu safrirdu laamɗo (Roi) Fahd mo Riyaad wuro laamorgo leydi Arabii Sawuudiit.. E wi’de habrirde Europe 1, Ben Ali naatiri opitaal o ko innde wonnde, ngam hulde golle saaysayeeɓe.Fawaade e haala jaayndiyanke, fanniyanke Tunisii hono Nikkolaa Boo hay joom suudu makko sokna Leylaa Taraabelsii yiyaaka sara makko to opitaal to. Wonde mo hakkunde wuurɓe e maayɓe yaajii sanne, hay galle laamorɗo Tunisii heɓii goongɗinde wonde rafi o fiyi mo ko ñalnde kikiiɗe talaata, toon e Jedda wuro ngo o moolii gila ñalnde 14 feebariyee ñalawma mo laamu makko bonata nde.Haalooɓe pulaar mbi’i : »hakke yahataa, ladat», tinisinaaɓe heewɓe mbi’i ko hakke mu’en woni e yi’de mo, ko ɗum waɗi Allah fiyi mo e kaalisaaji ɗi o wujji ɗi fof so o reentaaki njogori ko muuɗeede caggal makko. Heddiiɓe ɓe alaa ko ɓuri ɗumen sunaade e rafi cellal makko ngal, sabu ɓe ɓurnoo reerɗude ko yiyde mo omo dewñinaa e yeeso ñaawooɓe.Ñalnde laamu makko pusi o yalti leydi ndi kanko e ɓesngu makko sikkanoo o ɓaarii ko to leydi Farayse, Malta maa Dubaay. Ndeke ko Jedda e leydi Arabii Sawuudiit Ben Ali e galle mum ndimti dimle bawɗi mu’en ñalnde jamma aljumaa ina jofi aset, caggal nde laana ndiwoowa maɓɓe waɗi waktuuji limti limtinɗi dow weejo Arabii Sawuudiit. Ko sahnga waktu gdano jamma waktu Farayse, waktu tataɓo e duunde Arabii Sawuudiit laana maɓɓe juurii e boowal laaɗe diwooje wuro Jidda wuro takkiingo maayo woɗeewo haaɗngo to hiirnaange leydi ndi. Zine El Abidiin Ben Ali hakki hoyreejo leydi tinisii nde jippii nde ina wondi e yimɓe njeegomo jeyaaɓe e galle makko, o waali jamma makko gadano ko e galle laamorɗo ɓiyi laamɗo, hade makko bismeede e galle ɓooyɗo laamorɗo laamɗo leydi ndi, desanaaɗo hoɓɓe tedduɓe arooɓe hoɗaade e leydi ndi. Ko e nder o ɗo galle pattam lamiiɗo mo ɓalal toowngal marɗo damuɗe jeeɗiɗi deenaaɗo jamma e ñalawma Ben Ali e galle mum njippinaa. Ɗoon omo jogii gollotooɓe e reenooɓe ɓadiiɓe (garde corps) tawa ko galle laamorɗo o waɗi ɗum e juuɗe makko. Addani mo rutteede ngal ɗo teddungal ko sabu makko wiyeede ko o moƴƴo o wonnoo tee alaa fof e laamɓe ɓe ɓe o waɗanaani fotde, hay sinno tawii ɗo o jaggiraa ko o mooliiɗo kono wonaa laamɗo leydi. Coggu gonaangal makko toon tan ko jaggude hunuko mum waasa wi’de ina haala maa ina rokka yiyannde mum e dawrugol leydi ummii ndi. «Arabii Sawuudit Leydi Walla Wero Naati Daɗa Wonande Diktatoor ‘en» : Fi’de sappo e hunuko mum ko sarɗi alaa e sagoojo mo wonnooɓe laamɓe ina moolii Arabii Sawuudit ɗoftii gila ndeen haa jooni. Yeru Nawaas Sariif gonnooɗo mawɗo jaagorɗe leydi Pakiistaa mooliima toon ko ina tolnoo e duuɓi jeetati, caggal kuudetaa jeneraal Pervez Musaaraaf e hitaande 2000. Rewi heen ko garaangal e hitaande 1979 gorko ina wiyee Idi Amiin Daddaa gonnooɗo hoyreejo leydi Uganndaa. Idi Amiin Daddaa e suddiiɓe mum njoyo (5) e sukaaɓe heewɓe wuurii ɗoon haa maayi e hitaande 2003 meeɗaani dañdude e laamu ngu caɗeele, sabu omo ɗoftii sarɗiiji leydi ndi.Goonga nii gonaangal Idi Amiin Daddaa e leydi he ina wontannoo laamu ngu tuuba horde, kono nde tawnoo e laamu makko omo rokkunoo diine islaam geɗal, laamu leydi felliti ruttude mo ndeen ɗoon moƴƴere. Haaliyankooɓe heewɓe keɓii wi’de Ben Ali e galle mum ɓooyataa toon sabu diine islaam o ina foŋŋaa no feewi e nder leydi ndi tee ina anndaa ɓe ngonaa juɗiiɓe e dewal Allah no feewi.Ɓuri woyeede heen fof noon ko cuddiiɗo makko tokooso o hono sokna Leylaa Taraabelsii nde tawnoo ko mooroowo ŋanaa wonnoo woowaani maa tawa nii meeɗaani ɓoornaade dampe e ɓurtungal. Haalooɓe pulaar mbi’i : »aduna ko dannga waandu, waɗat jaaɓe waɗa makka », ina sikkaa ɓe paamii ɗum hannde. E wi’de haalirde RTL so tawii balɗe makko ina yeeso ɓooyataa ɓe tira dimle bawɗi maɓɓe ɓe mbaynoo jiddanaaɓe ɓe lappana Libi leydi Kolonel Momaar Haddaafii bi’ɗo ina huuɓni sarɗiiji jaɓɓaade ɓe. Amadou NDIAYE Zorro Pulaagu.Com/Gabon

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=772&Itemid=135

Cahen walla muuɗen? Mohammed Hosnii Mubaaraak wiyanooma cahen tan wi’i alaa kañum muuɗat, nde tawnoo lacciri ndi ko kaangaandi o yaawii ɗeɗɗaade. So en mbelaama nii mbiyen ko joorngol Tunisii ngol sumori keccol makko ngol, sabu gila o jooɗii e jappeere nde ko ina tolnoo e duuɓi capanɗe tuuba ko ngo’ta ko kanko go’to duhii, omo geewoo e dingiral politik Ejipt omo rokka, omo haɗa bi’ɗo suukara ina weli fof fiyee haa Allah bonna ɗum. Gila keneeli waylaare ngutti puɗɗorii leydi Tunisii haa liɓori laamu laamɗo sañɗo hono gorko ina wiyee Sinediin Ben Ali kamɓe laamɓe leyɗeele aarabeeɓe ɓe ko ɓe araaɓe ŋatiwere muusnde, sabu hay go’to e maɓɓe anndaa to laamu mum jogori waɗtinde.Haalooɓe pulaar mbi’i : »so neɗɗo nanaani ko yimɓe kaali maa nan ko bone haali », nde wonnoo Hosnii Mubaarak ko laamɗo koolinooɗo hoyre mum jaɓaano heɗtaade bojji ɓiɓɓe leydi ɓe haa teeŋti noon e seppiyankooɓe dingiral « Tahrir » ɓe ngalaa ko naamndii mo so wonaa nguurndam moƴƴam, teddineede e hormeede, kono haalpulaar ‘en mbiyi : »noppi nanooji puɗata ko e hoyre malaande ». Mettere seppiyankooɓe ɓe ina mawni ko tawnoo gila Jeneraal Mohammed Hosnii Mubaarak heɓi lefol ngol nguurndam maɓɓe ɓeydii tan ko saɗtude, ñalnde ejiptonaaɓe ina ɓeydoo mutde e joote maa baasal, kanko ,e yimɓe makko eɓe leewoo e ngalu leydi ndi eɓe mbaɗa ko weli. Ɗum hollirii tan maa seedtiima laamɓe afriknaaɓe laamantoo tan ko koyre mu’en, ɓiɓɓe mu’en e banndiraaɓe mu’en ɓadiiɓe ngona waaraade faggudu leydi ina mooftoyaa hakkunde leyɗeele ɓe ngoppa ɓesngu leydi ina tammoo ɗe looraani nde tawnoo ɓe kulaani, ɓe kersaani, ɓe miijaaki kadi maayde ɓe ngoppa ɗiin ngaluuji, ɓe kaawanoo hay ɓiɓɓe leydi ndi naftoraade. En njiyii Jeneraal Muusaa Tarawore, Maresaal Mubutuu mo Konngo Demokaratik e Alhajji Omaar Bonngo mo Gaboo, ngoppii caggal mu’en ndi Qaaruuna kono alaa fof ko ndi nafti leyɗeele maɓɓe so wonaa tuubakooɓe diwde jooɗaade heen. Ɗum kay ina fotnoo rokkude binndannɗe ɓe mbaasa fijirde ngaluuji leyɗeele ɗe, kono ellee ko hannde nii ɓe ɓuri ɗaanaade maa ɗaankinaade, teru mum wiyaama Mubaarak ina moofti e bankeeji ko ina tolnoo e capanɗe jeegom miliyaar e kaalis dolaar Amerik. Hade men bilaade winndannde nde maa en mbaɗan yilliyankooɓe men ɓe huunde seeɗa e ciimtol maa nguurndam ɓe ɗo wurɓe ɗiɗo renndunooɓe sahaa e nder leydi Ejipt ɓeen ngoni Mohammed Huseen Tantawii hoyreejo leydi e Mohammed Hosnii Mubaarak nokkuɗo ummorde mum e jappeere caggal balɗe sappo e jeetati seppo ɓiɓɓe leydi wi’ɓe njooɗotaako, njooɓotaako so wonaa lefol makko ngol resndee goɗɗo mo ɓe koolii. Holi Gonɗo Maresaal Mohammed Huseen Tantawii Hoyreejo Laamu Luɓal: Maresaal Mohammed Huseen Tantawii Solimaan hannde o hoyreejo laamu luɓal leydi Arab Ejipt jibinaa ko ñalnde 31 yarkomaa 1935 to Keer wuro laamorgo leydi ndi, ko o dawruduyanke o dawi ko e leñol biyeteengol Nuubi ‘en, o woniino jaagorgal kalfinangal ndeenka leydi, e gila e hitaande 1991 ko kanko tamnaa hollaare arme leydi Ejipt e tuggude ñalnde 11 lewru colte (feebariyee) ko kanko waɗaa hoyreejo laamu luɓal e ina sikkaa ko kanko jogori yuɓɓinde toɗɗe hoyreejo leydi garooje ɗe e lewru Septaamburu e hitaande wonaande, hawra e ciltirɗe manndaa Mohammed Hosnii Mubaarak. Gila ñalnde 1lewru Mbooy ko kanko ardii kala dadiiɓe fellooɓe tawa ko e koyɗe njahrata (infanterie), o jeyanooma e wolde mawnde hakkunde arabeeɓe e hitaande 1956, wolde wiyeteende balɗe jeegom e hitaande 1967 e wolde kippuur e hitaande 1973. E nder nguurndam makko kooninkeyankaagal o ardinooma postooji keewɗi haa teeŋti noon o woniino nulaaɗo maa mbiyen jooɗaniiɗo Ejipt to Pakistaa e fannu militeeryaagal. Jeneraal Tantawii garad maresaal fiilaa o wayrii waɗde e Ejipt gila e hitaande 1989, o jeyanooma e wolde arwaniire Golfe to Irak kono o wondunoo ndeen ko e moojobere dowlaaji dentuɗi winndere (Onu). Gila ñalnde 11 Feebariyee ko kanko Mohammed Huseen Tantawii woni hoyreejo Ejipt caggal balɗe 18 tikkere seppiyankooɓe dingiral «Tahrir». Mohammed Hosnii Sayiid Mubaaraak jibinaa ko ñalnde 4 duujal 1928 e nder diiwaan ina wiyee deltaa Nill. Caggal njanngu makko hakkundeewu walla liisee o naati duɗal toowngal militeeryaagal (academie militaire) ko ɗoon nii o boom o adii heɓde seedamfaagal makko e fannu karallaagal militeer. E hitaande 1950, o naati duɗal njanngu arme weeyo (armee de la’air) o heɓii ɗoo kadi seedamfaagal pannoriingal diwngo e weeyo walla diwnude laaɗe diwooje, ko kanko nii ari hoyre e ndeen haralde. Caggal nde Annuwaar El Sadaat waraa ko kanko fiilaa hoyreejo tawi nii ko kanko wonnoo cukko hoyreejo makko . o jooɗii tigi rigi e jappeere he ko ñalnde 13 yarkomaa 1981, kadi o waɗaa hoyreejo lannda Pnd (parti national democratic). Mohammed Hosnii Mubaaraak resi ko debbo go’to ina wiyee Suzanne Saleh Sabet o jibinaa ko 1941, omo jogii sukaaɓe ɗiɗo, Alaa Mubaaraak e Gamaal Mubaaraak won wiy nii gila 2004 o woni ko e meeraade yiɗde lomtinde ɓiyiiko laamu ngu.Kono seppiyankooɓe pennii mo sanne hay laamɓe woɗɓe joginooɓe ɗiin eɓɓooji fof hannde o deedi mu’en puɗɗiima dogde ko wayi Abdullaay Wadda mo Senegaal, Obiyaŋ Ngemaa mo Gine Ekuwatoriyaal. Hay heɓnooɓe waɗde ɗum ɓe hannde ina kuli hoto joorngol sumorde keccol. Haalooɓe pulaar mbiyi: »kala ko yiyaa e aduna maa gas haa heddoo laamu Allah », Mbele Mubaaraak anndoona ndeen winndannde labaande, jaraa nii boom wonaa kanko tan ronkaa yoo ummo e jappeere haade wonii nattii yonde ɓiɓɓe leydi. Ko ñalnde mawnde 11 feebariyee caggal duuɓi capanɗe tati, Mohammed Hosnii Mubaaraak ummii Keer haɓɓi dimngal mum kañum e galle mum payi wuro ina Sarmel Seek.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=771&Itemid=135

Ñalawma tesketeeɗo daatol Ejipt e leyɗeele aarabeeɓe! Ko hannde waɗti balɗe sappo e jeetati filñitaare ɓesngu Ejipt fuɗɗii. Konngol ko gootol e kunuɗe teemedde ujuneere neɗɗo saliiɓe ummaade e boowal Tahriir gila ndee: Mubarak yoo yah! Kono gardiiɗo laamu Ejipt ɗii duuɓi 30 meeɗaa hollude yeeso jogorɗo tellaade e jappeere gila filñitaare ndee fuɗɗii. Kono seedaama wonde Kooniŋkooɓe leydi ndii caliima gila adan fellude ɓesngu mum'en. Ko ɗum waɗi cuusal ɓeydii e deedi sepooɓe ɓee haa oo ñalawma teskinɗo e daartol Ejipt mo Mubarak riiwaa e laamu.Ko ñalnde Naasaande 10 Colte sikkanoo maa Mubarak woppu laamu sabu hakke miloŋ aadee hawrii e boowol Tahriir ngam naamnaade tellogol makko e jappeere! Yaakaare ñalli oo ñalawma caggal nde habraa maa Mubarak wowlu konngol e tele leydi ndii. Alaa ko ɗaminaa naneede e nduun wowlaandu so wonaa omo habra wonde o woppii laamu. Kono ɗaminaare bonii caggal nde o yalti e tele o wiyi wonde omo jogori jooɗaade e laamu haa lewru Siilto, kono o ɗaɓɓaani gorlal goɗngal ngam heddaade e hoore laamu. Ko ɓuri teskinde e kuule ɗe o ɓami ko "weeɗde doole laamu" cukko makko biyeteeɗo Umar Suleymaan. Nduun wowlaandu saaynii ɗaminaare haa seppooɓe haŋkadi puɗɗii faayde sabu Mubarak salaade ɓosde! Kono, ena anndaa won ko fuɗɗii yerɓude e laamu makko caggal nde o habri wonde maa kuule keewɗe e sarɗiiji leydi ndii mbayle ngam nootaade njoƴaaji yontannde leydi wonnde e laabi hannde ena ceppa. Ngati Mubarak ŋatii seeɗa, wuttii seeɗa ngam etaade danndude ko heddanii-mo e laamu makko. Kono jaayndeeji winndere ndee kala kollitii wonde seppooɓe ɓee njogoraani yahrude caggal sabu ɓe paamii doole maɓɓe no poti hannde. Ko ɗum waɗi addi hokkiraa wonde yoo Keernaaɓe fof kawru hannde Mawnde 11 Colte, ñalngu diine e njuulu aljumaa, ngam haŋkadi hollude Mubarak wonde feere alanaa-mo so wonaa weeɗde jappeere laamu nguu ɓesngu Ejipt ndariingu e laabi gila ñalnde 25 Siilo. Aadi ɓamaaɗo oo tabitii haa wooroo Alla e yimɓe heewde e boowol Tahrii ñalnde Mawnde 11. Ko ɓuri milioŋ! Sahnga nde Dhowr juulaa, habraama wonde Hosnii Mubarak ummiima Keer fayde Sharmal-Shek, takko keerol maɓɓe e Israel. Ko toon Galle Laamorgo ɗiɗaɓo oo woni. Kono jaayndeeji keewɗi mbiyi wonde ko o dogɗo! Wonaaji hojomaaji habraa wonde maa laamu yaltin bayyinaango "tiiɗngo, heñoraango" ko leelaani. Hakkillaaji fof haŋkadi ngoni ko e jaynirɗe teleeji. Ko sahnga waktuuji 16: Umar Suleymaan wowli tolbec e tele wonde "Mubarak fellitii woppude jappeere laamu..."! E oon hojom kabaaru oo wonti diiraango wooto e boowal Tahrii: ɓesngu Ejipt ngonngu e laabi ɗee jonte tati hiinii poolgu mum, weytaare saakii e nder seppooɓe e boowal ngal. Teleeji aduna ɗii kala kuccini kameraaji mum'en to boowal ɓurngal lollude hannde e Ejipt: Tahriir... Mubarak, gorko doonunooɗo, tamnooɗo ɓurndi doolnude e leyɗeele aarabeeɓe, tuuɗaama e laamu ngu o jooɗinoo duuɓi cappanɗe tati, ngu o ɗamininoo weeɗde ɓiyi makko Gamal Mubarak! Ɗum ena foti finndinde laamuuji mbaawgu diiŋiiɗi hannde e leyɗeele aarabeeɓe, kono kadi laamuuji ɓurɗi ɓadaade-en... Hay so mi ɗosaani-on yiytere... on paamii.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=770&Itemid=135

Njeñtudi cufal hoyreejo leydi lofu ngadanu mbaɗnoongu ñalnde 31 lewru maayndu ndu ina wayino anndaama nii gila ñalnde 4 lewru ngon-ɗen ndu. Nde tawnoo hay go’to e ƴamooɓe sappo ɓe heɓaani 50% e wiyde hoyreejo goomu cufal ngu, lofu ɗimmu ngu waɗata ko ñalnde 12 lewru Seeɗto arooru ndu, e so tawii laamɗo jaɓii jogori hiwondirde e oon ngar mi ngaraa ko worɓe ɗiɗo hono Mohammadu Isufuu coñɗo 36.06% mo lannda Pnds Tarayya e Seyni Umaru mo lannda Mnsd Nassara kañum ne soñi ko 23.24%.Ari tataɓo e ngu ɗo lofu ngadanu ko Hamaa Hamadu mo Moden Lumana o soñi ko 19.82% ko ɗum saabii nii ko kanko jogori wonde arɗo ,e jaagaraf lofu ɗimmu sabu kala mo o weddanii karte makko ɗe ko kañum jogori wonde maa fiileede hoyreejo leydi lomtoo Jeneraal Saalu Jiboo hoyreejo laamu luɓal. Ndiwaagu makko nguu nii ina jogori waɗde faayiida ngati kala jiɗɗo humdaneede e makko ko alaa e sago teŋana kanko e yimɓe makko teŋe paayodinɗe so yiɗii wullaneede ñalnde kikiiɗe 12 lewru Seeɗto e hitaande ngon-ɗen nde. Won wiyɓe kamɓe ɗiɗo ardiiɓe ɓe ɓe puɗɗiima faɗɗaade paɗe maɓɓe ngam ƴamde mo, Allah noon jogorɗo humande mo kono kam eɗen nganndi kala ɓurɗo reŋde ko heewi ko kañum jogori ɗaftude ɓiyi baaba mum keddiiɗo o. Ciftinen tan ko Hamaa Hamadu meeɗiino wonde mawɗo jaagorɗe e laamu gorko Mammadu Tannjaa hade tekkere luuɓde hakkkunde maɓɓe e duuɓi cakkitiiɗi ɗi. Nayaɓo o ko Mahamaan Usumaan meeɗnooɗo wonde hoyreejo Nijeer tuggi 1993 fayi 1996, kadi o meeɗiino wonde hoyreejo suudu sarɗiiji tuggude 1999 haa heɓi 2009 e laamu Tannjaa Mammadu. Kanko Mahamaan Usumaan o o soñi ko 8%. So tawii ko ƴamooɓe heddiiɓe ɓe coñe maɓɓe ko hakkunde 4%, 2%, 0.5% e 0.38%. So tawii ko njeñtudi cufal nulaaɓe suudu sarɗiiji e dow teemedere e sappo e tati (113) jooɗorde ko lannda PNSD Tarayya mo Mahammadu Isufuu ɓaafti ko capanɗe tati e jeenayi (39) nulaaɗo (depitee), rewi heen ko Mnsd ko Seyni Umaruu 26 depitee, rewi heen Moden Lumana mo Hamaa Hamadu 24 nulaaɗo, rewi heen Andp 8 depitee, rewi lannda yarhammu hoyreejo Ibrahima Bare Maynasara 7 depitee, rewi heen Udr Tabbat 6 depitee, lanndaaji ɗiɗi keddiiɗi ɗi ko depiteeji 2 e gooto. Ciftinen ko ina tolnoo e miliyoŋaaji jeegom nijeernaajo noddanooma yoo cuɓo potɗo ardaade ɗumen ɗo e duuɓi joyi garooji, caggal nde dadiiɓe pollu laamu Tannjaa Mammadu e lewru Feebariyee 2010. Aamadu NJaay Zorro, Pulaagu.com/Gaboo * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=768&Itemid=135

Nijeer diwo go’to ƴamooɓe sappo Allah anndi malaaɗo tiinde jogorɗo humdaneede e oon diwo cafɗo lamɗam. Caggal nde soldateeɓe e gardago Jeneraal Saalu Jiboo polli laamu gorko biyeteeɗo Mammadu Tannjaa ñalnde 18 lewru feebariyee e hitaande maaynde nde ko hannde 31 lewru Samwiyee e hitaande nde ngon-ɗen nde ko ina tolnoo e miliyoŋaaji jeegom, teemedde jeeɗiɗi e capanɗe tati ujunere pawɗe teemedde nayi e capanɗe jeeɗiɗi e ɗiɗi (6.730 472 electeurs) nijeernaajo debbo e gorko noddaa e ko ina tolnoo e ujunnaaje noogaas biro woote yo cuɓo hakkunde ƴamooɓe sappo potɗo ardaade kuccameeje mu’en ɗo e duuɓi joyi garooji so tawii Allah jaɓii.Caggal nde laamu luɓal ngu jooɗii hitaande e jappeere hunii yuɓɓinde cufal ngal alaa heedi heeda Jeneraal Saalu Jiboo hooreejo laamu luɓal ina waawi wiyeede ñaamtaani konngol mum e ko aadondirnoo e fasɓe mum nijeernaaɓe. Fayndaare lofu ngal ɗo cufal hooreejo ko tottitde maa waɗtude laamu ngu e juuɗe siwil ‘en, caggal hitaande buklet baklet hakkunde dadiiɓe e siwil en. So ñalngu 31 lewru Samwiyee wonii cufal lofu ngadanu ngu, lofu ɗimmu ngu kañum wiyaa ko ñalnde 12 lewru marsa e kala toɗɗaaɗo kadi fotata fiileede lefol laamu ngu ko ñalnde 6 lewru awiriil 2011. E nder ngu ɗo lofu ngadanu mbiruuji nayi mawɗi ina ɗaminaa ko go’to e mu’en jogori fiileede lefol laamu ngu ina jeyaa e maɓɓe Mahamaan Usumaan, Hamaa Hamadu, Mohamadu Isufuu e Seyni Umaruu, ɓe ɗo nayo fof keɓiino martabaaji mawɗi e nder leydi Nijeer ndi. Ko kanko Mahamaan Usmaan nijeernaaɓe ngadii rokkude hoolaare mu’en yo ardo leydi ndi ɗum wonnoo ko tuggude 1993 haa heɓi 1996 hade dadiiɓe teetde laamu makko. Ciftinen yilliyankooɓe men ko adii cufal ngal ina yettoo, denndaangal ƴamooɓe leppi ɗi sabu ɗo woote ɗe ndenndini ko toɗɗe hooreejo leydi kono kadi toɗɗe nulaaɓe suudu sarɗiiji ñaaginooma hooreejo laamu luɓal (president de transition) hono Jeneraal Saalu Jiboo nde riiwtata lofu ngu haa yeeso, kono oon wiyi ko tati memataa jeenayi hay ñalawma go’to fawtetaake heen. Ndenndaandi Nijeer leydi njookiindi e ladde Sahara heɓi hoyre mum maa mbiyen ndimaagu mum ko ñalnde 3 juko 1960, adinoo wonde hooreejo mayri maa mbiyen baaba mum jeytaare ko gorko ina wiyee Amani Joori, hitaande 1974 liyetenaa-Kolonel Seyni Kunce folli laamu makko jooɗii e jappeere haa maayi e hitaande 1987, kolonel Ali Saybu lomtii mo. E hitaande 1993, gorko ina wiyee Mahamaan Usumaan hannde nii kadi ina jeyaa e ƴamooɓe ɓe fiilaa hooreejo leydi.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=767&Itemid=135

Luuti jibintee ko caggal baaba mum! E oo sahaa mo min njettinta oo kabaaru, Rashid Ghanuci, hooreeejo lannda Ennahda, kaɗaaɗo yamiroore dillude e dawrugol Tunisii e laamu Ban Aali, ummiima hannde London, ɗo o moolinoo ɗii duuɓi noogaas kala. Ko AFP (Agence France Presse) hokki kabaaru oo e subaka. Ko ɓiyi makko debbo SUmayya Ghanuci mo o ɗannodtoo habri AFP keborgol makko jolde e ndiwoowa beetawa Dewo ngam ruttaade to Tunisii.E balɗe ɓennuɗe ɗee, jaaynde Almaañ wiyeteende Der Spiegel habriino wonde ma Rashid Ghanuci "hoot Tunisii ko leelaani". O wiyi "ko mi ɓiyleydi Tunisii ko adii fof, etee njiɗ-mi ko ruttaade ɗo njeyanoo-mi". E naamnal baɗte anniyaaji makko garooji e dawrugol, o hollitii wonde o wonaa "Khomenii" etee Tunisii "wonaa Iraan". Ɗum ko ngam duuñtude kulhuli yoga e Tuunisiinaaɓe e renndo leyɗeele tuubakooɓe hulɓe wonde maa Islaamiyaŋkooɓe nduttin demokaraasii caggal so ɓe keɓii laamu. Woni anniya makko e wiyde makko ko "addude ballal makko e ɓamtaare Tunisii e oo sahaa teskinɗo mo leydi ndii yalti e yontaaji hoɓɓayru fayde e demokaraasii". "Min njiɗaa lannda gooteejo e nder Tunisii walla waɗɗinde Sariya Lislaam e dow ɓiyɓe leydi ndii, kono min njiɗi ko leydi ndii heɓa ndimaagu mum e nder demokaraasii goongɗuɗo". Rashid Ghanuci hollitii wonde o ɗaɓɓaani hay jappeere wootere e duuɓi makko 70 timmuɗi; "sukaaɓe waawɓe ena e lannda amen ngam ɗaɓɓude jappeere laamu leydi ndii.". Caggal nde Ben Aali heɓi laamu e hitaande 1987, lannda Ennahda fiyaa kaɗol e nder Tunisii sabu maɓɓe huleede eɓe kefta laamu e juuɗe "demokaraat'en". Kaŋko Ghanuci o ñaawaa cokol kaaɗdi nguurnam e luutol (contumace). Gila ndeen, o moolii ko London. Lannda Ennahda hollitii yiɗde-mum heɓde yamiroore artude e diŋiral dawrugol leydi ndii. Laana ngartiroowa Rashid Ghanuci ena foti juuraade boowal diwooje Tunisii sahnga 11:00 GMT.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=765&Itemid=135

Ena waayi hono won henndu hesudru wutti e yoga e leyɗeele aarabeeɓe caggal nde Tunisii yanndini Ben Aali, gooto e laamɓe aarabeeɓe cikketenooɗo hay gooto waawaa ɓosnude-ɗum! Gila ñalnde poolgu faamaa ena waawi heɓeede e seppooji filpitaare, seedaama dille conndi e teppe e Alaseri, Jordani, haa yettii Ejipt hannde. Hosnii Mubarak, gonɗo e laamu ko ɓuri hannde duuɓi cappanɗe-tati, waɗtii nande "Mubarak, faa ladde!". Kono mbar Tunisii e Ejipt ko gootum?Duppitaali keewɗi mbaɗii e nder leydi Ejipt ngam hollirde Salaare ngonka ɓiyɓe leydi ndii. Ena siiftoraa ko noon filñitaare Tunisii fuɗɗorinoo caggal nde Mohamed Bouazizi duppitii e yeeso Galle Ɗowirgu Siidi Bouzid ngam hollirde mette mum e ko laamu heɓti njeeygu makko. Ngati ko wayi noon kadi waɗii to Alaseri, Nuwaaksoot e nokkuuji goɗɗi ɗi cifaaka tawa. Gila ndeen, seppooji salaare laamu Mubarak ena mbaɗa ñalnde kala. Laamu nguu renndinii doole mum kala ngam soƴƴude daande ndee filñitaare. Hakunde 20 000 e 30 000 poliseeɓe caakaama e hakkunde wuro Keer e Aleksandri. E balɗe gadane seppooji ɗii, yimɓe jeeɗiɗo (seppooɓe 6 e poliisnaajo) mbaasii heen piɗtaali mum'en. Kono ɗum haɗaani renndo Ejiptnaaɓe saliɓɓe laamu Mubarak noddude kadi seppooɓe yoo tello e laabi Keer e gure goɗɗe Ejipt. Hono no seedoraa e filñitaare Tunisii, juɓɓinol seppooji ɗii kala ko e Enternet waɗaa, haa teeŋti e laylayte renndoyaŋkooje hono Facebook, Twitter, ekn. Ko e kelle ɗeen laylayte ɓe ndenndinta humpito hare ndee, noddaali e juɓɓule kala haa ɗum waawa saakaade e nder dumunna daɓɓo! Kono to Ejipt, laamu nguu faamii ko Enternet woni bifirgal jaynge filñitaare yonta hannde oo. Ko ɗum waɗi gila hecci haŋki, ɓe ndottii ɓoggi Entetnet ngam haɗde seppooɓe yuɓɓinde golle mum'en. Neldugol semse (SMS) kadi ko ko daaƴaa e nder leydi ndii no diidorinoo. Laamu Ejipt holiraani leefeende hay e sahaa! Ko ɓuri ujunnere neɗɗo jaggaama gila seppooji ɗii puɗɗii. Kono ko fayi arde ena ɗaminaa maa ƴaggeende laamu nguu daar seeɗa sabu yoga e dowlaaji winndere eeriima nde hakkeeji Ejiptnaaɓe kormetee. Laamu nguu kadi heɓii eeraango Barak Obama nde yuurnittoo kuutorogol doole sabu hakkeeji jambitaaɗi ɗii kala ena ñiiɓi e fotde! Mohamed Baradaay, gooto e luutndiiɓe laamu Mubarak artii e leydi mum haŋki ngam semmbinde darnde Ejiptnaaɓe e yiɗde haɓde demokaraasii. Baradaay wonii e hoore goomu nikeleyeer hakke duuɓi sappo e ɗiɗi. O weddinooma eeraango nde demokaraasii naatata e nguurndam Ejiptnaaɓe. Hannde, ena ɗaminaa ma o jeye e ardotooɓe hare luutndiiɓe Mubaraka sabu o wiyi omo jogii hattan ardaade laamu cabborgu caggal nde Mubarak yani... Ejipt wona laydi potndi yanirde noon tan sabu Mubarak ko ñiiɓɗo e laamu etee ko o kooninke gannduɗo lappi laamu e doole mum. Solde laamu makko hay so ena wona, weeɓirtaa no Ben Aali nih sabu makko semmbineede e nder Larme leydi ndii. Yanti heen kadi yoga e laamuuji Hirnaange haa teŋti e Dowlaaji Dentuɗi ena ngonndi e makko. Barak Obamaa hollitii wonde Mubarak ko gollodiiɗo ɓadiiɗo. Kono hannde laamuuji winndere ena kuli wiyeede ena cemmbina lammbawo bayɗo hono Mubarak. Ko waawi wonde heen kala, henndu filñitaare woni ko e wuttude e leyɗeele aarabeeɓe, ndiyam potal e demokaraasii woni ko e walde ena naata e jeerennde fuɗnaange ɓadiiɗo! Hol to ɗem jogori haaɗoyde? Ko Alla tan anndi...

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=763&Itemid=135

Mbar Gaboo jogoraani wontude Kodduwaar to bannge politik? e jooni jooni o hay sinno wontaani ina hulaa hoto joorngol Kodduwaar ngol sumorde keccol Gaboonaaɓe, sabu gila ñalnde 25 lewru samwiyee 2011, luunndiyanke tawa kadi ko koolaaɗo kuuɓal Fedde wiyeteende ngootaagu ngenndi (union nationale) hono Annderee Mbah Obaam fiilii hoyre mum hoyreejo leydi Gaboo yanti heen kadi o formii guwernama makko mo sappo e jeenayi (19) jaagorgal.Nde ndeen kabaaru naati noppi laamu ngu, ɓe padaani nii haa ɓuuɓa to mawɗao leydi ndi hono Ali Bonngo Ondimmbaa to wonnoo e njillu mum to Cibaangaa e nder leydi ndi e wiyde jaagorgal kalfinaangal kisal ndernderdi hono gorko biyeteeɗo Jaŋ Faraasuwaa Ndunnguu lannda Union nationale o fusaama. Ɗum ɗoon waɗi ko caggal nde Anndere Mbah Obaam fiilii hoyre mum lefol laamu ñalnde 25/01/2011 to Liberwiil wuro laamorgo leydi ndi. Ciftinen banndiraaɓe e cufal hoyreejo leydi e hitaande 2009 e ñalnde 30 lewru Juko caggal sankaare Alhajji Umaar Bonngoo Ondimmbaa ko kanko koolaaɗo kuuɓal lannda ngootaagu ngenndi Anndere Mbah Obaam ari tataɓo caggal Ali Bonngoo hoyreejo leydi e Piyeer Mambunnduu hoyreejo lannda Upg. E jooni jooni o Anndere Mbah Obaam nana moolii to ñiiɓirde fedde ngootaagu dowlaaji dentuɗi (Onu), tee e wiyde makko o yaltataa galle o so wonaa fedde dàowlaaji dentuɗi dagnu piilngal makko hoyreejo leydi Gaboo. E wiyde Jaŋ Faraasuwaa Ndunnguu jaagorgal kisal ngenndi hay go’to hawrtaa Gaboo ina wonta Kodduwaar ɗimmo. Ko ñalnde talaata 25 lewru Samwiyee to jooɗorde lannda union nationale luunndiyanke Anndere Mbah Obaam ƴetti junngo mum fawi e deftere constitution leydi ndi, woondi, waati wiy ko kañum woni hoyreejo Gaboo, sabu e wiyde makko : »cufal gaboonaaɓe ɓuri doole yamiroore suudu sariya toowndu (cour constitutionnelle), waɗooru ko yamiraa», o saakti ngoon miijo ko e tele makko ina wiyee TV+. Eɗen nganndi gila ngal ɗoon cufal ɓenni haa jooni o seeraani wiyde ko o gujjaaɗo hay sinno ko Ali Bonngoo rokkaa poolgu. Kono gila caɗeele mbaɗi Koduwaar yanti heen kadi kaalirɗe leydi Farayse njaltinii dokkimenteeruuji ceedtotooɗi wonde woote Gaboo ɗe ndewaani laawol, tekkere ɓeydii tan ko luuɓde hakkunde Ali Bonngo e luunndiiɓe mum e ina sikkaa so tawii allah ɓuraani faabaade ko e ngar mi, ngaraa muusɗo ɓe payi ɗo e balɗe maa lebbi garooji. Haalooɓe pulaar mbiyi : »nde teewu yiyaa fof won ko maayi», Anndere Mbah Obaam so en mbelaama mbiyen o ƴoogi miijo makko ngo ko caɗeele politik Kodduwaar woni jooni ɗe, kodduwaarnaaɓe cuɓii ko Alasan Daraamaan Wataraa, kadi pelle hakkunde leyɗeele winndere nde fof ceedtiima wonde ko kanko liɓi Loraa Bagboo ngu alaa nguli, kono nde tawnoo Suudu ñaawirdu toowndu (Cour Constitutionnelle) ko kanko rokki njomu ronkaama yoo jam dañe. E wiyde makko gaboonaaɓe njiɗi ko mo cuɓii o jooɗoo e jappeere ardoo kuccameeje mu’en, so tawii ɗum ina dagii e Kodduwaar, ina foti kadi dagaade e Gaboo.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=762&Itemid=135

Ko joli e lewru Bowte to Siidi Busiid ko huunde bettunde tigi nde ɗaminanooka e daartol dawrugol Tunisii Alla e no laamɗo janndinaaɗo oo, Ben Aali tamirnoo Tunisiinaaɓe muusde! Gila Ben Aali "lomtii" Habib Burgibaa e hitaande 1988, Alaa ko waylii e ngonka Tunisiinaaɓe e baɗte hakkeeji aadee haa teeŋti e udditaare bannge dawrugol e demokaraasii. Ben Aali jeyanoo ko e ɓurɓe ƴaggude e laamu Burgibaa sabu ko kaŋko halfinanoo jaagorde geɗe nder leydi, ɓurnde huleede e jaagorɗe! Poliis tami mbeddaaji, duɗe jaaɓi haaɗtirde e nokku kala mo yimɓe ndenndata: hay gooto suusaa ɗippude, mi haalaani ñiŋde laamu nguu. Kono ñalnde oo suka wartorii duppere e wuro ena wiyee Siidi Buzid, filñitaare dawi, laamu Ben Aali wuurii, yerɓi, bajal abbii e yaajeende!Ko ñalnde 19 Bowte 2010 dille puɗɗii to wuro Siidi Buzid ngoo nde gooto e sukaaɓe wuro ngoo, Muhamed Bouzizi duppi hoore mum ngam hollitde mette mum e ko poliis hefti njeeyngu makko! Ɗoon e ɗoon, ujunnaaji sukaɓɓe mbali e laabi wuro ngoo ngam seppude mette mum'en. Kono poliis jaɓɓorii-ɓe ko piyanɗe fetelaaji e sokeede e kasooji. Yimɓe heewɓe njaggaa! Oon sahaa, laamu nguu ena hoolii hoore mum; alaa miijiiɗo ko ɗeen dille njogori yerɓinde leydi ndii, e diiwaan leyɗeele aarabeeɓe kala. Ñalnde 24 Bowte 2010, poliis huutorii kure caasɗe ngam riiwtude seppooɓe to wuro Menzel Buzayaan (60 kmn Siidi Buzid): piɗtaali ɗiɗi maayi heen! Dille ɗee puɗɗii saraade e nder leydi ndii. Maayirɗe hitaande 2010 ndee ustaani pellital Tunisiinaaɓe haa lewru Siilo nduu darii. Ñalnde 3 haa fayi 4 Siilo 2011, kuɓeeje laamu keewɗe nduppaa so Saida e Thala. Ñalnde 8 haa 10, hareeeji bonɗi nduppitii to Kasserine, Thala e Regueb: 21 neɗɗo maayi (laamu), 50 maayi e wiyde seppooɓe ɓee. Ben Aali yamirii poliis yoo fellu ɓesngu leydi mum, kono jaynge ena ɓeydoo tan yaajde e leydi ndii. Ko ndeen laamu nguu wiyi ko bonnooɓe ummiiɓe caggal leydi ngari boomde Tunisii. O nawti dille ɗee e tuumamuuya saram-boomooɓe! Sahnga nde Ben Aali e laamu nguunjoopotoo saram-boomaagu e arani-en, maayɓe e bonannde ena ɓeydoo saraade e leydi ndi. Ko ndeen haŋkadi o laamu nguu fuɗɗii faayde: Ben Aali felliti wowlude noddaango fayde e ɓesngu leydi mum. E wowlaandu makko ngadanu bayyinaangu e tele gila dille ɗee puɗɗii, o wiyi ma o hokku leydi ndii hakkeeji timmuɗi, ndimaagu heɓɓitere, kadi o wiyi ma o ustu codgu marsandiis. Wowlaandu makko nduu hollitii wonde ko o puɗɗiiɗo faayde seeɗa. Ɗum hokkii seppooɓe ɓee cuusal sabu Ben aali meeɗaa yiyeede ɗo yahri caggal! Ko ndeen fuɗɗaa naneede "Ben Aali, boowal!" e kunuɗe seppooɓe! Laaɓii ndeke laamu fuɗɗiima yerɓude sabu Ben Aali fuɗɗiima yowde won e jaagorɗe mum, ɓe o wiyi ngoni sabaabu caɗeele ɗee. Ɗum ko ngam dille ɗee ena ustoo. Kono alaa ko gasi. Ñalnde 14 Siilo 2011, keeri leydi ndii kala uddaama, boowe laaɗe diwooje ndaaƴaama, tiiwaande laamu wowlaama! E haaweede leydi ndii e winndere ndee kala, mawɗo jaagorɗe Tunisii yalti e tele wiyde wonde Ben Aali ena wonndi e ngantu waawde ardaade leydi ndii e oo sahaa, ko kañum heɓi laamu haa ko fayi arde! Kono woni goonga tan ko Zine Abidine Ben Aali, jiimɗo Tunisii duuɓe 23, ferii fayi caggal leydi, e dow kulol e faayre! Filñitaare waɗii e Tunisii: cikkanooɗo ko kañum waawi fof dogii no rawaandu hulɓinaandu... Gila oo ñalawma, ko kaŋko mawɗo jaagorɗe Mohammed Ghanouci ardi ɗowgu cabborgu leydi ndii. Kono hay so o naatnii luutndaare ndee e ɗowgu makko, yoga e sappooɓe caliima yoo laamu nguu heddo e wonndiiɓe Ben Aali gila hannde araani. seppooji ko ko njokki e yiɗde fittude hoore laamu Tunisii haay laaɓa, tawa hay gooto e wonndunooɓe e Ben Aali heddaaki e laamu. Filñitaare Tunisii ko gootal e joljole ɓurɗe teskinde e nder leyɗeele Maghreb gila duuɓi cappanɗe! Kadi ena hulaa walla ena ɗaminaa maa nde saro e nder leyɗeele aarabeeɓe, nde saaka ndimaagu e demokaraasii e ɗee leyɗeele jiimaaɗe laamuuji waawnere gila dawaa-dawi!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=761&Itemid=135

Pooɗee-nduuree ko ko jokki hakkunde renndo hakkundeleyɗiyaŋkoore e laamiiɗo kakaaɗo leydi Kodduwaar hannde hono Loraa Gbagbo, haa teeŋti e hakkunde makko e Farayse. Gila toɗɗe laamɗoyaŋkooje njuɓɓinaa haa noosaa wonde Alasan Wataraa hawi, Gbagbo jaɓaani weeɗde-mo coktirɗe Galla Laamorgo sabu suudu Waggiyaŋkeewu Toowndu leydi ndii firtii ñaawoore, wiyi ko Gbagbo hawi. Gila ndee, gooto e maɓɓe fof wiyi ko kañum toɗɗaa... Kodduwaar woni ko e suggere mande horaande yalteede sabu Gbagbo salaade ummaade e laamu haa yoordi e baaji!Hakkunde Kodduwaar e Farayse, docotte puɗɗiima kadi huɓɓude sabu Gbagbo naamniima yoo ambaasadoor Farayse Jean-Marc Simon luɓru-ɗum! Ko tambiiɗo konngol ɗowgu Gbagbo hono Ahoua Don Mell, haalii e rajooji Kodduwaar wonde jooɗaniiɗo Farayse e leydi ndii nattii wonde jeewtidiiɗo maɓɓe sabu o ittaama e jooɗnde ambasadoor! O hollitii wonde ɓe mbaɗi ko haaɗi-haaɗa caggal nde Farayse itti gonnooɗo ambasadoor Kodduwaar to Pari, ɓe mbaɗti ɗoon ambasadoor mo Wataraa toɗɗii. Laamu Farayse e doole e leyɗeele winndere ndee keftini ko Watara woni laamɗo Kodduwaar. E jonte ɓennuɗe ɗee, Gbagbo e wonndiiɓe mum pirtii jooɗanaagu ambasadooruuji Kanadaa e Britaniya kono Lonndon e Otawaa mbiyi keftinaani ngal kuugal sabu wonaa laamɗo keftinaaɗo ɓami ngal. Otawaa e Lonndon kañum'en ne njowiino jooɗanaagu ambasadooruuji ɗi Gbagbo toɗɗinoo! Ngati Gbagbo fellitii tan waɗde dawrugol fettu-mi-ŋata hakkunde mum e yoga e dowlaaji keftinɗi Alasan Wataraa hono laamɗo Kodduwaar. Dental Afrik e renndo hakkundeleyɗiyaŋkoore ndee kala etiima, enndii yoo Gbagbo weeɗ laamu nguu Wataraa, kono hay baɗte gasaani tawo. Hon nde ɓe njogori huutoraade doole ngam solde laamu Gbagbo? Haa yeeso ko laawol...

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=760&Itemid=135

Ñalnde 17 lewru samwiyee 1961, ñalnde 17 lewru samwiyee 2011 ko hikka waɗi duuɓi capanɗe joyi e go’ (d 51) ko gorko ngenndiyanke tawa kadi ko jaambaaro kuɓɓuɗo biyetenooɗo e nguurndam mum Patrice Émery Lumumbaa yaltunoo o ɗo aduna tawa yooɓii fiɗtaandu mum ko tuubakooɓe beljiknaaɓe jiimnooɓe Ndenndaandi leydi Konngo e oon sahaa. Haalooɓe pulaar mbiyi : »ndimaagu rokketaake, luɓataake teetete tan » ko ɗum nii Lumumbaa e wondiiɓe mum paamnoo nde nguufi kure e conndi mbakkii gaayaale mbiyi yontii ɓiɓɓe konngonaaɓe keɓa ndimaagu mu’en e fannuuji ɗi kala. E oon tuma o wiynoo ko yoo beljiknaaɓe njaltu leydi maɓɓe ndokka ɓe ndimaagu maɓɓe haa timma, kono nde wonnoo ɓanndu raneeru wonaa paso kaan haala maa oon goonga wayi e maɓɓe no laɓi e nder ɓernde nii ɓe ŋati peɗeeli maɓɓe ɓe picci, ɓe mbiyi kala nannooɗo kaan haala maa nantu ɓe codii leggal daande makko.Ko goonga nii ɓe keɓii sodde daande makko kono haa jooni miijooji makko e ngenndiyankaagal makko ina kuutoree e nder doŋre men Afrik nde e kala nde afrikyankaagal maa ngootaagu haala maa ɓerɗe ndog e o ɗo gorko kulɗo gacce mo hulaani maayde. Haalooɓe pulaar noon mbiyi : »neɗɗo yoo hul gacce, waasa hulde maayde », ellee nii ko ɗum wonnoo falsafa makko e nguurndam makko. Hannde oo, o ɗo gorko dimo daneejo tuɗɗiima leppi leydi, kono leydi kadi tuɗɗiima leppi teddungal, sabu nguurndam makko o wuurannoo ɗum ko ɓiɓɓe konngonaaɓe e afriknaaɓe fof. Holi Gonnooɗo Patrice Emery Lumumbaa Gadinooɗo Wonde Mawɗo Jaagorɗe Ndenndaandi Konngo Demokaratik? Patrice Emery Lumumba jibanaa ko ñalnde 2 lewru morso 1925 to wuro ina wiyee Onalua e nder leydi Konngo Beljik sabu e oon sahaa ko noon leydi ndi heewnoo wiyeede, tuubakooɓe añɓe Konngo e Afrik fof njooɓii fiɗtaandu makko taƴi goddi ɓaleeɓe ɗum wonnoo ko ñalnde 17 lewru samwiyee 1961 to diiwaan biyeteeɗo Kataangaa. Ndeen leydi ndi heɓii jeytaare mum politik e hitaande 1960 ko kanko Allah rokki wune maa hoolaare Hoyreejo leydi ndi hono Joseph Kasa Vubu fiili mo mawɗo jaagorɗe leydi hay sinno tawii ɗum duumaaki sabu e ko duttorɗe kaali ngardiigu makko jaagorɗe tuggi ko e lewru Korse haa heɓi lewru Septaamburu 1960. Ciftinen yilliyankooɓe men baaba mum jeytaare leydi Konngo ndi ko gorko ina wiyetenoo Joseph Kasa-Vubu, go’to e yontaaɗo jeytaare Konngo Demokaratik. Patrice Emery Lumumba konngonaaɓe njaggiri ɗum ko hono Martin Luther king jaggiraa e Dowlaaji Dentuɗi Amerik nii e oon ñalawma nde arti fof hay go’to gollotaako e nder leydi he nde tawnoo ko kanko woni ɓiɗɗo leydi gadiiɗo dartaade kalifaandi tuubakooɓe, ko ɗum saabii konngonaaɓe walla afriknaaɓe heewɓe ko o annebi e jeese mu’en. Duuɓi capanɗe joyi caggal warngo makko haa jooni ronkaama anndeede fewjunooɓe ndeen maalde haasidaagal. Patrice Lumumbaa e Pele Mum Njannguyankooje: En mbiyiino e naatirde winndannde nde wonde Patrice Emery Lumumbaa jibinaa ko ñalnde 2 lewru morso 1925 to Onalua e nder diiwaan Katako-Kombe (Sankuru) e leydi Konngo Belsik hannde o Ndenndaandi Konngo Demoratik (RDC). Patrice Lumumbaa kulɗo gacce suusi maayde adii waɗde taaɓe mum gadane njanngu ko to duɗal katolik (missionnaires), nde tawnoo ko o almuudo moƴƴo kadi belɗo hakkille, o naati duɗal porotestaa ‘en tawa tamnoo ngal ɗoon duɗal ko fannuyankooɓe njanngu leydi ina wiyee Suwed (Sued). Nde tawnoo e oon sahaa ndimaagu heɓaaka njanngu leydi ndi waɗanoo ko e juuɗe diineyankooɓe maa mbiyen religieux so tawii en kaalii tuubankoore, yanti heen kadi duɗe jaaɓi-haaɗtirɗe leydi ndi keblata tan ko haralleeɓe (ouvriers) e fannuyankooɓe diineeji katolik ‘en, Patrice Lumumba Allah rokki ɗum teskaade ndeen lohre felliti luggiɗinde miijooji mum e fannu daartiyankaagal haa teeŋti noon e murteende (revolution) Farayse, daartol leydi Ayti, Dowlaaji Dentuɗi Amerik e Dowlaaji Dentu Russie. Caggal ɗum Patrice Lumumba golliima e sosiyetee pannoriiɗo oogirɗe (minerai de fer) e nder diiwaan worgo wuro Kivu haa heɓi hitaande 1945, caggal ɗum o woni jaayndiyanke maa mbiyen caaktoowo kabaruuji to Leopolville) hannde Kinshasa wuro laamorgo politikyankeewo Konngo Demokaratik e to Stanleyville hannde wiyeteengo Kisangani. E oon sahaa kuɗol makko jaayndiyankaagal ina tawee e nder jaayɗe keewɗe leydi ndi. E lewru Septaamburu 1954, laamu leydi Beljik rokki teemedde ɗiɗi kartal dantitee kanko Patrice Emery Lumumbaa omo jeyaa e ɓeen adiiɓe weeɗeede ɗeen karte kono alaa no wayi sabu e oon sahaa leydi ndi ina jogii ko ina abboo e sappo e tati miliyoŋ innama aadee. E so tawii tan ko teemedde ɗiɗi kartal ndokkaa, eɗen mbaawi wiyde ɗum wayi ko hono weddaade peñ suukara e nder maayo haaɗngo ni. Nde wonnoo ko o neɗɗo ceeɓɗo, kadi cunnotooɗo e nde o gollotoo e nder sosiyetee miñeer o nde, o tawii ngalu kaaƴe maa mbiyen ngubbiigu leydi ndi ina njogii heedo (role) e nder faggudu jeyre hakkunde leyɗeele, kono laamu Beljik ina hippi heen juuɗe mu’en ina calii ɓiɓɓe leydi ndi paama oon faayiida ngaluyankeejo. Nde wonnoo cuusal makko ina teskaa o wiyi ko alaa e sago ndeen ɗoon fenaande iwa haa laaɓa kono kadi omo heɓi haqiiga wonde ndeen fenaande ɓaleere waawataa iwde tawa ɓiɓɓe leydi ndi ndokkondiraani juuɗe ndadoo haa tiiɗa kaɓanee yontaaji garooji. Sabu pulaar ina heewi wiyde : »hiraande ñaametee ko jamma kono ñalawma fewjetee». Ko e nder ɗum Patrice Emery Lumumbaa hetti politik ngam woodtoɗinde ɓiɓɓe konngonaaɓe fof rewɓe e worɓe, ko ngoon miijo addanii mo seertude e ɓiɓɓe baaba makko en heewɓe jaɓɓal politik e nder leydi ndi. E hitaande 1955, o sosi fedde ina wiyee APIC (Association du personnel indigene de la colonie) ko ndeen fedde nii rokki mo fartaŋŋe jooɗodaade e laamɗo (roi) Baudouin tawi ina ari hoɗaade leydi Konngo, fayndaare jooɗnde maɓɓe toɗɗinoo e oon tuma ko ngonka ɓiɓɓe leydi konngo ndi. Hare Jihaadiyankoore Ngam Jeytaare politik Leydi Konngo: E hitaande 1956, Patrice emery lumumbaa weddaa e kasoo ko ina tolnoo e lebbi sappo e ɗiɗi. Allah waɗi woppaa gila edda makko timmaani, ɗum fof o hulaani o waɗɗitii ndimaagu makko politik omo huɗa, omo yenna tuubakooɓe, caggal ɗum mbele ma o woppu ɓe ndeeƴa, ɓe mbaɗi mo mawɗo gardiiɗo (directeur) njeeygu «brasserie», kono ɗum tagaani mo fiyde sappo e toni makko, ellee nii ko ndeen o ɓeydii jartolinde maa hutaade tuubakooɓe belsik. Nde yahnoo e wooteeji meeri ɓadii e hitaande 1957, laamu maa mbiyen guwernama Belkjik siifi yamiroore wonde konngonaaɓe ina mbaawi hettude pelle politik gila e senndikaaji haa heɓi lanndaaji politik hay sinno tawii ko lanndaaji politik leydi Beljik teddinirtee ɗee pelle, Patrice Lumumba e hoyre mum jeyaa ko e lannda biyeteeɗo amicale liberale. E hitaande 1958 e tuma wejo hakkunde leyɗiijo waɗnoongo to leydi Beljik konngonaaɓe teddiniraa ngol ɗoon koolol, kono nde tawnoo ko holliraa maa wejaa e ngoon wejo ko ɓuranaani Lumumbaa e wondiiɓe mum, ɓe mbaɗlorii oon fartaŋŋe mbaɗi peeje haa ɓe cañi jokkondiral hakkunde maɓɓe e pelle jeytaareyankooje. Ndeen Allah artirii mo Konngo o sosi fedde maa lannda politik ina wiyee Fedde Ngenndiyankaagal konngonaaɓe (MNC), ɗum wonnoo ko ñalnde 5 lewru yarkomaa 1958 to wuro ina wiyee Leopoldville (Kinshasa), ko e nder ndiin mbaydi nii o heɓi tawtoreede batu afrikyankeewu (conference panafricaine) to Akaraa wuro laamorgo leydi Gana. Nde o hooti leydi makko o waɗi ciimtol ngol ko e yeeso ujunnaaje sappo ujunere ɓiɗɗo konngonaajo, o heɓiino kadi haalorde jeytaare leydi ndi, hay so tawii beljiknaaɓe mbelaaka ɗiin miijooji. Caɗeele makko politik puɗɗii ko e hitaande 1959 tawi lannda makko MNC e lanndaaji goɗɗi jeytiyankooji leydi ndi ina njuɓɓini batu to Stanleyville, laamu Beljik yiɗi teɓɓaade hoƴƴudu makko ngar mi, ngaraa hakkunde maɓɓe e dadiiɓe Beljik waɗi capanɗe tati maayɗo e ko fawi, balɗe seeɗa pawii heen Lumumba jaggaa ñaawaa ñalnde lewru samwiyee 1960 happanaa lebbi jeegom e nder kasoo. E nder oon buklet baklet laamu beljik yuɓɓini jooɗnde gooɓe jiile to Bruxelles tawa ndeen jooɗnde renndini ko denndaangal lanndaaji jeytaareyankooji, ɓe tawi ko alaa e sago o tawee ndeen jooɗnde o yaltinaa ngam tawtoreede nguun batu ɗum hawrunoo ko ñalnde 26 Samwiyee 1959. E ndeen jooɗnde ñalawma jeytaare leydi konngo, Lumumba haali beljiknaaɓe haala mettuka o woni e ñiŋde dawrugol njiimaandi leydi Beljik fayde e ɓiɓɓe leydi Konngo gila 1885 haa heɓi 1960. Potnooɗo tan haaɗde e yettude maa mantude ɓaarna ɗum e laamɗo Beljik hono Roi Baudouin tawtoraaɗo oon ñalawma kaalɗo haala njam-yama, Patrice Emery lumumba adorii konngol mum fof ko salminde ɓiɓɓe konngonaaɓe rewɓe e worɓe e jihaadiyankooɓe jeytaare (combattants de l’independance), konngol makko joopii ko jeytaare ari ko saltaade huutoreede (exploitation), heedi heeda guttugol henndu waylaare jam hesuru pul, potal leƴƴi, renndo e wellitaare. Ndeen cufal meeriiji ɗi waɗaama e nder leydi he MNC lannda politik makko o e wondiiɓe mum keɓi wune ardaade. Ñalnde 23 korse 1960, Patrice Emery Lumumba waɗaa mawɗo jaagorɗe (premier ministre) tawa wonnoo hoyreejo leydi ndi ko gorko ina wiyetenoo Joseph Kasa-Vubu baaba mum jeytaare Konngo. Ndeen o jooɗiima e jappeere mawɗo jaagorɗe ɗe Lumumba siifi yamiroore wonde woorti ko ɓenni hankadi ko konngonaaɓe tan tamata arme leydi ndi, kadi ngam jaribaade ɓe e ɓoornaade toni militeer o sowi njoɓdeele maɓɓe laabi ɗiɗi. Nde tawnoo Beljik welaaka ndeen feere hono hojom tawi nuldii dadiiɓe mum konngo yoo njah ndeenoyaa ɗanniyankooɓe mu’en to Kataanga, yanti heen kadi ɓe ngemmbi gorko biyeteeɗo Moise Tsombe ɓiyi baaba makko to bannge politik biyɗo yoo diiwaan Kataangaa heɓ hoyre mum. Ñalnde 4 lewru Septaamburu 1960, Kasa Vubu hoyreejo leydi ndi haali e rajo wonde Lumumba nattii wonde mawɗo jaagorɗe kañum e denndaangal jaagorɗe jeyaaɗe e lannda makko MNC, gorko biyeteeɗo Joseph Ileo lomtii mo e ndeen jappeere. Lumumbaa nde tawnoo ko ŋatɗo wiyi hay loppet ummaaki e jappeere, batu jaagorɗe jooɗii e nulaaɓe suudu sarɗiiji ngooti kuulal ɗoon e ɗoon liɓi hoyreejo leydi ndi hono Joseph Kasa-Vubu sabu ɓe mbiyi hoyreejo leydi ndi woni ko e jamfaade jeytaare maɓɓe. Nde pooɗee-nduuree politik o mawni hakkunde maɓɓe no paamirton Lumumbaa e wondiiɓe mum e hoyreejo Joseph Kasa-Vubu, añɓe ɓamtaare konngo e ballondiral ñukindiyankooɓe CIA ngemmbi kooninke go’to ina wiyee Joseph Desire Mobutu Sese Sekoo oon e wondiiɓe mum teɓɓii jappeere nde, njooɗii dow heen biyɗo kala njuumri ina weli daande mum sodee walla weddee e kasoo. Ñalnde 17 Samwiyee 1961 Patrice Emery Lumumbaa e worɓe ngenndiyankooɓe huɓɓuɓe wayɓe no Maurice Mpolo e Joseph Okito e woɗɓe e woɗɓe tiggaa haa muusi mbeddaa e laana ndiwoowa payraa to wuro ina wiyee Elisabethville wuro laamorgo diiwaan Kataangaa mbaɗaa e juuɗe ɓiɓɓe baaba mu’en wayɓe no Moise Tshombe jeytaareyanke diiwaan Kataangaa, ko toon ɓe tonngaa ha ɓe ɓiici, ɓe mbaɗaa golle kaantorinɗe, won wiyɓe nii ko toon ɓe keddii. E hitaande 2003 e filmo maa dokkimenteer go’to ina wiyee CIA cumuuji suuɗnde (CIA Guerres Secretes) hollirii wonde caggal nde Patrice Emery waraa, ɓiyi baaba makko politik jooɗiiɗo e jappeere nde e oon sahaa hono Marechal Josep desire Mobutu Sese Sekoo wiyaama saayni maa weddii ɓanndu makko ko e nder ndiyam acide. Gila ndeen haa jooni kala nde 17 Samwiyee ari wonata ko ñalawma guurte maa «jour ferie» e nder Ndenndaandi Konngo Kinshasa. Patrice Emery lumumbaa, Kuwaame Kurumah mo Ganaa, Amilkaar Kabaraal mo Gine Bisaawo, Stev bikokoo mo Afrik Sud, Bartelemi Bogaandaa mo Hakkunde Afrik e Tomaa Sankara mo Burkina Faso mbirni kono maayaani. Amadou NDiaye Zorro Pulaagu.Com/Gabon

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=759&Itemid=135

ƊAƁƁITERE HUJJA HUƳTINAANDE HE LAAMU MURITANI LUUTNDIIDE BOYLUGOL TOOÑOOƁE :CIIFDEE E AMEN Ñalngu 28 jolal jogoraani wontu ñalawma ɗamuya maandinoowu ɗelñitere ndimaagu e wellitaare ɓesngu muritani , ɓaleeɓe e safalɓe kala. Gila 28 Jolal 1990, ñalawma potnooɗo laataande maande rimɗude he kalfaandi koloñaal Farayse, wontii ñalngu muusalla e lor emeseer, ñalngu bojji, ñalngu jenayse, ñalngu njurminiingu wonande leñol ɓaleeɓe, teeŋti fof he ɓeen sankoraaɓe yimɓe mum en horsuɓe . He ndiin mbaydi, ñalnde 28 Jolal 1990, laamu warhooreewu leñamleñamaawu waɗii yarga 28 koninke ɓaleejo muritaninaajo he dow ŋañaŋañalde e waasde jeejde ; ɗum fof ko ngam weltoraade ñalngu capanɗe tataɓu nde leydi men heɓnoo hoyre mum ! walla mbiyen tan ɓe mbardi ɓe ko ngam mawninde aarabaagal Muritani.waɗde ɓe mbaɗiraa yarga ko wonde ɓe ɓaleeɓe, ɓe ngonaa aarabeeɓeƁee ɗo fof ko koninkooɓe hono mum en mbaɗi ɗum en yarga ngam waɗdude junngo e Saddaam huseyni .Eɓe na lelii he gasɗe ɗe maantaaka. Gila ndeen ɓe mbaɗanaaka hay njanalon no foti fof. Ko ɗum tagi, minen siifɓe ndee ɗo “ɗaɓɓitere hujja huƴtinaande he laamu ngam ñaawoore e nuunɗal”, he ballal semmbeeji gonanɗi wellitaare afriknaare he Muritani(FLAM) ,ngam fotde waasde yejjitde ko foti teskeede, e fawaade he ko neesu moƴƴo waawni min , emin ɗaɓɓiri ɗaɓɓugol laaɓtungo he kala teeɗantooɓe ngootaagu he nder leydi men Muritani, so a dewbo so a gorko, emin ɗaɓɓiri kala goongɗinɗo tigirigi kormegol jojjanɗe aadee: nde waɗata , ko fayi arde ko, ñalawma 28 Jolal ko ñalawma sunaare ngam siftorde ɓee ɓe laamu Muritani wardi uddaare e fuuyre,yo o won ñalawma mo nduwonta ɗen ɓee wardaaɓe seddeende e leñam leñamaagu e ngañantumaagu ɓaleeɓe ngu laamu Muritani ndoolndooliiwu(fasist) sañi.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=756&Itemid=135

Jaayndiyanke loskiyankaagal, Abdul Latiif Kulibali hoyreejo (Dp) jaaynde Gazette mo innde mum lolli e nder Senegaal tawa ɓuri lollinde ɗum ko ñiŋooje mum fayde e Abdullaay Wadda e guwernama mum, suudu ñaawirdu Ndakaaru ñaawii mo ñalnde talaata 16 lewru Jolal ndu ngon-ɗen ndun. Ñaawooɓe ɓeen suudu kappani mo ko lewru kaso mo aldaa e uddeede (sursis) ina wondi e miliyoŋaaji 20 mbuuɗu kaalis seefaa mo o fotata rokkude ɗum Ceerno Usmaan Sih konseyyee Abdullaay Wadda e fannu TIC (technologies de la Communication et de L’information) caggal nde o wiyaa o ñaamii teewu mum ina wuuri e winndannde makko nde o winndunoo e jaaynde nde o ardii ina wiyaa Gazette yaltoore yontere fof laawol go’tol.Abdul Latiif Kulibali ina anndiraa wulde kuɗol ko ɗum waɗi kanko e jaayndiyankooɓe makko hono Aliyuun Ñaan e Aliyuun Badara Kulibali ɓe mbaɗiino winndannde loskiyankoore hulɓiniinde ko fayti e buuñaa baɗaaɗo e coggu licence njeeygu Group Telefonaaji ina wiyee Sudatel tee eɓe mbonni heen nguru walla ƴiiƴam Ceerno Usmaan Sih go’to e gollodiiɓe hoyreejo leydi ndi, tawa kadi ko ɓiyi jibnaaɗo men Seek Tijjaani Sih jaagporgal kalfinaangal ñaawooje (justice). Ndeen ɗoon ñaawoore nde ɓe mbiyi kamɓe e koye maɓɓe ko heedi heeda adinoo waɗde ko ñalnde 14 lewru Septaamburu ɗoon e Ndakaaru e hitaande nde ngon-ɗen nde, kono e oon sahaa nde tawnoo ardiiɓe lanndaaji politik luunndiiɗi ɗi e pelle senegaalnaaje ɗe ngonaa laamuyankooje ɗe fof ko waalaare bannge makko o keednoo, ñaawoore nde heɓaani yahrude no ɓe njiɗirnoo nii e oon tuma. E nde ɗo ñaawoore jinngere noon ñaawiyankooɓe suudu ñaawirdu (tribunal) ndu mbiyi : »qiriima wonde ko wiyaa Abdul Latiif Kulibali ñaamii teewu Ceerno Usmaan Sih ina wuuri ko ko goonga laaɓɗo cer», suudu ñaawirdu ndu haaɗaani e makko tan, hay gollodiiɓe makko ɗiɗo tawa ko jaayndiyankooɓe hono, Aliw Ñaan e Aliyuun Badara kulibali piyaama ngol ɗoon loocol sariya go’to e maɓɓe fof kañum fawaama tiwaande miliyoŋaaji noogaas mbuuɗu. Allah deyi noon holi to ɓe njogori huwoyde ɗiin miliyoŋaaji walla tawa laamu ngu sulmii ko uddude jaaynde nde mbele kuɗi maɓɓe ɗi ina coƴƴoo e hakkunde. Kamɓe jaayndiyankooɓe tato ɓe :Abdul Latiif Kulibali, Aliyuun Ñaan e Aliyuun Badara Kulibali e jaaynde maɓɓe Gazette pawaama tiwaande walla mbiyen alamaan kaaɗɗo lamɗam sabu ko miliyoŋaaji noogaas (20) mbuuɗu seefaa kaalis mo ñaamaten o. Ndiin ɗoon ndaamordi wiyaa safrirtee ko ƴiiƴam teewu Ceerno Usmaan Sih ngu ɓe ñaami ngu, tawi wiyaa ko ɓe kaali e makko ko ɓe ngalanaa ɗum ɓale tiiɗɗe. Ciftinen yilliyankooɓe men Ceerno Usmaan Sih ko konseyyee hoyreejo Abdullaay Wadda e fannu TIC tawa kadi ko o ɓiyi jibnaaɗo men Seek Tijjaani Sih jaagorgal ñaawoore (justice) leydi Senegaal. « Holi Ko Addunoo Ndogen, Saka Ndarto-Ɗen » : Jaaynde yontereyankoore (Hebdomadaire) wiyeteende « la Gazette », tawa ardii ɗum ko jaayndiyanke Abdul Latiif Kulibali wiynoo ko : »fedde hoɓɓe tawa mbaɗdi maalde ko e yimɓe leydi ndi juuta laafaaji ‘en so en kaalii tuubankoore mbiyen (des très haut placés dans les structures de l'Etat) peƴtiima coggu warñeende mu ‘en ko ina tolnoo e capanɗe (40) nayi miliyoŋ dollars " e fere komisiyoŋ e hitaande 2007, e tuma nde laamu leydi Senegaal yeeyi licence gollorgal telefon galle sudaanaajo ina wiyee Sudatel. E nder ndeen jaaynde Gazette hollitiino janngiyankooɓe mum wonde Ceerno Usmaan ina konseyyee TIC to galle laamorɗo to ina jeyaa e yimɓe senegaalnaaɓe limtaaɓe e nder mbunndi mbunndi ndeen maalde heɓde kaalis mo warñanaani e coggu Sudatel». Ɓe mbaɗi tan ko yoo fenaande waaw goonga kono Abdul Latiif Kulibali wiyi ina joganii ɗum dalillaaji tekkuɗi sabu ko o haali ko fof woni ko e wakannde ɓataakeeji mo o nuldaa tawa nulduɗo mo o heɓi ɗum ko e Ceerno Usmaan Sih, biyɗo teewu mum ñaamaama o. Gaagaa golle makko jaayndiyanke, Abdul Latiif Kulibali ina ardii duɗal njanngu jaayndiyankaagal e humpitoyankaagal ɗoon e wuro Ndakaaru ngo, ko wonaa ɗum ko eɗen nganndi Abdul Latiif Kulibali ko winndiyanke belɗo kuɗol, kadi o winndii defte ñiñiyankooje keewɗe paytuɗe e kisnugol laamu Me Abdullaay Wadda e ɓiyi mum Abdul Kariimu Wadda. Alla e makko bonde e laamu ngu hay e lewru ɓennundu ndu galle makko wujjanooma tawi omo woni e wallifaade deftere faytunde e miliyaaruuji batu OCi mbaɗnoongu senegaal ko ɓooyaani ko, tee ɓiyi mawɗo leydi ndi, hono Abdul Kariimu Wadda ina joopaa heen. Ñalnde talaata 16 lewru septaamburu, ñaawiyankooɓe tribunal o, liɓi ñaawoore nde, ndokki fenaande jaayndiyankooɓe jaaynde « La Gazette » nde e yeeso tawtoreede Abdul Latiif Kulibali hoyreejo mayre e wondiiɓe mum ɗiɗo ɓe hono Aliyuun Ñaan e Aliyuun Badara Kulibali, kono Ceerno Usmaan Sih gullitiiɗo o tawaaka taƴgol oon sariya. Nde sariya o liɓaa e dow maɓɓe nde Me Alhajji Juuf go’to e yooltannooɓe hujjaaji Ceerno Usmaan Sih diwi ko haa dow hamdinii, wiyi : »min poolii », sabu ngu ɗo poolgu ko poolgu goonga e dow fenaande». Abdul Latiif Kulibali ina waawi tawa ko ngenndiyanke kadi jaayndiyanke mawɗo kono hannde o juumii, sabu alaa fof daliilu mo o waawi rokkude haa tawee Ceerno Usmaan Sih ina jeyaa e sete senegaalnaaɓe waariiɓe bannge coggu njeeygu « licence » Group Sudatel mo Soudan e wiyde Me Alhajji Juuf go’to e awokaaji Ceerno Usmaan Sih. Caggal nde ñaawoore liɓaa e jaayndiyankooɓe ɓe, jaaynde Gazette wiyi : »kañum ñaawoore nde bettaani ɗum, sabu suuɗi ñaawirɗe men ngonaa bellitiiɗi haa teeŋti noon ko so tawii ko jaayndiyankooɓe noddaa e laawol. Ko ɗum waɗi en pelataa ñaawooɓe men, sabu payndaale laamu ngu tan ko helde bibje jaayndiyankaagal » E wiyde Me Ali Faal go’to e awokaaji Abdul Latiif Kulibali « maa min mbaɗtu wullitaango woɗngo », sabu nde ɗo ñaawoore min paamaani nde, nde tawnoo ɓe mbaɗi ko heedi heeda, ɓe njaɓaani haalde goonga. Nde ɗo ñaawoore rokkataa cuusal e ko fayi arde (kuccam) haa teeŋti noon e jaayndiyankaagal loskiyankaagal ɗo e Senegaal e wiyde Me Ali Faal awokaa Abdul Latiif Kulibali jaayndiyanke, winndiyanke e mawɗo jaaynde (Directeur Publication) Gazette.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=754&Itemid=135

Luunndiyanke politik laamu Roi Hassan II (ɗimmo) mo Marok, Abrahaam Seerfatii hootii e joom mum ñalnde Alkamiisa 18 lewru Jolal ndu ngon-ɗen ndu to Marakees tawi omo yahra e capanɗe jeetati (84) e nayi ndunngu walla hitaande, caggal nde o yeeyi fiɗtaandu makko o yeeyani ɓiɓɓe maroknaaɓe ko ina abboo e duuɓi sappo e jeeɗiɗi e kasoo (prison) ngam yiɗande ɓiɓɓe maroknaaɓe potal.Yettini maa ɓanngini oon kabaaru sankaare ko cuddiiɗo makko hono Sokna Christine-Daure Serfaty ɗum wonnoo ko ñalnde alkamiisa 18 lewru Jolal 2010. Abrahaam Serfatii sankii ko e kilinik mo Marakees tawi omo nafii duuɓi capanɗe jeetati e nayi (84). O ɗo gorko luundiyanke laamu Roi Hassan II, ko karallo toowɗo (ingenieur), jeyanooɗo e lannda politik kominista marokyanke (parti communiste marocain), caggal ɗum kadi jeyaama e moojobere marxiste-leniniste (Ila-al-Amam) o woniino go’to e ƴellitɓe politik faggudu kaaƴe (politik miniere) Ndenndaandi Marok. Ñiŋooje makko muusɗe fayde e Roi Hassan II ngaddani mo weddeede e suudu niɓɓuru ndu alaa damal tuggude 1974 haa heɓi 1991, so en kiisiima maa en taw ko duuɓi sappo e jeeɗiɗi haa njahdi e naage. Nde o woppaa walla mbiyen wellitaa alaa ko o waɗi so wonaa uujande leydi Farayse o waɗi toon duuɓi jeetati omo ƴeewtoo cellal ɓanndu makko. Caggal nde Roi Hassan II sankii ɓiyi mum Mohammed IV lomtii e jappeere, siifi yamiroore kootol makko Marok e hitaande 1999. Ndeen o hootii Marok, kanko fof e heewde duuɓi o seeraani e yennude ardiiɓe lanndaaji politik ɗi e duudgol mu’en yettinde potal e nder leydi ndi. Kono ɗi ɗo duuɓi fof o wonaano kaarɗo cellal, omo wondunoo e rafi becce walla ɓernde yanti heen kadi omo wondunoo e caɗeele hakkille (perte de memoire) e wiyde cuddiiɗo makko o wirnaama ñalnde Aset 21 lewru Jolal ndu ngon-ɗen to baamuule yahuuda’en (cimetiere juif) to wuro Kasabalankaa.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=753&Itemid=135

K o e kikiiɗe 15 Jolal CENI bayyini njaltudi cabborɗi toɗɗe laamɗoyaŋkooje padanooɗe gila gila. CENI hollitii wonde wullitaango Sellu Dalien Jallo e goori ceedaaɗi to Kurusaa e Sigiri njaɓaaka. Haŋkadi Generaal Siyaaka Sankare fellitii yaltinde ko hulaa ena jogori addude jiiɓru e Gine. Alfaa Konnde hokkaama 52,52% nde Dalein Jallo heɓi 47,48%. Ngati won naamnal potngal jaabeede, sabu Sellu Dalein Jallo heɓiino wafoyde e lofu ngadanu nguu nde heɓi 43%! Hol to ɗeen daaɗe fof ngoni?Alfaa Konnde heɓiino e ñalawma 15 Jolal happitaade poolgu gila CENI bayyinaani njaltudi ndii. Ko noon kadi Sellu Dalein Jallo waɗi, gooto e maɓɓe fof wiyi ko kañum hawi. Kono hannde laaɓi wonde ko bayyinaa e kikiiɗe hee ko Konnde hokki poolgu. E ko CENI bayyini, Konnde heɓɓi daaɗe 1 474 973 (52%), Sellu Dalein Jallo heɓi daaɗe 1 333 666 (47,%). Caggal nde njaltudi ndii bayyinaa, piyanɗe nanaama e nder yoga e leyɗe Konaakiri. Maa Pulaagu.com maa artan-en e joljole hannde ɗee e

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=750&Itemid=135

Hakkunde lofu ngadanu toɗɗe laamɗoyaŋkooje Gine e jooni, ɓurii lebbi nay! Ngati yimɓe fof kaaɓii e padgol njaltudi ndii. Goomu toppitiingu ndeenka toɗɗe laamɗoyaŋkooje Gine, CENI, habrii e bayyinaango saaktaango e yaltungo e subaka 15 Jolal. Fitinaaji kuɓɓii e nder Konaakiri caggal nde Alfaa Konnde wiyi foolii hade nih njaltudi bayyineede! Hareeji mbiyaama mbaɗii hannde e nder Konaakiri, ngati kulhuli e faayre ɓeydiima nde sahaa mo njaltudi bayyintee oo woni e ɓadaade. Hol to Gine fayi? Hol to Gine hucci?Sukaaɓe ena ndadii ena pada... Gila lofu ɗiɗaɓuru toɗɗe laamɗoyaŋkooje Gine yuɓɓinaa, wonanoo ko e limtugol daaɗe ngam ƴeewde hol e Dalein Jallo e Alfaa Konnde ɓurɗo hokkeede hoolaare yo ardo Gine caggal duuɓi e njiimaandi laamuuji Ko hande e kikiiɗe njaltudi woote ɗee fotnoo bayiineede e ko CENI habri saaktooɓe kabaruuji. Kono luural ena woodi tawo hakkunde Dalein Jallo e Konnde e dewgol woote ɗee laawol e diiwanuuji Sigiri e Kurusaa. Ko ɗum addani UFDG (mo D. Jallo) wullitaade CENI nde haaytinta njaltudi ngummiindi e diiwanuuji ɗiɗi ɗi Alfaa Konnde hawi sabu maɓɓe waasde jogaade toon yimɓe reenooɓe kisal woote ɗee. E wiyde lannda Sellu Dalein, Alla e kulɓinaali fayde e yimɓe makko, hay gooto suusaani yahde e nokkuuji ɗi Fulɓe cukkinaa fiyooɓe e warooɓe sabu mum'en wonande UFDG. Kono Alfaa Konnde e yimɓe mum mbiyi ko njaltudi foti ko bayyineede hannde sabu eɓe njenanaa ko kamɓe njeyi poolgu! Siyaaka Sanngare: ko e makko sabbaa... E nder oo oljo-oljo, CENI fellitii waasde hiisaade gullitaali UFDG mo Sellu Jallo ngati ɓe mbayyinii wonde njaltudi maa saakte e kikiiɗe hee. Gila e subaka Aaɓnde 15, soldateeɓe e sukaaɓe nana mbaɗda coodrumaa-mi coodtumaa-mi e nder laabi Konaakiri. Biifi werlaaji e baafe nduppaama e dow laabi, weraa kaaƴe kadi seedaama... Ena hulaa wonde ko wowlaandu Alfaa Konnde wowli haŋki e kuccondiral mum e saaktooɓe kabaruuji ɓeydi nebam e jaynde. O wiyi "amin njenanaa ko minen kawi sabu miin hawi e leyɗe 4 e dow 5 e nder Konaakiri, perfektuuruuji fof e Haute-Foret e Haute-Guinée, yanti heen Basse-Guinée haa heddii Bokke. Hol no min mbaasirta heɓde poolgu?" Ko waawi jolde hannde fof to bannge njaltudi, kulhuli ɓeydiima sabu hakkunde Fulɓe e Mandinkooɓe, wontii haŋkadi kooto kala yoo reen kisal mum. E dow ɗum nafoore Gine alaa jogorɗo hisnude ɗum so wonaa kooniŋkooɓe keɓta kadi laamu, naattinde Gine e duuɓi niɓɓi, ɗi hay gooto anndaa nde leydi ndii jogori yaltude! * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=749&Itemid=135

Lofu ɗiɗaɓuru toɗɗe laamɗoyaŋkooje Gine yuɓɓinaama ñalnde 7 Jolal e deeƴre e teeyre e nder denndanngal biroojo leydi ndii e caggal leydi. Diiwtal logu nguu ena faaynunoo heeɓe mbar toɗɗe ɗee ena njogori wuftande Ginenaaɓe jam walla maa leydi ndii yantu e fitina hakkunde wonndiiɓe Sellu Dalein Jallo e ɓe Alfaa Konnde. Kono Alla waɗanii Gine sutura mo Afrik fof weltii e mum sabu deeƴre Gine ko deeƴre Afrik no diidorii.Limtugol daaɗe kanndidaaji ɗii ko ko jokki haa jooni caggal nde woote ɗee ngasi ñalnde Dewo. Gila ndeen denndaangal birooji gonɗi caggal leydi neldii ceedtinol (procès verbal) njaltudi mum'en. E ko fuɗɗaa bayyineede, Sellu Dalein Jallo woni heeso caggal nde 40% njaltudi hiñtaa: 53%, Alfaa Konnde heɓi 47%. Generaal Maalinaajo Siyaaka Sanngare, gardiiɗo CENI, goomu ɗowoowu woote ɗee, hollitii wonde limtol woote ɗee leeltaani hay so tawii ɗe potaani diwde 72 waktu e ko doosɗe wooteyaŋkooje mbiyi. O wiyi wonde ko maa ceeɗtine kala ngara nde waktuuji 72 puɗɗoo limteede. Ɗee toɗɗe njogori addande Gine laamɗo gadano maɓɓe toɗɗaaɗo e ɗooftagol doosɗe demokaraasii caggal duuɓi 50 njiimaandi Seeku Tuure e Laansana Kontee. Kono ena hulaa haa jooni wonde so njaltudi anndaama, kala kawaaɗo maa wonndiiɓe mum ngummin kake sabu ena laaɓi woote ɗee noddii leñamleñamaagu hakkunde Mandinkooɓe (wonaɓe Alfaa Konnde e doole) e Fulɓe ɓe doole e mum'en ngootani ko Sellu Dalein Jallo. Hay so Ginenaaɓe ngoongɗinaani tuumamuuya "woote leñol", hay gooto waawaa wulde wonde njaltudi e nokkuuji ɗi leƴƴi ɗiɗi ɗii ɓuri heewde ena hollita wonde gooto fof wootani ko banndi mum. Ciiftinen tan e lofu ngandangu nguu Sellu Dalein Jallo heɓii 43,69, Alfaa Konnde heɓi 18,23. Sidiyaa Tuure, keɓnooɗo 13% heɓiino nanondirde e UFDG mo Dalein Jallo haa weddii eeraango fayde e wonndiɓe mum nde mbeddantoo daaɗe mum'en Sellu Dalein. So ɗum laatiima, ena wayi hono Dalein maa heɓ so famɗii 50% daaɗe Ginenaaɓe. So ndeen yontii, Gine heɓii laamɗo mum gadano demokaraasiiwo, gadano pullo gina leydi ndii heɓi jeytaare mum e 1958.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=747&Itemid=135

Makki SAL Ko e reedu Normanndi lannda APR (Allaiance Pour la République) mo Makki Sal (Senegaal) yuɓɓini kawral moolanaangal e noddaandu catal APR Le Havre. Ɗee-ɗoo jonte ɓannuɗe kala, Pulaagu.com (jooɗiiɓe e wuro Le Havre) rewindiima kebule jaɓɓaade gootal e kawre dawrugol ɓurɗe mawnude juɓɓinaaɗe e leydi Farayse. Ko goonga Makki Sall waɗii njilluuji keewɗi caggal leydi ɗii lebbi ɓennuɗi, kono e wiyde terɗe APR ɗe min njokkondiri e dillere ndee, won ko saabii Le Havre wonde nokku paarnoro wonande lanndaaji ɗaɓɓooji laamu ɗii kala e leydi Senegaal.So Le Havre wonii tiindol daraniiɓe Makki Sal kala e nder Orop, wonaa mehre waɗi noon e wiyde Mamma Talla, ganndiraaɗo Cuks Talla. O wiyi Pulaagu.com wonde Le Havre ko "biro wootee"; gure catiiɗe ɗee fof ko ɗoon ngarata werlaade karte mum'en so toɗɗe ngarii. Ko ɗum waɗi APR yoɗde mawninde darnde militaaji e ngoo wuro. O ɓeydi heen wonde to bannge keewal Senegaalnaaɓe, Le Havre jeyaa ko e gure ɓurɗe hatojinee sabu kala jeyɗo ngoo wuro ena wayi hono ko kañum jeyi Normanndi nih. Haa jooni e jokkondire Pulaagu.com e terɗe APR Havre, ceerno Haaruuna Sal gooto e mawɓe wuro ngoo jeyaaɗo to NDulumaaji hollitii wonde hannde ko welemma mawɗo hirndii e Le Havre. "Denndaangal gure Normanndi ngarii e keewal: Rouen, Elbeuf, Caen, Deauville, Vernonm Evreuxm kono kadi gure Farayse goɗɗe haa teeŋti e Mantu-Laa-Jolii, Beauvais, Boulogne ngaddii diɗɗe mawɗe ngam semmbinde APR Le Havre. Yimɓe ɓee noddaa ko sahnga kikiiɗe kecco (15:30) kono nde wonana 15:00 tawi saal fuɗɗiima heewde. Nde wonnoo kadi ko e saal mawɗo, jooɗɗo, keewɗo kaɓirɗe miiting oo yuɓɓinaa, ena hulanoo maataw hebbinde-mo newaaki. Kono hay ɗo njaɓɓu-ɗaa a alaa tuggi 16:00! Yimɓe ngarii e keewal: worɓe, rewɓe, sukaaɓe! Ko Aysata Kontee halfinaa jaɓɓungal bismaaɓe haa teeŋti e Hooreejo lannda kaa hono Makki Sal. Aysata Kontee wowlanii Pulaagu.com ko woni darnde makko e dillere ndee kañum e hol no o yiyri darnde sukaaɓe rewɓe ɓee e towde Makki haa 20120 e ɗii konnguɗi: "Ko miin halfinaa sukaaɓe catal ngal. Min ngoniri ɗoo ko faandaare wootere, hokkude Makki sal poolgu e toɗɗe 2012 so Alla jaɓii. Waɗde hannde konngol amen tan ko poolgu Makki e wontude-mo Laamɗo nayaɓo Ndenndaandi Senegaal...". Kaŋko Aysata Kontee o hollii Pulaagu.com sukaaɓe ɓe o halfinaa ɓee, gooto e maɓɓe kala ena ñaanii haa waɗi ɗelkude, eɓe ɓoorndii comci goobuuji lannda kaa: sireeji e olɓuɗi (marron-beige). Kamɓe fof ko e njuɓɓudi heen ɓe njeyaa ngam waɗde dillere ndee wootere e ɓurɗe yuɓɓude e yooɗde ɗe APR waɗi walla jogori waɗde e Farayse. Pulaagu.com hokkaama fartaŋŋe sanne hawrude e hohooɓe lannda kaa no ndiidorinoo. Ko e oon fannu min njooɗodii e gooto e jaale APR e Farayse hono Aamadu Jallo (Beauvaix), jeyaaɗo Bokke Jalluɓe. "Min ngari ko nootitaade e noddaango APR Le Havre kono kadi ko Normanndi fof min gari nootitaade. Oɗon nganndi to bannge keewal senegaalnaaɓe Normanndi ko e diiwanuuji ɓurɗi mawnude limtetee. Ko ɗum waɗi min pelliti arde ɗoo e keewal ngam jaggande musidɗo amenjunngo, oon woni Sirif Njanoor, gardiiɗo APR Le Havre". Caggal ɗum, min keɓii yeewtidde e Farba Ngom gooto e wonniiɓe Makki ɓurɓe yitinaade, kadi ɓo musidal mum e Makki wonanaani hey gooto sirlu. Konngol Farba ko gootol: "Normanndi ko Makki jeyi, alaa mo o renndi". Farba kadi jubbanii renndo ngoo kadi e ko Pulaagu.com daranii, ko woni faandaare amen: addande Fulɓe humpito e kala fannuuji nguurndam leyɗeele men haa teeŋti e dawrugol. Jooni noon fayaa ko e golle. Makki Sal arii, nana caggal, ɓooyataa o naata saal oo. Ko ɗoon Farba Ngom naati diŋiral ngal e gulaali e luukaali e kelle. O heɓi mikkoroo oo o noosi naatngol Makki e diŋiral ngal... Naatgol Makki alaa baawɗo ɗum sifaade Alla e teddeendi e njooɗndam ngal jaɓɓungal. Hooreejo APR ari ena wonndi e danndaangal hohooɓe lannda kaa, omo ɓoornii kaftaan oolo, omo waɗi laafa sireewa. O salmondiri e yoga e wonnooɓe e senngooji naatirde saal oo, o jooɗoyii kaŋko e wonndiiɓe makko. Fuɗɗima hiirde seeɗa kono jamminaani, golle haŋkadi wiyaama yoo puɗɗo. Caggal nde Farba Ngom limti yontaaɓe arduɓe e Makki ena ngummii Dakaar ɓee, udditi miiting oo ko gardiiɗo catal APR ɗoo e Le Havre hono Siriif NJanoor. Siriif hollitii e haala mum wonde APR le Havre daranii ko yiɗde "addude mbaylaaeri kesiri" e nder Senegaal e 2012. "leydi Senegaal loriima, yimɓe ɓee tampii, koriima wuurnde nguurndam moƴƴam. Senegaal meeɗaani wayde hono nih tameede e juuɗe ɓesngu ngootu tan, ena njiɗi waɗtude leydi ndii jeyi mum'en". E wiyde makko, hannde ko ko waɗɗii nde APR fof darotoo paloo Wadd e ɗaɓɓitde gorlal goɗngal e hitaande 2012 tijjaande ndee. Caggal Siriif, reggondirii e sawtawol Faatimata Bannoor, toppitiiɗo geɗe rewɓe e catal APR Le Havre, Ablaay Sanngott, mawɗo sukaaɓe catal ngal, e woɗɓe jeyaaɓe e catal ngal hono Jeynaba NJaay, Caggal ɗum Kajjaa Joop (Elbeuf), Sofi Njaay Siisoko, Dipitee Moodi Sih, Madame Mbakke, haa yottii Sammba Koytaa, gardiiɗo hirjino APR e Farayse. Hade Makki hokkeede konngol, Farba NGom weeɗii awluɓe ɓee mikkoroo yo ɓe ndillin piɗtaali seeɗa sabu ko heen ɓe njeyaa. Awluɓe mantu e Le Havre kala naati diŋiral ngal, iirti bayraaɗi ngam weltinde koɗo tedduɗo jaɓɓaaɗo hannde e Normanndi oo. Kanel Joop, gooto e yimooɓe ŋanaaji hawruɓe ɗoon toƴƴani renndo ngoo daande welnde, moƴƴnoore ɓalli, diŋiral wonti rippande wootere awluɓe yimooɓe e amooɓe! Ko woni ko ɗum jirwi... Kono noon, barigal woni ko e "moontude" hono no wiyetee e nder kiirɗeeli sippiro e nder Fuuta. Koɗo mawɗo oo, laamɗo jaakoraaɗo oo woni ko e hbaade ɓamde konngol. Wulaangu ko wooto, yimɓe kala ummiima nderiima, hello ko wooto, cumbaali e cajaali kollitii wonde tigi tigi mawɗo jolii e geewu hee... "Jam hiiri e mon banndiraaɓe Havre!", ko ngol konngol Makki Sal udditiri wowlaandu mum hade nih yimɓe ɓee fuɗɗaade jooɗtaade. Caggal jaarooje fayde e adiiɓe-mo ɓamde konngol ɓee fof, o hollitii weltaare makko e jeyeede hannde e ngoo renndo hannde ngo hay gooto fotaani luuteede. O wiyi wonde dental maɓɓe ena yooɗi, ena yuɓɓi, etee o goongɗinii tigi wonde APR Normanndi ko ko darii. O wiyi wonde yimɓe fof ena poti anndude no Noramnndi wayi tiiɗde-mo, no Mantu wayi e makko, ɗo Farayse heɓi e makko kanngo e hoore makko. O wiyi kala ɗo senegaalnaajo woni e caggal leydi, yoo won e kisal e ɓamtaare. Ko ɗum waɗi omo yiɗi waɗtude renndo ɗanniyaŋkooɓe kala diiwaan 15ɓo Senegaal no Maatam walla Luga walla Cees. To bannge dawrugol, o wiyi addi-mi hannde ko hollirde darnde maɓɓe haaɗaani tan e keeri Senegaal. Makki seeraani e joopaade laamu ngu o sikki ko kañum naatni hannde Senegaal e caɗeele, woni laamu "ndonam-ndonaagu" njiɗngu waɗtude Senegaal njiimaandi, natta wonde Ndenndaadi. o wiyi ɗum hannde APR ena darii salaade ngol dawrugol ngol Ablaay Wadd addani leydi ndii: dawrugol "bona laamogol", "dawrugol cooɗtaari" e "bonannde ngalu leydi ndii". Yontii, e miijo makki nde Senegaal fof daroroo semmbina lannda ka nganndu-ɗaa so a rii e laamu maa toppito ngonka mumen, safra ñabbuuji mum'en, ɓeyda ngurdameeje mum'en moƴƴude. Ko sahnga nde o fuɗɗii haala makko e ɗemngal pulaar, teskaa wonde heewɓe a tawronooɓe ko Fuutaŋkooɓe! Makki wowli pulaar mo alaa ella, o wowli kadi pulaareeje belɗe, nanaaɗe, poɓɓanaaɗe! "So liingu yarii karaw, yoo yettu lawƴooɓe kore" e wiyde makko Alla e makko roŋkude konnguɗi jaltinooji ko woni e ɓernde makko. "Laamu Senegaal alaa njurum" sabu hannde "enen fof en tampii, en maayii"! Laamɗo maa wona "nuunɗuɗo sabu ko nuunɗal jogii leydi", ko noon o wiyiri e wowlaandu makko. Pulaagu.com ena addani-on e ndee winndannde wowlaandu makko e pulaar e kuuɓal sabu artirde haala e mon ena waai ŋakkude e binndol walla ooñoo. Ko e wowlaandu hooreejo APR Makki Sal yiirde ndee fusi, yimɓe ɓee noon leelii saraade, caakoo sabi gooto kala ena yiɗi yettaade haa huccita e makki Sal. Hiirde ndee fusii to miiting too, kono nde wortaaka tawo sabu hoɓɓe ɓee fof maa kawroy leegal Haaruuna Sal'en, e bismaango catal Le Havre. Ko ɗoon Makki Sal e Pulaagu.com ngaadondiri yeewtere yeesoe yeeso hade lappol ngol joftoyde diiwaan Pari. Ma min ngaddan-on ndeen yeewtere e waktuuji garooji ɗii so Alla jaɓii.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=744&Itemid=135

Haalooɓe pulaar mbiyi : »Haaɗi haaɗa yoo haaɗ ɗo gure kaaɗi », kono ellee nii boom haaɗi haaɗa Abdullaay Wadda o jaɓaani haaɗde ɗo gure kaaɗi, sabu lannda politik wiyi e hitaande faynde arde nde no paamirton 2011 depiteeji maa nulaaɓe suudu sarɗiiji Senegaal ngootanii galle laamorɗo (presidence de la republik) mo Abdullaay Wadda waalata o ko capanɗe jeenayi miliyaar mbuuɗu seefa, kaalis woni kaalis mo ñaamaten o, paamon kadi e hitaande nde ngon-ɗen nde oon budget wonnoo ko capanɗe jeeɗiɗi miliyaar mbuuɗu seefa. E wiyde lannda politik biyeteeɗo Ld MPT mo Pr Abdullaay Baccili ɗum firti ko haa jooni persidaa Abdullaay Wadda woƴaaka bojji e joote senegaalnaaɓe rewɓe e worɓe ngoyata jamma e ñalawmaɗi, woƴi mo tan ko aƴƴude e maafaade ngalu walla ngoodaandi leydi ndi, kanko e wondiiɓe makko haa teeŋti noon e ɓesngu makko.E wiyde oon lannda politik baɗlunooɗo mo haa o jooɗii e jappeere e konngol koolaaɗo kuuɓal mayre hono Pr Abdullaay Baccili, fereeji moƴƴingol (entretien) e karbiraa laana ndiwoowa mawɗo leydi ndi e laana makko ndiyam (chaloupe) maa saabo haa guwernama (laamu) Senegaal yaltina ko ina abboo e miliyaaruuji nayi mbuuɗu seefaa e hitaande nde pay-ɗen nde. Oon kaalis ɓurtuɗo walla budget ɓetaa ko e budget guwernama Senegaal e hitaande 2011 nde pay-ɗen, nde. Pr Abdullaay Baccili koolaaɗo kuuɓal lannda Ld Mpt haaɗaani ɗoon tan o siftini banndiraaɓe ɓe, o wiyi laana ndiwoowa Abdullaay Wadda mbiyeteeka Pointe Sangomare ka nde feewnitaa e hitaande 2002 nde, ko fotde miliyaaruuji noogaas mbuuɗu seefaa ngullaa maa mbeddaa e makka, tee kaan laana hannde o hay batte ka waɗaani, walla nii boom mbiyen ka nattii diwde ko ɓooyi, sabu ɓe mbiyi ka nattii hoolnaade ɗannoraade. Yimɓe ina kaala kaan haala ndeƴƴaani ɓe njawnoraa ɗum kadi ɓe luwi laaɗe diwooje goɗɗe kanko e ɓesngu makko eɓe mbaɗa heen yahtaa yumbee, alaa noon ko haali yimɓe jeyaaɓe e lannda makko politik o (Pds). Ko wonaa ɗum ko, ko ina tolnoo e miliyaaruuji jeeɗiɗi mbuuɗu njaltinaama e booñ (tresor piblik) hakkunde hitaande 2008 e 2009 ngam luwrude laaɗe diwooje. Yanti heen kadi e wiyde maɓɓe laana ndiyam mawɗo leydi ndi mbiyeteeka Signare, ka heewaani huutoreede walla nii tawa meeɗaani nii boom huutoreede : »ndeke noon holi to ɗiin miliyaaruuji nayi payraa ?, haade wonii ɗi payaani e entretien makka ɗi njogori fayde e ko e jaybaaji maɓɓe, tawa kadi jiydaa e miliyaaruuji jeeɗiɗi ɗi o joñanaa bannge e suuɗnde nde o welaa fof o nokka heen, tawa alaa kaɗoowo mo ». Abdullaay Wadda wonaa jinne kono naññii senegaalnaaɓe najoore maayo naange e hoyre kellew. Ld Mpt mo Pr Abdullaay Baccili wiyi haade wonii budget galle laamorɗo ɗo wonnoo capanɗe jeeɗiɗi e nayi miliyaar artii haa e capanɗe jeenayi miliyaar firti ko Abdullaay Wadda nanaani bojji jooteende ɗi senegaalnaaɓe ngoyata jamma e ñalawma ɗi, o faalaa tan ko loowde poosuuji makko haa keewa kanko e wondiiɓe makko politik. “E Nder Budget Abdul Kariimu Wadda Ɓaaftanaama Bannge e Lahal”. Wonaa galle laamorɗo o tan (presidence de la republik) roondii kaalis haa teddi hay Abdul Kariimu Wadda ɓiyi mawɗo leydi ndi tawa kadi ko tamnaaɗo jaagorɗe keewɗe (ministère de la coopération internationale, des transports aériens, des infrastructures et de l’énergie, e wiyde yimɓe Ld Mpt roondaama miliyaaruuji kaalis seefaa haa mbabba mum teddi, hay sinno tawii eɓɓooji bayɗi no Anoci alaa heen ko o rewnunoo laawol. Ndeke noon so tawii hannde o roondaama ɗi ɗo miliyaaruuji fof, kanji fof ko e gawu o weddotooɗi. Aamadu NJaay Zorro, Pulaagu.Com/Gabon * * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * * Jeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=743&Itemid=135

Alaa mo ɗamtindaaki toɗɗe laamɗoyaŋkooje Kodduwaar keletenooɗi duuɓi joyi hannde, diiwtaaɗi hay gooto anndaa no foti laabi: sappo so famɗii! Ko waawi wonde kala, ɗee toɗɗe njogori momtude duuɓi sappo faayre e hawjere e leydi nganndiranoondi wonde njeeɓeteendi to bannge deeƴre e ɓamtaare e nder Afrik. E nder duuɓi sappo, Kodduwaar wuurii geɗe ɗeɓɗe yooɓaade ngotaagu mayri gila e kuudetaa, wolde ngenndiire haa e peccugol leydi ndii pecce ɗiɗi, ɓee ɓe Rewo, ɓeya ɓe worgo! Alla ko moƴƴo, hannde leydi ndii heɓtii ngotaagu mum hay so tawii ndi yahrii caggal no feewi e senngo faggudu.Worɓe tato ɓurɓe teskinde e fooɗantooɓe laamu ɓee ko Laurent Gbagbo, hooreejo jaltoowo, laamiiɗo leydi ndii ɗii duuɓi faayre kala. O fooɗondirta ko worɓe haɗanooɓe ɗaɓɓude daaɗe kodduwaanaaɓe e toɗɗe ɓennuɗe ɗee, gaddunooɗe caɗe mawɗe caggal tuumamuuya wonde nguyka e fuuti ɗe coomi: Alasan Watara et Henti Konan Bedie. Hay gooto hannde waawaa wiyde ko oo jogori foolde sabu lanndaaji maɓɓe mbayrii hawrude gila 2001 e toɗɗe meeriyaŋkooje, nde lannda Gbagbo heɓi 33%, Watara 29% e Bedie 23%! Kono to Abidjan, weeyo ngoo ena teddi no feewi e dow faayre hol no toɗɗe ɗee ngogori yahrude. Mbar kala kawaaɗo maa jaɓ? Walla maa wondiiɓe mum jaɓru sabu ... ngenndi? Gooto kala ena yiyloo no foottiri poolgu to mum, foti ko iirtude boneeji ɓooyɗi ɗeɓi boomde Kodduwaar! Won wiyooɓe "Watara wonaa kodduwaanaajo, ko o Burkinaajo"! Ko maa Alla faaboo... ONU fuɗɗiima addude faabu sabu ma ɓe mbeernu hakke 9500 Kaske bulaaje (soldateeɓe) ngam hisnude toɗɗe ɗee. Ko ɗum habraa e hunuko Choi Young-jin, nulaaɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Dental Leyɗeele ONU, hono Ban Ki-Moon. Kono won wiyɓe so caɗeele ena njogori waɗde, wonaa to fitina yimɓe kono ko ŋakkere mawnde e nder njuɓɓudi toɗɗe ɗee. Karte kala cuwaa tawo tottireede, yanti heen haa jooni goomu njuɓɓudi toɗɗe ɗee bayyinaani tawo hol feere huutortee ngam lilmtude daaɗe gooto kala e kanndidaaji ɗii. Ngati ena haawnii so won ko ŋakki heen sabu ko toɗɗe muuɗɗe hakke 300 miliyoŋ e kaalis Oroo! So alaa ko ɗe njibini ko wonaa laamɗo keso toɗɗe, leydi ndii fayta e golle, ngati ko nisma bonɗo wonande Ndenndaandi Kodduwaar!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=742&Itemid=135

Hol ko haɗi Gine wortaade toɗɗe puɗɗiiɗe gila gila haa jooni? Ɗaminaare lomtiima faayre caggal nde heewɓe ceedii wonde Fulɓe njanaama e nder gure nderndere Gine, ɓee mbarminaama, walla nih mbaraama! En dow tuumo posnugol wonndiiɓe Alfaa Konnde to Konaakiri, Maninkaabe njanii e jawɗeele Fulɓe, mbonnii koɗorɗe e ko seediiɓe mbiyi. E dow kulol hare ndee ena ficca laaci e nder Gine fof, kanndidaaji ɗiɗi ɗii hono Dalein Jallo e Alfaa Konnde ena potnoo yillaade yoga e gure pitolinɗe ɗee ngam artir nanondiral e deeƴre, wonndude e hohowɓe diine. Kono, ɗo wattan ɗoo, wiyaama wonde nguun njillu haaytaama.Ko ñalnde 28 Yarkomaa habraa wonde jeewtidal ñiiɓngal waɗii hakkunde hohowɓe toɗɗe ɗee e kanndidaaji ɗii wuftii nanondiral yoo ñalngu 7 Jolal nguu jagge ngam yuɓɓinde lofu ɗiɗaɓuru nduu. Ena jeyanoo e ngam jeewtidal, Jeneraal Aali Trawore, nulaaɗo Beles Kompawore, laamɗo Burkinaa Faso, gardiiɗo CENI (goomu yuɓɓino toɗɗe ɗee) hono Siyaaka Traore mo Maali yantude e yogae hohowɓe diine. Hooreejo laamu ɗoftorgu hono Sekubaa Konaate yaltinii dekkere teeŋtinɗo suɓagol ñalngu nguu, lebbi nay caggal nde Sellu Dalen Jallo haɓi 43% e lofu ngadangu nguu, Alfaa Konnde heɓi 18%! Kaŋko Konaate o hollitii wonde yaakaare makko ena toowi e wonde nguu ñalngu maa won wattangu e yolnde Gine ummanii ɗii lebbi kala ngam naattude e deeƴre dawriyaŋkoore e renndaŋkoore. Kanndidaaji ɗiɗi ɗii ndokkondirii juuɗe e ngal kawral, ɓe ngaadondiri gollude ngam artirde deeƴre e nder nokkuuji pitolinɗi bayɗi hono Mamu, Kisidugu e Sigiri. Kono, jaayde RFI hollitii hannde wonde nguun njillu waɗataa sabu Alfaa Konnde ruttiima e konngol mum, saliima jeyeede e diɗɗal ngal. Wiyaama wonde ko lannda makko Rassemblement du peuple de Guinée (RPG) wasiyii-mo yoo salo yahde ɗaɓɓitoyde deeƴre e jam hakkunde leƴƴi Fulɓe e Maninkaabe. Sellu Dalen fadii-mo ko juuti e ñiiɓorde weeyto (base aérienne) kono Konnde araani sabu yimɓe mum ena tuumi wonde ko ɗum feere ngam boomde-mo. Dalen jambitii "bappagol" Konnde e pirtugol mum aadi maɓɓe oo hay so o hollitii omo hebii haa jooni waɗde ngol lappol jam hakkunde leƴƴi hade lofu ɗiɗaɓuru nduu. Sellu Dalen hollitii wonde alaa e sago jam artiree hade lofu ɗiɗaɓuru nduu fuɗɗaade sabu omo huli heewɓe e wootooɓe makko njahataa to birooji ñalnde toɗɗe ɗee e kulol yaneede. Ko waawi heen wonde fof, laaɓii wonde ena waɗi ɓe njiɗaa lofu ɗiɗaɓuru nduu waɗa sabu ñebbe ko defaaɗi haa ɓenndi. So Dalen yaltirii 43% e lofu ngadangu nguu, hol mo waawi haɗde-mo foolde ñalnde 7 Jolal caggal nde birooji ɗii uddaa? Ngati waawi haɗde-mo laamaade tan ko leydi ndii deertoo e fitina haa wolde leñaŋkoore ruppitoo e nder leydi ndii. Ndeke so won gannduɗo hannde ko foti haɗde Dalen laamaade, Konnde ena jeyaa heen. Maa taw ko addi oo akal-akal ngam wuttude jaynge haɗoore lofu ngaroowu nguu waɗde. Kono wiyde ena haɗa naange Gine fuɗde hannde ko huunde bonnde sabu hay gooto anndaa kadi hol ɗo bone haaɗata! Eɗen nduwoo nde añɓe Gine, añɓe Fulɓe e añdiiɓe mum'en ŋatata juuɗe, mbicca! Yoo Geno wallu.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=741&Itemid=135

Binndital kaayitaaji Moritani, Bonannde kala nde dow mum Daartol hollii ko ɓaleeɓe ngadii hoɗde e bannge rewo Afrik o kala, tuggi Esiip haa Rewo Moritani. Ngol hollii kadi, ko e teemidannde 15 (keen’siyeem siyeekal) safalɓe ɓe keɓindii e leydi ndi. Ngaal garal noon ko nde Islaam naati nde tan. Ɓaleeɓe ɓe mbismiiɓe, njaɓi renndeede etee tawa aldaa he lankude e heennaade. Waɗi noon e nder pinal mum en ina waɗi«koɗo teddinte». Kono Haalooɓe Pulaar mbiyi:«puuyɗo renndottaako neene». Ko ɗuum waɗi gila he keɓgol ndimaagu mayri, salɓe ɓe puɗɗii daɗɗude peeje lankirɗe ɓaleeɓe he ballondiral leydi Farayse. Gila kaan saanga haa jooni ko laamu leñamleñamaagu capataagu woni toon, tuggi he muttaar wuldu daddaa haa mohammed wuldu abdul ajiiju. Kala ngarngu ɓura ngon’ngu nguun ɓiɗtude, ngam ustude ɓaleeɓe e ɓeydude capataagu to daartol, pinal, jaŋde, renndo, faggudu, golle, goodal (kaɗgol kaayitaaji). Ko ɗuum wɗi ɓe mbayli daartol leydi ndi. Kala ɗo ɓaleejo hoɗnoo walla ɗo innanoo walla ɗo rewnoo walla ɗo male e ɓatakke mum ngonnoo ɓe mbaɗti ɗum capataagu. Yeru: Wuro Kummba SAL wonti kummbi saalek, Wuro A Taara wonti aɗɗaar… So a ƴeewii hannde Ayawuuji e Kaalirɗe Moritani kala ko capataagu. Nate defte walla ceede (kaalis) ɓurataa yiyde heen tan ko pinal maɓɓe (safalɓe, dampe, gelooɗi, leɗɗe tamarooje, tilliisaaji…). Jaŋngirɗe e keblirɗe jaŋde, jeeyirɗe e nokkuuji ɗaɓɓirɗi ngaluuji kala ko kamɓe haa ɗeɓaa sikkude woɗɓe ngalaa e leydi ndi. Golle e ngardiigu mum kala ko kamɓe hay so joom mum maraani mbaawka. Etee keeweendi maɓɓe, hedde 1960, nde leydi ndi heɓi ndimaagu mum, woɗɗaani 4 he nder 100. Tuggi ndeen, ngam yiɗde wojjin’de e aarabin’de, kala maroknaajo walla alserinaajo walla tiniisnaajo walla saharaanaajo walla tuwaaregnaajo boɗeejo walla palastiinnaajo, ina rokkee kaayitaaji Moritani. Kala ɓaleejo pullo walla sooninke walla jolfo walla bamaranke wiyee ko senegaalnaajo walla malinaajo. Hardaane kam ɓe kiisaaki ko neɗɗo so wonaa so ɓe njiɗi ɓeydude keeweendi maɓɓe aarabaagal to bannge limoore. Gustugol maɓɓe ɓaleeɓe haaɗaani ɗoon. Sahaa e sahaa kala ɓe njuɓɓina jagge walla warngooji: hitaande 1966 (duuɓi jeegom caggal nde Moritani heɓi ndimaagu mum), 1979, 1983, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992,… Ɗum ɗo ko duuɓi ɓurɗi bon’de ɗi, kono e nder hakkunde majji gure walla yimɓe walla neɗɗo walla jawdi ɓaleeɓe meeɗaani fajjude halkeede. Ɓe ngustira ɓaleeɓe kadi to bannge kaayitaaji. Ko adii ɓe mbonni inɗe ɓaleeɓe afriknaaje kala. Ɓe lomtini inɗe safalɓe. Ɓe puuntiri ɓaleeɓe ɓe won’de inɗe ɗe ko inɗe islaam, tawa ko goongɗi ko ko inɗe maɓɓe tan. No paamir-mi neɗɗo ina waawi wiyeede Hammadi walla Dikko walla Dukkuree walla Ndey walla Dah wona juulɗo. Wiyeede Aliyyu walla Faarmata tan ɓolo naatnataa Aljanna. So tawiino ko ɗuum kay Aljanna wontata ko weeɓa.Sammba Cooyel Bah e seppooji Salaare Pari Ɓe kaaɗaani ɗoon, kala ɓaleejo peewnanaaɗo kaayit ɓe mbaɗa heen juumre he innde mum, nde tagnoo ko kamɓe ngoni heen. Hitaande 1998 ɓe njuɓɓini binndital “biyetenoooooongal” kadi kisal kaayitaaji. He ngaal binndital hawri ko he sahaa maawuyaa, laamɗo ƴiiƴiiwo o. Hay so aɗa jogii kaayit omo war maa walla omo yaltin maa leydi Moritani fayde Mali walla to Senegaal. Kadi nokkuuji keewɗi e kaɓɓirɗe binnditorɗe huɓtidinaaka to nder leydi e to caggal leydi. Ko ɗuum tagi heewɓe mbinnditaaki e kaan saanga to bannge ɓaleeɓe. Kono ndeke bonannde kala nde dow mum. Ɗi boneeji kala limtaaɗi no mbayi heewde addanaani “Sammba Jaanga” en ɓuuteede. Ko ina wona duuɓi ɗiɗi pawɗi, ɓe njolni goɗɗum ko momtata haa ɓiirta lahal, “binndital kisnugol kaayitaaji Moritani” (aarollomaa). Ko ina wona jooni duuɓi keewɗi leyɗeele tuubakooɓe ɗe ina ndikkii haɓde he “bahe ɓiɗtooje bommbooje mbonna” (Teerorismo). Haa teeŋti gila njanngu laaɗe diwooje boomaare to leydi Amrik. Mbele ɓe poola hare nde alaa he sago ɓe cosa huunde ko eɓe mbaawa fawde juutɗe maɓɓe he kala neɗɗo ɗo waawi won’de. Ko ɗuum jibini peewnugol kaayitaaji biyeteeɗi “biyoometiri”. Ko mbele hay gooto majjirtaaɓe e les Asamaan o. Ɓe puɗɗorii leyɗeele maɓɓe (Orop e Amrik). Ɓe ndewni heen leyɗeele paayaaɗe walla ɗe boowe laaɗe mum en ko mawɗe, ɗe koolnaaki (Kodduwaar, Senegaal) walla leydi ndi ina tuumaa jibin’de bahe ɗe (Moritani, Mali, Alseri). Ko ɗuum waɗi so on mbaɗtii hakkillaaji ngaluuji baɗaaɗi e masiŋaaji binnditte ɗe ko kamɓe mbaɗi heen, waɗi noon heen bannge ko ɗum haaju maɓɓe. En kaalii won’de laamuuji Moritani ɗi kala njikkiima jikku momtude walla ustude ɓaleeɓe leydi ndi. Ko ɗuum tagi laamu hannde ngu jaggi binndital ngal waɗi heen sarɗiyeeji keewɗi ɗi ina haɗa ɓaleeɓe leydi ndi winnditaade: -kala binndittooɗo ma o adda binndital hitaande 1998 ngala -kala mo dañaani duuɓi 45 hay so ina jogii kaayitaaji Moritani kala walla ina winnditinoo hitaande 1998 winndittaako so jinnaaɓe mum ɗiɗo mbinnditaaki so ɓe nguuri. So ɓe nguuraani maa joom mum yaha waɗoyaa seedantaagal maayde hay so noon nde ɓeen maayi nde ɗuum mawninonooka e leydi ndi. Etee to waɗetee to ko kamɓe haɗooɓe ɓe ngoni toon. -ɗo e leydi Farayse ɓe ɓeydi heen kadi binndittooɗo kala ma o adda “seesuur”. Kadi won ɓe e Orop fof ko to Farayse tan mbinndittoo. Waɗi noon ko eɓe nganndi ko ɓaleeɓe ɓe ɓuri won’de e Orop. Kadi kamɓe so yimɓe maɓɓe ngarii winnditaade, ko njiɗi kala njogoo e kaayitaaji, ina newnanee haa moƴƴa, hay gorol ɓe mbaɗataa. Ɗum ɗo ko yeruuji seeɗa ɗi cuɓtii-mi e gaggaaji binndital ngal, kono goɗɗi keewɗi ina keddii ɗi ngasataa. Nde binndital ngal fuɗɗii nde nokku binnditirɗo kala goomu hellifaaɓe seedtotooɓe moritaninaagal neɗɗo ina sosaa ɗoon ngam kala neɗɗo garɗo so ina jogii kaayit Moritani walla o alaa so goomu ngu seediima moritaninaagal makko o winnditoo. Waɗi noon eɗen nganndi won wonɓe e leydi ndi tawa gila “maayɗo ina yeenee” tawa ngalaa kaayitaaji. Kono ɗiin goomuuji kala he woodde kala garɗo ina winnditoo ɓe mbiya “alaa jooni min puɗɗortoo ko binndital 1998 haa gasa caggal ɗuum heddiiɓe ɓe ndewa heen, mbaaree seesa gooto kala ma o winndito”. Gila ndeen mbiyi-mi ɗum ko pittol woni ɗo, ngati so tawii wonaa ɗuum holi liggey goomuuji cosaaɗi ɗi? Nde binndital ngal fuɗɗii nde kadi, kala ɓaleejo garɗo ina winnditoo laaɓndee so ina waawi janngude simoore nangam walla nanngam. Walla o laaɓndee so mo anndi wooto he gure safalɓe rewo. Walla o laaɓndee gooto he taaniraaɓe safalɓe ɓennuɓe. So kaayit makko ina waɗi juumre, nde ɓe mbaɗnoo, o wiyee yo o yah to ñaawirdu (tirbinaal), etee toon ko salatooɓe maɓɓe ngoni toon. So hay so gooto he jinnaaɓe makko ina maayi kaayit fiɗnde maayde nde ina waɗatenoo e falndeeji (meeri), kono caggal ɗuum ɓe caltii, ɓe nawti ɗum to ñaawirdu maɓɓe. Caggal ɗuum wonnoo ko kala mo dañaani 45 ma adda binndital jinnaaɓe mum, ɓe mbaɗti laaɓndaade binndital miñiraaɗo walla mawniraaɗo walla baabiraaɗo tokooso hay so joom mum ɓurii 100 hitaande. Ellee neɗɗo wonataa bajjo walla ellee neɗɗo kala ina jogii baabiraaɗo tokooso. Gila nde ɓe kaali 45 ɗi, mbiyi bonannde momtugol ɓaleeɓe ngol ko ɗo ɓuri won’de. Hiisa men, ko keeweendi yimɓe ɓuri won’de ko les 45. Kadi ɓesnguuji men kala jaŋɗeele mum en njogori ko bon’de. Waɗi ɓe toɓɓude nde rogere ko kayre woni cukaaku gu, ɗuum ko wardude leñol ɗaɗi. Dow duuɓi 45 heewɓe heen maayii woɗɓe ɓe nana tiindii he yaltude nguurndam semmbe. Ɗo e Orop, 99 e nder 100 ko ɓaleeɓe ngoni heen. Ɓuri heewde heen ko jogiiɓe kaayitaaji Moritani ɓe ngalaa seesuur. Rewi heen ko mooliiɓe. Rewi heen ko waɗtuɓe kaayitaaji leyɗeele ngoni ɗe, etee ɗuum ko ko jaɓanoo to Moritani. Ko ɓuri heewde he laamɓe Moritani ɓe ko kaayitaaji ɗiɗi njogii haa e tati, eɓena ɗoon ɓiɗti e naafki. Kono ngam salanaade ɓaleeɓe ɓe, mawɗo leydi ndi wiyi jooni ko kala baɗɗo kaayit leydi ngonndi ma a winndamo ɓataake ɗaɓɓande ina yiɗi heddade he moritaninaagal mum. Ɗuum noon eɗen nganndi ko firti, ko salaade. Jogiiɓe seesuur ɓe ɓuri famɗude, ko ɓe seeɗa. Etee nde tagnoo laamu ngu ina anndi kala jogiiɗo seesuur waawaa hesɗitin’de kaayit mum so gasii so wonaa o adda ɗannorgal (paaspoor) makko Moritani kesal, ngal biyoometiri. Etee ko ɓuri heewde he kaal seeɗayal yimɓe winnditaaki 1998. Kadi ko ɓuri heewi he kaal seeɗayal jogiiɓe ko ɓe laaɓndii ko so arii winnditaade ɓe laaɓndoo ɗum goɗɗum walla so naatnii ɓe caloo ko aldaa he daliilu. Banndiraaɓe ɓe ngaraani winnditaade moritaninaaɓe to Orop. To Kodduwaar, to Arabi Sawdiit, to leyɗeele golfo, ɓe mbinnditii he deeƴre e nuunɗal nde tagnoo ko kamɓe ngoni toon. Ko haawnii heen hay maawuya, laamɗo ƴiiƴiiwo o, mo polli laamu mum dogi mooloyii, winnditii ma. Miin kam mi ɗo laaɓndoo holi to o heɓi paaspoor?, kadi he laabi moolayru o fotaani jokkondirde he laamu makko. Jooni ko mbiynoo-mi laaɓndogol binndital 1998 ko pittol ko arii. Gila ɓe puɗɗii ngal rewaani tawo laawol etee ɓe ngasnaani winnditaade ngal tan ɓe ngaddi bone goɗɗo, yo binndital toɗɗe ummane tuggi 25/07 haa 7/09/2013. Ɗuum firti banndiraaɓe, ɓe njogori winnditaade ngal binndital toɗɗe tan ko winnditiiɓe biyoometiri tan. Ɗuum kala mo winnditaaki ngal hay so ina joginoo kaayitaaji Moritani e ɗi toɗɗe ɓennuɗe kala waawaa winnditaade ngal ɗo saka toɗɗoo. Timminɗo duuɓi toɗɗaade waawaa toɗɗaade. Firti ko ɓe keɓtinaani ɗum won’de moritaninaajo. Tawa noon tuwaareguuji woɗeeɓe, alserinaaɓe, maroknaaɓe, palastiinnaaɓe hesɓe pul ina njogori toɗɗaade. Bonannde caɗeele pawaaɗe he binndital ngal jibinii finnere mawnde to nder leydi e to caggal leydi Moritani. Lanndaanji e pelle goonga, jiɗɗi deeƴre, potal leƴƴi Moritani ɗi ngonaa arini en ndilli, kaalii, ngaybinii yo penaale pawaaɗe he binndital ngal itte. Kono laamu ngu nde tagnoo ko teyngu jaabawol mum heen ko fiyde e sokde e gaañje e warde. Lamin Manngaan mo Kumballi ɗi paali bara, jiiñcooji ɓalli jaambareeɓe ŋata, fiyaa yani. O suuɗdii leppi leydi kono o suuɗdaaki gacce min njejjittaa. Gila ndeen, barɗo e barnuɗo kala ina njokki bakkaade hono no wuldu arbi en nii. Eɗen njetta ɗo ko heerii kala neɗɗo walla lannda walla fedde, ko suuɗii walla ko weeji gadduɗo ballal mum he ittude nde fenaande woɗeere coy no ƴiiƴam. Kono njettoor keeriiɗo he ɓesngu tokoosu haa teeŋti he fedde “Haa Mem-Maa Moritaninaagal Am”. Eɗen eeroo nde yimɓe njokkata salaade ɗe penaale momtugol ɓaleeɓe. Ngati aduna men hannde o neɗɗo waawaa wuurde e les Asamaan o tawa alaa kaayitaaji. Kaɗɗo neɗɗo kaayit, haɗi ɗum ko goodal. So on teskii ma hannde hay jawdi, hay teew mbaraangu ina waɗanee kaayit. Ngo eeraango noon e ngo fayi he ɓaleeɓe ɓurɓe jooteede kono he safalɓe daraniiɓe ngoonga so ɓe ngoodi. Ngati yimɓe waɗooɓe ɗe golle ngonaa yiɗɓe Moritani, miin nanngu-mi ko ɓe njeyaaka e Moritani. Ko bonnooɓe tan so welii keddoo, so bonii ndoga. So ɓe njeyaa e leydi ndi walla eɓe njiɗi ndi eɓe poti miijaade nguurndam ɓesngu maɓɓe e taaniraaɓe maɓɓe arooɓe. Yeru tan en njiyii ɓiɓɓe Itleer wayluɓe yettoode mum en ngam hersude. Haalooɓe pulaar noon mbiyi: “ Aduna ko dannga waandu, waɗa jaaɓe waɗa murtooɗe” e “Aduna ko ngaynaaka jontaaɗo kala forloyaa”.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=898&Itemid=135

Barak Obamaa toɗɗaama yo jokku golle e hoore laamu Dowlaaji Dentuɗi (50-49)! Woote ɓurnooɗe tijjeede e ɗii lebbi ɓennuɗi e nder winndere ndee njoofii ñalnde Mawbaare to Dowlaaji Dentuɗi. Hakkunde Republican e Democrat en ɓe Hooreejo leydi jooɗiiɗo hannde oo ardii, hono Barak Obamaa, ena hulanoo maa toɗɗe ɗee ɓittu. Kisa ɗe ɓittii haa wooroo sabu hade jamma oo woɗɗoyde, Dowlaaji keewɗi puɗɗinooma wojjude (Lannda Mitt Romney) haa woodi fuɗɗiiɓe faayande Obamaa. Kono woote Dowlaaji Dentuɗi ena seerti seeɗa e ko ngoow-ɗen yiyde e demokaraasiiji goɗɗi. Wonaa daaɗe tan kokkata kawgu kono ko won e dowlaaji alaa e sago joom mum poola heen nde mbaawa heɓde "daaɗe toɗɗotooɗe" (electoral votes).Woote ɗee ena ɓitti no feewi e dowlaaji reeŋtuɗi bayɗi hono Ohio walla Florida sabu Mitt Romney ena sukki e President Obamaa ɗo baɗii (49-49) hay so tawii ko Obamaa ɓuri-mo daaɗe. Kono doole e dowlaaji dowrowi ɗii kala ko Barak Obamaa fooli e majji hay so tawii kadi wonaa liɓa daroo. Obamaa ardii kadi e dowlaaji keewɗi ko wayo hono Colorado, Massasuchetts California... Hol ko waɗi Mitt Romney haweede e ɗee toɗɗe? Eɗen mbaawi wiyde Republican en kaɓaama tigi sabu ko ɓe keɓi e ɗaaɗe e ɗee woote ɓuri ko John McCain heɓnoo e toɗɗe 2008 ɗee. Kadi won e dowlaaji maɓɓe keewɗi ɗo ɓe piyi Obamaa. Ɗiin ko dowlaaji ɗi ɓe meeɗaa waasde e daartol walla ɗi ɓe keewaani waasde, wano Nebraska (Romney 61- Obama 38), Arizona ( 53 - 46), Utah (73 - 24). Kono eɗen nganndi hay so Obamaa heɓaani riiwtude caɗeele faggudu e ŋakkere golle, won martaba mo o haɓi e fanniiji goɗɗi ɗi ngonaa sara e nguurndam ɓesngu Dowlaaji Dentuɗi. Kawgu makko mawngu e dow saram-boomooɓe haa teeŋti e warngo Ben Laden ena jeyaa e ko haɗi Mitt Romney foolde-mo e dawrugol caggal leydi. So aɗa haɓa e baawɗo-ma e waawaa feewnitaade no Fulɓe mbiyrunoo nih. To bannge faggudu, ena siiftoree kopporeeje keewɗe ɗe e waɗi e mbaylaandi werlaaji ngam danndude liggeyaaji. Kono kadi ummanaade-mo sosde Obamacare ngam gooto kala ena heɓa safaare so rafaama, haa teeŋti e ɓe ngalaa doole no feewi ena jeyaa e ko addani-mo daaɗe keewɗe e nokkuuji tiiɗɗi ɓayɗi hono sato gure mawɗe ɗee walla e wootooɓe ɓaleeɓe e Hispanik en. Mitt Romney noddii Barak Obamaa "ngam mande ɗum e poolgu mum". O haalii haala njooɗka sanne so wiyde "ndokkondiren juuɗe e President Obamaa ngam ɓamtude leydi men sabu ko ene kala ndenndi-ndi. Ko waawi wonde kala, kawgu Obamaa udditii yonta goɗɗo e dawrugol Dowlaaji Dentuɗi, kono kadi udditii hello woɗngo e dowrugol DD fayde caggal leydi sabu poolgu nguu ena jeyaa e ko Obamaa sabbinoo ngam ɓamtude ginol. Eɗen mbiya tan yoo Obamaa jogoto jam. Kono so a heɓii heen jam yoo addu jam e nokkuuji keewɗi sabu ko Alla hokki-mo duwaawu mo o foti huutoraade ngam ɓeydude jam e winndere ndee, ustude mette e hareeji, hokkude hakkeeji haa timma.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=882&Itemid=135

Gudlak Jonatan (Hooreejo Nijeriyaa) Keenya 22 Mayu 2012, Lamorde Nigeria wiyi aɓayi Amirka waɗta Boko Haram nder MOBLE KULNOOJE Duniyaaru. Janaral Andrew Owe Azazi, hooreejo carwo paddal Nigeria wanngini haalakan ɓaawo meto maako be mawɓe lesdi Amirka ha Wacinton. Ambasador Nigeria ha Amirka Purofeso Ade Adefuye wiyi Nigeria sali ngam waɗugo non waɗtan himɓe Nigeria yahooɓe lesɗe yaasi nder ɓilla linciti nawɗi ha pirduɗe lesɗe waylaaje. Purofeso man wiyi, Laamorde Nigeria waawan darnugu masiibu Boko Haram.Balle ko saali ɗo, habaaruuji nder Amirku ɗon kolla, woɓɓe nder Hiitooɓe Lesdi Amirka kabdata Amirka man waata Boko Haram nder MOBLE KULNOOJE. Hiitooɓe man kolliti Boko Haram ɗon haɓa be Amirka be Duuniya fu ngam jum waɗi ɓe petti maadi Kautal Maaru(UN) ha Abuja Nigeria. Moodiɓe 20 hande nder Amirka man bo, ɓaawo linctal maɓɓe mbi: waatugo Boko Haram nder MOBLE KULNIOOJE ɓedda nan ɓe sembe ha duunyaaru on tan. Nder moodiɓɓe woodi Dokta. Jean Herskovitz, iga Yunibasti Sitet New York, Ambaasado Amirka ha Nigeria mo naane, John Campbell, and Najeeriyaajo Dokta Rita Edozien, iga Yunibasti Michigan Sitet. Moodiɓɓe man mbi: Waatu Boko Haram nder MOBLE KULNOOJE harminan woldego be maɓɓe dow kiiti Amirka. Nden bow ala no ɗun narrira be maɓɓe ngam wala no ɓe mboldete nder kiiti les man. Lesdin Nigeria ni jaɓayi ɗun waata Boko Haram nder MOBLE KULNOOJE amma ɓilla ɗon ɓesdo nder Amirka dow lamorde lesdi ndin waɗa non. Hajjotani, lesɗen ɗon mbolda ha Amirka dow haala man.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=853&Itemid=135

Kabaaru oo yanii gila kikiiɗe wonde Fran¨ois Hollande hawii Nicolas Sarkozy (51,9 - 48, 1) e lofu ɗiɗaɓu toɗɗe laamɗoyaŋkooje Farayse. Kono hay gooto yamiraaka saaktude walla haalde njaltudi ndii e mejaaje faraysenaaje. Ko goonga sonndasuuji ena ndokkunoo-mo kawgu gila kampaañ oo fuɗɗaaki, kono Nikolas Sarkozy wonnoo ko e artude ena sukki e makko haa sikkaa ma o hefto-mo. Kono Hollande ena toowondiri e mkko to toɓɓe e ko sonndasuuji mbaayini ɗee jonte kala. Ngati heftaade ndee yolnde wonaano ko newii e nder balɗe daɓɓe hay so Sakozy haɓaama tigi.François Hollande yaltinii Farayse e duuɓi ɓurɗi mettude e daartol mumɓadingolto bannge laamagol e hormaade sarɗiiji e ko luutndinooɓe ɓee kaali. Kadi nguu kawgu ena jaɓɓoraa weytaare alaa ɗo haaɗi e nokkuuji arani-en, ɗanniyaŋkooɓe e Faraysenaaɓe ummiiɓe e leyɗeele goɗɗe. Sarkozy jeyaaa ko e hohooɓe Farayse ɓurɓe añde arani-en. Kala konngol o wowli, omo joopoo heen kala mo jeyaaka e ɓe o nanngi ko Faraysenaaɓe asli. Kono ko ɓuri ɗum bonde ko no o waylorii hakkunde lofuuji ɗiɗi ɗii. Nde wonnoo o ari ko caggal Hollande e lofu ngadanngu nguu, o fuɗɗii haŋkadi wowlude konngi gañgu e nefofeewde e arani-en e Orop ngam ɗaɓɓude daaɗe wootannooɓe lannda ngañamleñeeɓe mo Marine LePen (FN). Ngoo hello ngo Farayse uddi hannde daartol mum koteskingo sabu lannda Sosiyaalist en mbayrii laamaade hoore leydi Farayse gila e François Mitterant. Caggal nde Lionel Jospin e Segolene Royal kawaa e 2002 et 2007, François Holande wontanii PS momti gonɗi hay so tawii hay gooto sikkaano omo ara haa ɗoo. Ciftoren wonde ko Dominique Stauss Kahn wonno tammbiiɗo yaakaare ittude ɗoo Sarkozy gila nde toɗɗe ɗee koyɗaani fuɗɗeede. Kono feere DSK bonii e suudu Hotel Sofitel mo New York, ñalawma mo o tuumaa ƴeeɓo suka debbo Ginenaajo biyeteeɗo Nafisatu Jallo... Gila ndeen, araani, Hollande ko kanndidaa wonnoo e pooɗondiral hakkunde PSnaaɓe ngam ɗaɓɓude kanndidaagaljappeere laamu Farayse. Kono heewɓe oo sahaa ena njawi-mo seeɗa sabu makko waasde jogaade nguurka ɗowgol laamu. Ɓe mbiyi alaa ko o meeɗi ardaade so wonaa Conseil General, wadde o waawaa ardaade leydi. Kono Sarkozy weeɓnanii-mo golle makko nde bonni laamu mum haa boni: somaas heeɓii ɗo meeɗaa heɓde e Farayse, laamu nguu ena jiiɓii e geɗe fenaande e yiɗannde ɗe laawol woni e hiñtaade. Sarko e hoore mum kadi wiyaama ena famɗini jappeere ndee sabu makko waasde nuunɗude walla hormaade ngonka hooreejo leydi. Farayse yiiltii laana ngonka mum, waɗii Holande e baar, kono hol to fayaa? Maa Pulaagu.com artu e oo kabaaru ngam faccirde kuccam leydi ndii to bannge dawrugol, faggudu e Orop.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=841&Itemid=135

Hannde Mali koko feccaa, rewo ngoo woni ko e juuɗe Tuwaareg-en, ɓe fedde Dillere Ngenndiire ngam jeytaaare Azawad (MNLA), wonndude e Al-qaida Magreb mo islaam (Aqmi). Bannge worgo ngoo woni ko juuɗe kooniŋkooɓe follunooɓe horeejo leydi ndii hono Aamadu Tamaani Tuure (ATT), ñande naasaande (alkamiisa) 22 Mbooy 2012. Eɗen ciftina Tuwaareg ɓee ɓooyi haɓaade laamu Mali ngam jeytaare mumen. Ɓe ngummitini jeyli ɗii ko ñande mawbaare (talaata) 17 Siilo. Caggal nde ɓe ngaddori otooji keewɗi e njogitaaje doolnuɗe, ɗe ɓe itti to Libi, tuma nde foolaa Kaddaafi. Tawnoo ko ɓuri heewde e maɓɓe ngonnoo ko kooniŋkooɓe joginooɓe ndeenka makko. Firti ko ɓe fanniyaŋkooɓe tigi to bannge koonikaagal, yanti heen kadi e ɓe ganndi jeereende ndee no ɓe nganndiri jaybaaji maɓɓe nii. E fawaade ɗuum kadi Aqmi rokki ɓe juuɗe, tawii ina qiimndaa tolno mumen to bannge limoore hakkunde 500 e 1000 neɗɗo fawnde kaɓeteeɗo. Eɗen ciftina kadi wonnde Tuwaareg-en ɓee peccii ko e leyɗe 3 yummaaje ( Niiseer, Alseri e Mali). Ɗum waɗi e ɓe ɗomɗunoo ko ɓooyi heɓde ngenndi maɓɓe keertiindi, waɗde firti ko wonaa Tuwaaregnaaɓe Mali ɓee tan ngemmbii e ndee hare. So en njiɗii faamde ko ummitini ndee hare alaa e sago njehen to Libi, to ngannduɗaa Mu’ammar Al- kaddaafi e ko waawi haaleede mum fof ko kañum laatinoo baafal kallinoongal ɗii muuyooji. Ngati ko ɓuri heewde e ɓeeɗo ina njoginoo toon golle, kadi ina nanantunooɓe mo to bannge yamiroore. Kono caggal nde laamu makko yani ɓe nattii toon horsude e gite ɓiɓɓe leydi ndii, sa bu Kaddaafi waɗnooɓe tan sawru mum nii ina fiira kala ɗippuɗo e ɓesngu leydi ndii. Ndeen noon alaa e sago gooto fof hoota to jeyanoo, gila e Tuwaareg ɓee, haa safalɓe Muritani haa heɓi ɓaleeɓe heddiiɓe ɓee kala. Ndeke sikke alaa haade kay wonii kootol waɗɗiima hoɓɓe ɓee kala haa teeŋti e Tuwaareg-en ɓee, ɓe pellitii artude. Kono haade e ɓe pawi juuɗe maɓɓe e kaɓtorɗe mawɗe keewɗe, gittaaɗe e nder tuddule ( baasuuji) kooniŋkooɓe Libi, yantude e goɗɗe dañaaɗe e balle leyɗe tubakooɓe ngaynotenooɗe e nder jeereende Libi ngam wallitde luutndiiɓe Kaddaafi. Ɗeeɗo kaɓtorɗe wondude e ko ɓuri 2000 neɗɗo ubbitii miijooji maɓɓe ɓooyɗi desandooɗi e nder hakkillaaji ɗi njejjitanooka, dañƴi fartaŋŋe ubbiteede jooni. Yanti heen kadi e yananeede ɓe doofɗugol kooniŋkooɓe Mali. Kooniŋkooɓe Mali fotnooɓe daraaade e riiwtude ɓee Tuwaareg-en serindiiɓe e feccude leydi ndii, nduttitii ko e follude laamɗo mumen. Pollugol jibinngol luural, waɗi uure wonnde e nder ɓernde Mali, wonti ko Pulaar wiyatakoo « so guppoowo aani tuuta e juuɗe mum.» Ko ɗuum ɓeydii rokkude semmbe serindiiɓe ɓee e yaawde heɓtude rewo leydi ndii fof. Nii woni Mali nana wonndi e uube ɗiɗi e dow ɓernde mum tee hay wootere heen yiitanaaka tawo safaara cillinoowo. Dental faggudu leyɗe Afrik Hirnaange (CEDEAO) gijiima, girbiima folliŋkooɓe Aamadu Tumaani TUURE ɓee, kono haydara gasaani tawo. Ngati ɓe caliima o arta, hooreejo suudu sarɗiiji leydi ndii addaama kono haydara waylaaki e ngonka kaa. Mawbaare 01 Duujal 2012 pellondiral waɗii hakkunde folliŋkooɓe ɓee e ɗooftiiɓe ATT ɓee, waɗii 15 maayɗo. Tee bannge rewo too nana jokki wonde e les njiimaandi Tuwaareg-en ɓee e Aqmi. Ko woni goonga koo, hannde Saahal ngal fof woni ko e kulhuli mawɗi e bone nguu ñaw mbonngu ndaaɓoowu haa teeŋti noon leyɗe baaɗe no Muritani e Niiseer. Hannde hooreeɓe leyɗe Saahal ɗee fof lelortoo ko bannge, ina putti gite mumen e ko woni Mali koo, sabu e ɓe nganndi « bone ficcat laaci. » Ngati e liɓgol laamu Kaddaafi nguu fetelaaji e kaɓirɗe keewɗe cariima, caaki e nder oo nokku, e nder Afrik e Aduna oo kala. Tee eɗen nganndi yoga e leyɗe ɗe kaalɗen ɗee ngalaa hattan reende keeri mumen. Lefol Saahal ngol ko tuggude Muritani haa heɓi Eriteree, eɗen nganndi oo nokku ina njogii caɗeele goɗɗe ko wayno heegeeji, ñabbuuli... Hayso eɗen nganndi won wiɗtooɓe njiiti ko ɓooyaani koo wonde ngal ɗoo laral leydi fof fawii ko e dow weendu mawndu heewndu ndiyam fotndu e ¼ maayo meediteeranee. Ko ɗuum ittaani ɗomka e heege tawo haade ɗam ndiyam yettaaki juuɗe, heɓaaka tawo. So en ngarti e Mali, hayso eɗen nganndi kam ATT yiɗnoo ko feere yamyamre, kono o feldaa tan ko yiɗde jam fotaani haɗde neɗɗo jootoraade e heblanaade bone (hare). Hannde eɗen mbaawi wiyde leyɗe takkiiɗe ɗoon ɗee fof, ngootiri heen fof nana woyana Mali. Kono ko woni goonga koo woyanta ko hoore mum, sabu anndaa so ina jogori daɗde e ɗee bone ɗeɗɗuɗe hannde Bamakoo ? Aduna oo hannde no diidori hakkillaaji mumen keeɗti ko e oo nokku, ngati ko ɗoo Al-qaida heddi ɗo ɓuri wuurde e nder winndere ndee kala. Eɓena kamƴi ɗoon tubakooɓe heewɓe, ina jeyaa heen farysenaaɓe 6. Ko ɗuum waɗi jam artude ɗoon wonaa leyɗe koɗɗe ɗoon ɗee tan ɗum toɗɗii, ko ngoƴa winndere ndee kala.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=838&Itemid=135

Kapiten Aamadu Sanogo Gila kuudetaa janndinɗo Aamadu Tumaani Tuure, gonnooɗo hooreejo toɗɗaaɗo leydi Maali gila hitaande 2002, leydi ndii horiima yiytude laawol deeƴre e yaakaare. Wonnoo daliilu pollugol laamu demokaraasiiwu nguu ko "Salaare" ATT hokkude konu leydi ndii doole no kaɓtorii Tuwaareg en umminɓe hare jeytaare to rewo leydi ndii. Gila ndeen, alaa ko dilli so wonaa paɗe soldateeɓe ɗe CEDEAO (Fedde faggudu leyɗeele hirnaange Afrik) wiyi ena nalda toon ngam "artirde saɗiyaŋkaagu" wonanoongu e laamu Aamadu Tumaani Tuure.Kono jaabawol mawɗe sunta kooniŋkooɓe alaa hay gommbal e hunuko Bakary Mariko, jogiiɗo konngol folluɓe ɓee: " Kala kooniŋke CEDEAO naatɗo e leydi Maali, jaggirtee ko no gaño nih"! Ɗum woni no mawɗo sunta oo jaɓɓorii kuugal neldugol "doole" to Maali e Gine Bisaawo ngal fedde leyɗeele ndee ɓami e batu mum'en to Abijaa, Kodduwaar. E miijo makko, so won ko leyɗeele catiiɗe ɗee mbaawi yoo ndokku-ɓe kaɓirɗe e jogitaaje ngam foolde ceeramaagu Tuwaareg en to rewo leydi ndii. O wiyi wonde Maali ena jogii yimɓe kono ŋakkiraa tan ko kaɓirɗe. Kono hannde e oo ñalawma, hay gooto anndaa no Maali heftirta rewo leydi mum tawa ardaabi caggal leydi. Konu leydi ndii ena wonndi e fahteende nde alaa ɗo haaɗi caggal nde laamu siwil nguu yani. Aamadu Tumaani Tuure nana moolii hannde Senegaal, e ndeenka laamɗo keso leydi ndii hono Makki Sal. Kuɗol Ibrahima SARR

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=830&Itemid=135

Hannde dewo-hoore 25 mbooyi 2012 wonnoo daawal dimmal ngam suɓaade hooreejo leydi Senegaal. Yahdunoo hoore boowal ko Ablaay WAD e Makki SAL, gadano oo ko ƴamtannooɗo lefol ngol laawol mum tataɓol, caggal nde o ɗaftunoo Abdu JUUF e laawol makko gadanol e hitaande 2000, ɗiɗaɓo oo kañum ko hikka woni laawol mum gadanol ndaartude ngol. Ko goonga e nder bakko ɗimmo ngoo ɓe ngaybondirii, ɓe njennotirii, heen sahaaji nii eɗen mbaawi wiyde ɓe ƴattondiri. Haa ko ɗuum addani yoga e yimɓe haa teeŋti noon won e seernaaɓe soobaade e jinngere haa arti e nannganɓe Ablaay WAD koyngal ɓee ko wayno Becco en. E nder ɓeen won heɓɓe haalde heen haalulaaji cewɗi, kaaldaaɗi ɓernde peññinooji ngañngu joomumen njogii e Haalpulaaren ( Fulɓe). Sabu tan wonde Makki ɓii Pullo, fotaani fooɗanaade lefol laamu ngol, saka jooɗoyaade e karkal (jooɗorde) laamu. Ellee maataw, Haalpulaeeɓe ɓee ngonaa senegaalnaaɓe timmuɓe no heddiiɓe ɓee fof nii. Ɓe njejjitii ɓaawo Geno, ko keewal ɓesngu Senegaal lamminta kala jogorɗo laamaade. Ooɗoo jamma hannde noon, muuyo ɓesngu Senegaal hawrii e hoddiro Geno, hoddiranngo Makki fiileede lefol hooreejo leydi Senegaal. Haade kay wonii ko ɓuri jojjude e limmoje ɗee kolliri ko Makki ardii. Ablaay WAD e hoore mum jebbiliima e konngol mum, noddii Makki yeɗtii ɗum e poolgu laaɓngu ngu alaa gule. Eɗen mbaawi wiyde sappo-e-ɗiɗo (12ɗo) ƴaɓatnooɓe lefol ngol e daawal gadanal ngal, yantude Yuusu NDUUR mo heɓaano naatneede e fooɗondirooɓe ɓee; kamɓe kala ɓe ndañii wune. Eɗen mbaawi wiyde Makki SAL kañum dañii teddungal banndumen, kono o roondiima teddeendi ɗamaamuyuuji e njoortooji limtinɗi ɓesngu Senegaal. Hello hese udditiima e nguurndam leydi Senegaal e suɓaade hooreejo mum nayaɓo caggal jeytaare mum e ñalnde 4/4 /1960, nde SENNGOOR filanoo lefol gadanol. Eɗen teskina tan ko laawol gadanol Pullo ardaade Senegaal, caggal nde bullinoo yiɗde Mammadu JAH e kitaale jeytaare. Sabu wonnoode ɗum haalpulaar e salanoode ɗum yawaare e jogonoode ɗum miijooji ceniiɗi e ɓamtorɗi leydi Senegaal, heediino heewɓe e fajiri haa ko ɗuum saabi jarani ɗumen huunde kala haa njoñimo e bolol laamu he. Ina jeyanoo e ɓeen SENNGOOR e waɗdunoode ɗum maalde e yoga e seernaaɓe joginooɓe hattan e oon sahaa. Hannde caggal nde Makki heɓi lammineede e limoore keewal e dow teddungal manngal jibina ngal e dow golle ɗe njaakoriɗen maa njokku haa njettina yoga e njoortooji paawi makko ngam weeɓtinde nguura, newnude nguurndam e dow hebbinde golle e gollorɗe e ñiɓde njanngu pawiingu e ɗemɗe ngenndiije tawa ɗuum fof peeje haaranduru duumiindu ina sakkaa fawaade e remru leyɗeele men e ferde laabi kesi awo, ngaynaaka e mbaylaandi oogirɗe e ɓesnooji Senegaal e geɗe goɗɗe baawɗe teppitde ɓamtaare leydi ndii.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=829&Itemid=135

Ablaay Wadda hawaama ngu alaa guli hay seeɗa e toɗɗe laamɗoyaŋkooje Senegaal gortaaɗe haŋki 25 Colte 2012. Pulaagu.com woni jaayde adiinde bayyinde hiisannde njaltudi woote ɗee. Min ndokki Ablaay Wadda ko 34%, caggal Makki Sal 66%! Ablaay Wadda noddii Makki ngam yettude zum e kawgu mum. Senegaal uddii hello ɗeɓngo yooɓaade demokaraasii mum e deeƴre mum. Ablaay Wadda yahii, yoo Makki Sal jogoro jam kadi tiiɗnoo e yaakaare nde ɓesnfu leydi Senegaal fawi e dow makko! Ma min ngartu ngam juutnaade e kuccam leydi ndii e balɗe gadane ɗe Makki Sal ardotoo leydi Senegaal.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=828&Itemid=135

Le Havre woni hannde "laamorgo" demokaraasii e Farayse sabu ko ɗoo birjji Normanndi fof ñippaa. Normanndi ena anndaa ko nokku tiiɗɗo kanndidaaji ɗii e ɗee woote. PULAAGU.COM yilliima birooji ɗii ngam seedanaade renndo ngoo no woote ɗee puɗɗorii e oo ñalawma mo Senegaalnaaɓe cuɓotoo hooreejo leydi mu'en. Min keɓii yeewtidde e Consul Le Havre oo hono Lamin Juuf e mawɗo lannda APR hono Sariif Njanoor. Gardiiɗo dental lanndaaji FAL2012 oo jaɓaani jaabaade naamne amen. E yiyde makko, maa njaltudi woote ɗee nganndee nde o haala heen. Sahnga waktuuji 8:40 birooji ɗii udditaa, ngati waɗii leeltere ko ena abboo e hojomaaji capanɗe nay. Waɗi noon tan ko hebanaade njuɓɓudi ndii haa ɓeydoo feewde e ko min pamminaa. Nokku woote oo waɗi ko birooji jeegom. Kala garɗo, jaɓɓetee ko e damal, yaltina kartal mum nde yamiree yoo naat caggal nde joopanaa biro mo foti wootde oo. E ko min ceedii e damal ngal, garnooɗo fof ena jogii kartal mum woote e kartal mum danntitee. Consul e hoore mum darii e damal ena wonndi e wallidiiɓe mum ngam weeɓnande wootooɓe ɓee yiytude biro mum'en. So ɓe ngootii haa ɓe njaltii, feɗeendu maɓɓe suuwee e dahaa ɓoɗeejo mo momtotaako ngam anndee ɓe ngootii. Ko ɗoon ɓe njaltata kisa ɓe paya boowal. Kaaruuji Elbeuf ɗiɗi keɓii tawde-en ɗoon. Kaaruuji goɗɗi ena tijjaa e ñalawma hee ummoraade Rouen e Elbeuf. Woɗɓe kadi ngaddi ko werlaaji ko'e mum'en ngam arde wootde ɗoo e Le Havre. Caggal nde ɓe ngooti, heewɓe e arnooɓe ɓee kootaani ɗoon e ɗoon. Ɓe mbaɗi ko dente dente e boowal birooji woote ɗii ngam yeewtude, wostondirde, habrondirde baɗte woote ɗee walla tan jewte aduna. Dente ɗoo ko wonɓe e lanndaaji fof ngoni e majje sanne. Kaŋko Consul Senegaal oo, o wiyi wonde "alaa gannduɗo oo ko Makki walla oo ko Wadda, yimɓe ɓee fof njaggiri ko'e mum'en ko gootum". Min tekiima toon caɗe seeɗa ɗe bonnaani juɓɓugol woote ɗee. Suka debbo gooto heɓaani wootde sabu o winndii ko Dakaar. Ko toon o wooti lofu ngadanngu nguu. Kono hawri o arii ɗoo e Normanndi. Consul oo anndini-mo wonde o waawataa wootde ɗoo. Kono hay kaŋko suka debbo oo o wiyi alaa baasi. Gorko goɗɗo kadi Normanndinaajo heɓaani wootde sabu o winndinoo ko Pari. Wiyaa haŋkadi alaa fof ɗo o rewata haa o woota sabu sarɗiiji woote ɗii ena laaɓi oon bannge. Birooji Le Havre poti unnude ko waktu 18:00 e wiyde Consul Lamin Juuf. Kono so tawii waktu 18:00 oo yonii tawi ena heddii ɓe ngootaani, ma yamiroore ummo to Consul General Pari oo ngam ɓeydude hojomaaji seeɗa mbele yimɓe fof ena ngoota. Ko waawi wonde heen kala, eɓe ɗaminii maa njaltude woote ɗee mbayyine waktu 20:00 so Alla jaɓii. Kohowo Bennoo Bokk Yaakar hono Sariif Njanoor hollitii wonde alaa ko ɓe ɗaminii hannde so wonaa Wadda ena fiyee baral sabu luutnaare ndee fof yanti ko e Makki Sal. Min etiima yeewtidde e kohowo FAL2012 kono o hollitii wonde o yiɗaa haalde hay konngol.

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=825&Itemid=135

SToɗɗagol mawɗo leydi Senegaal gasaani e lofu adanngu mbaɗngu ñalnde 26 Colte nguu. Ablaay Wadd heɓaani keeweendi ndi o aadnoo maa toɗɗo-mo gila e lofu ngadanngu wonndude e ko ɓuri "53%"! Sikke alaa kulhuli mawɗi mbaɗiino e saanga daawal bakko adanngo ngoo, fawaade e pooɗee-nduuree hakkunde laamu nguu e luutndiiɓe ɗum, haa pittaali keɓi yahde heen. Ɗuum jibinii taawilaaji keewɗi e reenoreeno mo gasataa faade e ñalawma toɗɗe ɗee. Kono Geno wisii ndiyam ɓuuɓɗam e ñalawma he hay mbuubu ɗojjaani.Mbiruuji 14 ɗii kala naati dingiral, ngeewiima, cippiraama e ɗemɗe, won heen nii jaranii ɗumen waɗdeede e ɓalli. Pittaali fof ndarinooma, aduna fof jerminii, yimɓe mbatti hakkillaaji mumen e Senegaal. Kono ɓesngu Senegaal hollirii ko karte ɗee tan kumtata haaju, wonaa fetalaaji ɗii, maa garnatuuji ɗii, walla kaaƴe ɗee. Ngati ko ɓuri feccere e winnditinooɓe fotde 52 e nder teemedere kala mberliima karte mumen, ngam seerndude hakkunde ƴamooɓe ɓee. Caggal limgol karte ɗee holliraama alaa e sago daawal ɗimmal waɗee, hakkunde Abalaay WAD e Makki SAL. Gadano oo dañii daaɗe 942 317, ɗimmo oo heɓii 719 307.. Yoga e mbiruuji mawɗi ɗii, gardunooɗi ko liɓooji, piyaama e leydi, mbiyaama yo njantu e foɓɓooɓe hayso wonii ina mbaawi suɓaade mo njinnganta. Ko Makki SAL e Abalaay WAD njogori sippirde daawal ɗimmal ngal. Sikke alaa eɗen mbaawi wiyde Makki SAL ummii ko to woɗɗi e yolnde haaɓniinde, laawol juutngol. O feriima ga’i kokkolli e laawol ngol, ko wayno Mustafa ÑAS, Tanoor JEŊ e Idiriisa SEK mo ngannduɗaa ko kamɓe nawdetonoo fawaade e renndunoode ɓe ceerno e ruttaade kadi e fooɗondirde mum lefol ngol. Hannde e nder mbaydi puɗɗital daawal ɗimmal ngal, jiiɓru mawndu ina wooda e banngeeji ɗiɗi pooɗondirooji lefol laamu nguu. Ɗum woni wonnduɓe e Makki SAL, hono luundiiɓe ɓee e wonnduɓe e Abalaay WAD jiɗɗo jooɗtaade e jappeere ndee. Kono ɓeydii jiiɓde geɗe ɗee ko won e seernaaɓe nattuɓe wonnde seerndooɓe kono wontuɓe jinngooɓe. Won heen nii eɗen mbaawi wiyde ko seɓɓitiiɓe fawaade e haalulaaji canndolinɗi peefnooji ɓerɗe e bonande, tawii wonaa ɗuum addanta joomum heɓde cokkirɗe galle laamorɗo leydi ndii. Haalpulaaren mbii “ so gite colaama mbaɗaama e mbeɗu ko laare dañaama“ kono kadi ko“ woni yeeso daɗaani gite“, bakko ɗimmo ngoo fuɗɗiima, kono ñaawata geɗe ɗee tan ko ɓesngu Senegaal ndimɗungu e suɓaade gardatooɗo leydi ndii e berlagol karte mumen e nder cuɓorɗe daawal ɗimmal ngal. Mammadu Saydu WOON

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=822&Itemid=135

Conndi e kure keɓaani geɗal e lofu ngadangu wooteeji leydi Senegaal ɓaɗɗi haŋki 26 Colte ngam suɓaade laamɗo leydi. Senegaalnaaɓe ngootii e keewal (hakkunde 50 e 60%?), kadi hay huunde araani haljinde deeƴre wootooɓe ɓee. Senegaal hollii kadi demokaraasii wonaa pellondiral e woynude banni mum kono ko nootaade noddaandu ngenndi ngam suɓaade koolaaɗo leydi jogorɗo ɗowde-ndi e duuɓi garooji. Njaltudi woote ɗee fuɗɗiima teeŋtineede hay so ko heewi e karte limaaka tawo. Makki Sal e wondiiɓe mum kollitii wonde hay gooto waawaa foolde e nguu lofu, maa yahee ɗiɗaɓu. Ko ɗum kadi saaktooɓe kabaruuji ɓuri sikkunde. Ablaay Wadd heɓaani laɓa-daroo gila lofu ngadanngu mo o aadannoo yimɓe makko, o haali e rajooji e dente lannda makko. Njaltudi woote ɗee puɗɗiima hiñeede gila nde birooji uddi. Rajooji e teleeji keɓii ɗereeji njaltudi biro kala, jiiri limtude gooto fof ko heɓi. Ko fuɗɗaa yiyeede woni tan Ablaay Wadd heɓi ko ɓuri heewde e daaɗe kono ena sukki e makko ɗo woɗɗaani gonnooɗo mawɗo jaagorɗe makko hono Makki Sal. Mustafa Nias hokkaa tataɓo, rewi e makko Idriisa Sek e Tanoor Jeŋ. Heddiiɓe ɓee keɓi ko ngabbon kon rajooji ɗii limtaani sabu ko hakkkunde hay baɗte tan e hay baɗte! Makki Sal bettii heewɓe nde o hawi Wadd e nokkuuji ɗi limotaako, haa teeŋti e gure bayɗe hono MBuur, Maatam, Fatik ekn. E hiisannde fuɗɗiinde teeŋtude gila haŋki jamma, ko ɗoo njaltudi ndii yahrata tawo: Ablaay Wadd heɓi 32, Makki Sal 27, Mustafa Nias 17, rewi heen Idriisa Sek e Tanoor Ena wayi hono lofu ɗiɗaɓu nguu jogori hawroyde ko Ablaay Wadd e Makki Sal. Woni hannde ko anndaaka tawo ko hol no karte ngogori "baatireede" e lofu ngaroowu nguu. Idriisa Sek, Ñas e Tanoor ena njogii ngoƴa mawɗo pawiiɗo e mum'en: maa ɓe njantii e Makki walla ɓe baɗa ko hay gooto suusaano miijaade: yantude e Ablaay Wadd!

https://www.lowre-pulaagu.com/index.php?option=com_content&task=view&id=821&Itemid=135